Miten Suomen kala.estrategia vastaa kalojen suojelutarpeeseen? Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY- keskus Ympäristöakatemia

Transkriptio

1 Miten Suomen kala.estrategia vastaa kalojen suojelutarpeeseen? Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY- keskus Ympäristöakatemia

2 sisältö 1. Kalojen vaellusesteet SUomessa 2. Suomen uhanalaiset kalat 3. Mikä on kalade? 4. VesipuitedirekDivi ja kaladestrategia 5. KalaDerakentamisen nykydlanne 6. Muutama esimerkkitapaus

3 Kalojen vaellusesteet Suomessa Vesivoimalaitokset ja säännöstelypadot Vanhat myllypadot Järjestelyhankkeiden yhteydessä rakennetut pohjapadot Vesivoimaloita reilu 200 kpl Muita patoja tuhansia.

4 VESIVOIMARAKENTAMISEN NYKYTILANNE - Suomessa on nykyään n. 221 vesivoimalaitosta ( - Käytössä tehoa n MW ja sähköntuotanto n GWh/a - Vesivoima rakenneyin viime vuosisadalla pääasiassa soden jälkeen - Putouskorkeu[a parista metristä muutamaan kymmeneen metriin - Vesivoiman rooli on muu[unut vähitellen perusvoimasta säätövoimaksi - Vain osa vesivoimasta mukana säätökapasiteedssa. - Tarve saada lisää säätövoimaa on kasvanut.

5 Vesivoimarakentamisen lainsäädäntöä - Vesioikeuslaki muutos valtaväylän sai sulkea poikkeuslait (Vesistötoimikunnat ja väliaikaiset päätökset) - Vanha vesilaki Laki Ounasjoen erityissuojelusta (1983), Koskiensuojelulaki (1987) ja Laki Kyrönjoen erityissuojelusta (1991). - Vuosina 1987 ja 1994 parannuksia kalatalousvelvoite[a koskeviin pykäliin - Vuonna 1994 parannus vanhojen säännöstelylupien tarkistamiseen - Vesilaki Ei olennaisia muutoksia kalatalousvelvoi[eita koskeviin pykäliin

6 Vesivoimarakentamisen aiheu[amia ongelmia: - Joen patoaminen - > vaellusyhteyden katkeaminen ylävirtaan ja vaikeutuminen alavirtaan - koskialueiden häviäminen - > lisääntymisalueet katoavat patoaltaisiin. Ongelma ei ratkea vaellusyhteyden palau[amisella. - säännöstelyhankkeet vesivoimahankkeiden yhteydessä - > ve[ä ohjataan pois jokiuomasta tai sitä johdetaan altaista jokiuomaan lyhytaikaisen sähköntarpeen vaihtelun mukaan. Tässä ei oteta huomioon vesiluonnon tarpeita. - rakennusaste on usein niin korkea, e[ä kaloille ja muulle virtavesieliöstölle ei ole jäte[y Dlaa.

7

8 Suomen uhanalaiset kalat Lähde: h[p://

9 Miksi luonnonlisääntymistä? Kalanviljelyn avulla voidaan turvata monimuo- toisuuden säily[äminen silloin, kun luonnon lisääntymisen riskit ovat kasvaneet suuriksi. Lopullisena päämääränä tulee kuitenkin aina olla itse itsensä ylläpitävät luonnonvaraiset populaadot, koska vain ne voivat turvata evoluudon jatkumisen. Lähde: GeneeYnen monimuotoisuus (RKTL) h[p:// lohen_monimuotoisuus/ geneeynen_monimuotoisuus.html

10 MIKÄ ON KALATIE? Kalojen perusominaisuuksiin kuuluu vaeltaminen vesistössä suppeammalla tai laajemmalla alueella siirtyvät vesistöalueen osasta toiseen KalaDet ovat rakenteita, joiden tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi vesieliöiden kulku ylävirtaan ja alavirtaan ohi vaellusesteen. KalaDe on yleensä ainoa keino, jolla vesieläimille voidaan tehdä mahdolliseksi ohi[aa patorakenne ja kaladet ovat siten avainasemassa, kun parannetaan vesistöjen ekologisia olosuhteita Yksi keino muiden joukossa mahdollistaa kalojen luonnon- lisääntyminen KalaDe lisää vesistöalueen virkistysarvoa.

11 KalaDetyypit KalaDet voidaan jakaa luonnonmukaisiin ja teknisiin kalateihin. Käytännössä rajanveto eri kaladetyyppien välillä on häilyvä Luonnonmukaisen kaladen esikuvana pidetään luonnondlaisena virtaavaa puroa tai koskea. Luonnonmukaisessa kaladessä on yleensä virtaamaa ympäri vuoden ja vuorokauden. Luonnonmukaisen kalade tarjoaa elinympäristön virtaavan veden eliöstölle. Teknisen kaladessä ei väl[ämä[ä ole virtaamaa ympärivuoden ja vuorokauden (täsmäkäy[ö) Teknisiä kalateitä on olemassa useita eri malleja. KalaDesuunni[elussa ja rakentamisessa vallalla konservadivinen toimintamalli. Uusia, innovadivisia kaladeratkaisuja? Jarmo Huhtala

