Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Transkriptio

1 Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Etelä-Savon kalastusaluepäivä Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus

2 Taimenkantojen hoito-ohjelma Uusi kalastuslaki kalakantojen hoidon painopiste on siirtymässä kalojen luontaisen elinkierron palauttamiseen ja vahvistamiseen Hallitusohjelma 2015 tavoitteena on tehostaa uhanalaisten kalalajien suojelua ja toimeenpanna kalatiestrategiaa Hyvät kokemukset taimenkantojen palauttamisesta avaavat uusia mahdollisuuksia

3 Vuoksen järvitaimenen nykytila Erittäin uhanalainen Luonnossa lisääntyvä vaeltava taimen häviämässä Kantojen säilyttämiseen tarvittavan emokalaston uusiminen luonnonkierrosta niukkaa Perimän kapeneminen suuri uhka Elinvoima laskee

4 taimennaaraita, kpl Enonkosken kalanviljelylaitoksella laitoskalastojen perustamisessa käytetyt eri pyyntipaikoista saadut luonnonkierron läpi käyneet emokalat Kermankoski naaras Lieksanjoki naaras Pielisjoki naaras Jarmo Makkonen, RKTL

5 Vuoksen vesistön taimenen alkuperäisiä ja nykyisiä lisääntymisalueita

6 Järvitaimenkannan väheneminen ja romahdus 1. Lisääntymisalueita padottu ja perattu satoja vuosia - myllyt ja sahat, maanviljelys, uitto 2. Romahdus vl kalastuksen nopea tehostuminen - voimalaitospadot hävittivät isojen jokireittien kantoja - istutustoiminta kompensoi luonnontuotannon vähenemisen myös luonnontilaisilla reiteillä - luonnonkantojen romahdus huomattiin emokalapyynneissä luvuilla

7 Sisävesikalastus ja järvitaimen 1900-luvun alkupuoli kalastuskuolevuus järvillä pientä taimenten kalastuksen painopiste koskilla 1950-luvulta nykypäivään kalastuksen tehostuminen ja monipuolistuminen taimeneen kohdistuvan kalastuksen painopiste järville -nailonverkot, vapakalastuksen lisääntyminen, kaupallinen pyynti matkailu, kaupalliset paineet kalastuksen säätely yleistyy

8 Toimenpideohjelman tavoitteet Turvata alkuperäisten taimenkantojen tulevaisuus 1. Lisäämällä erityistoimin taimenen luonnonkiertoa emokalojen pyyntikohteissa siten, että perimän säilyminen varmistetaan. 2. Palauttamalla taimenen luonnonvarainen lisääntyminen ja vaellusmahdollisuudet siihen laajuuteen, että taimen esiintyy vaeltavana muotona mahdollisimman monessa virtavedessä, joiden kutu- ja poikastuotantoalueet ovat täysimääräisessä käytössä. Kaikki mahdolliset virtavedet taimenen tuotantoalueena otetaan käyttöön

9 Toimenpiteet 1. Kärkikohteet Erityistoimenpiteitä varten valitaan ns. kärkikohteet, joihin kohdennetaan tavanomaista suurempia resursseja. Kärkikohteet ovat ensisijaisesti emokalojen pyyntikohteita, joissa varmistetaan kantojen säilyminen monimuotoisena lisäämällä taimenkantojen luontaista poikastuotantoa merkittävästi nykyisestä

10 Kärkikohteet Heinäveden reitti Lieksanjoki-Pielinen Partakoski (Korpijärven reitti) Joroisvirran reitti

11 Kärkikohdealueet

12 Toimenpiteet Kosket hyödynnetään täysimääräisesti mäti- ja poikasistutuksin Tiedontasoa parannetaan - tutkimus - tiedotus Elinvoimaisen vaeltavan järvitaimenen palauttaminen Vaellusreitit palautetaan ja lisääntymisalueita parannetaan -kalatiestrategia Emokalojen kasvu lisääntymiskokoon turvataan kalastuksensäätelyllä

13 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Tavoite : Lisätään emokalastoa Rasvaevällisten taimenten ottaminen kielletään kokonaan koosta riippumatta. Asetetaan lisääntymis- ja poikastuotantoalueille rauhoitusalueita, joissa ei kalasteta lainkaan. Sallitaan kalastus vain pyydyksillä, joista taimen voidaan vapauttaa elävänä. Tarkemmin määriteltyinä ajankohtina tietyllä, erikseen paikalisesti sovittavalla etäisyydellä kunkin kärkikohteen lisääntymisalueista sekä vaellusreitin kapeikoissa

14 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Pyydystä ja päästä kalastuksen tai valikoivan kalastuksen salliminen. Perustetaan rauhoituspiirejä tai kalaväyliä. Säädellään verkkojen yleisiä solmuvälejä. (60 mm) Asetetaan koho- ja välivesiverkkojen alimmaksi solmuväliksi vähintään 80 mm (pl. muikkuverkot). Kalastajakohtainen verkkomäärä järvitaimenen syönnösalueilla rajoitetaan 120 metriin (verkkojen yhteispituus)

