Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
|
|
- Laura Jaakkola
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Vaelluskalafoorumi Espoo Niilo Valkonen
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. Taustaa 2. Pielisjoen kärkihanke 3. Lieksanjoen kärkihanke 4. Yhteenveto
3 1.1 Järvilohi Merilohen makeaan veteen sopeutunut muoto. Esiintynyt Vuoksen vesistön alueella Suomessa Saimaalla (Pielisjoki / Ala-Koitajoki) ja Pielisellä (Lieksanjoki) Alkuperäiset lisääntymisalueet ovat tuhoutuneet ja / tai voimalaitospatojen yläpuolella.
4 1.2 Järvilohi Järvilohi on nykyään äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laji on saatu pidettyä elossa laitosviljelyn avulla. Istutustulokset ovat olleet hyvin heikkoja (paluuaste keskimäärin noin 0,1%.) Laitospoikasten saatavuudessa yhä suurempia ongelmia. Lajin pelastamiseksi tarvitaan uusia lisääntymisalueita ja luonnossa syntyneitä poikasia.
5 1.3 Järvilohi Järvilohen lisääntymisestä ja poikasten elinympäristövaatimuksista on opittu viime vuosina paljon (erityisesti Ala-Koitajoki) Emokalojen pyyntitulokset (2017 & 2018) ja viimeisimmät sähkökoekalastustulokset ovat lupaavia. Järvilohen pelastaminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää saumatonta yhteistyötä. Lieksanjoen smoltti (Mirko Laakkonen) Pielisjoen järvilohen emokalapyynti (Piironen / Luke)
6 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen kärkihanke)
7 2.1 Kuurna ja järvilohi Kuurnan Voima Oy:n omistama Kuurnan voimalaitos on Pielisjoen alin voimalaitos. Kuurnan Voima Oy:n omistajia ovat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (89%) ja Joensuun kaupunki (11%) Laitos on käyttöönotettu vuonna 1971, sen rakennusvirtaama on 316 m3/s, putouskorkeus noin 7 metriä ja keskimääräinen vuosienergia 120 GWh. Saimaan järvilohen kutuvaellus pysähtyy Kuurnan voimalaitokseen, jonka alapuolelta kalat pyydetään ja lypsetään (tai siirretään) kannanhoitoa varten.
8 2.2 Kuurna ja järvilohi TULVAUOMA Voimalaitoksen vieressä sijaitsee Kuurnan tulvauoma (Laurinvirta), joka on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta. Pielisjoen vesi ohjataan voimalaitokselle ja tulvauomassa virtaa vettä ainoastaan tulva- ja poikkeustilanteissa. Tulvauoma on perkaamaton ja pohjaolosuhteiltaan monin paikoin luonnontilainen, mutta siinä on hyvin vähän putouskorkeutta. PÄÄUOMA VOIMALAITOS TULVAPATO
9 2.3 Hankekokonaisuus Laurinvirran kokonaisuus on vaelluskalakantojen elvyttämisen ja voimatalouden yhteishanke, joka rakentuu kahdesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä osa-alueesta: e 1) Uusi pienvesivoimalaitos Kuurnan tulvapadon yhteyteen investoidaan uusi pienvesivoimalaitos. Tämä mahdollistaa tulvauoman jatkuvan vesittämisen virtaavalla vedellä. 2) Tulvauoman kunnostaminen järvilohelle (Saimaan järvilohen kärkihanke) Pienvesivoimalan tarjoama vesi (35 m3/s) mahdollistaa Kuurnan sivuuoman kunnostamisen järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Hankekokonaisuus mahdollistaa järvilohen ihmisestä riippumattoman elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä ensimmäistä kertaa lähes viiteenkymmeneen vuoteen.
10 2.4 Valmistelu, aikataulu ja budjetti Hanketta on suunniteltu loppuvuodesta 2015 alkaen tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten välillä. Hankkeen toteuttamisedellytykset ja mahdollisuudet on selvitetty sekä voimatalouden että vaelluskalakantojen elvyttämisen näkökulmasta. Vesilain mukainen lupahakemus valmistui elokuussa Vesilupa tuli lainvoimaiseksi toukokuussa Luvanhaltijana Laurinvirta Oy. Järvilohen lisääntymis- ja poikasalueen toteutuksen kilpailutus käyntiin toukokuussa. Voimalaitoksen testiajot toukokuussa ja järvilohialueen rakentaminen heinä-syyskuussa.
