Kainuun liikennebiokaasutiekartta Mika Arffman, Aluekehityssäätiö, 044 745 9770 Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy, 044 303 5006 18.11.2014
Kainuun biokaasutiekartan rakenne Biokaasun tuotannon volyymi Suomessa Biometaanin jalostuslaitokset ja tankkauspisteet Suomessa Kainuun biokaasupotentiaali ja vertaus Suomessa tehtyihin alueellisiin potentiaaleihin Arvio biometaanin tuotannosta Kainuussa 2020 Potentiaaliset asiakkaat ja jakelijat (soittokierros)
Sanasto 1 - RES-direktiivi: (2009/28/EY): Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. RES direktiivissä on mm. uusiutuvan energian maakohtaiset velvoitteet energian loppukulutuksesta (Suomi 38 %) sekä tavoite biopolttoaineiden käytön lisäämiselle (EU 10 %, Suomen kansallinen tavoite 20 %). - ILUC: Liikenteen biopolttoaineiden epäsuorat maankäyttömuutokset. ILUC-direktiivin tavoitteena on rajata ruokaraaka-aineisiin perustuvien biopolttoaineiden käyttöä sekä tukea kehittyneiden kuten metsäraakaaineisiin perustuvien biopolttoaineiden käyttöä. - Tupla-tai kaksoislaskenta: Suomessa on biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta annettu laki 446/2007. Biopolttoaineiden energiasisällön osuus moottoribensiinin, dieselin ja biopolttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä tulee olla 20 % vuonna 2020. Biopolttoaineen energiasisältö lasketaan täyttävän jakeluvelvoitetta kaksinkertaisena, mikäli biopolttoaine on tuotettu jätteistä tai tähteistä tai syötäväksi kelpaamattomista selluloosasta tai lignoselluloosasta. (6) Liikenteen perusennusteessa oletetaan, että vuonna 2020 liikenteen polttoaineista (32): 5 % on perusvaatimukset täyttävää polttoainetta ja 7,5 % tuplalaskennan täyttävää biopolttoainetta, Jolloin biopolttoaineiden osuus nousee 20 %:iin.
Sanasto 2 - Monofuel kaasuajoneuvo: Ovat pelkästään biometaanin (puhdistetun biokaasun) tai maakaasun käyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja. - Bifuel kaasuajoneuvo: Ovat yleisesti ottomoottorilla varustettuja ajoneuvoja, jotka toimivat biometaanilla ja nestemäisellä polttoaineella, yleisesti bensiinillä. Kaasun ja nestemäisen polttoaineen käyttö ovat toisistaan riippumattomia, polttoaineiden käyttöä voidaan vaihtaa (nappia painamalla). Jos kaasu loppuu, käyttö muuttuu automaattisesti bensiinille. - Dualfuel kaasuajoneuvo: Ovat dieselmoottoreilla varustettuja, ajoneuvot toimivat yleisesti myös pelkällä dieselillä. Sytytys tapahtuu nestemäisellä dieselpolttoaineella, biometaanin käyttöosuus on noin 50 90 %, lopun ollessa dieseliä.
Biokaasulla tuotetun energian kehitys Suomessa 2002-2013 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Reaktorilaitosten tuotta energiamäärä Suomessa 2002-2013 (GWh) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sähköä Lämpöä Mekaanista energiaa YHTEENSÄ Lähde: Biokaasurekisterit vuosilta 2002 2013. Suomessa reaktorilaitoksilla tuotetut energiamäärät yhteensä ovat vuoden 2002 120 GWh:ntasosta kasvaneet vuoteen 2013 260 GWh:n tasolle. Mekaaninen energia mm. jäteveden puhdistamon ilmastusmoottorit. *) *) Tilastoinnista ja siihen tehdystä kyselystä ei käy suoranaisesti ilmi, sisältyykö mekaaninen energia myös liikennepolttoaineeseen. Selvitystyön laatijoiden huomiona on, että kaavion mekaanisen energian osuus tarkoittanee liikennepolttoainetta, koska tilastokyselyssä ko. tuotannon on ilmoittaneet yhteiskäsittelylaitokset sekä tuotettu määrä (8,1 GWh) vastaa tilastoitua biometaanin kulutusta Suomessa (10,8 GWh). (30)
Biokaasun tuotanto Suomessa Biokaasulla tuotettu energia Suomessa 2013 Biokaasulla tuotetun energian alkuperä (GWh/2013) Reaktorilaitoksilla tuotetun biokaasuenergian alkuperä Suomessa (GWh/2013) 600 300 500 250 400 200 300 150 200 100 100 50 0 GWh 0 GWh Reaktorilaitokset Kaatopaikat Reaktorilaitoksilla tuotettu energia Suomessa; 260 GWh(10) Kaatopaikkakaasulla tuotettu energia Suomessa; 294 GWh(10) Yhdyskuntien JV-puhdistamot Yhteismädättämöt Teollisuus Maatilat Nykytilanne Kainuussa (syksy 2014); - Vuoden 2014 tilastossa ei ole mukana Kainuun toista maatilakokoluokan laitosta (0,1 GWh) - Sotkamon MTT:n tutkimusasemalla otetaan käyttöön biokaasulaitos, jonka kapasiteetti on noin 0,3 GWh.
Biokaasun tuotanto Suomessa Kaatopaikkalaitosten tuottamat energiat Suomessa 2013 350 300 250 200 150 100 50 0 Kaatopaikoilla tuotettu energia Suomessa (GWh/2013) GWh Sähköä Lämpöä Mekaanista energiaa Kaatopaikkalaitoksilla tuottama energia vuonna 2013 294 GWh. (10)
Biokaasun tuotanto Suomessa Reaktorilaitosten tuottamat energiat Suomessa 2013 300 250 200 150 100 50 0 Reaktorilaitoksilla tuotettu energia Suomessa (GWh/2013) GWh Sähköä Lämpöä Mekaanista energiaa Mekaaninen energia; - Reaktorilaitoksissa tuotettu mekaanista energiaa vuonna 2012 8,1 GWh. Mekaaninen energia on tuotettu kokonaisuudessaan yhteismädättämöissä. (10)
Biokaasun tuotanto Suomessa Biometaanin tuotannon ja käytön kehitys vuoden 2001 jälkeen Biometaanin loppukulutus liikenteessä sekä jalostamoiden, tankkauspaikkojen ja kaasuajoneuvojen määrän kehitys Suomessa. (10) Kulutus vuodessa GWh Julkiset ja yksityiset jalostamot / kpl Tankkausasemia yhteensä (julkiset ja yksityiset) Kaasuajoneu-voja 2001 0 0 0 0 2002 0,002 1 1 1 2003 0,019 1 1 1 2004 0,019 1 1 1 2005 0,019 1 1 1 2006 0,03 1 1 4 2007 0,06 1 1 8 2008 0,08 1 1 20 2009 0,41 1 1 100 2010 0,67 1 1 200 2011 1,54 2 14 855 2012 4,028 (806) 4 (53) 17 (195) 1300 (44000) 2013 10,816 5 23 1600 8/2014 9 26 Vuoden 2012 osalta suluissa vastaavat tiedot Ruotsista vuoden 2012 osalta.
Biokaasun tuotanto Suomessa Biometaanin tuotanto ja käyttö liikenteessä Biometaania tuotettiin Suomessa; - 2012 5,6 GWh(10) - 2013 32,8 GWh(10) Biometaanin käyttö liikenteessä Suomessa; - 2012 4,0 GWh(2) - 2013 10,8 GWh(10) Vuoden 2013 osalta tuotanto kasvoi enemmän kuin kulutus, osa kaasusta vietiin ulkomaille (10) Kaikki tuotettu biometaani on jäteperäistä, joten oikeuttaa tuplalaskentaan (-> käyttömäärä 21,6 GWh) (10)
Ilmasto- ja energiastrategian linjauksia Ilmasto- ja energiastrategian linjauksia; Maatalouspohjaisen biomassan energiakäytön edistämisessä painotetaan erityisesti muiden kuin ruoaksi käytettävien kasvien tai kasvinosien tuotantoa ja käyttöä sekä elintarvikeketjun sivujakeiden ja jätteiden (ml. lanta) käyttöä (4, suora lainaus).
Biopolttoaineen jakeluvelvoite Biopolttoaineiden jakeluvelvoite (3, 6) Suomessa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeksi on annettu laki 446/2007. Biometaani ei sisälly jakeluvelvoitteen piiriin (koskee nestemäisiä polttoaineita) (3) Vuonna 2011 voimaan tullut uusi laki nostaa jakeluvelvoitteen Suomessa vuoteen 2020 vaiheittain 20 %:iin liikenteen polttoaineista. Velvoitteen täyttämisessä huomioitavien polttoaineiden tulee täyttää RES- direktiviin mukaiset kestävyyskriteerit.
RES-direktiivi ja biopolttoaineiden kestävyys RES-direktiivi edellyttää biopolttoaineiden olevan kestävyyskriteereiden mukaisia (RES muuttaminen ns. ILUC-muutos menossa). Suomessa Laki 393/2013 astunut voimaan 7/2013 (laki biopolttoaineista ja bionesteistä). (7) Valmistelussa oleva ILUC-muutos ottaa kantaa myös kestävyyskriteereiden piiriin kelpaavien polttoaineiden raaka-aineisiin.(3) ILUC direktiivin valmistelussa esitettyjä (8); Peltobiomassan osuutta mahdollisesti rajataan. Jätepohjaisten biopolttoaineiden kerroin nostetaan kahdesta neljään. Esim. Ekoenergiamerkkiä tuotetulle sähkölle ei ole mahdollista saada, mikäli raakaaineena on kasvipohjaisia jakeita. Maatalouden lannat ovat hyväksytty raaka-aine, samoin jätepohjaiset jakeet.(9)
RES-direktiivi ja biopolttoaineiden kestävyys RES-direktiivi edellyttää biopolttoaineiden ja bionesteiden olevan kestävyyskriteerien mukaisia, kun(7, suora lainaus) -biopolttoaine tai bioneste lasketaan RES-direktiivissä asetettuun kansalliseen uusiutuvan energian sitovaan tavoitteeseen -sovelletaan biopolttoaineita tai bionesteitä koskevia kansallisia velvoitejärjestelmiä (esim. biopolttoaineiden jakeluvelvoite) -biopolttoaineen tai bionesteen käyttöä tuetaan taloudellisesti (esim. energiatuki tai veroetu).
RES-direktiivi ja biopolttoaineiden kestävyys RES-direktiivin kestävyyskriteereitä ovat (6): - Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys biopolttoaineen valmistuksen elinkaaren päästöjen vähenemä verrattuina korvaavan fossiilisen polttoaineen päästöihin 1) Vähintään 35 % pienemmät 2) 1.1.2015 vähintään 50 % pienemmät 3) 1.1.2018 vähintään 60 % pienemmät, jos biopolttoaine tai neste tuotetaan 1.1.2017 jälkeen rakennetussa laitoksessa. - Biologinen monimuotoisuus - Raaka-aine ei saa olla alueilta, joiden käyttömuoto on ollut vuoden 2008 tammikuussa tai sitä myöhemmin; aarniometsä, luonnonsuojelualue, biologisesti monimuotoinen alue. - Maankäytön muutos (pysyvä) - Raaka-aine ei saa olla peräisin alueelta, joka on ollut vuoden 2008 tammikuussa tai jälkeen mm. a) kosteikko b) pysyvästi metsän peittämä alue - Turvemaiden kuivattaminen - Raaka-aine ei saa olla turvemailta, jonka kuivattaminen on tehty vuoden 2008 tammikuun jälkeen. - Maatalouden raaka-aine - Raaka-aineen tuotannossa tulee noudattaa ympäristöä ja kasvinsuojelua koskevia hoitovaatimuksia sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia.
Soittokierros ministeriöihin (TEM) Tavoitteena keskustella tulevaisuuden näkymistä biometaanin tuotannossa Jukka Saarinen, TEM (puhelinkeskustelu 15.9.2014): - Saarisen mukaan ILUC direktiivi ei tuo isoja muutoksia kansalliseen kestävyyskriteerilainsäädäntöön, mutta tulee osaltaan määrittelemään, mitkä raakaaineet hyväksytään perusvaatimukset täyttäviin biopolttoaineisiin ja mitkä raakaaineet kuuluvat ns. tuplalaskennan piiriin. - Valmistelussa oleva ILUC direktiivin selkeydyttyä ministeriössä on pohdittu, että tehdään kansallinen uudelleen tarkastelu jakeluvelvoitteesta, missä biokaasu mahdollisesti myös huomioidaan. - Esille nousi, että on vaikea ennustaa, millainen biopolttoainepolitiikka on EU:ssa vuoden 2020 jälkeen ja miten se heijastaa käytännön tuotantoon. - Investointien kansallisten energiatukien osuudet ovat pienentymässä.
