Muisti ja musiikki Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu
Mitä muistamme keitä olemme? Muisti on yhtä kuin me se määrää minäkuvamme Muisto voi olla hätkähdyttävän elävä mitä muistoja äsken kuultu musiikki herätti? Muistin toiminta on yksi tieteen suurista arvoituksista Muisteja on useita ja ne sijaitsevat eri puolilla aivoja Oppiessa ja muistaessa aivoissa tapahtuu anatomisia muutoksia: muistot tallentuvat hermosolujen verkostoihin Muiston eri osatekijät ovat säilössä eri puolilla aivoja - ne yhdistyvät muistoksi Muisteleminen altistaa muiston muutoksille pelkojen hallinta, valemuistot Myös unohtaminen on tärkeää jos muistaa kaiken, miten valita tärkeät asiat?
Muisti arkisto, omaelämäkerta vai lokikirja? Muistijäljen käsite juontaa juurensa jo antiikin Kreikan ajattelusta Arkistovertaus liittyy kokemuksen seurauksena kasvavan tiedon määrään Ohjelmakirjastovertaus pyrkii havainnollistamaan elämän aikana karttuneiden taitojen varastoa Omaelämäkertavertauksella viitataan siihen muistin osaan, joka mahdollistaa oman menneisyyden tapahtumien uudelleenaktivoimisen ja pohtimisen Lokikirjametaforassa otetaan huomioon olosuhteet tiedon tallentamisvaiheessa, tiedon käsittelyyn käytetyt prosessit jne. Kaikki nämä muistimetaforat lähtevät liikkeelle pitkäkestoisen muistin (säilömuisti) olemuksesta
Muistijärjestelmät Sensorinen muisti: havaintoprosessia välittömästi seuraava järjestelmä Suuri määrä havaintoinformaatiota säilyy sekunnin murto-osien ajan Osa informaatiosta valikoituu lyhytkestoiseen työmuistijärjestelmään Työmuisti: rajallinen sekä määrältä että kestolta Rajattua määrää tietoa voidaan hetkellisesti varastoida ja käsitellä Kertaamisen avulla työmuistin tietoa voidaan siirtää säilömuistiin Säilömuisti: kapasiteetiltaan ja kestoltaan rajaton Tieto voidaan hakea säilömuistista takaisin työmuistin piiriin (esimerkiksi ongelmanratkaisutilanteessa)
Musiikki mitä se on? Musiikki alkaa siitä mihin sanat loppuvat. Richard Wagner Määrittely on vaikeaa eri tutkimussuunnat näkevät musiikin eri tavoin Taito yhdistellä säveliä korvaa miellyttävällä tavalla Jean-Jacques Rousseau, Musiikki on järjestettyä ääntä. Edgard Varèse Musiikki on monitahoinen ilmiö siksi sen tutkimiseen tarvitaan paljon eri näkökulmia ja menetelmiä Tässä esityksessä puhutaan musiikista sellaisena kuin sen arjessa koemme
Entä jos olen epämusikaalinen? Musiikillinen kyvykkyys on ihmisellä olemassa luontaisesti Kyvyn kehittäminen on kiinni ympäristöstä Laulutaidotonkin oppii laulamaan Ava Numminen Musikaalisuus-termi on enemmänkin sopimus- kuin totuuskysymys Täydellinen amusia (neurologinen häiriö sävelkorkeuksien vaihteluiden havaitsemisessa) on erittäin harvinaista Jos nautit musiikista kuuntelemisesta, soittamisesta, laulamisesta, et ole epämusikaalinen
Musiikin merkitys Musiikki aktivoi aivoja Musiikki on jollain tavalla tuttua kaikille kansoille ja ihmisryhmille Musiikki on tärkeää vauvojen ja pikkulasten kehitykselle Musiikki edistää hyvinvointia, lievittää jännitystä ja kipuja, tehostaa elimistön immunologista toimintaa Musiikki lievittää stressiä
Musiikki työmuistissa Työmuistimalleissa ei ole nimetty erikseen musiikin prosessointiin erikoistunutta järjestelmää Työmuistissa on kielellistä tietoa käsittelevä alajärjestelmä On esitetty, että olisi myös tonaalinen alajärjestelmä tai yleinen akustinen järjestelmä Työmuistilla on keskeinen merkitys melodioiden tunnistamisessa Työmuisti liittyy keskeisesti myös musiikillisiin mielikuviin (sisäinen ääni)
Musiikki säilömuistissa Tutut melodiat ja sävelkuviot Tieto musiikin ajallisesta rakenteesta Tuttu melodia on helpompi tunnistaa, jos siinä on säilytetty temporaalisia piirteitä eli rytmiä Opeteltua tietoa musiikin rakenteesta ja säännönmukaisuuksista Tiedostamattomasti opittua tietoa (arkielämässä opittua: osaa erottaa hyvät ja huonot melodiat)
Musiikki ja oppiminen Luokassa tapahtuva musiikin opetus voi kehittää lukihäiriöisen oppilaan kielellisiä taitoja Pianonsoiton opetuksen antaminen voi kehittää lapsen sanavarastoa ja sanajärjestyksen hallintaa Musiikin kuunteleminen voi kehittää auditiivista sensitiivisyyttä, joka on oleellista fonologiselle erottelukyvylle Laulujen sanojen lukeminen voi sitouttaa lasta tekstin lukemiseen Omassa tutkimuksessani nousi esiin oppilaiden motivaatio ja kiinnostus musiikkiin mahdollisista vaikeuksista huolimatta
Kun siihen pystyy kuitenkin Väitöstutkimus esitarkastusvaiheessa Motivaation merkitys Opettajan työkalupakki Ulkoa muistamisen ongelmat Muistin ongelmat oppimisvaikeuksien takana? Tärkeintä on soittamisen ilo!
