YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

Transkriptio

1 YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET Maare Marttila

2 Sisältö 1. Ylisiirtotutkimuksia Suomessa Tutkimuskysymyksiä Tutkimuskohteet ja menetelmät Tuloksia 2. Tapaus Klarälven 3. Yhteenveto

3 1. YLISIIRTOTUTKIMUKSIA SUOMESSA Tutkimuskysymyksiä Miten kalojen pyynti ja käsittely sekä ylisiirtopaikka, -aika ja olosuhteet vaikuttavat ylisiirtojen onnistumiseen? Miten ylisiirretyt kalat käyttäytyvät ja menestyvät jokialueella eri vuoden aikoina? Voidaanko ylisiirroilla käynnistää ja ylläpitää luonnontuotantoa yläpuolisilla poikastuotantoalueilla? Onko ylisiirroilla vaikutusta kalastukseen?

4 TUTKIMUSKOHTEET JA MENETELMÄT Taimen OULANKAJOKI: v alkaen Carlinmerkinnät, telemetriaseuranta , sähkökalastukset LIEKSANJOKI: T-merkinnät ja DNA-näytteet Kuvat Maare Marttila, Ari Huusko

5 Lohi ALA-KOITAJOKI: telemetriaseuranta , T- merkinnät, DNA-näytteet, sähkökalastukset, smolttipyynti, kutupesäkartoitus IIJOKI: telemetriaseuranta , sähkökalastukset KEMI-OUNASJOKI: telemetriaseuranta ja 2015, nuolimerkinnät, sähkökalastukset KOKEMÄENJOKI: telemetriaseuranta 2013, nuolimerkinnät, sähkökalastukset KYMIJOKI: telemetriaseuranta , 2005 ja 2012, carlin- ja nuolimerkinnät, sähkökalastukset YLÄ-TUULOMA-LUTTOJOKI: telemetriaseuranta 1998 ja 2014, sähkökalastukset. Kuvat Panu Orell, Timo Kanniainen

6 TULOKSIA Menetelmälliset epävarmuudet Ylisiirtokalojen hankinta: naaraat ja koiraat, isot ja pienet, kalojen kunto, riittävä määrä. Ympäristöolosuhteet (veden korkea lämpötila) voivat vaikeuttaa ylisiirtoja. Ilmaston lämpeneminen... Ylisiirtojen jälkeinen välitön ja viivästynyt kuolleisuus vaihtelevaa. Kalatautitarkkailun toteutustapaa tulisi kehittää, jotta ylisiirtojen toteuttaminen olisi sujuvampaa ja kustannukset kohtuullisia

7 TULOKSIA Vaelluskäyttäytyminen Ylisiirrettyjen kalojen havaittu hakeutuvan pääasiassa virtapaikoille. Lämpimän veden aikaan myös suvantojen syvänteet suosiossa. Yleensä suurin osa kaloista pysyttelee tavoitellulla ylisiirtoalueella. Paikoin esiintyy kuitenkin haluttomuutta vaelluksen jatkamiselle ja/tai merkittävä osa (jopa > 50 %) laskeutuu pois tavoitellulta ylisiirtoalueelta ennen kutuaikaa. Kalat sekaisin uudessa ympäristössä? Kutupaikan etsintää? Aikainen siirto vaelluskäyttäytyminen sahaavaa ja uintimatkat pitkiä ennen kutuaikaa. Myöhäinen siirto verrattain nopea siirtyminen vapautuspaikan lähellä oleville kutualueille. Myös vapautuspaikat vaikuttavat vaellusalueen laajuuteen Panu Orell

8 Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriaseuranta Luttojoella

9 Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriaseuranta Ounasjoella ja Levittäytyminen ja kuolleisuus Ylisiirtolohet levittäytyivät laajalle alueelle. Tarvitaan > 1 vapautuspaikkoja. Epäsäännöllinen vaelluskäyttäytyminen tyypillistä. 40 % poistui pysyvästi Ounasjoesta ennen kutua. v tuplasignaalilla % Kuollut tai pudottanut lähettimen. Saaliiksi 7 31 % ei havaittu kuolleisuutta. Keskimäärin 1/3 säilynyt varmuudella elossa Ounasjoessa kutuaikaan asti

10 Kutuaikainen sijainti 10

11 TULOKSIA Kutukäyttäytyminen ja talvehtiminen Ylisiirretyt kalat hakeutuvat siis lajityypillisille lisääntymisalueille. Kutuaika syyskuun lopusta (esim. Oulangan taimen) lokakuun loppuun (esim. Kymijoen lohi). Suurin osa jää kudun jälkeen talvehtimaan jokialueelle: suvannot ja syvänteet. Talvikot pysyttelevät talven ajan lähes paikallaan. Alasvaellus keväällä Osa voi selvitä voimalaitosten läpi takaisin mereen. Välitön turbiinikuolleisuus Kemijoella 5-10 %, Iijoella 0-28 %