Soittokierros ministeriöihin (LVM) Tavoitteena keskustella tulevaisuuden näkymistä biometaanin tuotannossa Saara Jääskeläinen (Puhelinkeskustelu 12.9.2014); LVM:ssämenossa selvitys (laatii asetettu työryhmä) bensiinille ja dieselille vaihtoehtoisten polttoaineiden (sähkö, vety, metaani, etanoli ja biodiesel) jakeluverkoista. Jääskeläisen mukaan jäsenmaiden tulee laatia suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoista 2016 mennessä. Ensimmäinen suunnitelma toimenpiteistä Suomessa 2014/2015. Tavoitteena on, että 2020 mennessä päätieverkolla pystytään liikennöimään kaasulla ja sähköllä. Tässä vaiheessa (soittokierroksen aikaan) metaanin tarkastelu rajoittuu pitkälti maakaasuverkon vaikutuspiiriin. Jääskeläisen mukaan biokaasu tullaan ottamaan voimakkaammin tarkasteluun selvitystyön aikana. Kaasualan toimijoiden 2020 visio löytyy osoitteesta: http://www.lvm.fi/tyoryhmat-ja-selvitysmieshankkeet/-/mahti/asianasiakirjat/66440
Vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruktuuridirektiivi (2014/94/EU) Infrastruktuuridirektiivi (2014/94/EU) on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä lokakuun lopussa. Keskeisiä sisältöasioita (34); Direktiivi edellyttää tankkausverkoston luomisen kaikkiin jäsenmaihin puhtaimmille liikenteen käyttövoimille; uusiutuva sähkö, vety ja metaani. Jäsenmaiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.11.2016 mennessä. Metaanin tankkausverkosto on rakennettava koko maahan EU-maissa. Tankkausasemaverkoston aikatauluraami: 2020 mennessä: julkiset CMG (paineistettu metaanikaasu)-asemat kaupunkitaajamissa, esikaupunkialueilla ja muilla tiheästi asutuilla alueilla. 2025 mennessä: julkinen CMG-asemaverkko koko maassa, sisältäen myös maantiet. Uusiutuvien saatavuutta tankkauspaikoille ei velvoiteta, mutta niiden merkitystä korostetaan. Paineistetun metaanin tankkauspaikkojen etäisyyksiksi on viitteellinen ohjearvo 150 km mutta se ei ole velvoittava. Ei ole myöskään määrällistä minimiehtoa.
Soittokierros ministeriöihin (MMM) Tavoitteena keskustella tulevaisuuden näkymistä biometaanin tuotannossa Veli-Pekka Reskola (puhelinkeskustelu 8.9.2014) ja Hanna Mattila (18.11.2014) Tavoitteena on yrittää saada maatiloista mahdollisimman energiaomavaraisia. Reskolan mukaan yrittäjyys on myös keskiössä. Reskolan mukaan kestävyyskriteereiden määrityksessä biokaasun tuotanto on välimaastossa suhteessa esim. nestemäisiin peltopohjaisiin (esim. vilja) biopolttoaineisiin. Reskolan näkemyksen mukaan tuotantomuodot eivät ole suoriltaan verrattavissa keskenään. ILUC direktiiti tulee osaltaan linjaamaan peltobiomassan pohjautuvan biokaasun tuotantoa EUtasolla. Mattilan mukaan kun puhutaan, että kun puhutaan peltobiomassoista energiantuotannon raaka-aineina ja tavoitteellisena tilana on painottua jakeisiin, jotka eivät ole ruuantuotantoketjussa (mm. ILUC) niin tämä linjaus pohjaa mm. keskieurooppalaiseen toimintamalliin, jossa ihmisravinnoksi kelpaavaa maissia käytetään biokaasuntuotantoon -> Mattilan näkemyksen mukaan linjaus olisi nimenomaan raaka-aineista, jotka on mahdollisia ihmisen ruuantuotannon raaka-aineita. Tuonut esille työryhmissä, että maatilat voisi olla potentiaalisia biometaanin tuottajia tuotantoverkostossa (osa tuotanto-/jakeluketjua).
Biometaanin tuotanto Suomessa 2014 Laitos Tilastointi Jalostuskapasiteetti (Nm³/h / GWh) (sisään tuleva raakakaasu) Jakelu Huomiot MetenerOy, Laukaa. 2002. Mukana 2013 tilastoissa 35 Nm³/h, laajennus vuonna 2014 60 Nm³/h:ssa (10) Oma julkinen jakelupiste. Maksukäteisellä tai erillisellä maksukortilla (ei pankki/luottokortilla). (11). Jalostus MetenerOy:n kehittämällä vesipesuun pohjautuvalla menetelmällä. Jalostuskapasiteetti laajenee 60 Nm³/h vuonna 2014. (10) Kymen BioenergiaOy, Kouvola. Jalostamo käynnistynyt 2011. Mukanavuoden 2012 tilastoissa 300 Nm³/h. (10) Tuotantokapasiteetti7 GWh. (1) Biometaanin injektointi maakaasuverkkoon. Biometaanin tankkaus Gasumin kaasun tankkauspisteissä. Kymen bioenergiaoy:n tuottama kaasu jalostetaan KSS Energian jalostamossa. Gasumostaa tuotetun biometaanin (1). Jalostus perustuu vesipesuun. Jalostuslaitteisto Greenlane Kanuka, kapasiteetti on 300 Nm³/h. (10,12)
Biometaanin tuotanto Suomessa 2014 Laitos Tilastointi Jalostuskapasiteetti (Nm³/h / GWh) (sisään tuleva raakakaasu) Jakelu Huomiot Suomenojanjäteveden puhdistamo, Espoo. Tuotanto käynnistynyt 2013. Jalostuksesta vastaa Gasum. (1) Mukana vuoden2013 tilastoissa. Biometaanin tuotantokapasiteetti 20 GWh.(1, 12). Jalostuskapasiteetti 300 Nm³/h. (10) Kaasu myydään pääasiassa Ruskeasuon bussivarikon yksityisellä tankkausasemalla.siirto maakaasuverkon kautta myös muille tankkauspisteille. tankkauspisteille. (12) JakeluHaminan Energian oman julkisen jakelupisteen kautta. (2) Jakelupiste on Haminan St1 asemalla. (13) Haminan Energia ensimmäinen kunnallinen biokaasuaseman operaattori. Asemalla myydään vain biometaania (ei maakaasua).² Maksu luotto-tai pankkikortilla. Jalostuslaitteisto perustuu vesipesuun, laitteiston valmistaja on Malmberg, kapasiteetti 600 Nm³/h. (12)
Biometaanin tuotanto Suomessa 2014 Laitos Tilastointi Jalostuskapasite etti (Nm³/h / GWh) (sisään tuleva raakakaasu) Jakelu Huomiot Joutsan Ekokaasu Oy. Otettu käyttöön 2014. Ei ole mukana vuoden 2013 tilastoissa. Jalostuskapasiteetti 60 Nm³/h. (10) Omajulkinen tankkauspiste. Tankkaus luotto-tai pankkikrotilla. Menetelmänä MetenerOy:n kehittämä vesipesuun perustuva laitteisto.(16) JeppoGraft. Laitos käynnistynytsyksyllä 2013. Ei ole mukana vuoden 2013 tilastoissa. Jalostuskapasiteetti 400 Nm³/h. (10) Laitoksella biometaani jalostetaan vesipesuun pohjautuvalla menetelmällä (Malmberg) (10). EnvorBiotechOy. On mukanavuoden 2012 tilastoissa (sähkön-ja lämmöntuotanto). N.6 Nm³/h, tavoitteena kasvattaa tuotantoa.(15) Oma EG BiogasStation tankkausasema tuotantolaitoksen vieressä. Biokaasu jalostetaan membraanikalvosuodatintekniikalla. Tankkaus omalla EG biogas tankkauskortilla. (14,15)
Biometaanin tuotanto Suomessa 2014 Laitos Tilastointi Biometaanin tuotantokapasit eetti Jakelu Huomiot Labio Oy Lahti. Ei ole mukana vuoden 2013 tilastoissa. Jalostuskapasiteetti 1 100Nm³/h. (10). Energiana 50 GWh. Gasumjalostaa biokaasun biometaaniksiaja injektoi sen maakaasuverkkoon. (19) Pesu perustuu vesipesuun. PesurinaMalmbergin valmistama laitteisto (10).