Musiikki ja muistisairaus Puhumaton alkaa laulaa kokemuksia vuodeosastoilta Musiikkia käsitellään aivoissa laaja-alaisesti Vaikutukset aivoissa voimistuvat, kun ihminen soittaa, laulaa tai tanssii itse Musiikki vahvistaa minuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia musiikki luo muistoja Aivohalvauspotilaista musiikkia kuunnelleet kokivat vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta, kielellisen muistin ja tarkkaavuuden suuntaaminen parantui Mitä tapahtuu, jos emme nyt luo muistoja musiikin avulla?
Musiikki ja muistin hoitaminen Alzheimer-potilaat pystyvät tunnistamaan tuttua musiikkia, muistamaan laulujen sanoja ja reagoimaan musiikkiin aivan taudin loppuvaiheessakin Itselle miellyttävän tutun musiikin kuuntelu vähentää ainakin hetkellisesti ahdistusta, lisää kielellistä sujuvuutta ja omaelämänkerrallisten asioiden muistamista Laulamisen kerrottiin saavan asukkaan hymyilemään, unohtamaan vastustelemisen hoitotilanteessa tai että laulaminen lievitti ahdistusta ja aggressiota. Vaatii muutosta asenteisiin hoitotyössä sekä uskallusta laulaa että musiikin juurruttamista arkeen Käypä hoito suositus painottaa lääkkeettömiä hoitoja, kuten musiikkiterapiaa
Musiikkiterapia Perustuu vuorovaikutukseen terapeutin, asiakkaan ja musiikin välillä Terapia-sanalla tarkoitetaan hoitoa, terapiaprosessilla tarkoin suunniteltua hoitotapahtumaa musiikkiterapia on aina tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa erotus musiikin opiskelusta Pitää sisällään erilaisia tekniikoita ja menettelytapoja Musiikki on väline eikä itsetarkoitus Menetelminä kuuntelu, soittaminen, improvisointi ja laulaminen Emotionaalisesti häiriintyneiden lasten kuntoutus; kehitysvammaisten musiikkiterapia; nuorten musiikkiterapia; erityisopetuksessa; päihdeongelmaisten kanssa; vanhuksille; saattohoidossa
Jos saisin päättää Kaikki lapset muskariin jo sikiöaikana masumuskariin Lapsille laulettava vaikka ammuvainaan nuotilla kyllä lapsi kertoo, jos ei halua kuunnella Varhain aloitettu soittoharrastus muokkaa aivoja kaikki lapset soittamaan ja laulamaan mahdollisimman varhain Oman mielimusiikin löytäminen ja musiikkimaun laajentaminen Kouluissa laulamista ja mieleen painamista on mitä vanhana muistella Ikäihmisten muskari aina voi oppia uutta Musiikki kuuluu kaikille
Lähteet, mm. Ahonen, H. Musiikki, sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. Helsinki: Finn Lectura Numminen, A. Musiikki, laulu ja muistisairaus. http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo.php?udpview=read&src=db25114&sid=124&issue=2011-03&lang=fi Numminen, A. 2005. Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi: tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. [Helsinki]: Sibelius-akatemia. Prisma: Totuus muistista (nähtävissä Yle Areenassa) Service, E. & Lehto, J. E. 2002. Muisti ja oppimisvaikeudet. Teoksessa H. Lyytinen, T. Ahonen, T. Korhonen, M. Korkman & T. Riita (toim.) Oppimisvaikeudet: neuropsykologinen näkökulma. Kalakoski, V. Musiikki muistissa. Teoksessa: Musiikkipsykologia http://www.muistiliitto.fi/fi/alasivut/ajankohtaista/muistisairauksien-kaypa-hoito-suositus-paivitetty/ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00010 Kalakoski, V. Musiikki muistissa. Teoksessa: Louhivuori, J. & Saarikallio, (toim.). Musiikkipsykologia. Jyväskylä: Atena http://www.muistiliitto.fi/fi/alasivut/ajankohtaista/muistisairauksien-kaypa-hoito-suositus-paivitetty/ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00010