11 2.5 Hankeryhmä (kevät 2019) Laurinvirta Oy - rakennuttaminen ELY kalatalouspalvelut / Järvi-Suomi - rakentamisen valvonta ja kärkihankerahoituksen ohjaus Luonnonvarakeskus - asiantuntijatehtävät (kalabiologinen näkökulma) Maa- ja metsätalousministeriö - kärkihankerahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - yksityisen rahoituksen kanavointi ja sidosryhmäsuhteet Ramboll Finland Oy - rakennussuunnittelu ja kilpailutusasiakirjojen laadinta
12 2.6 Hankkeen rahoituskumppanit Maa- ja metsätalousministeriö (Pohjois-Savon ELY-keskus) Kuurnan Voima Oy UPM Energy Oy Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Nestorisäätiö Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj Joensuun kaupunki Varsinais-Suomen ELY-keskus Kontiolahden kunta Fingrid Oyj Oriveden ja Pielisjoen kalastusalueet Joensuun kalastuskunta Stora Enso Oyj Suur-Saimaan kalastusalue
13 Ohjaavat asiakirjat: (1) RAKENTAMINEN Hallinnollinen valvoja [ Pohjois-Savon ELY-keskus ] (2) Vesilain mukainen valvoja [ Pohjois-Karjalan ELY-keskus ] Sopimus vastuista ja velvoitteista (1) Vesilain mukainen lupa (2) Kalabiologinen näkökulma [ LUKE ] Luvanhaltija ja rakennuttaja [ Laurinvirta Oy ] KILPAILUTUK SET JA TOIMEKSIANNOT Projektin tekninen toteutussuunnitelma Projektin tekninen johto [ työmaan valvoja ] Toteutus [ urakoitsijat ] LASKUJEN MAKSU RAHALIIKENNE LASKUTUS Laskujen hyväksyminen ja taloushallinto [ Laurinvirta Oy ] AVUSTUSTEN MAKSU (valtion osuus) AVUSTUSHAKEMUK SET & TOTEUMAN RAPORTOINTI Rahoitus (julkinen rahoitusosuus), toteuman seuranta [ Pohjois-Savon ELY-keskus ] AVUSTUSHAKEMUK SET & TOTEUMAN RAPORTOINTI LAUSUNNOT HANKKKEEN TOTEUMASTA Projektin rahoitus- ja kustannussuunnitelma AVUSTUSTEN MAKSU (yksityisten rahoit tajien ja kuntien osuus) Omarahoituksen kokoaminen [ Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ] AVUS TUKSET Valtion kärkihankerahoitus [ MMM ] Raho ittaja 1 Raho ittaja 2 Rahoittaja 3 Rahoittaja n Yhteistyösopimukset (rahoitus, viestintä ja näkyvyys)
14 2.6 Valmistelu, aikataulu ja budjetti
15 2.6 Valmistelu, aikataulu ja budjetti
16 Vas. Ylhäällä: pohjaprofiili Oik. Ylhäällä: virtausnopeus (kynnys) Alhaalla: vesisyvyys Esimerkeissä käytetyt olosuhteet: Alavesi 76m, virtaus 35 m3/s (kuvat: Markku Lahti / Fortum)
17 2.7 Haasteita matkan varrelta Suunnittelu käynnistettiin talvella 2017 ja lupahakemus piti jättää loppukesällä Tarkentava suunnittelu jatkui hakemuksen jättämisestä eteenpäin vielä 1,5 vuotta. Putouskorkeutta vähän ja alaveden pinnankorkeusvaihtelut suuria; tavoitteena maksimoida tuotantopinta-ala eri olosuhteissa. Kilpailutuksen valmistelu ja sopivan urakoitsijan löytyminen ovat iso osa toteutuksen onnistumista. Rakentamisaikataulu on tiukka eikä se salli poikkeamia. Rakentamisaikaisten suotovesien määrää on vaikea ennakoida. Rakentamisaikaisiin vesiolosuhteisiin ei voida vaikuttaa; esim. tulvajuoksutusten tarve ja rakentamisaikainen alaveden pinnantaso.