Biometaanin tuotanto Suomessa 2014 Laitos Tilastointi Biometaanin tuotantokapasiteetti Jakelu Huomiot Haapajärvi, ammattiopiston maatilalla oleva tuotanto-ja jalostuslaitteisto. On vuoden 2013 tilastoissa mukana (lämmöntuotanto). Tuotantokapasiteettion noin 10 Nm³/h. Kohteessa ei ole julkista tankkausasemaa. Tuotetun biokaasun energiasisältö noin 0,28 GWh. (1) Jalostus perustuu vesipesuun (Metaenergia Oy). Junttila tila Nivala. On vuoden 2013 tilastoissa mukana (lämmöntuotanto). Kohteessa ei ole julkista tankkausasemaa. Kehittääpienen mittakaavan biometaanin tuotanoyksikköä. Perustuu nanokalvotekniikkaan. (17). Tuotetun biokaasun energiasisältänoin 0,34GWh. (1)
Biometaanin julkiset tankkauspisteet Suomessa Kuvan lähteet: 21 ja 22. - Gasumillatavoite laajentaa maakaasuverkon piirissä olevaa tankkausverkostoa 30 asemaan vuoteen 2020 mennessä.(20) Taulukon lähde: 21. BIOMETAANIN JULKISET TANKKAUSPISTEET, syksy 2014 Tankkuaspaikkakunta Gasumin maakaasuverkon Tuotantolaitoksen yhteydessä piirissä Espoo X Espoo X Helsinki X Helsinki X Helsinki X Hyvinkää X Kotka X Kouvola X Lahti X Lohja X Lappeenranta X Porvoo X Riihimäki X Tampere X Imatra X Lohja X Helsinki X Tampere X Hamina, St1 St1 Leppävesi, Metener Metener Oy Forssa, Envor Group Oy Envor Biotech Oy Joutsa, Joutsan Ekokaasu Oy Joutsan Ekokaasu Oy Jepua, Jeppo Graft Jepua, Jeppo Graft Mäntsälässä St1 aseman yhteydessä voi tankata vain maakaasua. Operaattorina Mäntsäkän sähkö. Espoon Ruskeasuossa ykstyinen tankkauspiste, jossa sijaitsee HKL: bussivarikko.
Kainuun biokaasu- ja biometaanipotentiaali Kainuun teoreettinen biometaanipotentiaali pohjaten Kainuun keskeisiin syötemateriaalehin (arvio perustuu lähteisiin 23-27) Biometaanipontentiaali Energia m³ CH4 /v GWh/v Yhdyskuntalietteet 365641 3,7 Biojätteet 687500 6,9 Maatalouden lannat - Naudat 3859318 38,6 - Hevoset 183168 1,8 Peltobiomassat - HVP -pellot (1 3693286 36,9 - Ruokohelpi (2 528703 5,3 - Arvio rehunurmen tuotantopinta-alasta 10 %(3 3346200 33,5 YHTEENSÄ 12 663 816 126,6 1) HVP pellot = hoidettu viljelemätön pelto (viherkesanto, suojakaista, luonnonhoitopelto nurmi). Pinta-ala Kainuussa 2900 ha. 2) Ruokohelven pinta-ala Kainuussa 398 ha. 3) Rehunurmen kokonaispinta-ala Kainuussa 19500 ha. Arvojen lähteet; 24, 35. Vuonna 2013 Kainuun liikennöintiin käytetty energiamäärä (28): - BENSA 32,8 milj. l = 290 GWh - DIESEL 49,3 milj. l = 495 GWh YHTEENSÄ: 790 GWh Kainuun biometaanipotentiaali on noin 16 % liikenteen polttoaineiden käytöstä vuonna 2013.
