Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Transkriptio

1 Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto

2 Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja vesiasioissa Resurssinäkymiä Tukisäädösesitys Biotalous

3 Kalatiestrategian toimeenpano kalataloushallinnon prioriteettina kunnostustoiminnassa ELY-keskukset Alueellisiin toimenpideohjelmiin on koottu tiedot vesistöjen kunnostus- ja kalatietarpeista sekä tarvittavista kalastuksensäätelytoimenpiteistä. Uudenmaan ELY vastaa toimenpide-ehdotusten toteutuksen valtakunnallisesta seurannasta Lapin ELYn tulostavoite: käynnistetään selvitys Kemijoen rakentamiseen liittyvien velvoitteiden muuttamiseksi. RKTL Rakennettujen jokien tutkimusohjelma Selvitys kalataloudelle aiheutuneista vahingoista ja kalatalousvelvoitteista SYKE (Lynet) Rakennettuihin vesiin ja niiden kunnostamiseen liittyvää erityisosaamista Kv- ja kansallinen yhteistyö

4 Rakennettujen vesistöjen haasteet Suunnittelu pirstaloitunutta ja keskittyy yksittäisiin hankkeisiin - vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu sekä kalatiestrategian edistäminen eivät välttämättä kohtaa Intressiristiriidat - vaelluskalojen elinvoimaisuuden lisääminen ja vesivoiman tuotannon tarpeet: kalatiet ja ympäristövirtaama kynnyskysymys - kaupallinen ja vapaa-ajan kalastus, kalastusmatkailu ja luonnonsuojelu Keinovalikoima puutteellinen tai sitä ei tunneta - yhteistyössä ongelmia, lainsäädännön keinot osaamis-/resurssivajetta? Rahoitus yksittäisiin hankkeisiin - pahimmillaan ristiriitaiset tavoitteet, jolloin hyötyjä menetetään - ELY halutaan edelleen usein luvanhakijaksi 4

5 Tavoitteena siirtyä sektori- ja/tai hankekohtaisesta kehittämisestä kokonaisvaltaiseen toimintaan

6 Vesistöalueen yhteensovitettu hoito Vesivarojen käytön tarpeet kalatalous vesivoima virkistyskäyttö maatalous metsätalous vedenhankinta vesiliikenne jne. Vesivarojen käytön tavoitteet Vesienhoidon tavoitteet Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu

7 Valuma-aluetason monitavoitteinen tarkastelu Pyritään löytämään keinoja, joilla voidaan - tehostaa vesiensuojelun, kalatalouden, vesitalouden, alueidenkäytön ja elinkeinoelämän tavoitteiden yhteensovittamista - vähentää vesistöjen käyttöön ja hoitoon kohdistuvia ristiriitoja Vesienhoito ja tulvariskien hallinta vain osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa - tarkastelun tavoitteeksi myös virtaamien, tulvavesien varastoinnin, kalojen kulun ja habitaattivaatimusten, vesivoiman tuotannon sekä virkistyskäytön yhteensovittaminen siten, että hyödyt kokonaisuutena kasvavat

8 Etenemissuunnitelma Alueilla Yhteistyön kehittäminen konkreettisesti vesi-, kala- ja voimatalousasioissa Pilottina toimivien vesistöalueiden valinta Pohjois-Pohjanmaan ELY erikoistunut rakennettujen vesien kunnostamiseen Valtakunnan tasolla Tutkimusohjelmien osaksi Ympäristövirtaama-ajattelun edistäminen Verkostoksi kehitetty vaelluskalafoorumi? Rahoitusmahdollisuudet Viestintä 8

9 Työ alueilla Valituilla vesistöalueilla esim. vesitaselaskelmat: tulvavesien pidätysmahdollisuudet -> vettä kuivakausien varalle, kalateihin ja ympäristövirtaamaksi vesitalouslupien läpikäynti, lupien kehittämistarpeet (esim. padotus- ja juoksutusselvitys) velvoitehoidon, valtion tuki-istutusten sekä kunnostustoiminnan tarkoituksenmukainen kohdentaminen kalastuksen säätely verkostot: toiminnanharjoittajat, valtio, kunnat, etujärjestöt yhteinen tahtotila ja pitkänaikavälin visio vesistön kehittämisestä vesistövisio investointien kustannus-hyötylaskelmat ELYn rooli edistäjä ja asiantuntija Lopputulos osaksi muita suunnitelmia 9

