Laatutakuun sidosryhmälehti 1/2011 Dekkarit koukuttavat Sosiaalinen media tuli Design-Helsinki houkuttaa matkailijoita
Yhdessä 8 Kun kaikki ovat Facebookissa, ollaan ikään kuin koko ajan yhdessä ja helposti tavoitettavissa. Sosiaalinen media Facebook, keskustelupalstat jne. palvelee yhteydenpito- ja tiedonvälityskanavana paitsi yksityishenkilöitä myös yrityksiä. Moni firma hyödyntääkin Facebookia ja internetin keskusteluryhmiä jo markkinoinnin ja myynnin kanavana. Ja pikkuhiljaa ollaan herätty myös siihen, että 1,9 miljoonan suomalaisen kokoontumispaikkaa kannattaa miettiä tosissaan myös rekrytoinnin välineenä. Pienet yritykset ovat tässä etunenässä. Meidän Facebook-sivumme elää ja voi hyvin, mutta tavoitteena on saada siitä vielä keskustelevampi ja aktiivisempi. On nimittäin oleellista muistaa, että sosiaalisen median on tarkoitus olla nimensä mukaisesti sosiaalinen. Esimerkiksi Facebookissa oleminen ei voi yrityksen puolelta olla pelkkää passiivista informaation antamista, vaan sosiaalisena kanavana toimiakseen sen täytyy mahdollistaa vuoropuhelu. Rekrytointia ajatellen meidän kohderyhmämme on kovin pirstaleinen. Koko laajassa sosiaalisessa mediassa meitä kiinnostavat ihmiset voivat olla niin Vauva-lehden keskustelupalstan käyttäjiä kuin Suomi24-sivuston vierailijoita. Sen takia Facebook on laajuudessaan meille käyttökelpoisin foorumi, sillä siellä on todennäköisimmin kaikki. Yhdessä toimiminen sopii mainiosti Laatutakuun henkeen. Tykätään ja tökätään FB:ssä! Ja saa vinkata, jos tunnet hyvän mahdollisen Laatutakuu-yrittäjän! Hanna Kanto rekrytointipäällikkö Matti Immonen 3 Design-Helsinki houkuttaa Helsinki Expertissä tiedetään mitä turistit haluavat. 6 Lattia kaipaa huolenpitoa Kesä on hyvää aikaa lattian vahaukselle. 8 Jännitys kiehtoo Dekkareita lukevat kaikki. 11 Monipuolinen SOME Sosiaalinen media on hyödyllinen kanava pienyritykselle. 12 ISS:n hälytysvartiointi ISS Private on täyden palvelun hälytysvalvontaratkaisu. 14 Moniosaaja Oulusta Kaija Moilanen motivoituu asiakkaistaan. 15 Ajankohtaista 12 2 Kun ynnätään yhteen jatkuvasti laajeneva joukko siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelui ta tuottavia yrittäjiä, summaksi saadaan Laatutakuu-ketju. Laatutakuu-ketju koostuu franchising-periaatteella ympäri Suomen toimivien yrittäjien verkostosta. 1/2011 Yhdeksäs vuosikerta. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Julkaisija Suomen Laatutakuu Palvelut Oy, Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa, puhelin 0205 150 500, faksi 0205 150 153, www.laatutakuu.fi Päätoimittaja Henri Häyrinen, henri.hayrinen @laatutakuu.fi Toimitusneuvosto Henri Häyrinen, Jarkko Autio, Lasse Piira ja Anu Saarinen Toimitus Legendium Oy Osoitteenmuutokset laatutakuu@laatutakuu.fi Kansikuva Kimmo von Lüders/Pictorium/Fennopress Paino SP-Paino Oy Paperi Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN 1459 4536
Helsinki on Maailman designpääkaupunki 2012. Puhdas design-helsinki kiehtoo kesämatkailijoita Kesäinen Helsinki houkuttelee tulevanakin suvena suuren joukon ulkomaalaisia turisteja tutustumaan lukuisiin nähtävyyksiinsä ja ihmettelemään pohjoisen yötöntä yötä. Maamme sijainti pohjoisen ja itäisen kulttuurin rajalla kiehtoo etenkin kauempaa tulevia vieraita. TEKSTI Maiju Riihola KUVAT Matti Immonen, Lasse Piira ja Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki/comma Image Oy 3
