Kaupungin kirjaamo PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta 2015-492-T Espoon ympäristöyhdistys on tutustunut netistä löytyviin, melko yleisluonteisiin lupa-aineistoihin. Lisäksi alueelle on organisoitu Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonsuojeluryhmän maastokäynti (Keijo Savola & Birthe Weijola 31.5.2015), johon tämä huomautus liitteineen pääosin perustuu. Netissä olevien aineistojen laadusta Espoon nettisivuilla nähtävillä oleva aineisto on hyvin puutteellista, sillä siitä puuttuvat kaikki kuvaukset alueen metsiköiden rakenteesta, jolloin on täysin mahdotonta ilman maastokäyntiä tietää millaisiin metsiin hakkuut todella kohdistuvat. Kiireisessä nykymaailmassa on kohtuutonta odottaa, että työelämässä olevilla osallisilla olisi mahdollista matkustaa kaupunkisuunnittelukeskukseen asiakaspalvelun aukioloaikana. On toivottavaa, että jatkossa sähköisesti nähtävillä olevat lupaaineistot sisältäisivät hieman enemmän informaatiota niin toimenpiteiden kohteena olevista metsikkökuvioista kuin esitettyjen toimenpiteiden voimakkuudesta. Maisematyöluvan kohteena olevien metsien luonteesta ja merkityksestä Maisematyölupa koskettaa metsiä, jotka ovat olennainen ja keskeinen osa Espoon keskuspuistoa niin kaavoituksellisesti kuin maiseman ja virkistyskäytön kannalta. Metsien huomattavasta virkistysarvosta kertovat lukuisat viihtyisät metsäpolut, jotka kulkevat alueella. Metsikkökuvioiden tuoreisiin ja kuivahkoihin kankaisiin painottuva kasvillisuus ja metsien puuston kohtalainen ikä heijastuvat myös runsaaseen mustikan esiintymiseen, mikä tekee metsistä tärkeitä myös marjastuksen kannalta. Maston toiminta tai turvallisuus (kattaen myös alueelle tulevan tien käytön) ei edellytä mitään tässä maisematyölupahakemuksessa esitettyjä metsänhakkuita. Kuvioiden luonne ja luontoarvot Maisematyöluvan kohteena olevat metsät ovat olleet useita vuosikymmeniä kaikenlaisen metsänhoidon ulkopuolella. Tästä syystä niissä esiintyy muun muassa tavanomaisia hoidettuja talous- tai virkistysmetsiä enemmän vanhoja puita, eri-ikäisrakenteisuutta sekä muutamilla kuvioilla (etenkin kuviot 2 ja 4.1) myös lahopuuta. Merkittävä erityspiirre on myös se, että järeitä haapoja esiintyy useimmilla toimenpidekuvioilla joko yksittäin tai selvinä keskittyminä. Käytännössä kaikki toimenpidekuviot täyttävät METSO-ohjelman luonnontieteellisissä valintaperusteissa määritellyt arvometsien kriteerit. Noin puolet alueesta on METSO III luokan kangasmetsää, loput kangasmetsät jakaantuvat METSO I ja II-luokkaan. Lisäksi kolmelta kuviolta löytyy luokkien I ja II lehtoa sekä kahdelta kuviolta pienialaisesti luokan I korpea.
