Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Transkriptio

1 Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla

2 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla

3 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % JAla

4 Sähkön tuotanto Suomessa TWh Sähkön tuotanto GWh Vesivoiman tuotanto GWh 17,5 % 28,4 % 5,9 % 10,7 % 0.4 % 37,1 % Muu vesivoima 64,3 % Kemijoki Oy:n vesivoima 35,7 % AP / PM Tuulivoima Kemijoki Oy:n vesivoima Vastapainevoima Muu vesivoima Ydinvoima Tavanomainen lauhdevoima yms.

5 Sähkön nettohankinta Suomessa ,5 TWh Lähde: Energiateollisuus

6 Vesivoiman tuotanto Suomessa (TWh) normaali vuosi PM Lähde: Energiateollisuus

7 Suomen vesivoimalaitokset 1 MW 10 MW yli 10 MW KJP / PM

8 Suomen vesivoima, suuret joet ,0 Teho MW Nettotuonti 13,9 % Teho MW Vesivoima 15,5 % Säädettävä teho MW Energia TWh 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Vuosituotanto, TWh 200 2, ,0 0 OULUJOKI KEMIJOKI IIJOKI KOKEMÄENJOKI KYMIJOKI VUOKSI 0,0 JAla

9 Iijoen ja Oulujoen vesivoimalaitokset PVO KEMIJOKI Teho [MW] Valm.vuosi FORTUM OULUJOKI Teho [MW] Valm.vuosi Isohaara Montta Pyhäkoski PVO IIJOKI Pälli Haapakoski Ala-Utos Kierikki Utanen Maalismaa Nuojua Pahkakoski Jylhämä Raasakka EMÄJOKI Yhteensä 198 Leppikoski Seitenoikea Aittokoski Ämmä Yhteensä AP / PM

10 Kemijoen voimalaitokset ja sähkön tuotanto 2010 Rakennettu Tehonnosto Putouskorkeus m Rakennusvirtaama m³/s Teho MW Vuosienergia GWh (keskivesi) Tuotanto 2010 GWh PORTTIPAHTA , KURITTUKOSKI , VAJUKOSKI , MATARAKOSKI , KELUKOSKI , , KURKIASKA , KOKKOSNIVA , SEITAKORVA ,0 24, PIRTTIKOSKI , VANTTAUSKOSKI , VALAJASKOSKI , PETÄJÄSKOSKI , OSSAUSKOSKI , TAIVALKOSKI , PERMANTOKOSKI , LOKKA ,0 12,0 2 0,1 0,5 0,3 Yhteensä: AP / PM

11 Tehonnostot Kemijoella Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % JAla

12 Sähkön tuotanto Suomessa (TWh/a) tav. lauhdutusvoima yms. ydinvoima vastapainevoima tuulivoima vesivoima Kemijoki Oy IHE / PM

13 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoiman ominaisuudet ja merkitys sähköjärjestelmässä JAla

14 Sähkövoimajärjestelmässä tuotannon on joka hetki vastattava kulutusta TUOTANTO MYYNTI KULUTUS SIIRTO JAKELU JAla

15 Vuorokausisäätö hoidetaan pääosin vesivoimalla Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/ HESA / PM

16 MW Kemijoen voimalaitosten tuotannon vaihtelu, viikko 6/2009 MA TI KE TO PE LA SU HESA / PM

17 Vesivoiman säätö alentaa sähkön hintaa ja vähentää päästöjä MUUTTUVA TUOTANTOKUSTANNUS "Hinta" SÄÄTÖ SÄHKÖN KULUTUS Vesivoima Yhdist. tuotanto Ydinvoima Lauhdutusvoima Kaasuturbiini Kulutus JAla

18 Vesivoiman osuus Suomen sähköjärjestelmässä Kemijoki Oy:n osuus sinisellä Voimalaitoskapasiteetista 23% Sähkön tuotannosta (2009) 18% 8% 6% Vuorokausisäädöstä (Suomessa tuotetusta) 80% Voimalaitoksilla tuotetuista taajuusohjatusta käyttöreservistä 86% 33% 33% Voimalaitoksilla tuotetuista taajuusohjatusta häiriöreservistä 87% 38% JAla