Helsinki Expertin listaamat kaupungin suosikkikohteet ovat tuttuja myös Laatutakuu-yrittäjä Paul Imarhiagbelle. Helsingin valttikortti matkailussa on ehdottomasti sen omaleimaisuus. Kaupungissa yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla meri, luonto ja moderni kaupunkiympäristö, kertoo matkailu-, kokous- ja kongressipalveluita tuottavan Helsinki Expert Oy:n toimitusjohtaja Timo Orilähde. Niiden lisäksi Helsingin etuja ovat Orilähteen mukaan puhdas ja turvallinen ympäristö sekä ystävälliset ihmiset. Pääkaupunkimme tarjoaa turisteille myös koko joukon kiinnostavia nähtävyyksiä: useimmat haluavat nähdä ainakin Esplanadin puiston, modernin taiteen museon Kiasman sekä Temppeliaukion kirkon. Vetovoimaisimmat kohteet vuodesta toiseen ovat Linnanmäki ja Suomenlinna. Lähes jokainen matkailija haluaa käydä Suo- menlinnassa, se on eräänlainen Helsingin vanhakaupunki, Timo Orilähde kertoo. Etenkin lapsiperheitä houkutteleva huvipuisto ja entinen linnoitussaari ovat takuuvarmoja paikkoja kohdata turisteja tulevanakin kesänä. Niiden lisäksi toimitusjohtaja Orilähde odottaa Helsinkiin yhä enemmän muotoilusta ja designista kiinnostuneita matkailijoita. Helsingille myönnetty Maailman designpääkaupunki 2012 -titteli tulee näkymään turistien määrässä jo tänä vuonna, vaikka vuosi 2012 tulee varmasti olemaan varsinainen huippuvuosi. Muotoilua ja itäistä eksotiikkaa Timo Orilähteen luotsaama Helsinki Expert on matkailualan palvelu- ja markki- 4
nointiyritys. Sen päätuotteita Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle saapuville matkailijoille ovat Helsinki-kortti, pääkaupunkiseudun tapahtumista ja kiinnostavista käyntikohteista kertova Helsinki this week -lehti sekä kaupunkia ja nähtävyyksiä esittelevät kiertoajelut ja kävelykierrokset. Tänä kesänä palveluiden tarjontaa on kehitetty erityisesti design-turisteja silmällä pitäen. Keskusta-alueeseen voi tutustua design-walk-kierroksella. Laajemman kuvan pääkaupunkiseudun muotoilusta puolestaan saa opastetulla kiertoajelulla, jonka päätteeksi on mahdollisuus tehdä ostoksia. Helsingissä riittää katsottavaa, mutta pidempään kaupungissa viihtyvät haluavat usein tehdä retkiä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, aina Viroon tai Venäjälle saakka. Itäiset kohteet kiehtovat Orilähteen mukaan etenkin amerikkalaisia turisteja. Heille Suomi on eksoottinen yhdistelmä itäistä ja pohjoista kulttuuria, ja moni valitseekin Suomen varsinaiseksi lomakohteekseen. Täältä he tekevät päiväretken esimerkiksi Pietariin tai Tallinnaan. Hyvää siivoustahan ei oikeastaan huomaa: kaikki on kunnossa kuten meillä nyt. Timo Orilähde Hyvää siivousta ei huomaa Helsinki Expertin toimitilojen puhtaudesta huolehtivan Laatutakuu-yrittäjä Paul Imarhiagben on helppo ymmärtää Orilähteen esiin nostamien suosikkikohteiden vetovoima. Listalta löytyvät myös omat suosikkikohteeni: kesällä merenranta Helsingissä on upea ja Linnanmäestä tykkään paljon, siellä on lasten kanssa käyty monena kesänä. Myös Helsinki Expertin toimisto Pohjoisella Makasiinikadulla sijaitsee lähellä merta, vain korttelin päässä rannasta. Toimistolta on helppo jalkautua myös turistien suosimalle Esplanadille, joka sekin on vain korttelin päässä. Keskeinen sijainti kaupungin ytimessä on yritykselle tärkeää. Tämä on hyvä tukikohta kesää ajatellen. Meillä on toimivat kokoustilat ja tänne henkilökunnan on helppo tulla kaupungilta esimerkiksi ruokatauolle, Timo Orilähde esittelee. Kesäsesongin aikana tilat ovat myös kovassa käytössä: vakituisen 20 työntekijän lisäksi listoilla on yhtä monta sesonkityöntekijää. Paul Imarhiagben tehtävä on varmistaa, että tilat ovat hyvässä ja puhtaassa kunnossa. Siivoan täällä kolme kertaa viikossa. Tilat ovat uudet, mikä helpottaa suuresti niiden puhtaanapitoa. Imarhiagben mukaan yhteistyö on sujunut Helsinki Expertin kanssa hyvin, tyytyväisiä ollaan myös asiakkaan puolella. Orilähteen mukaan siivoustyön laatu on jopa parantunut Imarhiagben aloitettua työt. Hyvää siivoustahan ei oikeastaan huomaa: pölyt on aina pyyhitty ja paikat ovat puhtaat eli kaikki on kunnossa kuten meillä nyt. 5
