JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Transkriptio

1 JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI

2 Porvoon kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Piispankatu Porvoo Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Runeberginkatu Porvoo ASIA: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. hakee rahoitusta JOKITALKKARI -hankkeen jatkamiseksi vuosina 2017 ja 2018 Jokitalkkari hanke on vaiheessa, jossa pitkän työn tulokset alkavat näkyä ja hanke on saavuttamassa asetetut päämäärät. Lohikalojen mätijyväistutukset ovat olleet onnistuneita, poikaset ovat kasvaneet sukukypsiksi kaloiksi ja ne ovat alkaneet saada jälkeläisiä luonnossa eri puolilla laajaa seitsemän joen hankealuetta. Keskeinen istutettava kalalaji taimen on saatu lisääntymään luonnossa jo ainakin 25 koskessa tai purossa ja vähintään 40 kohdetta on lähivuosien tavoite. Hankealueella Sipoossa, Pornaisissa ja Lahden seudulla elää myös alkuperäiset uhanalaiset taimenkannat, joiden tila on saatu toimenpiteiden ansiosta paranemaan. Jokitalkkarihanke on ollut edelläkävijä toimintatavan puolesta ja hankkeella on ollut näkyvyyttä ja vaikuttavuutta toimialuettaan laajemmin. Olosuhteisiin sovellettuja jokitalkkarihankkeita on perustettu ja vireillä eri puolilla Suomea. Kiitosta on saanut myös hankkeen rahoitusmalli, jossa Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueen monet eri yhteiskunnalliset toimijat ovat lähteneet tukemaan alueensa virtavesien tilan parantamista ja virkistyskäytön kehittämistä. Lohikalakantojen (taimen, harjus, lohi, puronieriä ja vaellussiika) kehittäminen vaatii edelleen toimenpiteitä, joista lisääntymisalueiden kunnostaminen ja ylläpito sekä mätirasioiden avulla tehtävät tuki-istutukset ovat keskeisiä. Hanke jatkaa toimiviksi todettujen toimenpiteiden toteuttamista, mutta vuodelta 2011 peräisin olevaa hankesuunnitelmaa on myös uudistettu kahden seuraavan vuoden tarpeita varten. Hankkeen toimenpiteet lisäävät virtavesiympäristöjen monimuotoisuutta, parantaen monien virtavesistä riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia. Sitä kautta paranevat myös virkistyskäyttömahdollisuudet, asuinympäristöjen viihtyisyys ja vesistöjen arvostus.

3 Uusi kalastuslaki ja kalastusasetus astuivat voimaan Luontainen taimen rauhoitettiin kokonaan ja hankealueen virtavedet saivat uuden luokituksen vaelluskalavesistöiksi. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa kalastusta on rajoitettu voimakkaasti. Kalastusharrastuksen edistäminen on kuitenkin keskeinen osa hanketta ja säännelty kalastus voidaan järjestää useilla koskialueilla uhanalaisia kalakantojamme vaarantamatta. Jokitalkkarihanke työskentelee yhteistyössä vesialueiden omistajatahojen kanssa, jotta kalastusmahdollisuudet koskialueilla säilyvät siten, että uhanalaisten kalakantojen elpyminen turvataan. Yhdistyksemme työntekijät, jokitalkkarit, tekevät yhteistyötä lukuisien viranomaistahojen, vesialueiden omistajien, koulujen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Jokitalkkarit tekevät neuvontatyötä kalatalouden asiantuntijoina ja toimivat käytännön kenttätöissä. Hanke on aloitteellinen ja aktiivinen kalakantojen hoidossa ja elvyttämisessä sekä kalastusmahdollisuuksien edistäjänä. Työntekijöillä on pitkä kokemus ja vankka asiantuntemus hankealueen vesistöistä ja kalataloudesta. Jokitalkkarihankkeen toimenpiteet Porvoon kaupungin alueella: Porvoon kaupungin alueella laskee Suomenlahteen kolme jokea ja lukuisia puroja. Mustijoessa tulee toteuttaa kolmevuotinen vaelluskalatutkimus, ennen kuin Tyysterinkosken kalatien rakentaminen voidaan aloittaa ja hanke on osallisena tutkimuksen toteuttamisessa. Mustijoen alaosan puroissa taimen jo lisääntyy ja hanke jatkaa taimenkannan ja muiden arvokalakantojen elvyttämistä. Hanke osallistuu vuonna 2015 perustetun Mustijoki-työryhmän toimintaan. Porvoonjoen Strömsberginkosken kalatien huono toimivuus selvitettiin Jokitalkkarihankkeessa ja hankkeen toimesta järjestettiin kokous korjaamiseen liittyen. ELY-keskus laatii kalatien korjaussuunnitelman ja alustavan kustannusarvion. Hanke toimii edelleen aktiivisesti kalatien korjaamisen jouduttamiseksi, tekee seurantaa kalatien toimivuudesta ja huolehtii yhdessä Porvoon Energia Oy:n kanssa kalatien avaamisista, sulkemisista ja valvomisesta. Kalatien parantamistarpeesta huolimatta vaellus- ja lohikalojen kotiuttaminen Porvoonjoen vesistöön on edennyt hyvin ja esimerkiksi taimen lisääntyy luontaisesti monissa koskissa ja puroissa. Vaelluskalakantojen kotiuttamista Porvoonjokeen ja sen sivujokiin ja sivupuroihin jatketaan mäti-istutusten ja elinympäristökunnostusten avulla. Ilolanjokeen Porvoon Kankurinmäessä valmistui kalatie ELY-keskuksen toimesta syksyllä Vaelluskalakantojen kotiuttamista Ilolanjokeen jatketaan istutuksin, elinympäristökunnostuksin ja toteuttamalla seurantatutkimus uudessa kalatiessä. Hanke on vahvasti ollut mukana Gammelbackan kaupunkipuron kunnostushankkeessa Porvoossa ja yhteistyötä muiden hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa jatketaan. Porvoossa laskee Suomenlahteen useampia muitakin puroja, joilla voi olla kalataloudellista merkitystä. Gammelbackanpuron hyvien kokemusten pohjalta vastaavia suoraan mereen laskevia puroja kartoitetaan ja niissä voidaan käynnistää tutkimus-, kunnostus- ja istutustoimia.