12 TULOKSIA Poikastuotanto Ala-Koitajoki: Kutupesiä löydetty useilta koskilta. Jokipoikastiheydet kasvaneet. Vaelluspoikasia vähäinen määrä, mikä viittaa mm. suureen talviaikaiseen kuolevuuteen. Luttojoki: sähkökalastuksissa löydettiin luonnonpoikasia. Iijoen vesistö ja Kemi-Ounasjoki: Lisääntyminen onnistuu, mutta 0+ poikasia niukasti. Laajamittaisen poikastuotannon käynnistäminen edellyttää verraten suuria emokalamääriä. Smolttien alasvaelluksen turvaaminen! 12 Kuvat Panu Orell

13 IIJOKI 2015

14 Ounasjoki

15 NAHKIAINEN Ylisiirtoja vuosittain useilla rakennetuilla joilla. Tietoa lähinnä saaliin kehittymisestä jokisuulla. Heikko kotijokiuskollisuus huono indikaattori Nahkiaissaalis jokisuussa pienentynyt Ylisiirtojen kohdentaminen patoaltaisiin tuottanee heikosti painopisteen siirtäminen sivujokiin tuloksellisuus? 15

16 Perhonjoen nahkiaistutkimukset (mm. Aronsuu 2015) Ylisiirrot kompensoineet vain pienen osan vesirakentamisen aiheuttamasta haitasta toukkatiheydet ja nousevan kannan koko pienentyneet huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Vaellusmatkat lyhyitä ainakin vähävirtaisina, kylminä syksyinä Hydromorfologialtaan muutetulle alueelle tehdyt ylisiirrot tuottaneet erittäin heikosti. Padon alle kertyvien talvehtivien nahkiaisten kuolleisuus ilmeisesti suurta

17 2. Ylisiirrot Klarälvenillä Ylisiirrot aloitettiin 1930-luvulla. Pyynti Forshagan voimalaitoksella 25 km jokisuusta Laajamittainen istutustoiminta aloitettiin 1970-luvulla. Viime aikoina >1000 villiä lohta. Taimenia edelleen heikosti. < 5 % 1800-luvun alun kalamäärästä. Kutukantatavoite nykytilassa n lohta. V asti ylisiirrettiin villejä ja istutettuja lohia, nykyisin vain villejä (rasvaevällisiä). Taimenista siirretään edelleen molempia. Vapautuspaikka 8. voimalaitoksen yläpuolella 140 km vapaana virtaava jokijakso. Pyyntilaitteen tehokkuus riippuvainen virtaamasta. Maare Marttila Maare Marttila

18 Tuloksia Klarälvenilta Luonnossa syntyneiden ja istutusperäisten lohien välillä merkitsevä ero vaelluskäyttäytymisessä. Istutusperäiset kalat päätyivät villejä useammin alavirtaan voimalaitoksen alapuolelle (50 % istukkaista; 12 % villeistä). istutusperäisten kalojen lisääntymismenestys verrattain heikkoa. Kudun jälkeen kalat lähtivät alasvaellukselle joko syksyllä tai keväällä. Yksikään ei selvinnyt elossa kaikkien voimalaitosten ohi. Ohijuoksutukset paransivat ilmeisesti voimalaitoskohtaista selviytymistä. Sähkökalastuksissa suhteellisen pieniä poikasmääriä. Smolttien alasvaellustappioiden pienentäminen keskeistä lohipopulaation kehitykselle Mm. Hedenskog et al.2015.

19 Suosituksia Klarälvenin tutkijoilta Kutualueiden parantaminen ja ympäristövirtaama. Kiinniottolaitteen tehokkuuden parantaminen. Kalastusrajoitusten muuttaminen. Ylisiirrot ovat vain väliaikaisratkaisu, joka kannattaisi pitkällä aikavälillä korvata toimivilla kalatieratkaisuilla (molempiin suuntiin). Tankkiautokuljetuksella ei päästä VPD:n edellyttämään hyvään ekologiseen tilaan ja suotuisan suojeluntasolle. Geneettiset muutokset ja vaikutus vaelluskäyttäytymiseen. Stressivaikutukset kasvuun, lisääntymismenestykseen ja kuolleisuuteen. Muiden kalalajien vaelluksen mahdollistaminen? Virkistyskalastuksen mahdollistaminen laajemmin jokialueella

20 3. YHTEENVETO Ylisiirroilla voidaan käynnistää luonnonpoikastuotanto rakennettujen jokien vapaana virtaavilla alueilla. Ylisiirrot ovat yksi mahdollinen tukitoimenpide vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Ylisiirrot tuovat lohijoen statusta ja lisäävät elvytyshankkeiden uskottavuutta. Vain osa ylisiirtolohista pysyy ja lisääntyy toivotulla alueella (laitosalkuperä, istutuskäytäntö). Laajamittaisen poikastuotannon aikaansaaminen edellyttää verraten suuria emokalamääriä ja smolttien alasvaelluksen turvaamista. Mitkä ovat ylisiirtojen jokikohtaiset tavoitteet?

21 Kiitos!