19 Nopeassa säädössä vesivoima on ylivoimainen Voimalaitokset 100 % yhteensä 144 MW 100 % 86 % Nopea sekunti - minuuttitason säätö Muu vesivoima 76 MW 87 % Nopea sekuntitason häiriösäätö Voimalaitokset yhteensä 520 MW Muu vesivoima 253 MW 33 % KEJO 48 MW 38 % KEJO 198 MW Ns. taajuusohjattu käyttöreservi Ns. taajuusohjattu häiriöreservi KLi/ PM

20 Tulvissa hukataan arvokasta energiaa ja säätö estyy Virtaama, m³/s Koneistovirtaama m³/s 500 Tammikuu... Ohijuoksutus Koneistojuoksutus... Joulukuu JAla

21 Vesivoima paras ratkaisu tuulivoiman tuomiin haasteisiin Tuulivoiman tuotannon vaihteluita voidaan tasata parhaiten vesivoimalla. Tuulivoiman suunnitellun lisäyksen (2000 MW v. 2020) arvioidaan vaativan useita satoja megawatteja - enimmillään jopa 1000 megawattia - lisää säätökykyistä vesivoimaa. JAla

22 JAla Hyöty kunnille

23 Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot milj AP / PM

24 Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot Anjalankoski Lieksa Keminmaa Tervola Rovaniemi Kittilä Kemijärvi Salla Savukoski Pelkosenniemi Sodankylä Inari M AP / PM

25 Kemijoki Oy:n osuus kuntien kiinteistöverosta milj ,3 % Rovaniemi 62,7 % Sodankylä 83,0 % Tervola 44,9 % Kemijärvi 45,8 % Keminmaa 62,9 % Pelkosenniemi kuntien kiinteistövero 2007 KEJO:n maksama kiinteistövero SR / PM

26 Kemijoki Oy kohentaa aluetaloutta Tornio, Ylitornio ja Pello Tervola Sodankylä Yhteensä Lappiin jäävä hyöty on noin 34 milj. / vuosi. Savukoski Salla Rovaniemi Pelkosenniemi Muonio Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö M Lapin kuntien saama hyöty KEJO- energiasta 2010 KEJO:n maksama kiinteistövero AP / PM

27 Pohjoisten jokien kalanhoitovelvoitteet Kemi-, Ii- ja Oulujoen velvoiteistutukset yhteensä noin 3 milj. vuodessa Vesivoima 15,5 % Kemijoki Oy:n velvoiteistutukset Kemijoella, Kitisellä ja Lieksanjoella on noin 2,1 milj. vuodessa. Nettotuonti 13,9 % Kalatalousmaksut euroa vuodessa. Kalataloustarkkailu euroa vuodessa. JAla

28 Vesivoimantuottajien osallistuminen kalatutkimusten rahoitukseen Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Tutkimuksen vetäjä Aki Mäki-Petäys, RKTL 10 osatutkimusta: smolttien alasvaellus, kalateiden toimivuus, ylisiirrot, istutusten toimivuus ja kehittäminen Kokonaiskustannus noin 1,5 milj, Rahoitus, EAKR, MMM, RKTL, Energiateollisuus, KEJO, PVO-vesivoima, Fortum JAla

29 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Lopuksi JAla

30 Vesivoima on Uusiutuvaa Puhdasta Ilmastomuutosta ehkäisevää Kotimaista Säädettävyydeltään erinomaista Käyttövarmaa Hajautettua Koko sähköjärjestelmää tukevaa Muiden uusiutuvien (mm. tuulivoiman) käyttöä tukevaa Tulvasuojelua tukevaa Taloudellista ei vaadi yhteiskunnan tukea Aluetaloudelle erittäin merkittävää JAla

31 Vesivoimarakentaminen myös parantaa maisemaa Pohjanhovin ranta ennen... Kuva otettu 1950-luvun puolivälissä PM

32 ... ja nyt. Kuva otettu KSE / PM