Kuvion 2 poikki virtaa noin 150 metrin matkalta arvokas puro, jonka uoma on osin luonnonmukainen (=hieman kaivettu), osin lähellä luonnontilaisen kaltaista. Puron varren merkittävimmät luontoarvot löytyvät maisematyölupa-alueen länsi- ja kaakkoispuolisilta palstoilta, mutta myös kuvion 2 osalta puroa ja sen lähialuetta on syytä pitää luonnonsuojelullisesti arvokkaana. Metsien merkitys ja sopivuus liito-oravalle 31.5.2015 tehdyllä lyhyellä maastoretkeilyllä (Keijo Savola, Birthe Weijola) havaittiin liito-oravan jätöksiä kuvioilta 2, 3 ja 10. Liito-oravan kannalta sopivia metsikkörakenteita on näiden lisäksi kuvioilla 4.1, 6, 7 ja vähäisemmässä määrin myös kuviolla 11. Maastoajankohta oli liito-oravan jätöshavainnoinnin kannalta selvästi liian myöhäinen. Maastossa oli selvästi havaittavissa, että valtaosa talven 2014/2015 jätöspipanoista oli jo maatunut tai peittynyt kasvillisuuteen. Liitteessä 1 on yksilöity GPS-koordinaateilla (KKJ) havaitut papanapuut sekä yhden kolopuun koordinaatit. Hakkuiden vaikutuksesta luontoarvoihin, maisemaan ja alueiden virkistyskäyttöarvoon Esitetetyistä hakkuista pääosa on luontoarvoille haitallisia. Erityisen haitallisina voi pitää kuvioiden 2, 4.1, 6, 8 ja 10 kaavailtuja toimenpiteitä. Virkistysarvoille on erityistä haittaa kuvion 2 käsittelystä sekä kuvion 7 avohakkuusta. Vakavimmat maisemahaitat aiheutunevat ulkoilureitteihin rajoittuvien kuvioiden 4.1, 7 ja 8 käsittelystä sekä kuvion 2 toimenpiteestä. Toimenpide-esitys Edellä mainittuihin syihin perustuen Espoon ympäristöyhdistys esittää, että alueen metsien hakkuulle ei myönnetä maisematyölupaa hakkuiden virkistyskäytölle, maisemalle ja luontoarvoille aiheuttamien haittojen takia. Vähintäänkin ennen maisematyöluvan myöntämistä tulisi selvittää maanomistajan mahdollinen kiinnostus myydä maitaan Espoon kaupungille. Tämä tukisi osaltaan Keskuspuiston arvojen säilymistä. Alueen osalta olisi perusteita selvittää myös METSO-suojelun mahdollisuudet. Tällöin kannattaisi miettiä myös aidatun alueen sisällä olevien kalliometsien suojelua niiltä osin kuin maston turvallisuus sen mahdollistaa. Vähintäänkin ennen maisematyöluvan myöntämistä tulee selvittää kattavasti liito-oravan esiintyminen maisematyölupa-alueella lajin esiintymisen selvittämisen kannalta sopivana vuodenaikana (=kevät 2016). Espoossa 3.6.2015 Espoon ympäristöyhdistys ry Stephen Venn puheenjohtaja Pirjo Itkonen varapuheenjohtaja
Lisätiedot: Keijo Savola Suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri keijo.savola@gmail.com 045-652 1974 LIITTEET Liite 1. Havaitut liito-oravan käyttämät puut alueella Liite 2. Kuviokohtaisia huomioita Liite 1. Havaitut liito-oravan käyttämät puut alueella Kuvio 2: - pari pipanaa halk. 65 cm haavan juurella (6676061:3369293) - alle kymmenen pipanaa halk. 60 cm kuusen juurella (6676046:3369361) - alle kymmenen pipanaa halk. 40 cm tervalepän juurella (6676080:3369284) - alle kymmenen pipanaa halk. 40 cm tervalepän juurella (6676071:3369278) - halk. 40 cm haapa, jossa kolo (6676073:3369213), ei havaintoja pipanoista Kuvio 3: - kymmenkunta pipanaa halkaisijaltaan 35 cm haavan juurella (6676124:3369462) Kuvio 10: - yksi pipana halk. 30 cm haavan juurella (6676523:3369408) - yksi pipana halk. 35 cm haavan juurella (6676581:3369480) Liite 2. Kuviokohtaisia huomioita Kuvio 1: Nuori (valtapuusto noin 