Hoidettu pinta Olipa lattian pinta parkettia, laminaattia, linoleumia, korkkia, kokolattiamattoa tai muovia se on puhtaana ja hyvin hoidettuna yksi toimitilojen tärkeimmistä ja näyttävimmistä käyntikorteista. TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Shutterstock Muistilista ennen vahausta: - Nosta kaikki tavarat pois lattioilta. - Varaa riittävästi aikaa vahan kuivumiselle. - Sovi siivoojasi kanssa aika vahaukselle tiettynä viikonloppuna tai loma-aikaan; vahaus vie tavallista ylläpitosiivousta enemmän aikaa. Pintojen säännöllinen ja oikeaoppinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja helpottaa päivittäistä siistinä pitämistä oleellisesti. Lattioissa tämä tarkoittaa kovien pintojen puhtaanapidon ohella säännöllistä suojausta. Laatutakuu Palveluiden palveluesimies Tarja Ruhkala suosittelee lattioiden vahausta kerran vuodessa. Pienessä toimistossa, jossa käy vain vähän asiakkaita, riittää vahaus 2 3 vuoden välein. Kulkureiteille ja tuolien alle voi tehdä paikkavahauksia tarpeen mukaan. Kesä tai viikonloppu on hyvää aikaa tehdä lattia vahaus, kun toiminta on monessa paikassa rauhallisempaa. On oleellista, että vahauksen jälkeen lattiapinta saa kuivua riittävän pitkään. Mitä pidempi kuivumisaika sitä kestävämpi ja siistimpi lopputuloksesta tulee. Ammattilaisen opein Lattianvahaus tehdään käsityönä ja paras lopputulos saadaan ammattilaisen tekemänä. Lattiapinnan materiaalin ja käytettävien 6
hohtaa sekä myös aiemmin kyseisellä lattialla käytettyjen aineiden tuntemus on ensiarvoisen tärkeää. Oikea vaha valitaan käyttökohteen ja kulutuksen mukaan. Hyvin vahattu lattia on jatkossakin helppo pitää siistinä. Vahaus on tärkeää siksi, että se suojaa lattiaa. Mikäli lattia on päässyt vahan poiskulumisen takia pinttymään likaiseksi, siitä ei normaalisiivouksella saa puhtaan näköistä, Tarja Ruhkala muistuttaa. Vahaus sopii sekä muovi- että linoleumipinnoille. Suoja-aineita on myös klinkkeri- ja kivilattioille. Vahaus paitsi suojaa myös tasoittaa lattian naarmuja ja antaa pinnalle kauniin kiillon. Kun muovilattian suojaa heti uutena suoja-aineella, lika ei pääse imeytymään huokoiseen pintaan. Myös parketille ja muille puupinnoille on omat suoja-aineensa. a. Tekstiilit raikkaiksi Tarja Ruhkala muistuttaa myös toimitilojen tekstiilipintojen kaipaavan pesua. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka monta vuotta toimistotuolit ja aulan sohvaryhmät ovatkaan olleet käytössä sellaisenaan, ilman puhdistusta. Laatutakuu-yrittäjillä on käytössään aivan uudenlainen tekstiilipesuri, jolla kaikenlaisten tekstiilien puhdistaminen käy vaivattomasti ja tehokkaasti niin kokolattiamattojen kuin huonekalujenkin. Lopputulosta parantaa entisestään, kun tekstiilinpinta pesun jälkeen suojataan likaahylkivällä käsittelyllä. Tekstiilipesurilla voi pestä kokolattiamaton tai irtomaton ilman, että maton pohja kastuu. Irtomattoja ei siis tarvitse lähteä kuljettamaan minnekään vaan ne voi pestä paikan päällä lattialla. Laitteen harja puhdistaa tehokkaasti ja poistaa lähes kaikki mahdolliset tahrat. Harja ei pyöri vaan värisee, joten se on turvallinen myös pitkäkuituiselle matoille. 7
8