12 KalaDehankkeiden toteu[aminen on kuitenkin ollut hankalaa: - vesilaki suosii ja suojelee vesirakentamista ja vanhoja vesirakenteita. Vesiluvat ovat ikuisia ja niiden tarkistaminen on sääde[y hankalaksi. - vanhojen voimaloiden vesiluvat eivät sisällä rii[äviä kalataloudellisia velvoi[eita, jo[a Dlanne[a olisi helppo kohtuullisesd parantaa. - kalavesien hoito on paino[unut istutustoimintaan, eikä kalaveden hoitajien puolella ole tästä syystä nähty luontaisten vaelluskalakantojen puute[a suurena ongelmana. - monien vesistöjen Dla on ollut heikko myös muista syistä kuin vesirakentamisesta johtuen. - kala.ehankkeilta on puu>unut strateginen taustatuki

13 VesipuitedirekDivin toteutus ja vesien ekologinen Dla Ekologisen Dlan määri[elyssä on käyte[y Detoja vedenlaadusta sekä vesistöjen biologisista muu[ujista, joita ovat vedessä kasvava kasviplankton, pohjaeläimet, kalat, vesikasvillisuus ja kivien pinnoilla kasvavat piilevät. Myös vesien hydrologis- morfologinen muu[uneisuus, mm. patoaminen, on ote[u luokituksessa huomioon. Ekologisia luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydy[ävä, väl[ävä ja huono.

14 Vesienhoidon suunni>elun ohjeistus Ympäristötavoi>een saavu>amisen edellytyk- senä merki>ävien vaelluskalavesistöjen vesimuodostumissa (sekä voimakkaas. muutetut e>ä luonnon.laiset vesimuodos- tumat) on, e>ä niissä on tehty teknis- taloudelli- ses. toteu>amiskelpoiset toimenpide- yhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luontaises. lisääntyvä kanta. Toimenpiteet eivät saa aiheu>aa merki>ävää hai>aa vesistön tärkeälle käy>ömuodolle.

15 KalaDestrategia Osana vesipuitedirekdivin toteu[amista linjayin ensimmäisen hoitokauden vesienhoitosuunnitelmissa, e[ä kalataloushallinto laadi osana rakenne[ujen vesistöjen ekologisen Dlan parantamista strategian, joka ohjaa vaelluskalojen palau[amista edistäviä hankkeita Suomessa

16 KalaDestrategia ValDoneuvoston periaatepäätös : h[p:// a[achments/mmm/dedo[eet/ 660ag2jJE/ kaladestrategiasuomi.pdf et_901_2012.pdf KalaDestrategian taustaselvitykset: h[p:// a[achments/mmm/julkaisut/ kronjulkaisusarja/6dobhsrri/ KalaDestrategian_taustaselvityks

17 Visio Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen Toiminta-ajatus Kalataloushallinnossa ja muualla toimikentässä siirretään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen Päämäärät Uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta Myönteiset sosioekonomiset vaikutukset ja parantuneet mahdollisuudet kestävään kalastukseen Toimintalinjat 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi 2. Yhteistyön lisääminen keskeisten intressiryhmien välillä hankkeiden edistämiseksi 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi 4. Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen 5. Kattavalla kalastuksensäätelyllä riittävä kalamäärä lisääntymisalueille 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen 7. Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen ja suojeleminen monipuolisilla tukitoimilla Kala$estrategian rakenne

18 Strategian aikajänne KalaDestrategian toteu[aminen käynnistetään vuoden 2012 alussa. Kalateiden rakentamisesta pääte[äessä toimijoiden tulee sitoutua mahdollisesd jopa vuosikymmeniä kestäviin tukitoimiin ja seurantoihin tavoi[eiden saavut- tamiseksi. Kala$estrategian aikajänne ulo2uu luvun lopulle, nouda2aen väljäs$ meneillään olevan vesienhoidon kolmea ensimmäistä hoitosuunnitelmakau2a ( ). Strategian toteutumisen arvioinnissa tulee varautua vielä selväsd pitempään aikajaksoon (kaladestrategia) 2012).

19 Keskeisiä kaladestrategian haasteita: - rahoitus - kalastuksen säätely - vesilaki - rii[ävän vesityksen saaminen - > ympäristövirtaama - maankäy[ö valuma- alueella

20 Strategian rahoitus Strategian toteu[amiseksi etsitään innovadivisia uusia kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia sekä hyödynnetään monipuolisesd olemassa olevia rahoituslähteitä, kuten maakunden lii[ojen, kunden ja elinkeinoelämän rahoitusmahdollisuuksia. ValDonhallinnon osalta kaladestrategian toteutus tapahtuu valdontalouden kehysten ja valdon talousarvioiden kehysten pui[eissa eri rahoituslähteitä monipuolisesd yhdistäen, hyödyntäen ja uudelleen kohdentaen. Strategian ajallinen ulo[uvuus on pitkä, joten kyseessä on toiminnan suuntaaminen vaiku[avimpiin keinoihin. Kalatalousvelvoi[eiden muu[amisella voidaan pitkällä tähtäimellä myös edistää strategian tavoi[eiden toteu[amista (Kala.estrategia 2012).