30 v) mäntyä ja koivua kasvava tiheähkö sekametsä, jossa ylispuina kasvaa muutamia vanhempia koivuja ja mäntyjä. Itseharvenemisen seurauksena on muodostunut jonkin verran koivulahopuuta. METSO III-luokan kangasmetsä koivun runsaan esiintymisen ja lahopuustoisuuden ansiosta. Esitetty ensiharvennus on luontoarvoille jonkin verran haitaksi. Kuvio 2: Iso kuvio, jossa ylärinteen keskirehevät kangasmetsät vaihettuvat eteläosassa lehtomaisiin kankaisiiin sekä puronvarteen, jossa on myös lehtoa ja pienialaisesti saniaiskorpea. Kuvion eteläosan halki virtaava puro on säilynyt osittaisesta kaivamisesta huolimatta luonnonmukaisena ja saattaa osalta matkaa olla tulkittavissa myös luonnontilaisen kaltaiseksi (jolloin ML 10 elinympäristö). Arvokas se on joka tapauksessa. Kuviolle on esitetty tehtäväksi ylispuiden poisto, mitä termiä käytetään normaalimaailmassa tilanteista, joissa kyse on taimikon päällä kasvavien siemenpuiden poistosta. Kuvio 2 on
todellisuudessa useita vuosikymmeniä sitten väljennyshakattua vanhapuustoista metsää, jossa järeää valtapuuta (vaihtelevissa suhteissa kuusta, koivua, mäntyä ja haapaa) on yli 200 m3 hehtaarilla. Tämän valtapuuston alle on kehittynyt vaihtelevassa määrin nuorempaa, yleensä kuusivaltaista puustoa. Kuviolla on merkittävästi eri-ikäistä kuusilahopuuta (yleensä 5-10 kuutiometriä/ha), ainakin kuvion itäreunassa on myös haapa- ja koivulahopuuta. Kuvio on erinomaista ulkoilumetsää vanhapuustoisuuden, monipuolisen puuston, puronvarren sekä viihtyisien metsäpolkujen ansiosta. Kuvio täyttää METSO I-luokan kangasmetsän kriteerit liitooravan esiintymisen sekä kohtalaisen runsaan lahopuuston esiintymisen takia (ilman liito-oravaa kuviolla vaihtelevat luokan I ja II osa-alueet). Alueen lahopuuarvoista kertoo havainto alueellisesti uhanalaisesta ruostekäävästä (Phellinus ferrugineofuscus) keskijäreältä kuusimaapuulta (6676081:3369394). Mikäli kuviolla tehdään ylispuiden poisto, merkitsee tämä ilmeisesti uudistushakkuuta? Tämä merkitsisi huomattavaa luonto-, maisema- ja virkistysarvojen heikentämistä ja olisi myös luonnonsuojelulain vastaista (LSL 49 ). Kuvio 3: Tuoretta lehtoa ja lehtomaista kangasta oleva kuvio, jossa kasvaa luontaisesti kehittynyttä monipuolista 30-40-vuotiasta koivua, haapaa ja mäntyä. Näiden ylispuina on jonkin verran vanhempia haapoja ja kuusia. METSO III-luokan metsää monipuolisen puustorakenteensa ansiosta. Kuvion pohjoisosasta havaittiin yhden haavan juurelta liito-oravan jätöksiä. Kuvion harvennus merkitsisi kehittyvien luontoarvojen selvää heikentämistä. Kuvio 4.1: Kuvion eteläosa on entiselle maatalousmaalle kehittynyttä monipuolista nuorta lehtisekametsälehtoa (jonkin verran vanhempaa puustoa joukossa, myös lahopuuta), keskiosassa on säilynyt runsaslahopuustoinen lehtokorpi (ML 10 ) ja pohjois- ja länsiosa on vanhempaa lehtomaisen kankaan sekametsää. Kuviolla kasvaa jonkin verran järeitä haapoja, vanhoja kuusia ja se on hyvin potentiaalinen liito-oravan elinympäristö. Melko runsaslahopuustoisina kuvion vanhapuustoisemmat osat ovat METSO I luokkaa, keskiosan lehtokorpi on korpena luokkaa I ja eteläosan lehtoalue on lehtona luokkaa II. Kuviolle on esitetty tehtäväksi harvennushakkuu. Tämä heikentäisi olennaisesti sen luontoarvoja ja olisi lehtokorven osalta myös metsälain vastaista. Lopputuloksena näin luonnontilaisen metsän