Murhaajan jäljillä Jännitys kasvaa sivu sivulta. Kuka on syyllinen. Olenko jäljillä? Dekkari koukuttaa ja kiehtoo. TEKSTI Minna Saano KUVAT MAtti Immonen Murha on dekkarin ydin, Harri Nykänen toteaa. Susikoski, Palmu, Vares, Kärppä, Raid, Kallio, Takamäki. Tuttuja henkilöitä, persoonallisia hahmoja, komisarioita ja pikkurikollisia dekkareiden sivuilta. Dekkarit ovat kirjastojen lainatuinta ainesta ja päihittävät kirjakauppojen myydyimpinä kirjoina monet romaanit. Niitä lukevat kaikki; miehet, naiset, nuoret, vanhat, kotiäidit ja konsultit, yritysjohtajat ja maanviljelijät. Miksi dekkarit ovat niin suosittuja? Se on ikuisuuskysymys, toteaa dekkaristi ja kustantaja Harri Nykänen. Sosiologitkin ovat aihetta tutkineet, mutta mitään yhtä vastatusta ei ole löytynyt. Itse arvelen, että lukijoita kiehtoo jännitys, joka syntyy, kun liikutaan tavallisille ihmisille tuntemattomalla alueella alamaailmassa, mahdollisuus itse ratkaista arvoitus sekä aiheiden ajankohtaisuus. Erilaiset jännityskertomukset ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Tarinat puukkojunkkareista ja murhamiehistä kulkivat lauluissa ja tarinoissa suullisessa kansanperinteessä jo ennen kuin kansa osasi lukea. Jännitystarinoita on julkaistu niin kauan kun painotekniikkaa on ollut olemassa, rikoksista on kirjoitettu sanomalehdissä ja dekkareita on kirjoitettu ja luettu ainakin 200 vuoden ajan. 9
Paha poliisi on aina hyvä aihe. Pidätys Hämeenkadulla, väijytys Hervannassa Mikään muu aihe, kuin murha ei ole sopiva dekkarille, toteaa komisario Palmu. Mitä sanoo Nykänen? Varmaan 90 %:ssa dekkareita murha tehdään, mutta ei se ole pakollinen. Dekkari voi syntyä myös rikoksesta, jonka ympärille kietoutuu jännityselementtejä. Dekkarin tunnusmerkkeinä pidän arvaamattomia käänteitä, koukutuksia ja loppuyllätystä. Suomessa on koko joukko dekkarikirjailijoita, joiden kirjoja luetaan ahkerasti. Kotimaisten dekkareiden viehätys on varmaankin siinä, että lukija voi helposti samaistua kirjan henkilöihin; rikos liippaa läheltä samanlaisia ihmisiä kuin itse on. Toinen viehätys on, että paikat ovat tuttuja. Tampereella esimerkiksi luetaan paljon Seppo Jokisen tuotantoa. Hänen kirjoissaanhan komisario Koskinen ratkaisee juttunsa Tampereella. Nykydekkaristit tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin. Leena Lehtolaisen viimeisin kirja käsitteli maahanmuuttajia, Antti Tuomainen luotaa lähitulevaisuuteen ja Risto Isomäki on kirjoittanut ilmastonmuutoksesta ja ympäristökysymyksistä. Dekkaristit liikkuvat ajassa. He ottavat nopeasti esille yhteiskunnallisia asioita, usein ennen kuin romaanikirjailijat ehtivät niihin tarttua. On myös perusaiheita, joista on kirjoitettu vuosikymmenet ja joista tullaan edelleen kirjoittamaan. Kyllä se paha viranomainen tai paha poliisi on aina hyvä aihe. Harri Nykänen tietää, että tutut paikat kiinnostavat dekkarien lukijoita. Dekkaristin valinnat Harri Nykänen on kirjoittanut kolmisenkymmentä dekkaria ja rikosaiheista tietokirjaa. Tunnetuin hänen luomistaan hahmoista on Raid. Nykänen on perustanut yhdessä Jouni Tervon kanssa dekkarikirjailijoiden uudentyyppisen kustantamon CrimeTimen. Millaisia kirjoja itse luet? Laidasta laitaan; tietokirjoja, muistelmia, dekkareita. Tällä hetkellä on menossa vanhoja dekkariklassikoita. Hyvän dekkarin tunnusmerkit? Ajankohtaisuus, hyvä ihmiskuvaus, huumori ja loppuyllätys. Dekkari, joka jäin mieleen? Mickey Spillanen Yö, Patrick Quentinin Mies menettää vaimonsa ja Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa. Suosikkihahmosi dekkareissa? Hercule Poirot Kirja vai sähköinen lukulaite? Kotimaassa kirja, reissussa sähkökirja. Digikirja tulee 10 Markkinoilla on tällä hetkellä kahdenlaisia sähköisiä lukulaitteita. On mustavalkonäyttöisiä, kevyitä laitteita, jotka on tarkoitettu paljon kirjoja lukeville. Toista tyyppiä edustavat tablettitietokoneet, joissa on värillinen kosketusnäyttö ja multimediaominaisuudet. Osassa on mukana myös puhelin ja kamera. Suomalaista kirjallisuutta on lukulaitteisiin saatavilla noin 400 nimikettä, ulkomaisia 100 000. Lisäksi on tarjolla aikakaus- ja sanomalehtiä. CrimeTimen ensimmäiset 6-7 dekkaria julkaistaan tänä vuonna sähköisesti. Tykkikirja on 12 dekkaristin kirjoittama tarina, joka julkaistaan vain sähköisenä e-kirjana. www. tykkikirja.com