18 3. Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke
19 3.1 Tietoa Lieksanjoesta Pituus Suomen puolella 80 km, keskivirtaama 97 m3/s (Lieksankoski). Alajuoksulla kaksi Kemijoki Oy:n voimalaitoista. Voimalaitosten yläpuolella merkittävä vapaana virtaava koskireitti (Ruunaan kosket). Kansallisen kalatiestrategian kärkikohde (2012) Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelman kärkikohde Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen kärkihankkeen pilottikohde (2016 =>)
20
21 3.2 Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke valmistelu Lieksan kaupunki tilasi kärkihankkeen toimenpidekokonaisuuden valmistelun helmikuussa Toimenpideohjelma esiteltiin sidosryhmille huhtikuussa 2016 ja se hyväksyttiin yhteisesti. Toimenpideohjelmassa esitetta va t toimenpiteet valittiin seuraavin perustein: 1. Kaikki keskeiset yhteistyo tahot kannattavat esitetta via toimenpiteita ja pita va t niita Lieksanjoen uhanalaisten vaelluskalakantojen elvytta misen ja luonnonkierron palauttamisen kannalta ta rkeina (tarkoituksenmukaisuus). 2. Toimenpiteet ovat toteutettavissa nopealla aikataululla, niilla on nopeaa vaikuttavuutta ja niihin saadaan kumppaneita merkitta va lla omarahoitusosuudella (toteutettavuus).
22 3.3 Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke valmistelu Yhteisesti hyväksyttyjä lyhyen aikavälin ( ) painopistealueita ovat Emokalapyynti ja sen kehittäminen Ylisiirrot ja niihin liittyvä tutkimus Voimalaitosten yläpuolisten koskialueiden kunnostaminen Tuki-istutukset ja niihin liittyvä seuranta
23 3.4 Yhteistyön rakentaminen Kesäkuussa 2016 Lieksan kaupunki, Kemijoki Oy, Metsähallitus sekä Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Lieksanjoella. Yhteinen tavoite on, että Lieksanjoen vaeltavat järvilohi- ja taimenkannat elpyvät ja niiden luontainen elinkierto palautuu.
24 3.5 Yhteistyötahoja
25 3.6 Tärkeimmät toimenpiteet Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen (Naara-, Käpy- ja Saarikoski) helikopterisorastuksen avulla - luvanhaltijana Ruunaan ka. (2016, 2017) Emokalapyynti ja siihen liittyvät uudet kokeilut ( ) Järvilohen ja taimenen tuki-istutukset eri ikäluokissa ( ) Saarijoen padon ohittavan kalatien rakentaminen ja virtavesikunnostukset (2017 & 2018) Järvilohen ja taimenien ylisiirrot ja kutukalojen radiotelemetriaseuranta (2017 & 2018) Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen alueella Haapavitja-Mustapyörre luvanhaltijana Metsähallitus (2018)
26 3.7 Hankkeen budjetti ja rahoitus Kokonaisbudjetti noin euroa (alv. 0%), josta yksityinen rahoitus 63 % ja valtion kärkihanketuki 37 % Suurimmat yksityiset rahoittajat: Kemijoki Oy: euroa (lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostus) Pielisen kalastusalue: euroa (vaelluspoikasten istutus) Metsähallitus: euroa (kunnostukset ja istutukset) Lieksan kaupunki: euroa (suunnittelu, koordinointi ja viestintä) Lieksan osakaskunta / jakokunta: euroa (Saarijoen toimenpiteet)
27 3.8 Tuloksia kolmen kärkihankevuoden jälkeen Syksyllä 2018 erittäin positiivisia tuloksia: Emokalapyynnissä selvästi uusi järvilohiennätys, 59 kappaletta Sähkökoekalastuksissa (Luke) luonnonkudusta syntyneitä poikasia (0+) parhaimmillaan 35 kappaletta aarilla. Järvilohen osalta on valoa nähtävissä, mutta taimenen tilanne on entistä huolestuttavampi. Lieksanjoen järvilohiemokalat (Piironen / Luke)
28
29 3.9 Suunnitelmia vuodelle 2019 Kärkihanke on ollut Lieksanjoella erittäin merkityksellinen sekä yhteistyön kehittämisen että konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisen näkökulmasta. Joulukuussa 2018 hankkeen kumppanit päättivät jatkaa toimenpiteitä ja myöntää hankkeelle jatkorahoitusta. Vuoden 2019 budjetti on euroa ja hankkeen kokonaisbudjetti nousee yli euron. Aiempina vuosina hyviksi koettuja toimenpiteitä jatketaan (emokalapyynti, kunnostukset, ylisiirrot, telemetriaseuranta jne.) Uusina teemoina mukaan otetaan smolttiseuranta ja alasvaellus smolttipyynti havaspyydyksellä kiinteän kiinniotto-/alasvaellusratkaisun suunnittelu ja toteutus
30 TULVALUUKUT NIPPUNOSTURIN PAIKKA VOIMALAITOS Yläpuolisen altaan leveys 80 metriä.
31 4. Yhteenveto Hankkeet ovat luonteeltaan erilaisia; Pielisjoen kärkihanke on kokonaisvaltaisesti haasteellinen ja monitahoinen rakennusprojekti, jonka valmistelu kestää useita vuosia ja varsinainen toteutusvaihe noin kolme kuukautta. Lieksanjoen kärkihanke koostuu monista pienemmistä juoksevista osatoimenpiteistä, jotka toteuttavat strategiaa järvilohen ja taimenen pelastamiseksi. Molempien hankkeiden keskeinen tekijä on yhteistyö. Ilman kärkihankerahoitusta hankkeet eivät olisi olleet mahdollisia ainakaan tällaisessa aikataulussa. Hankkeiden yhteisbudjetti noin 4M. Järvilohen (ja taimenen) pelastamiseksi hankkeet tulivat viimeisellä mahdollisella hetkellä.