10 Rahoitusmahdollisuudet Rakennetut vesistöjen tutkimus ja kehittämistyöt Sisävesi-Life hanke? Akatemian strategisen tutkimuksen teemaksi? RKTL:n rakennettujen vesien tutkimusohjelma Rakennettujen vesistöjen hankerahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahasto: kalatiestrategian tukevat toimenpiteet EAKR: innovatiiviset kalatiet Maaseuturahasto: vesistöjen tilan parantaminen, valumaaluekunnostukset ja matkailun edellytykset Vesi- ja kalatalouden kansallinen rahoitus 10

11 Kalatalousvelvoitteiden asema rakennettujen vesien hoidon kehittämisen kokonaisuudessa Kalatalousvelvoitteet ovat keskeinen osa rakennettujen vesien hoidon kokonaisuutta Viranomaisen velvollisuus on valvoa kalatalousvelvoitteilla tavoiteltavan oikeustilan toteutumista ja tarvittaessa käynnistää tarkoituksenmukaiset toimenpiteet Monet voimassa olevat velvoitteet perustuvat kymmeniä vuosia vanhoihin tutkimus- ja arviointitietoihin Velvoitteiden toimeenpanon osalta on syytä tarkastella myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja

12 Tukisäädösesitys Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vesistöjen ja vesiympäristön tilaa ja käyttöä parantavien toimenpiteiden avustamisesta Valmisteltu MMM:n ja YM:n yhteistyönä Sovellettaisiin myönnettäessä valtion varoista avustusta vesistön, pienvesien ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin toimenpiteisiin Ehdotuksen tavoitteita: Yhtenäistää eri tukiin liittyviä menettelyjä ja periaatteita Avustuksen myöntämisen perusteita tarkennettaisiin Ehdotuksessa määritetty mm. ensisijaisesti avustettavat vesistötoimenpiteet Tukea voitaisiin myöntää myös hanketta valmistelevaan työhön

13 Vesistöhanke-esitykset Valtion omat hankkeet Valtion lupa, vanha velvoite tai synti Voidaan jatkossakin toteuttaa valtion rakennuttamina Vesitaloudessa momentti Kalataloudessa Tuettavat hankkeet Aloite ja vetovastuu alueella ELY edesauttamassa ja tukemassa vesistövision syntymistä Tuki avustuksena, max. 50 % Tavoitteena, että myös hankeorganisointia ja suunnittelua voidaan tukea Luonnonvaratalouden rahoitusmahdollisuudet kokonaistarkastelussa -> ELYllä yksi priorisointilista 13

14 Kiitos mielenkiinnosta!

15 Rakennettujen vesien kehittäminen osana sinistä biotaloutta MMM:n sektorilla veteen liittyvällä biotaloudella tarkoitetaan laajasti - kalavarojen kestävää hyödyntämistä - kalatalouden koko arvoketjua (ml. vesiviljely) - vesivarojen hyödyntämistä sekä niihin liittyviä toimintoja kuten teknologian ja osaamisen kehittämistä ja vientiä - vesiympäristöön liittyvää matkailua ja virkistyskäyttöä (hyvinvointipalvelut)

16 Sinisen biotalouden taloudellisia toimintoja Vapaa-ajankalastus, välinevalmistus ja muut kerrannaisvaikutukset Kalatalouden arvoketju + siihen liittyvät kerrannaisvaikutukset Vesienergia (vesi- ja tuulivoima) Veden puhdistus ja jakelu Jätevesien puhdistus Vesiliikenne Vesistöihin perustuva luontomatkailu Bioenergia ja öljy (kalatalouden sivuvirrat, levät) Orgaaniset sivuvirrat (jätevesi) Kala- ja vesitalouteen liittyvä cleantech ja osaaminen

17 Vesistöjen aineettomia arvoja Hyvä vesien tila Vesialueet virkistymisalueina Elinvoimaiset ja monimuotoiset kalavarat

18

19 Mitä tehdään seuraavaksi? Pyritään vastaamaan kysymyksiin: 1. Mikä on sinisen biotalouden potentiaali Suomessa? 2. Miten sininen biotalous kehittyy kansainvälisesti? 3. Miten Suomi voi hyödyntää nykyistä paremmin ja kestävämmin vesi- ja kalavarojaan sekä muita veteen ja vesiekosysteemeihin perustuvia luonnonvarojaan? 4. Miten hyödynnetään ja kehitetään vesiluonnonvaroihin liittyvää osaamista ja teknologiaa sekä niihin perustuvia liiketoiminta-mahdollisuuksia (kansainväliset markkinat)?