Asiantuntija Viestintäkonsultti Christina Forsgård muistuttaa sosiaalisen median olevan aktiivista verkostoitumista. Sosiaalinen media tuli, osaatteko käyttää? Facebook, twitter, wiki ja You- Tube. Sosiaalisen median välineistö on monipuolinen kunhan se oikein oivalletaan. TEKSTI Jaakko Liikanen KUVA Bjorn Rune Lie/Ikon Images/Getty Images Christina Forsgård Netprofile Finland Oy:stä on huomannut, että yrityksillä on vielä jumppaamista sosiaalisen median palvelujen ja yhteisöllisten sovellusten käyttöönoton kanssa. Kiinnostusta on, mutta organisaatioiden kyky omaksua uusia menetelmiä ja välineitä vaihtelee. Kyse on kulttuurimuutoksesta, joka ei ole revoluutio. Yrityskoolla ei niinkään ole merkitystä, vaan sillä miten ketterä se on hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia. Suomalaisyritysten keskimääräinen kyky ottaa tietotekniikasta irti hyödyt on aika laiha. Parempaan tuottavuuteen pitäisi pystyä. Millainen kanava sosiaalinen media voisi esimerkiksi pienyritykselle olla? Se voi tuoda merkittävää tuottavuushyötyä pienelle yritykselle. Samalla kun monet sosiaalisen median työvälineet ovat joustavia, edullisia tai ilmaisia, ne muuttavat työkulttuuria joustavammaksi ja mahdollistavat uudenlaisen yhteistyön. Vanhoista työtavoista poisoppiminen on yllättävän hidasta ja vaatii esimerkillä johtamista. Siksi muutos todennäköisesti etenee tehokkaimmin dynaamisissa ja yrittäjävetoisissa pienyrityksissä. Mikä on suurin someen liittyvä harha yrityksissä? Sosiaalinen media nähdään vain b2c-yritysten markkinointikanavana. Sosiaalisen median palveluista ja sovelluksista tulee kuitenkin välttämättömiä yhteistyökaluja kaikille. Kyse on kuluttajavetoisesta viestintäkulttuurimuutoksesta, jota organisaatio oppii hyödyntämään henkilöstönsä osaamisen kautta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Sosiaalinen media on ennen muuta verkostoitumista. Perinteisesti verkostoitumiseen on käytetty valtavasti aikaa käymällä seminaareissa, liittymällä yhdistyksiin tai juoksemalla messuilla. Verkostoituminen on myös monen yrityksen akilleenkantapää pahimmillaan sitä ei ole tehty lainkaan. Vanhoissa keinoissa ei ole mitään vikaa ja niitä on syytä jatkaa. Mutta ne eivät enää riitä. Suuria haasteita tuo globaali talous ja avoimet markkinat. Sosiaalisen median palvelut tuovat uuden ulottuvuuden ja mahdollisuuden verkostoitumiseen yli kaikkien rajojen. Yhteiset kiinnostuksen kohteet kokoavat yhteen samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, jotka antavat luvan markkinoida itselleen. Mitä yritysjohdon pitäisi sosiaalisesta mediasta välineenä ymmärtää? Kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä, vaan tieto- ja viestintätekniikan tuomasta uudesta mahdollisuudesta tuottavuushyppyyn. Suomalaisyrityksille kyse on merkittävästä mahdollisuudesta ottaa etumatkaa globaalissa taloudessa. Hyödyn saaminen edellyttää kokemusta, joten jonkinlainen etenemissuunnitelma on paikallaan. Oppiminen alkaa itsestä. Kyse on kaikkien saatavilla olevista käytännössä ilmaisista työkaluista. Kuluttajavetoista ilmiötä voi parhaiten ymmärtää olemalla mukana itsekin ihmisenä ja kuluttajana. Mitä sinulle kertoo se, että potkujakin on jo jaeltu FB-päivitysten perusteella? Työntekijä voidaan erottaa, jos hän julkisesti halveksii työnantajaansa. Välineellä ei ole väliä. Ongelma tässä on se, ettei esimerkiksi Facebookia osata käyttää. Moni kuvittelee käyvänsä vain harmitonta keskustelua tuttujen kesken, mutta profiili onkin auki tai kaveripiiri jo niin laaja, ettei todellakaan voida puhua yksityisestä puheesta. Sosiaalisen median palvelut ovat lähtökohtaisesti avoimia ja julkisia. Näin mikään luottamuksellinen, salainen tai yksityinen ei kuulu sosiaalisen median alustoille. 11
Yrittäjät ja toimitilojen työntekijät voivat nukkua yönsä rauhassa, kun ISS:n hälytysvartiointi valvoo. TEKSTI Minna Saano KUVAT Matti Immonen Turvaa Hälytyksen sattuessa vanhempi vartija Ari-Petteri Mononen käy paikan päällä tarkistamassa tilanteen. 12 Hälytysvalvontapalvelu on perustukitoimi kaikille yrityksille, toteaa ISS:n myyntipäällikkö Timo Korkalainen. Yleisimmin asiakkailla on käytössään oma hälytyslaitteisto, joka kytketään ISS:n hälytyskeskukseen. Hälytyksen sattuessa ISS lähettää tarvittaessa vartijan paikan päälle. Koska laitteisto on asiakkaan, ei ISS vastaa sen toiminnasta, ja siksi mahdolliset laitevioista johtuvat vartijakäynnit tulevat asiakkaan maksettaviksi, kertoo Korkalainen. Tilaratkaisuja on yhtä monia kuin on toimitilojakin. Siksi hälytyslaitteisto pyritään räätälöimään aina erikseen kullekin asiakkaalle, kertoo Korkalainen. Hälytyslaitteistoon kuuluvat liikkeentunnistimet, ovikoskettimet ja lasirikkoilmaisimet. Hälytysjärjestelmään on mahdollista kytkeä myös palo- ja kosteushälyttimet. Asennuksen jälkeen laitteisto yhdistetään ISS Palvelut Oy:n hälytyskeskukseen. Päivittäiseen toimintavalmiuteen laitteisto voidaan Räätälöity palvelu kytkeä ajastimella tai siten, että illalla viimeinen töistä lähtevä panee Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin Hälytysvalvontapalvelu ISS:llä hälyttimen on päälle perustukitoimi ISS Private. kaikille Yh- yrityksille, päältä pois. toteaa ISS:n ja aamulla ensimmäinen töihin tuleva kytkee sen suunniteltu täyden palvelun hälytysvalvontaratkaisu dellä sopimuksella asiakas saa hälytyslaitteiston, myyntipäällikkö tarvittavan ylläpidon, huoltosopimuksen, hälytysvartiointipalvelun ja ajovalmiuden. Yleisimmin asiakkailla Ennaltaehkäisy on käytössään ja vahinkojen minimointi Timo Korkalainen. Private on korkealaatuinen ja kustannustehokas oma palvelu, hälytyslaitteisto, lupaa joka Hälytyksen kytketään sattuessa ISS:n tieto siitä välittyy ISS:n hälytyskeskukseen. Korkalainen. hälytyskeskukseen. Hälytyksen Laitteistoon sattuessa kytketty ISS sireeni ilmoittaa hälytyksestä myös paikallisesti. paikan päälle. Vartijakäynnit ovat lähtökohtaisesti aina erikseen lähettää veloitettavia, tarvittaessa vartijan mutta Private-mallissa mahdollisista laitevioista Koska johtuvat laitteisto käynnit on asiakkaan, Valtaosa ei ISS vastaa hälytyksistä on käyttäjien itsensä aiheuttamia, eli eivät maksa asiakkaalle mitään. Private-laitteiston sen toimintavarmuus toiminnasta, ja siksi unohdetaan mahdolliset koodi laite- tai syötetään koodinäppäimistöön väärä numerosarja. Tämän vuoksi pyrimme aina varmistamaan, onko hälytys ai- on erittäin hyvä eihän meidänkään intressimme ole käydä paikan päällä toteamassa, että hälytyksen syynä oli tekninen häiriö. heellinen. Näin asiakkaalle ei tule kustannuksia turhista käynneistä, Kun yritys päättää ottaa Private-mallin hälytysjärjestelmäkseen, kun vartija ei käy kohteessa vain toteamassa kaiken olevan kunnossa. käy ISS:n turvasuojaaja tekemässä tiloista kartoituksen.
toimitiloihin Tarkistussoiton oikeaksi toteamiseksi on ISS:n ja asiakkaan kesken etukäteen sovittu tunnus, jolla hälytyksen voi peruuttaa. Jos oikeaa peruutustunnusta ei anneta tai tarkistussoittoon ei vastata, lähtee vartija paikalle. Hälytysvartioinnin kaksi pääpointtia niin Private-mallissa kuin muissakin palveluissamme ovat ennaltaehkäisy ja sattuneiden vahinkojen minimointi. Ennaltaehkäisynä toimivat vartiointipalvelusta ilmoittavat tarrat, jotka kertovat ulkopuolisille kohteen olevan vartioitu. Jos toimitiloihin on murtauduttu, ilmoittaa vartija tapahtuneesta poliisille ja asiakkaan yhteyshenkilöille sekä kutsuu tarvittaessa paikalle lukkosepän tai lasitusliikkeen edustajan korjaamaan vauriot. Vihreää valoa vakuutusyhtiöiltä Suojatut toimitilat vähentävät vakuutusyhtiöiden riskiä ja siksi ne suhtautuvat suopeasti vartioimisliikkeiden palveluihin. Jos tiloissa on Finanssialan Keskusliiton hyväksymä rikosilmoitinlaite, joka on yhdistetty vartioimisliikkeen palveluihin, on yrityksen mahdollista saada alennusta vakuutusmaksuista. Käytäntö vaihtelee vakuutusyhtiöittäin, mutta suosittelemme aina asiakkaitamme kysymään asiasta omalta vakuutusyhtiöltään, neuvoo Korkalainen. 13
Harjan varressa Yrittäjäesittely vie meidät tapaamaan Kaija Moilasta Kaija Moilasen Tmi Apukaija palvelee asiakkaita monipuolisesti. Siivouspalvelujen lisäksi yrityksen toimialaan kuuluu muun muassa tietokoneiden, digiboksien ja televisioiden asennukset sekä internetsivujen tuottaminen. Moniosaaja motivoituu asiakkaistaan Vasta puolisen vuotta Laatutakuu-yrittäjänä toiminut Kaija Moilanen on aloittanut vauhdikkaasti. Energiaa, intoa ja työtä riittää niin, että tunnit tahtovat loppua kesken. TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Jaani Föhr 14 Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Olen ilmoittanut vanhemmilleni jo 5-vuotiaana, että minustapa tulee yrittäjä. Innostuksesta ja määrätietoisuudesta huolimatta asian kypsyttely vaati näköjään kuitenkin 35 vuotta, ennen kuin toteutin tuon varhaisen päätökseni. Taustallani on monenlaista ammattitaitoa hotelli- ja ravintolapuolelta, tietotekniikasta ja myyntialalta. Datanomin ja merkonomin koulutus antoivat hyvän pohjan yrittäjyyteen. Miksi valitsit juuri siivousalan? Olen siivonnut aina. Ja tykkään siitä. Siivoaminen on ollut erilaisten opintojen ohella mukavaa vaihtelua. Tämä on vaativaa, mutta samalla myös palkitsevaa asiakaspalvelutyötä: kun teet työsi hyvin, saat siitä myös palautetta. Käytännön syistä ajattelin, että siivousalan yritys on hyvä valinta; Oulun alueella töitä riittää. Kun vielä Laatutakuun Pohjois-Suomen alue- ja rekrytointipäällikkö Petri Hälinen opasti, innosti ja tuki todella sinnikkäästi yrittäjyyden aloittamista, niin alkukiinnostuksen jälkeen en enää voinut perääntyä. Onko työ vastannut odotuksia? Minulla oli koulutuksen ja kokemuksen kautta jo hyvin realistinen kuva yrittäjyydestä. Pienissä yksityisyrityksissä olen päässyt läheltä seuraamaan arkista aherrusta. Ruusunpunaisia laseja ei päässäni ole ollut missään vaiheessa. Ehkä siksi vastaan onkin tullut paljon enemmänkin vain positiivisia yllätyksiä. Mitkä ovat olleet mukavimpia huomioita yrittäjyydessä? Ennen kaikkea vapaus! Ja sen mukanaan tuoma vastuu myös. Vaikka työssä on tietenkin tarkat sabluunat ja aikataulut, pääsee viime kädessä kuitenkin itse päättämään miten kokonaisuus muodostuu. Asiakkaani ovat myös aivan ihania. Ja ihan mieletön apu on Laatutakuun tukiverkosto. Mitä tahansa kysyttävää eteen tuleekin, aina on joku joka neuvoo. Myös vertaistuki toimii hyvin: olen saanut paljon hyviä vinkkejä ja apua toisilta Laatutakuu-yrittäjiltä. Viekö työ myös vapaa-ajan? Olen pitänyt kiinni siitä, että työn ohella on jäätävä aikaa myös muulle elämälle. Se on edellytys hyvään lopputulokseen. Siksi olen juuri rekrytoinut kaksi osa-aikaista työntekijää, jotka löytyivät helposti ISS:n henkilöstöpalvelun kautta. Teen itse työni mieluummin aamupainotteisesti, niin ehdin illalla rakkaiden harrastusteni nyrkkeilyn, ulkoilun ja valokuvauksen pariin. Yksi harrastus on myös kielten opiskelu, jota voin harjoittaa missä ja milloin tahansa.
Laatutakuu-lehden osoitteenmuutokset laatutakuu@laatutakuu.fi Ajankohtaista Facebookissa tavataan! Laatutakuu on myös Facebookissa. Käy katsomassa käytännön vinkkejä ja tuoreita kuulumisia. Kysy, jos joku asia siivousasioissa askarruttaa. Me vastaamme. Facebookissa voit myös testata soveltuvuutesi Laatutakuu-yrittäjäksi tai pyytää yrityksellesi tarjouksen Laatutakuu-yrittäjän palveluista. Nopeimmat ehtivät vielä osallistua kilpailuun (kilpailu päättyy 15.4.2011), jossa arvotaan vuoden siisteimmät bileet Scandinavian Hunksien kanssa. Shutterstock Lahjoituksella laajalti iloa lapsille Laatutakuu lahjoitti vuodenvaihteessa joulutervehdyksiin varatut rahat Lastenklinikoiden Kummeille. Lahjasumma käytettiin lelupakettien ostamiseen viidessä aluesairaalassa; Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Lelulähetykset saivat kaikilla paikkakunnilla hyvän vastaanoton ja niistä pidettiin kovasti. Pakettien sisällön toiveista kysyttiin etukäteen. Näin varmistuttiin, että lahjaleluilla ja varusteilla on todellista tarvetta ja käyttöä. Osastonhoitaja Iiris Järvinen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologiselta yksiköstä kertoo, että heillä lahjoitusleluilta toivotaan viihdyttävyyden lisäksi myös kehittäviä ominaisuuksia. Leikkikalujen turvallisuus on myös tärkeä tekijä. Leluissa ei saa olla pieniä eikä irtoavia osia. Hän lisää, että monenlaiset lelut ovat aina tarpeellisia ja toivottuja lasten sairaaloissa. Lelut ovat meillä todella kovan kulutuksen kohteena, koska käyttäjiä lasten päiväsalissa on paljon. Myös Kuopion keskussairaalassa kehittävät ja kestävät lelut ovat olleet joulun jälkeen ahkerassa käytössä. Meidän lelupakettimme sisälsi toivotusti muun muassa muotolaatikoita ja äänikirjoja, joita käytetään lapsen tutkimisessa lääkärin, erityistyöntekijän tai sairaanhoitajan vastaanotoilla. Tutkimisen tavoitteena on saada käsitystä esimerkiksi lapsen leikin taidoista, hahmottamisesta ja silmä-käsi-yhteistyön sujumisesta ikätasoon nähden, selventää Mari Heikkinen Lastenneurologian yksiköstä. Helsingin Lastenlinnassa viihdytään nykyään jääkiekon parissa. Nuorisonohjaaja Ari Sintonen kertoo, että lahjoituksena saadusta pöytälätkästä on iloa sekä isille että pojille. Tytöt puolestaan viihtyvät leikkikeittiön äärellä. Kiitos kun muistitte meitä! Uudet yrittäjät Johanna Touray, siivous, Turku Tiiu Halman, siivous, Lempäälä Kaija Moilanen, siivous, Oulu Hidajete Hasani, siivous, Oulu Saara Uutela, siivous, Jyväskylä Ike Onyehide, siivous, Siilinjärvi Mervi Siuro, siivous, Tampere Riitta Ursin, siivous, Helsinki Lastenklinikat kiittävät yhteistyöstä. Lelulahjoitusten vastaanottajat kuvattiin Kuopiossa. 15 Shutterstock
Palkittua työtä. Toimimme valtakunnallisesti, katso alueesi yrittäjät osoitteesta www.laatutakuu.fi. Etelä-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa Puhelin 0205 150 500 Länsi-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Puutarhakatu 55, 20100 Turku Puhelin 02051 54400 Itä-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Päivärannantie 10, 70420 Kuopio Puhelin 0205 157905 Keski-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Biokatu 12, 33520 Tampere Puhelin 020 514 0507 Pohjois-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Mallastie 1, 90520 Oulu Puhelin 020 514 3951