Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

2 Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta lohistrategiasta MMM asetti työryhmän Työryhmän esitys valmistui lokakuun lopussa 2013 Valtiosihteerivetoinen, puheenjohtaja MMM, varapuheenjohtaja YM 25 jäsentä, jäsenehdokkaita paljon Julkisia kuulemistilaisuuksia Pello, Vaasa, Kotka Työryhmä kuuli asiantuntijoita mm. lohibiologiasta, sosioekonomisista kysymyksistä, lohensäätelyjärjestelmistä. Taustaselvitykset on koottu omaksi julkaisukseen: pdf (mmm.fi > julkaisu t> kala- ja riistatalouden julkaisusarja > 91: Lohi ja meritaimenstrategian taustaselvitykset

3 Strategian viimeistely (1/2) Lausunnot (60 kpl) strategiaehdotuksesta olivat pääosin myönteisiä, strategian aihepiirin vaikeus ja eri mielipiteet tunnistettu lausunnoissa Kompromissin saavuttaminen eri mielipiteistä koettiin onnistumiseksi ja askeleena eteenpäin Itämeren lohikantojen käytössä ja suojelussa Strategian jatkotyön käynnistäminen nähtiin tärkeänä Lohen ja taimenen rasvaeväleikkausten käynnistämisen aikataulua ja käytännön toteutusta kritisoitiin Eri näkemyksiä smolttituotantotavoitteista, tieteellisestä neuvonannosta ja sekakantakalastuksesta Kalastajakohtaisten kiintiöiden käyttöönoton toteutuksesta oli useita näkemyksiä Resurssien varmistaminen strategiaan nähtiin tärkeänä

4 Strategian viimeistely (2/2) Strategiatekstiin ei tehty muutoksia, lausumat sisällytettiin strategiaan Strategia hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä , samalla kun VN antoi kalastuslakiesityksen eduskunnalle

5 Lohi- ja meritaimenstrategian visio (tavoitetila) 2020: Elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin siten, että kantojen geneettinen monimuotoisuus pitkällä aikavälillä vahvistuu. Itämeren lohi- ja meritaimenkantoja hyödynnetään kestävästi ja Suomen merialueille ja jokiin tulevat lohi- ja meritaimenmäärät kasvavat. Suomen meri- ja jokialueilla on hyvät edellytykset harjoittaa lohen ammattikalastusta, vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailua.

6 Lohistrategian tavoitteet (1/2) Elinvoimaisten lohi- ja meritaimenkantojen ylläpito ja vahvistaminen Lohi- ja meritaimenkantojen hyödyntäminen kestävästi erityyppisessä kalastuksessa tarjota hyvät edellytykset ammattikalastukselle, vapaaajankalastukselle ja kalastusmatkailulle.

7 Lohistrategian tavoitteet (2/2) Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää useiden erityyppisten toimenpiteiden käyttöä kalastuksen järjestäminen kestävästi ja pitkäjänteisesti, säädösmuutokset kantojen hoitoon ja kalastukseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön ja tutkimuksen ohjaaminen ja linjaaminen, riittävä valvonta, tarvittaessa myös rangaistukset. Lohistrategia liittyy kiinteästi myös kansallisen kalatiestrategian toteutukseen Strategioiden seurantaa varten yhteinen seurantaryhmä

8 Strategiset päämäärät (1/2) Päämäärien aihepiirit tiivistetysti: Tavoitteiden asettaminen lohi- ja meritaimenjokien poikastuotannolle Poikastuotantotavoitteet prosentteina Tornion- ja Simojoelle, muualla tavoitteet määritetään Lohi- ja meritaimenkantojen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kalastuksen varmistamisen kalastuksen säätelyn ja tiedon avulla, Säädösten muutostarvetta, mm. rasvaeväleikkaukset, pyyntirajoitukset ja kalastajakohtaiset kiintiöt Lohenkalastuksen tarkastelu kokonaisuutena (EU:n, kansallinen ja alueellinen taso) sekä

9 Strategiset päämäärät (2/2) Kalastuksensäätelyn pitkäjänteisyys ja päätöksentekoprosessin avoimuus, Strategian toimenpiteissä linjauksia toimintatavoista jatkossa Riittävä kalastuksenvalvonta, resurssien kohdentaminen Lohen- ja meritaimen elinympäristöjen suojelu ja kunnostaminen Resurssien suuntaaminen kunnostuksiin ja kalateihin, velvoitteiden uudistaminen ja lainsäädännön kehittäminen Strategiaa tukeva tutkimus Tutkimuksen suuntaaminen strategiaa tukeviin aiheisiin

10 Toimenpide-ehdotukset (1/2) Strategisiin päämääriin liittyy kaikkiaan 50 eri toimenpideehdotusta Noin kolmasosa toimenpiteistä edellyttää säädösten laatimista tai muuttamista Useat näistä voidaan toteuttaa kalastuslain uudistuksen yhteydessä tai sen jatkotoimenpiteinä, esimerkiksi kalastusasetuksen uusimisen yhteydessä Lohen ja meritaimenen rasvaeväleikkaukset vaativat hallinnon ulkopuolisia toimenpiteitä

11 Toimenpide-ehdotukset (2/2) Kestävän kalastuksen varmistamiseen kalastuksen säätelyn ja tiedon avulla liittyy eniten toimenpiteitä Kaikkien istutettavien lohien ja meritaimenten rasvaeväleikkaukset ja myöhemmin valikoiva pyynti Sekakantakalastuksen vähentäminen Kalastajakohtaiset kiintiöt tasattuna koko kalastuskaudelle Meritaimenen kohdennettu eli tarkoituksellinen pyynti kielletään kokonaan Rajoituksia meritaimenen viehekalastukseen ja verkkojen käyttöön meressä keväällä meritaimenten oleskelupaikoilla Puheenjohtajien täydentävä lausuma sisällytettiin strategiaan, tähän liittyy myös selvitettäviä asioita, jotka eivät tulleet itse strategiaan

12 Tornionjoki Smolttituotantotavoitteet, 80 % minimitavoite (25 % riskitaso) ja vastaava kutukantatavoite lohen määränä Ammattikalastukseen kalastajakohtaiset kiintiöt ja saaliin merkintä Tornionjoki Eri pyyntimuotojen tarpeiden tunnustaminen Kausikiintiö tai vastaava lohenkalastukseen Pyrkimys vähentää suurikokoisten emolohien kalastusta myös jokialueella Meritaimenkantojen suojelu Yhteistyö Ruotsin kanssa Selvitykset Lapin yliopiston selvitys lohenkalastusoikeuksista, arvioidaan mahdolliset muutostarpeet selvityksen valmistuttua (valmistuu v.2014 lopussa) Lohenkalastusoikeuksien selvittäminen saamelaisten kotiseutualueella Itämeren valuma-alueella

13 Strategian seuranta Strategian seurantaryhmä perustetaan kuluvan vuoden puolella, yhteinen kalatiestrategian kanssa Runkona molempien strategioiden valmistelussa mukana olleet tahot