15 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Kielletään kohosiimapyynti (lohisiima, kohoilla varustettu kalatäkyinen pitkäsiima) ympärivuotisesti. Syysrauhoitus palautetaan ja jatketaan rauhoitusaikaa tarvittaessa. Kahluukielto lisääntymisalueilla aikavälillä Asetetaan venekohtainen vapamäärärajoitus, jossa sallitaan 8-10 vavan käyttäminen per vene

16 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Suositellaan välttämään talvikalastusta koskialueilla. Suositellaan kalastuksen lopettamista, jos veden lämpötila nousee yli 20 asteeseen. Suositellaan käytettäväksi kumipintaista ja solmutonta haavia. Suositellaan käytettäväksi enintään 3 koukun kärkeä (esim. yksi kolmihaarakoukku tai 3 yksihaarakoukkua) per uistin. Lisäksi suositellaan käytettäväksi erityisesti koskikalastuksessa väkäsettömiä koukkuja

17 Kolme kärkeä Kuva Mirko Laakkonen

18 Viljely ja istutukset Tavoite: Perimän säilyttäminen, poikastuotannon vahvistaminen Varmistetaan istukasmateriaalinen geneettinen edustavuus ja perinnöllisesti tehokkaiden lisääntymisjärjestelmien käyttöönotto. Taimenkannoista perustetaan omat emokalastot valtion kalanviljelylaitokselle. Istutuksissa käytetään reitin omaa kantaa ja ylijäämämäti palautetaan pyyntialueen koskiin. Tuki-istutukset tehdään ensisijaisesti mädillä ja vaihtoehtoisesti pienpoikasilla. Kalastusta varten tarkoitetut taimenet istutetaan järvialueille

19 Kalataloudelliset kunnostukset Tarkastellaan kalateiden rakentamisedellytykset kärkikohteissa kalatiestrategian mukaisesti. Selvitetään emokalojen ylisiirron tarve ja mahdollisuudet. Inventoidaan jäljellä olevat kunnostustarpeet kärkikohteissa. Suunnitellaan ja toteutetaan kunnostukset

20 Kalatiestrategian kärkikohteet

21 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

22 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

23 Valistus ja tiedotus Kärkikohteilla tiedotetaan tehostetusti kalastussäännöistä ja rajoituksista. Ohjeistetaan ja opastetaan kalastajia saaliskalojen oikeaoppiseen vapauttamiseen. Uistelukilpailujen sääntöjä muutetaan siten, että lämpimän veden aikaan järjestettävissä kilpailuissa (kesäkuu elokuu) suositaan muita kuin lohikaloja

24 Seuranta ja tutkimus Seurataan koskien poikastuotantoa sähkökalastuksin ja emokalojen määriä mm. kutupesäinventoinnein. Järjestetään vapakalastajille saalisseuranta ja eväleikatut tilastoidaan. Saalispalaute on ehtona uusien kalastuslupien myöntämiselle. Seurataan villien taimenten vaelluksia merkinnöin ja telemetrialla? Perustetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin kärkikohteelle seurannan järjestämiseksi ja jatkotoimenpiteiden koordinoimiseksi

25 2. Luonnonkantojen palauttaminen kattavat koko Vuoksen vesistöalueen taimenvesistöt nimetään ja luokitellaan paikallistasolla käyttö- ja hoitosuunnitelmien puitteissa tehtäviä hoitotoimenpiteitä varten. maakunnittain arvioidaan 20 merkittävintä jo nyt tiedossa olevaa taimenen hoitokohdetta muiden potentiaalisten taimenvesistöjen luokittelua varten esitetään tärkeimmät kriteerit

26 Luonnonkantojen palauttaminen Kartoitetaan monipuolisesti taimenen lisääntymisalueiksi uudentyyppiset sopivat virtavedet. Taimenen poikastuotantoon sopiviin virtavesiin aloitetaan pienpoikasten istutukset, jos alkuperäistä taimenkantaa ei ole. Kunnostetaan kaikki potentiaaliset virtavedet taimenen lisääntymisalueiksi

27 Pienvesien hyödyntäminen Pienten virtavesien etuja kunnostuksia pienellä toimenpiteillä, tuloksia nopeasti poikastiheydet isoja koskia suurempia petokaloja vähän, ravintokilpailu vähäistä kalastuspaine vähäistä nousuesteet helposti ohitettavissa

28 Hyviä esimerkkejä Suomesta ja muualta Vantaanjoen meritaimenkannat vahvistuneet sivu- ja latvapurojen kunnostuksista Puroja kunnostetaan talkootyönä Tanskassa meritaimenet lisääntyvät puroissa ja kunnostetuissa peltouomissa. Vättern-järven smolttituotanto lisääntyi smolttiin purojen taimenkantoja lisäämällä

29 Rauvanjoki, Kaavi

30 Floå, Ruotsi Kuva: Mirko Laakkonen,

31 Kuva Jorma Tiitinen Kuva Ilpo Käkelä

32 Luonnonmukainen kalatierakentaminen Kuva: Jorma Tiitinen

33 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto