BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Transkriptio

1 BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

2 BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan energiainstituutti Hankeohjelman tavoitteet ovat: 1. Biokaasun liikennekäytön aloittaminen Vaasan ja Seinäjoen seudulla 2. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen biokaasun ympärille 3. Hyvien käytäntöjen ja tiedon levittäminen 4. Maaseudun biokaasupotentiaalin selvittäminen ja hyödyntämisen edistäminen erityisesti pohjalaisissa maakunnissa

3 RAHOITUS Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Laihian kunta 9000 VASEK (Vaasan seutu) Vaasan kaupunki Pohjanmaan liitto EP:n liitto Valtio; haetaan Maaseutuohjelmasta

4 SISÄLTÖ Suunnittelu (vastuutaho suluissa) Strategia ja konseptit (VY/Levón) Selvitykset ja laskelmat (VY/Levón) Toteutussuunnitelma, budjetointi, rahoitus (Merinova) Tutkimukset ja taustaselvitykset Kirjallisuus ja kokemukset; vaatimukset ja puutteet (VY) Asenteet ja markkinat (VY/EMG) Laadunvarmistus ja testaus (VY/VEI) Liikennepolttoaineiden yleinen merkitys ja potentiaali (VY) Dokumentointi ja tulosten levittäminen (Merinova) Investointeihin (demonstraatioihin) liittyvät työt Ajoneuvojen hankinta (VY/Seinäjoki) Koordinointi (Merinova)

5 Miksi biokaasu liikenteen polttoaineeksi Uusiutuva Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Liikenne: lisääntyy eniten EU:ssa, eniten riippuvainen öljystä Pienimmät päästöt, jopa negatiiviset Erityisesti tärkeää kaupunkiliikenteessä Muut päästöt: pienimmät Kypsää tekniikkaa Yli 7 milj. ajoneuvoa Tankkausasemia: 450 Italia, 700 Saksa, 75 Ruotsi Muita etuja: Haplaa, kannattavia investointeja, hyvää businesta Varmaa Tehokasta

6 Elinkaariarvio polttoaineketjujen kasvihuonekaasupäästöistä (Volvo 2004; Lampinen 2009) BIOPOLTTOAINEET Biokaasu (jätevesi) DME (puu, mustalipeä, hybridi) Metanoli (puu, mustalipeä) DME (mustalipeä) DME (puu) Vety (tuulivoima, hybridi) Synteettinen diesel (puu) Metanoli (puu) Etanoli (puu) Biodiesel (rypsi) Etanoli (vehnä) FOSSIILISET POLTTOAINEET Diesel (hybridi) Diesel DME (maakaasu) Metanoli (maakaasu) Synteettinen diesel (maakaasu) Maakaasu Vety (EU:n keskisähkö) päästöt gco 2 eqv / MJ pyörien liike-energiaa

7 Päästöt Päästölaji Bussi: dieselistä biokaasuun Auto: dieselistä biokaasuun Auto: bensiinista biokaasuun Kasvihuonekaasut -96% -95% -96% (CO 2, CH 4 ja N 2 O) Pienhiukkaset -94% -99,9% -66% PM 2,5 SO 2-98% -99% -98% NOx -39% -88% -57% NMVOC -70% -33% -79% Meluintensiteetti -50% -50% -50% Lähde: Lampinen 2003: Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Kuntatekniikka 58(1): <

8 Biokaasupotentiaali Maksimipotentiaali Teknis-taloudellinen potentiaali 1000 t/a TWh/a H TWh/a H TWh/a Yhdyskuntajäte 860 0,9-1,3 45 0,5-0,8 45 0,5-0,8 Elintarviketeoll. jäte 430 0,4-0,6 50 0,2-0,3 50 0,2-0,3 Jätevesiliete 160 0,9 25 0,2 50 0,5 Puujäteperäinen synteettinen biokaasu: autoa (Lampinen 2003) Lanta ja olki , Peltobiomassat ,8 * 2,1 * 2,1 Kaatopaikkakaasu 0,7 ** 0,7 ** 0,7 YHTEENSÄ , Osuus polttoaineen kulutuksesta Suomessa (46,52 TWh/a) % 8-39 % % Lähde: Asplund, Korppi-Tommola ja Helynen 2005: Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen Jyväskylän yliopisto ja JSP. * Kesantopellon tuotanto nurmiheinällä, ala ha ** Nykyiset 100 % + 10 % lisäys vuodessa

9 Tehokkuus Polttoaine Oktaaniluku Biokaasu 140 Maakaasu 130 Propaani (nestekaasu) 112 Etanoli 108 Metanoli 107 Ferraribensiini 99 Tavallinen bensiini 95-98