21 Kalastuksen säätely (kaladestrategian toimintalinja 5 ) - PääsääntöisesD Suomessa kalastuksesta Detyllä vesialueella pää[ää vesialueen omistaja. à tämän ryhmän päätöksenteko on keskeisellä sijalla. - vaelluskalojen elinpiirit ovat laajoja ja vesiomistusyksiköt pieniä. - säätelyvaltaa on myös kalastusalueilla, MMM:llä, ELY- keskuksella. - Uusi kalastuslaki voi hieman muu[aa näitä. Eduskuntaan 2014?? - ilman rii[ävää kalastuksen säätelyä kaladestrategian toteu[aminen voidaan kuitenkin unohtaa.

22 KalaDestrategian kärkikohdelista - strategian valmistelun yhteydessä esiteyin, e[ä strategiaan pitää lii[ää lista tärkeistä kohteista. - kohteet valiyin alueellisten kalatalousviranomaisten näkemysten pohjalta. - listaan valikoitui yksi/muutama kohde / ELY- keskus. - yhteensä 55 patoa 20 joella tai vesireidllä.

23 KalaDerakentaminen Suomessa tällä hetkellä tarkastelu kärkikohdelistan kohteiden osalta.

24 KalaDestrategian kärkikohteet ja uhanalaiset vaelluskalalajit Lohi (vaarantunut): - Kemijoki, Iijoki, Kymijoki, MusDonjoki Meritaimen (äärimmäisen uhanalainen): - LesDjoki, LapväärDn- Isojoki, Eteläjoki- Noormarkunjoki, Kiskonjoki, SiunDonjoki, Virojoki Järvilohi (äärimmäisen uhanalainen): - Lieksanjoki, Pielisjoki, Hiitolanjoki Järvitaimen (eri[äin uhanalainen) : - Tainionvirta, Mäntyharjun reiy, Saarijärven reiy, Hyrynsalmen reiy, Nilsiän reiy, Juojärven reiy, Joroisvirran reiy Muita vaellusesteiden poistoista hyötyviä lajeja: ankerias, merialueen vaellussiika, sisävesien planktonsiika, vimpa, toutain, nahkiainen

25 KalaDehankkeen vaiheita: - pato tms. rakenne, joka on vaelluskalakannan elvy[ämisen fyysisenä esteenä - tahtodla kaladen rakentamiseksi; aloite hankkeen edistämiseksi - neuvo[eluja asianosaisten kesken; kaladevelvoite? - rahoitus esiselvityksiä varten - kaladen yleissuunnitelma (eri vaihtoehtojen kartoitus, kustannusarvio yms.) - lupahakemuskelpoisen suunnitelman laadminen - vesilain mukainen lupahakemus aluehallintovirastoon - aluehallintoviraston lupa (valituksia?) - tarkempi rakennesuunni[elu - rahoituksen hankkiminen rakentamiseen - kaladen rakentaminen - kalade rakenne[u - ylläpito ja seuranta TÄHÄN KULUU AIKAA

26 KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN KalaDestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 8/2014 KalaDe rakenne[u: - Eteläjoki- Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reidn Kissakoski, Kemijoki Isohaara 2, LesDjoen Korpelankoski, LapväärDn- Isojoen Sandgrundfors ja Peruskoski KalaDe rakenteilla v. 2014: - SiunDonjoen Munksinkoski, Kymijoen Korkeakoski KalaDesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus): - Ala- Kemijoki, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki- Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen voimalat 5 kpl, Saarijärven reidn Leuhunkoski ja Hietama. Suunni[elu tekeillä: - Mäntyharjun reidn Voikoski, LapväärDn- Isojoki, Hiitolanjoen voimalat Yleissuunni[elua, erimielisyyksiä eri oikeusasteissa tms. vireillä: - Juojärven reidn Palokki, Kymijoen Ahvenkoski ja Loosari, Sysmäen reiy Tainionvirta, Virojoen Kan[urankoski, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kuurna ja KalDmo, Hyrynsalmen reiy, Joroisvirran reidn Liunankoski, MusDonjoen Åminnefors, Billnäs, Peltokoski ja MusDo Ei toimenpiteitä toistaiseksi Sysmän reidn Nuoramoisen pato

27 LapväärDn- Isojoki Sandgrundforsin pato SiunDonjoen Kirkkojoen Munksin padot Summanjoki, Metsäkylän Sahakoski Fiskarsinjoki, Kvarndammen

28 KOSKENKYLÄNJOEN KUUSKOSKEN LUONNONMUKAINEN KALATIE

29 Ennen Jälkeen Vaalimaanjoki, VirolahD Reinikkalankosken padon poisto ja koskikunnostus Healfish- Interreg- hanke

30 KERAVANJOKI, KIRKONKYLÄNKOSKI

31 Keravanjoen Tikkurilankoski

32 Luonnonmukainen ohitusuoma Keravanjoki, Koskenmaa