Kainuun biokaasu- ja biometaani; nautaeläimet NAUTAELÄINTEN BIOKAASUPOTENTIAALIN ALUEELLINEN JAKAANTUMINEN KAINUUSSA / GWH KAJAANI; 3,0 HYRYNSALMI; 1,9 RISTIJÄRVI; 1,9 PALTAMO; 2,1 SOTKAMO; 8,2 - Ko. jakeiden energiasisältö on noin 38,6 GWh. - Tuottaisi polttoaineen noin 3 100 henkilöautolle (4,5 kg biometaania/100 km tai bensaa 7 l/100 km, 20 000 km/v). SUOMUSSALMI; 3,7 VAALA; 6,8 PUOLANKA; 4,7 KUHMO; 6,2
Kainuun biokaasu- ja biometaanipotentiaali; maatalouspohjaisten jakeiden potentiaali NAUTAELÄINTEN, HVP-PELTOJEN SEKÄ RUOKOHELVEN BIOKAASUPOTENTIAALIN KUNNITTAINEN JAKAANTUMINEN KAINUUSSA / GWH PALTAMO; 5,8 KAJAANI; 8,5 HYRYNSALMI; 3,7 RISTIJÄRVI; 4,9 SOTKAMO; 17,6 - Ko. jakeiden osuus kaasun tuotosta noin 64 %. - Ko. jakeiden energiasisältö on noin 81 GWh. - Tuottaisi polttoaineen noin 6 500 henkilöautolle (4,5 kg/100 km tai 7 l/100 km, 20 000 km/v). - HUOM! Ei sisällä rehunurmea. VAALA; 14,3 SUOMUSSALMI; 7,8 PUOLANKA; 6,2 KUHMO; 11,9
Maakunnallisia biokaasu- ja biometaanipotentiaaleja Vertailuarvoja eri maakuntien potentiaaleihin Alue Jakeet Teoreettinen Energiapotentiaali Kainuu Eläinten lanta ja peltobiomassat (koko nurmen tuotantoalue) Pohjois-Savo Nautaeläinten lanta ja nurmi (hoitamattomat pellot ja kesanto) Pohjoi-Pohjanmaa Eläinten lanta, 10 % perunaviljelyn pintaalasta, 5 % nurmenviljelykäytön pinta-alasta, viljelemättömät pellot, yhdyskuntajäte ja ammattikalastuksen sivutuotteetn. Keski-Suomi Turku, Salo ja Kymenlaakso Kaikki maakunnan biomassat (maatalous, yhdyskunnat, teollisuus). Nurmea 52 000 ha. Kaikki alueen biomassat. Nurmen määrä arvioitu siten, että ei häiritse ruuantuotantoa. Arvio liikennepolttoaineena Muuta Lähde 370 GWh - Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 500-1000 GWh Pelkkä Ylä-Savo eläinen lannan mukaan, 180 GWh. Luostarinen, S. MTT ja Karjanlannan käsittelyä koskeva suunnitelma Ylä-Savon alueelle. Envitecpolis Oy 2009. 800 GWh Pohjois-Pohjanmaan biokaasupotentiaalin arviointitutkimus. Sankari, T ja Imppola, R. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.2011. 1 100 GWh(keskimäärin) 2 800 GWh Vastaa noin 250 000 henkilöauton vuosikulutusta. Helsingin seutu Kaikki alueen biomassat. 450 GWh 80 % Helsingin seudun busseista tai yli 30000 henkilöauton käyttöön. Pelkän nurmen tuotantopotentiaali 744 GWh. Alueille olisi rakennettavissa noin 50 biokaasulaitosta (1 900 GWh) Biokaasuteknologian alueellinen hyödyntämispotentiaali - esimerkkialueena Keski-Suomen maakunta. Vänttine, V-H.2010. Jyväkylän yliopisto. MTT Raportti 49. Suunnitelma liikennebioakasun tuotannon ja käytön edistämiseksi Turun, Salon ja Kymenlaakson seuduilla. 4 biokaasulaitosta ja Ämmässuon MTT Raportti 47. Suunnitelma kaatopaikkakaasu. liikennebioakasun tuotannon ja käytön edistämiseksi Helsingin Seudulla. Huom! Tulee huomioida eri selvitysten rajaukset (mm. energianurmen määrät eri alueilla)
Kainuun biokaasu- ja biometaanipotentiaali arvio tulevaisuudesta Biometaanipontentiaali m³ CH4 /v Energia GWh/v Osuus biokaasuntuotantoon % Realistinen arvio biokaasukäytöstä m³ CH4 /v Arvion energiasisältö GWh Yhdyskuntalietteet 365641 3,7 100 365641 3,7 Biojätteet 687500 6,9 100 687500 6,9 Maatalouden lannat 0,0 - Naudat 3859318 38,6 10 385932 3,9 - Hevoset 183168 1,8 10 18317 0,2 Peltobiomassat 0,0 - HVP -pellot (1 3693286 36,9 30 1107986 11,1 - Ruokohelpi 528703 5,3 40 211481 2,1 - Arvio rehunurmen tuotantopinta-alasta 10 % 3346200 33,5 80 2676960 26,8 YHTEENSÄ 12 663 816 126,6 5453816 54,5 - Biokaasua käytettiin liikenteessä 2012 4 GWh². - Potentiaali vastaa noin 4 400 henkilöauton vuosikulutusta (4,5 kg/100 km tai 7 l/100 km, 20 000 km/v).
Lähtökohdat biometaanin tuotannosta Kainuussa Kainuuseen yksi keskitetty yhteiskäsittelylaitos, joka voi jalostaa biometaania. Syötteinä biojätteet, yhdyskuntalietteet, elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Muut maakuntaan sijoittuvat laitokset ovat hajautettuja ja pohjaavat pitkälti maatalouden biomassoihin. Hajautetut tuotantolaitokset voivat olla maatilojen yhteislaitoksia tai tilakohtaisia laitoksia. Hajautetuissa laitoksissa voidaan käsitellä myös soveltuvia maatalouden ulkopuolelta tulevia sivuvirtoja kuten elintarviketeollisuuden sivutuotteita.
Biometaanin tuotannon 4-kenttäanalyysi Kainuussa VAHVUUDET MTT:n tutkimusasemalle on tulossa liikennebiometaanin tuotantoa ja siihen liittyvää tutkimusta -> vahvistaa paikallisosaamista ja tietoisuutta. Ekokymppi voi toimia veturina biometaanin tuotannolle, jolloin verkosto myös hajautettuun tuotantoon voi avautua. Hajautetussa tuotannossa on jo 3 maatilatason laitosta olemassa, jotka luovat pohjaa toimintojen laajentumiselle. Maatilayrityskentässä on vahvaa mielenkiintoa kaasutusta kohtaan. Kainuussa on autokorjaamokoulutusta, mikä mahdollistaa biokaasun huolto-ja korjaustoiminnan sekä biokaasuajoneuvojen asentamisen (konvertoinnin) kouluttamisen. HEIKKOUDET Biometaanin tuotanto vaatii Kainuussa hajautettua tuotantoa. Hajautettuun tuotantoon, erityisesti maatilatason tuotantoon ei ole vakiintuneita teknisiä ratkaisuja tai ne ovat investoinneiltaan kalliita. Hajautettu tuotanto vaatii kaasun siirtoa ja täten investointeja logistisiin toimenpiteisiin. Kainuun suuret etäisyydet ovat haaste. MAHDOLLISUUDET Kainuussa matkailu Kainuuseen sekä pohjoiseen mahdollistaa asiakaskuntaa myös maakunnan ulkopuolelta. Energianhinnan nousu tulevaisuudessa parantaa tuotannon kannattavuutta. Kainuussa on mahdollista rakentaa hajautettuun tuotantoon paikallista tuotantoa ja käyttöä (esim. maatilatason tuotanto ja asiakkaat lähiympäristöstä). Biokaasun-ja biometaanin tuotanto voi lisätä työpaikkoja sekä tuotantolaitoksissa, urakointiketjuissa sekä laitevalmistuksessa. Toiminnan ympärille voi muodostua palveluliiketoimintaa esim. huolto- ja konvertointi. Biometaanin tuotanto voi käynnistyä siten, että tuotettu biometaani hyödynnetään kohteissa, joissa lämmöntuotanto tapahtuu polttoöljyllä. UHAT Toiminnan käynnistämiseksi ei löydy riittävän suurta käyttäjäkuntaa, jotta on mahdollista lähteä tekemään investointeja. Biometaani joutuu valmisteveron piiriin, joka syö loppukäyttäjillä kilpailuetua. Volyymin kasvattaminen vaatii peltobiomassan hyödyntämistä. Tulevaisuuden linjaukset (mm. ILUC-muutos) voivat rajoittaa peltobiomassan hyödyntämistä biokaasun tuotannossa mm. tukien kautta.