4 Jokitalkkari -hankkeen sisältöä vuosina 2017 ja 2018: Lohikalojen mätirasiaistutuksia jatketaan riittävän vahvojen emokalastojen aikaansaamiseksi. Uusia istutuskohteita voivat olla suoraan mereen laskevat purot. Kunnostetaan lohikalojen lisääntymis- ja elinalueita sekä ylläpidetään kunnostuksin. Kalateiden avaamiset, sulkemiset ja muu ylläpito tehdään sopimusten mukaisesti. Kalateiden toimintaa seurataan mm. sähkökalastustutkimuksin. Uusien kalateiden rakentamista edesautetaan aktiivisesti avustamalla rakentamisesta tai rakentamispäätöksistä vastaavia tahoja. Kalakantojen kehittymistä seurataan tekemällä tarpeelliset tutkimukset mm. sähkökalastamalla ja kudunseurannalla. Hankealue laajennetaan kattamaan myös suoraan mereen laskevat purot. Puroissa tehdään peruskartoitusta karttatyöskentelyn ja maastoinventointien avulla. Lisätoimenpiteitä tehdään paikallisten aloitteiden pohjalta. Kala- ja rapukantojen kehittymistä kestävälle tasolle viedään eteenpäin mm. kalastuksen ohjauksella, neuvonnalla ja laatimalla maastoon sijoitettavia opasteita. Jokitalkkarit suorittavat kalastuksenvalvontaa ja neuvontaa kalastusalueilta saamiensa valtuutusten mukaisesti. Maastokäyntien yhteydessä pidetään huolta virtavesikohteiden siisteydestä. Kalastusmahdollisuuksia parannetaan avustamalla vesialueiden omistajatahoja kalastuksen järjestämisessä uuden kalastuslain puitteissa. Koululaisia tutustutetaan oppimistapahtumissa virtavesi- ja kalastusteemoihin ja osallistamalla käytännöntoimiin kalastuksessa ja kalavesien hoidossa. Jokitalkkarit tuottavat jatkuvasti uutta tietoa hankealueen vesistöistä ja kalakannoista ja sitä voidaan hyödyntää eri viranomaisten, kalastusalueiden, osakaskuntien, konsulttien, suunnittelijoiden ja yksityisten ihmisten toimissa. Hanke tiedottaa ja viestii aktiivisesti eri tiedotusvälineissä ja facebooksivunsa kautta. Hankkeen puitteissa järjestetään kuntien virkamiehille pienvesiä koskeva koulutuspäivä, johon rahoittajatahojen edustajat voivat osallistua veloituksetta. Koulutuksessa käsitellään pienvesiä arvokkaina ekosysteemeinä ja paneudutaan niihin seikkoihin, joita virkamiesten tulee työssään huomioida esimerkiksi lupapäätöksiä käsiteltäessä ja arvioitaessa eri toimien vaikutuksia virtavesiin. Hankealueen joille laaditaan parhaillaan lohikalakantojen hoito- ja kehittämissuunnitelmia. Suunnitelmia päivitetään vuosina 2017 ja 2018 saatavan uuden tiedon valossa. Suunnitelmat ohjaavat toimenpiteitä jatkossa ja ne tukevat vuonna 2019 aloittavien uusien kalatalousalueiden toimintaa.

5 Haemme Porvoon kaupungilta 5000 euron vuosittaista rahoitusta hankkeen toimintaan vuosina 2017 ja 2018 koko hankkeelle yhteisen ja oheistetun hankesuunnitelmamme mukaisesti. Hankkeen kokonaisvuosibudjetti on Tulemme mielellämme pyydettäessä esittelemään hanketta. Pyydämme vastaustanne tai yhteydenottoanne mennessä. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen puolesta: Juha Niemi Sampo Vainio toiminnanjohtaja hankekoordinaattori