harventamisesta tämän ikäisenä olisi seurauksena myös maisemallisesti erittäin rumaa metsäkuvaa. Myös kuvion virkistyskäyttöarvo heikkenisi. Kuvio 6: Hyvin heterogeeninen kuvio. Kuvion keski- ja pohjoisosassa vallitsee vanha suojuspuumetsikkö, jossa vanhojen koivujen, haapojen ja mäntyjen alle on kehittynyt nuorta kuusivaltaista puustoa. Haavat ovat halkasijaltaan osin yli puolimetrisiä. Osa-alueella on erittäin hyvä liito-oravapotentiaali. Kuvion eteläosa on mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa väljässä asennossa vanhaa kuusta, mäntyä ja koivua. Kuvion pohjoisosa on järeiden haapojen takia METSO-kangasmetsänä luokkaa II ja eteläosa monipuolisen puuston takia luokkaa III. Kuvolle esitetty siemenpuuhakkuu merkitsisi luonto-, maisema- ja virkistysarvojen selvää heikentämistä. Kuvio 7: Vanhahkoa sekametsää (kuusta, mäntyä, koivua ja hieman haapaa), joka on aikanaan
vuosikymmeniä sitten väljennyshakattu. Vanhemman puuston alle kehittynyt monipuolista nuorempaa puustoa. Muutamia lahopuita. Kymmenkunta halk. 30-40 cm haapaa eli kohtalainen liito-oravapotentiaali. Hyvä METSO III-luokan kangasmetsä iän ja monipuolisen puustorakenteen takia. Kuvio rajoittuu pohjoisessa ulkoilureittiin. Kuvio on esitetty avohakattavaksi, mikä merkitsisi huomattavaa virkistys- ja maisema-arvojen heikentämistä ja pysäyttäisi myös luontoarvojen kehittymisen. Kuvio 8: Tuoretta kangasta, jossa kasvaa runsaasti (yli 200 m3/ha) vanhoja koivuja, kuusia, haapoja ja mäntyjä, joiden alla on nuorempaa sekapuustoa. Kuvio ei siis ole mikään ylispuustoinen taimikko tai nuori metsä. Kuviolla on hyvä liito-oravapotentiaali. Kuvio täyttää järeiden haapojen takia METSO II-luokan kangasmetsän kriteerit. Kuviolle on esitetty toimenpiteenä ylispuiden poistoa. Tämä tarkoittanee kuvion puustorakenteella päätehakkuuta. Hakkuun luonto-, maisema- ja virkistyshaitat olisivat ilmeiset. Kuvio 10: Toimenpidekuvioon on sisällytetty hyvin heterogeenisia elementtejä. Vallitsevia ovat tuoreen ja kuivahkon kankaan vanhapuustoiset sekapuustot joissa kasvaa vaihtelevissa suhteissa kuusta, mäntyä ja koivua sekä harvakseltaan myös haapoja. Metsässä on jonkin verran (yli 5 kuutiometriä/ha) kuusi- ja mäntylahopuuta. Kuviolla on lisäksi pari pientä kallionyppylää. Kuvioon sisällytetty erillinen "lipare"ulkoilureitin itäpuolella on arvokasta lehtoa, jossa on ylispuuna toistakymmentä hyvin järeää haapaa sekä järeitä kuusia. Ainakin yhdessä halk. 60 cm haavassa oli liito-oravalle sopiva kolo. Järeiden haapojen takia lehtoalue on METSO-lehtona luokkaa II. Kuvion koillis- ja eteläosasta havaittiin haapojen juurilta liito-oravan jätöksiä. Kuviolle esitetty harvennushakkuu aiheuttaisi huomattavia luontohaittoja ja merkittävää virkistysja maisema-arvojen heikentymistä. Heikentäisi myös kuvion sopivuutta liito-oravalle. Kuvio 11: Kuivahkoa kangasta sekä kalliomaita, joilla kasvaa vanhapuustoista, väljähköä mäntyvaltaista puustoa. Kallioalueet luonnontilaisen kaltaisia. Sekapuuna kangasmetsissä kasvaa jonkin verran koivua kuusta ja itäosassa ainakin yksi järeä haapa. Muutamia lahopuita. Monipuolisen metsikkörakenteen takia hyvä METSO III-luokan kuvio, kallioalueiden osalta luokkaa II. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta. Hakkuu heikentäisi selvästi kehittyviä luontoarvoja ja hieman myös virkistys- ja maisema-arvoja.