Sijainti / Alue Kainuussa toimivat ja suunnittelussa olevat laitoskohteet sekä kohteet, joihin on tehty selvitystyötä. Toimintamalli Toimija Raaka-ainepohja Energiamäärä GWh/v Kajaani Keskitetty käsittely Ekokymppi Erilliskerätyt biojätteet, yhdyskuntalietteet, elintarviketeollisuuden sivuvurrat. Kajaani Tilatason laitos Kainuun ammattiopisto, Seppälä Vaala, kirkonkylä Naudan ja hevosen kuivalanta ja tilan tuottama kasvijäte sekä tilan ulkopuolinen hevosen lanta. Keskitetty laitos. - Maatalouden lietteet ja lannat, rehu, puhdistamoliete, hera, biojäte Vastaa henkilöautoja kpl Tilanne 11 800 Selvitystyön alla (2014) 0,6 50 Tehty selvitys 2011. 2,2 177 Tehty julkinen selvitys Vaala, Pelso Maatilojen - Naudan lietelanta, kuivalanta ja 2,945 236 Tehty julkinen selvitys keskitetty laitos nurmi. Suomussalmi Maatilan laitos Huutolan tila Naudan lietelanta ja peltobiomassa 0,5 40 Biokaasulaitos toiminnassa. Suomussalmi Maatilan laitos Maatila Naudan lietelanta ja peltobiomassa 0,1 8 Biokaasulaitos toiminnassa. Suomussalmi Maatilan laitos Maatila Naudan lietelanta ja peltobiomassa 1,12 90 Yritysvetoinen selvitys tehty, suunnittelussa. Puolanka Maatilojen yhteinen Maatilat Maatalouden lannat, 5 400 Yritysvetoiset laitos sekä tilatason laitos peltobiomassa, yhdyskuntaliete. selvitykset käynnissä / tehty yritysvetoisia selvityksiä. Sotkamo Maatilan laitos MTT Sotkamo Peltobiomassa 0,3 24 Biokaasuinvestointi tehty. Rikastuslaitteisto tulossa. YHTEENSÄ 23,3 1 824
Arvio maatilakokoluokan laitoksista Kainuussa lähivuosina. Sijainti / Alue Toimintamalli Toimija Raaka-ainepohja Energiamäärä GWh/v Vastaa henkilöautoja Sotkamo Maatilojen laitos Maatilat Lanta ja peltobiomassa (1 laitos) 0,5 40 Teoreettinen Paltamo Maatilojen laitos Maatilat Lanta ja peltobiomassa (1 laitos) 0,5 40 Teoreettinen Ristijärvi Maatilojen laitos Maatilat Lanta ja peltobiomassa (1 laitos) 0,5 40 Teoreettinen Kuhmo Maatilojen laitos Maatilat Lanta ja peltobiomassa (1 laitos) 0,5 40 Teoreettinen Hyrynsalmi Maatilojen laitos Maatilat Lanta ja peltobiomassa (1 laitos) 0,5 40 Teoreettinen Tilanne YHTEENSÄ 2,5 200 Yhteensä edellä olevien laitoskohteiden tuottaman biokaasun (bruttoenergia) energiasisältö vastaa noin 2 000 henkilöauton vuosikulutusta.
Kainuussa toimivat, suunnittelussa ja selvitetyt laitokset. = biokaasua tuotetaan, maatilat = selvitetty/selvityksessä, toimija tiedossa = alueen potentiaali (yrittäjävetoiset selvitykset), maatilat = teoreettinen tuotanto alueella, maatilat 1 kpl/kunta 5 GWh 0,5 GWh 0,1 GWh 0,9 GWh 2,2 GWh 3,0 GWh 2,5 GWh (Kaikki teoreettisessa arviossa mukana olevat kunnat) 0,6 GWh 9 GWh Kuva: www.kainuu.fi 0,3 GWh
Yhteenveto biometaanin tuotannosta Kainuussa Teoreettinen potentiaali Teknistaloudellinen arvio 2020 Selvitetyt / Vireillä olevat hankkeet. - Nurmipinta-alasta 10 %. - Potentiaali 127 GWh - Vastaa 14,1 milj. l bensaa - Arvo bensiininä 22,7 milj. - N. 10 000 henkilöautoa - Potentiaali 54,5 GWh - Vastaa 6,1 milj. l bensaa - Arvo bensiininä 9,7 milj. - N. 4 400 henkilöautoa. - Potentiaali 25,3 GWh - Vastaa 2,8 milj. l bensaa - Arvo bensiininä 4,5 milj. - Investointipotentiaali noin 17 milj. 20 milj. - N. 2 000 henkilöautoa. Henkilöautot tarkoittavat määrää, joiden vuotuisen bensan kulutuksen tuotettu biometaanimäärä kattaisi. Lähtöarvot; kulutus 7 l bensiiniä/100 km = 4,5 kg biometaania/100 km, vuotuinen ajomäärä 20 000 km.
Liikennemäärät Kainuussa 2013 500-700 150-400 450-800 450-650 700 1 300 1 300 1 700 Vuoden 2013 keskimääräinen ajoneuvoliikenne ajoneuvoja / vrk Kartta: Kansalaisen karttapaikka Liikennemäärät (www.liikennevirasto.fi) 1300 2 400 2 500 450-700 800 4 300 5 400 3 000 900 2 000 2 500 500 1 200
Jakelun periaate - Biometaanin tankkausasema (CBG-asema = kaasu paineistettuna) Yleistä tankkausasemasta (29): Tankkauspiste koostuu biometaanin siirtokontista/konteista (paineistettu pullopatteristo), korkeapainekompressorista ja tankkauspisteen korkeapainekaasuvarastosta sekä mittarista ja kortinlukulaitteesta. Siirtokontteja tarvitaan vähintään 2, jolloin toinen on asemalla ja toinen jalostuslaitoksella täytettävänä. Tankkausasemalla voi olla useampi siirtokontti/pullopatteri samanaikaisesti. Tankkausasema voi ottaa vastaan kaasua eri tuotantolaitoksilta. Riittävä kaasun laatu saadaan aikaiseksi mm. vesipesumenetelmällä (esim. keskitetyissä ja hajautetuissa tuotantolaitoksissa), joka on yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa.