32 Esimerkkejä tehdyistä toimenpiteistä (Lieksanjoki) Ylisiirrot ja radiotelemetriaseuranta (syksy 2017) => VIDEO
33 Kiitos. Niilo Valkonen Future Missions Oy Siltakatu 12 B Joensuu
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto 2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Oulu 12.6.2018 Jukka Tuohino Pohjois- Pohjanmaan ELY-Keskus Vaeltavien
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotVaelluskalakärkihankkeen tulokset
Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
LisätiedotJärvilohen säilyttämisen näkymät?
Järvilohen säilyttämisen näkymät? Jorma Piironen LUKE Joensuu Vesistökunnostusverkosto vuosiseminaari 2018, Oulu 1 Esityksen sisältö Järvilohen nykytila Säilyttäminen viljelemällä ja istuttamalla Kalastus
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotKansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen
Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista
LisätiedotSaimaan lohikalat ja energiatalous
Saimaan lohikalat Sivu 1 / 5 Saimaan lohikalayhdistys ry Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan uhanalaiset lohikalat, järvilohi, taimen, ovat kärsineet virtavesien tuhoamisesta. Kaikkein karuin kohtalo
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotVaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari
Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 Meritaimenkanta alun perin 60 joessa nyt 11 jokea tuottaa taimenta. Vain yhdessä
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotVMK/P-K ELY-keskus
VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.
LisätiedotIijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
LisätiedotIijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen
Iijoen otva Oulu, 13.6.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen Osatoteuttaja:
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotLohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen
LisätiedotSäilyykö järvilohi kalastossamme?
Säilyykö järvilohi kalastossamme? Jorma Piironen LUKE Joensuu Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari 23.11.2017 Muonio 1 Esityksen sisältö Oi niitä aikoja. Miksi järvilohella menee heikosti Miten säilytys
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotPelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL
Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Sisältö: Järvilohikannan nykytilanne Hieman historiaa Ala-Koitajoki ja järvilohi Mitä KHO:n päätöksessä sanotaan? Ympäristövirtaama minimivirtaama?
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotJorma Piironen, RKTL Liperi
Jorma Piironen, RKTL Liperi 15.4.2014 Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla
LisätiedotKalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa
Kalatiestrategia Kohti luonnollista elinkiertoa Esipuhe Sisältö Kansallisen kalatiestrategian lähtökohtana on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Vaelluskalakannat eivät pitkällä
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotPielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta
Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta TOIMENPIDESELVITYS Future Missions Oy 2015 - EU investoi kestävään kalatalouteen - Future Missions Oy:n julkaisu 1:2015 Pielisen alueen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotVesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla
Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla Vesistökunnostuksen neuvottelupäivä 9.11.2016 SYKE Jouni Tammi MMM/ luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö 11.11.2016 1 Sisältö
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotLohikalojen merkintähankkeiden tuloksia
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.
Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1 Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden
LisätiedotELINVOIMAA ALUEELLE 5 2014. Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa. Esiselvitys ja katsaus Pielisen ja pohjoisen Saimaan tilanteeseen
ELINVOIMAA ALUEELLE 5 2014 Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa Esiselvitys ja katsaus Pielisen ja pohjoisen Saimaan tilanteeseen Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa Esiselvitys
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU
LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotRakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet Sateenvarjot I-III Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus SATEENVARJO I Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Menetelmäkirjon
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotLUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN
LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotVaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen
Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotRakennettujen jokien vaelluskalat
Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.-14.6.2018 Aki Mäki-Petäys SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotEnergiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen
Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain
LisätiedotAlasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu:
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotPohjoiskarjalainen kalatie
Pohjoiskarjalainen kalatie Järvilohi on ollut Vuoksen vesistössä jo vuosikymmenet viljelyn varassa ja luontaista lisääntymistä ei juurikaan tapahdu. Järvilohi (ts. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) voitti voimayhtiöitä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotKALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotKorvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista
Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi Helsinki 18.11.2015 Kalatiestrategia 2012 -
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
Lisätiedot