10 Edellytykset Koko ketju Tuotanto Jalostus Siirto Jakelu Käyttö Arvoketjun kaikki em. osat huomioidaan BIOMODE hankeohjelman toteutuksessa ja niitä kehitetään ohjelmaan kuuluvien erillisten projektien avulla

11 Strategia Kahden alueellisen infrastruktuurin perustaminen (Seinäjoki, Vaasa) Väli-Suomen yhtenäinen jakelu- ja käyttöverkosto Verkoston laajentaminen aluekeskuksista pohjois-etelä sekä itä-länsi suunnassa Liityntä maakaasun jakeluun

12 Kaasualue Suomessa - biokaasu (Vaasa, Seinäjoki,Jyväskylä) - maakaasu (Etelä-Suomi)

13 130 Nm3/h YHDYSKUNTA- JÄTTEEN REAKTORI 2 KAATOPAIKKA- KAASUN TALTEENOTTO 100 Nm3/h OMA KÄYTTÖ ~200 Nm3/h (Nm3/h) 75 Nm3/h SOIHTU SÄHKÖ LÄMPÖ MYYTY KAASU KAASUVARASTO TILAVUUS 1100 Nm 3 PAINE 1 bar 300 Nm3/h (Nm3/h) 65 Nm3/h 60 Nm3/h 10 Nm3/h 150 Nm3/h BIOKAASUN PUHDISTUS- JA PAINEISTUS- YKSIKKÖ 200 bar BIOKAASU- VARASTO 1 Kap Nm3 200 bar BIOKAASU- VARASTO 2 Kap Nm3 200 bar BIOKAASU- VARASTO 3 Kap Nm3 200 bar 70 Nm3/h JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO- LIETTEEN REAKTORI 1 SATELLIITTITANKKAUSASEMA Kap. 350 Nm3 250 bar

14 Lieteputki

15 Riskin pienentäminen Muut ajoneuvot Runsas työpanos aktiiviseen hankintaan (neuvottelut) - taksit - yritykset - yksityiset - Vaasan kaupunki Muu käyttö Teollisuus - Wärtsilä - propaanin korvaus - muun (neste)kaasun korvaus Neuvontaa ja koulutusta Osaamisen siirtäminen kaupungin korjaamolle

16 Talous: 75 Nm 3 /h 75 Nm 3 /h Jalostus Siirto Jakelu Koko ketju Nykyarvo (NPV); Sis. korkokanta (IRR); % IRR, tuloa vuonna 1; % Takaisinmaksuaika, a Diskontattu tak ; a ,20 3, ,39 3, ,48 3, ,36 3,66 Investointi; Kulut; /a Tuotot; /a Biokaasua myyntiin; l bens Myyntihinta (vero 0); /l - omakustannushinta; /l - kate; /l ,25 0,15 0, ,48 0,39 0, ,70 0,61 0, ,70 0,42 0,28 Olettamuksia: Biokaasun virtausmäärä 75 Nm 3 tunnissa, tuotantopäiviä 300 vuodessa Kaikki kaasu myydään Taloudellinen pitoaika 7 vuotta Oman pääoman tuottovaatimus 10 prosenttia, diskonttauskorko 6,75 % Vieraan pääoman määrä 50 % kokonaisinvestoinnista, korko 3,50 %, tasalyhennys vuosittain ALV 0 %, ei tuloveroja

17 Talous: 150 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Jalostus Siirto Jakelu Koko ketju Nykyarvo (NPV); Sis. korkokanta (IRR); % IRR, tuloa vuonna 1; % Takaisinmaksuaika, a Diskontattu tak ; a ,80 2, ,10 2, ,93 1, ,32 2,44 Investointi; Kulut; /a Tuotot; /a Biokaasua myyntiin; l bens Myyntihinta (vero 0); /l - omakustannushinta; /l - kate; /l ,28 0,15 0, ,50 0,37 0, ,70 0,57 0, ,70 0,31 0,39 Olettamuksia: Biokaasun virtausmäärä 150 Nm 3 tunnissa, tuotantopäiviä 300 vuodessa Kaikki kaasu myydään Taloudellinen pitoaika 7 vuotta Oman pääoman tuottovaatimus 10 prosenttia, diskonttauskorko 6,75 % Vieraan pääoman määrä 50 % kokonaisinvestoinnista, korko 3,50 %, tasalyhennys vuosittain ALV 0 %, ei tuloveroja

18 Organisointi? I Jalostus Siirto Jakelu II III IV

19 Innovaation leviäminen energia sektorilla

20 Toimintakonsepti