Jakelun periaate Biometaanin tankkausasema (CBG-asema = kaasu paineistettuna) Siirtokontti 1 (pullopatteri) Siirtokontti 2 (pullopatteri) Tankkausasema Korkeapainekompressori Varasto (pullopatteri 250 300 bar) Mittari ja kortinlukulaite Kuva: Taavitsainen Kuva: Taavitsainen Kuva: Taavitsainen Kuva: Taavitsainen
Joutsan Ekokaasu Oy Julkinen maakaasuverkon ulkopuolinen biometaanin tankkauspiste Julkinen biometaanin tankkauspiste Joutsassa. Kuva: Taavitsainen
Varajärjestelmä paineistetulle biometaanille (CBG) Julkisessa biometaanin myynnissä on huomioitava kaasun saatavuus (29): Mikäli käytössä on vain monofuel kaasuajoneuvoa (lähinnä raskaampi kalusto, linja-autot), tulee biometaanille olla varajärjestelmä, jotta autot voivat liikennöidä. Monofuel ajoneuvoille vaihtoehtona on käyttää dualfuel kaasuajoneuvoja tai bifuel-kaasuajoneuvoja, jolloin voidaan käyttää polttoaineina myös dieseliä (henkilö- ja pakettiautot sekä raskas kalusto) ja bensiiniä (esim. henkilöautot). Tankkauspisteen kaasunsaanti voidaan varmistaa joko useammalla tuotantolaitoksella (esim. maakunnan ulkopuolinen, CBG) tai perustamalla varajärjestelmä, jossa hyödynnetäännesteytettyä maakaasua (LNG) tai nesteytettyä biokaasua (LBG). Nesteytetyn kaasun energiasisältö on 600 kertainen verrattuna metaanikaasun energiatiheyteen (vertailussa oleva metaani on normipaineessa, ei paineistettuna), joten sen kuljettaminen on mahdollista myös pidemmistä matkoista. LNG:nja LBG:n nesteytyslämpötila on 162, joten vaatii termosastioita. LNG:täja CNG:tävoidaan hyödyntää myös sähkön ja lämmöntuotannossa, tämä on syytä huomioida mm. biometaanin tankkausaseman sijoittamisessa (jos mahdollista).
Biometaanin tankkauspisteen varmentaminen Tämä malli tulisi kyseeseen, mikäli käytössä suuri kuluttaja ja jolla on käytössä monofuel kaasuajoneuvoja. Käytettäessä bifueltai dualfuel kaasuajoneuvoja, ajoneuvoja voidaan käyttää vaikka kaasua ei olisi saatavana. Paineistetun biometaanin (CBG) tankkausasema Siirtokontti 1 (pullopatteri) Siirtokontti 2 (pullopatteri) Korkeapainekompressori Varasto (pullopankki) Mittari ja kortinlukulaite Back up järjestelmä nesteytetty maakaasu (LNG) tai nesteytetty biometaani (LBG) Säiliö (termosäiliö) Höyrystin + kaasun lämmitin
Biometaanin markkinaselvitys Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Jätehuolto ja Pohjois-Karjalan liikennebiokaasu verkoston kehityshanke on teettänyt vuonna 2011 kyselytutkimuksen Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kotitalouksille (1 183 kpl), henkilö-ja tavarakuljetusyrityksille (143 kpl) kiinnostuksesta siirtyä käyttämään biomeaania. Kyselyn keskeisiä tuloksia (33): 61 % asukkaista oli kiinnostunut hankkimaan biokaasuajoneuvon. 64 % kuljetusalan yrityksistä oli valmiita hankkimaan biokaasuajoneuvon.
Soittokierros kaasun mahdollisille jakelijoille (otanta Kainuulaisista polttoaineen jakelijoista) Biometaanin jakelijat (yksityiset toimijat, yleisiä näkemyksiä): Toimijoiden keskuudessa suhtauduttiin positiivisesti biometaanin mahdolliseen jakeluun tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa nähtiin, että biometaanin liikennekäyttö lähitulevaisuudessa ei ole vielä laajaa toimintaa. Keskeisenä näkemyksenä on kannattavan logistisen ketjun aikaansaaminen.
Soittokierros kaasun mahdollisille käyttäjille (otanta Kainuulaisista toimijoista, joilla on runsaampaa kulutusta) Julkishallinnolliset toimijat (Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun Sote): Ko. toimijat kaikki pitivät ajatusta mielenkiintoisena ja positiivisena. Keskusteluissa esille nousi mm. biometaanin saatavuuden varmistaminen, taloudellinen näkökulma. Osissa kommenteissa asian edistämistä tukevana nähtiin mm. paikallisen tuotannon edistäminen, aluetalousnäkökulma, kestävän kehityksen mukainen toiminta sekä vähähiilisten tuotantomuotojen ja toimintatapojen edistäminen. Esille nousi myös näkemyksiä, että maakunta voisi toimia tässä edelläkävijänä valtakunnan tasolla.
Soittokierros kaasun mahdollisille käyttäjille (otanta Kainuulaisista toimijoista, joilla on runsaampaa kulutusta) Jätehuoltotoimijat: Yleisesti nähtiin asia mielenkiintoisena, mutta ko. asiaa ei ole syvällisemmin pohdittu. Kaasun jakelun logistiikka tulee olla hyvin suunniteltu ja sen tulee olla taloudellisesti kannattava. Esitetty kommentti Jätehuollon toimijana tulisi olla pioneerina edistämässä asiaa. Muu yksityinen sektori (Itella, ISS) Yrityskentässä on vahvaakin mielenkiintoa biometaanin hyödyntämisessä ajoneuvoissa. Koko Suomessa toimivat yritykset näkevät, että jakeluverkon kattavuus Suomessa luo mahdollisuuksia kaasun ajoneuvokäytölle. Maatilayrityskentässä on myös vahvaa mielenkiintoa kaasun hyödyntämistä kohtaan sekä ajoneuvoissa että työkoneissa. Edellytyksen toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä kokonaisuus.
Johtopäätökset - Kainuun alueella on potentiaalia tuottaa biometaania (=liikennebiokaasu) jakeista, jotka eivät kilpaile ruuantuotannon kanssa. - Teoreettinen biometaanin tuotantomäärä on noin 127 GWhvastaten energiasisällöltään noin 14 miljoonaa litraa bensiiniä. - Toimivien, selvitettyjen ja selvitysvaiheessa sekä maatilojen osalta lähivuosien arvion mukaan biometaanin tuotantokapasiteetti on noin 25,3 GWhvastaten energiasisällöltään noin 3 miljoonaa litraa bensiiniä. - Suunnitteilla ja selvityksissä olevien biokaasulaitosten arvioitu rakentamisen aikainen kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 290 htv(te-keskuksen työllisyysvaikutusarvion 2,1 htv/100 000 ) ja käytön aikainen noin 25 htv. Tässä oletuksena on, että hajautetussa maatiloilla tapahtuvassa tuotannossa laitos hoidetaan muun tilalla tapahtuvan toiminnan ohessa.
Johtopäätökset - Maakunnassa on jo 3 maatilalla toimivaa biokaasulaitosta, jotka osaltaan luovat pohjaa hajautetuille toimintamalleille maakunnassa. - MTT Sotkamon tutkimusasema kehittää ja edistää biometaanin tuotantoa ja tukee erityisesti hajautettuja tuotantojärjestelmiä, joiden tuotantopotentiaali maakunnassa on merkittävä. - Maakunnassa on voimakasta mielenkiintoa biokaasutusta kohtaan maatilayrityskentässä ja useita investointeja on suunnittelussa. - Maakunnassa biojätteet, yhdyskuntalietteet ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat mahdollistavat yhden suuremman biokaasun tuotantolaitoksen, joka voi toimia veturina biometaanin tuotannossa. - Soittokierros mahdollisille biokaasun jakelijoille (ei ketjut) osoitti, että biokaasun jakelu esim. polttoaineen rinnalla voisi olla tulevaisuudessa mahdollista. - Soittokierros jätealan toimijoille sekä yrityksille osoitti, että he pitävät biokaasua mahdollisena tulevaisuuden polttoaineena, kun investointi ja käyttö on kannattavaa. - Julkishallinnolliset organisaatio suhtautuivat biometaanin tuotantoon positiivisesti ja myös mahdollisena, että ajoneuvot voisi tulevaisuudessa hyödyntää biometaania polttoaineena. - Maatilayrityskentässä on myös vahvaa mielenkiintoa sekä tuottaa biometaania että hyödyntää sekä ajoneuvoissa että työkoneissa.
- Biometaanin liikennekäytön käynnistäminen edellyttää aluksi kulutuspäähän käyttäjän/käyttäjiä, joilla on suuri polttoaineen vuosittainen kulutus. Toimija voi olla paljon ajoneuvoja omistavat julkiset ja yksityiset toimijat. - Jotta biometaanin tuotanto ja käyttö konkretisoituu käytännöksi, vaatii se tuotantopään (biokaasun tuottajan) ja kulutuspään yhteistyötä, jotta saadaan rakennettua järkevä tuotanto-ja jakeluketju toiminnan aloituksesta myös tulevaisuuden laajempaan biometaaniin jakeluun (yksityiset autoilijat). - Koska biometaanin laajempi tuotanto edellyttää maakunnassa hajautettua tuotantoa, on edistettävä ko. toimintaympäristöön suunniteltavia yritysvetoisia biometaanin tuotannollisia investointeja sekä yritysvetoisia biometaanin tuotantoa edistäviä kehittämistoimenpiteitä. - MTT:n Sotkamon toimintaympäristön tuottaman käytäntöläheisen tiedon jalkautuminen maatilakenttää on tärkeää. - On panostettava paikalliseen biokaasuajoneuvojen asennus-ja huoltotoimintaan sekä tähän liittyvään koulutukseen.
Lähteet 1/2 1. Huttunen, M. & Kuittinen, V. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 16. 2. Biokaasu 2/2013. Suomen Biokaasuyhdistyksen jäsenlehti 2/2013. 3. Henkilökohtainen tiedonanto. Saarinen, J. TEM 15.9.2014. 4. TEM, Kansallinen Energia- ja ilmastostrategia 8/2013. 5. http://liikennejarjestelma.fi/ymparisto/energiankulutus/liikenteen-energiankulutus/ 6. www.tem.fi 7. https://www.tem.fi/energia/uusiutuvat_energialahteet/biopolttoaineiden_ja_bionesteiden_kestavyys 8. http://biokaasuyhdistys.net/index.php?option=com_content&view=article&id=119:eu-komissio-luo-markkinatjaeteperaeiselle-liikennebiokaasulle&catid=3:ajankohtaiset&itemid=56(9.10.2014) 9. Henklökohtainen tiedonanto. Juvonen, M. Bio10 Oy. 2/2014. 10. Huttunen, M. & Kuittinen, V. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17. 11. www.metener.fi(29.8.2014) 12. Lampinen, A. Biokaasun ja maakaasun tankkausasemaverkosto Suomessa ja Euroopassa 2012. 13. http://www.haminanenergia.fi/fi/tuotteet/biokaasuautoilu(29.8.2014) 14. www.envor.fi(29.8.2014). 15. Henkilökohtainen tiedontanto; Vesa Jaakkola, Envor Biotech Oy 11.9.2014 16. Henkilökohtainen tiedonanto; Jussi Läntelä, Metener Oy. 14.10.2014.
Lähteet 2/2 16. Henkilökohtainen tiedonanto; Jussi Läntelä, Metener Oy. 14.10.2014. 17. Henkilökohtainen tiedonanto. Heikki Junttila 11.9.2014. 18. http://www.gasum.fi/kaasutietoutta/biokaasu/?gclid=cmgtyljjv8ecfcimcwodyiua2q(22.10.2014) 19. http://www.gasum.fi/tietoa_gasumista/investoinnit/biokaasua-lahdesta/(22.10.2014) 20. LVM Julkaisuja 15/2013, Tulevaisuuden polttoaineet liikenteessä, työryhmän loppuraportti. 21. www.gasum.fi 22.https://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=en&msa=0&msid=206862115856231096821.00048e8e82f024ba8a909&f=d& daddr=&ll=60.823494,24.993896&spn=2.399809,4.921875&z=7&dg=feature 23. Niemeläinen, O. et al. Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi biomassan sopivuuvsyötteeksi ja korjuun vaikutukset tukiohjelmien muiden tavoitteiden savuttamiseen. 2014. 24. Henkilökohtainen tiedonanto MTT Sotkamo (Virkkunen, E., Laajala, P.) 9-10/2014. 25. http://www.maataloustilastot.fi/el%c3%a4intuotanto_fi(15.9.2014). 26. Henkilökohtainen tiedonanto. Piirainen, E. 8/2014. 27. Envitecpolis Oy:n kartoitus yhdyskuntalietteen tuotoista Kainuussa (5/2014) 28. Öljy- ja kaasualan keskusliitto. 29. Henkilökohtainen tiedonanto. Lappalainen, M. Sarlin. 10/2014. 30. Keskustelu Markku. J. Huttusen kanssa. Itä-Suomen yliopisto. 31. http://www.biokaasuyhdistys.net/index.php?option=com_content&view=article&id=146:lehdistoetiedote-suomenbiokaasuyhdistys-23122013&catid=3:ajankohtaiset&itemid=56(26.10.2014) 32. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, taustaraportti. 21.3.2013. 33. Liikennebiokaasun käyttöönottohalukkuus Pohjois-Karjalassa. Miettinen, A. Feelback OY. 23.5.2014 34. http://www.cbg100.net/news/puhtaiden-liikennepolttoaineiden-infrastruktuuridirektiivi/(10.11.2014). 35. http://www.maataloustilastot.fi/maatilarekisteri_fi-0