KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 16.6.2011

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 10 3.1.5 Muinaismuistot... 10 3.2. Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1. Osalliset... 13 4.3.2. Vireilletulo... 13 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 15 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 15 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 15 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 15 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 15 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 15 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 16 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 Vaikutukset talouteen... 17 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 18 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 18 Vaikutukset kulttuuriin... 18 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 18 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 18 5.1. Kaavan rakenne... 18 5.1.1. Mitoitus... 18 5.1.2 Palvelut... 19 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3. Aluevaraukset... 20 5.3.1. Korttelialueet... 20 5.3.2. Muut alueet... 20 5.4. Kaavan vaikutukset... 20 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 20 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 20 5.7. Nimistö... 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 20 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 21 6.3. Toteutuksen seuranta... 21 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ Tila RN:o 16:4 (290-401-16-4), tilalla ei ole nimeä LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LOMARAKENTAMISTA PALVELEVAN OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATI- MINEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 FAX (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 9.3.2010 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 9.3.2010 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MU- KAAN 9.3.-1.4.2010 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 MUKAAN.. 201. - KUHMON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT. 201.. Kuvat: Kimmo Mustonen 23.6.2010

4 Kuva 1 Alueen sijainti Kuva 2 Alueen sijainti satelliittikuvalla

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2009 lopulla. Alustavia keskusteluja oli jo tilan edellisten omistajien kanssa vuonna 2006, mutta silloin ei kaavoitus lähtenyt liikkeelle. Lähialueen maanomistajien kiinnostus kaavoitukseen selviää hankkeen vireilletulon yhteydessä. Luonnosvaiheen ollessa esillä ei kiinnostusta ilmennyt. Kaavan luonnostelu alkoi v. 2010 alussa maastokartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 9.3.2010 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä siitä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 9.3.-1.4.2010. Kaavaehdotus oli nähtävillä 201... Kuhmon kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt 201.... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on laadittu normaalina omarantaisena kaavana. Kaava jakautuu kahteen rannan puolelta toisistaan erillään olevaan alueeseen. Valtion omistama alue on kaavan sisällä. Kaava-alueeseen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa yhteensä n. 1250 m, joka muunnettuna on n. 1200 m. Tontteja on kaavassa seitsemän kappaletta eli n. 5.8 kpl/muunnettu rantakm. Alue on Kuhmon kaupungin pohjoisosassa. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 40 km ja Lentiiran kyläkeskukseen n. 20 km. Kaava-aluetta ei koske mikään osayleiskaava. Alueen eteläpuolella on muutamia ranta-asemakaavoja, mutta ei tämän järven rannalla. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen.

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii kohtuullisesti lomakäyttöön; Kuhmon ja Lentiiran taajamien palvelut ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, vesistö on puhdas ja kirkasvetinen, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää. Myös Oulu-Kajaani-Vartius käytävä on alueen vierellä. Kuva 3 Ote maastokartasta Lipukkajärven ympäristössä 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Rannalla on paikoin kuusta ja lehtipuustoa. Sisämaassa on hakkuualuetta. Osa alueesta on kosteampaa soistunutta aluetta, mutta ojituksen ansiosta kuivunut. Maasto on loivasti lounaaseen-länteen viettävää rinnettä ja pääosiltaan rakentamiskelpoista. Ilmansuuntiin nähden tilanne on paras mahdollinen. Vesistö on kirkas ja puhdasvetinen. Alue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 4 Rantametsää kaava-alueen itäosassa

7 Korkeuserot vaihtelevat Lipukkajärven n. 177.9 m tasosta alueen korkeimpien kohtien n. 193 m tasoon. Korkeustasot on esitetty oheisella kartalla myös kaava-alueen ympäriltä. Kuva 5 Alueen korkeustasot Vesistötutkimuksia ei tältä järveltä tiettävästi ole tehty. Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kaavatyötä varten laadittuna, erillisenä inventointina kesällä 2010. Kuva 6 Komea kallioharjanne tilan rajalla alueen pohjoisosan lähellä

8 Kuva 7 Alue (RN:o 16:4) Paikkatietoikkunan ilmakuvalla Luonnonsuojelulaissa lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä ovat 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista syntyneet metsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) luonnontilaiset hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puustoryhmät Vesilain mukaan on vesilain mukaisia päätöksiä tehtäessä kielletty seuraavien vesiluonnon tyyppien muuttaminen 1) enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet 2) muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha suuruiset lammet ja järvet 3) luonnontilaiset lähteet 4) muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi Metsälain mukaisia vaalimisen arvoisia elinympäristöjä ovat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Lipukkajärven itäpuolella on kelkkareitti. Ote Kainuun ulkoilukartasta on ohessa.

9 Kuva 8 Lähialueen kelkkareitti ja retkeilykohteita Kuva 9 Lähistön vesireitti Tervareitti Kuhmossa Kuin kämmenen jälki viisine sormineen on Sotkamon reitti Kuhmon kartalla. Nämä haarat muodostivat aikoinaan nk. Tervareitin Kainuun asumattomilta salomailta Oulun "Tervahoviin". Tämän reitistön Pääreitti alkaa Änätinpäästä tuoden Lentiiran ja Nivan kylien kautta Kuhmon keskustaan ja edelleen aina Pohjanlahdelle saakka. Pääreitti sopii parhaiten pienveneilyyn ja järvimelontaan. Koskiosuuksiakin on ja Lentiiran kosket on parempi kiertää jos on liikkeellä muulla kuin kajakilla. Nivan koskista Kaarneenkoski on myös parempi ohittaa ennen ko. koskea kiskotietä pitkin. Iso-Lentuankosken voi myös ohittaa samoin. Kuhmon länsirajan tuntu-massa olevat Katerman kosket on sivuutettava maitse. Reitin varrella on saatavilla runsaasti monipuolisia palveluja. Vettä riittää kulkuneuvon alla ympäri vuoden. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on rakenteilla yksi lomarakennus. Kantatilan rakennukset ovat jääneet erotetun tilan 16:4 pohjoispuolelle jääneelle tilalle 16:2. Lipukkajärven rannoilla on jonkin verran pysyvää asutusta ja loma-asuntoja. Niiden sijainti ja määrä selviävät kaavaselostuksessa olevista kartoista ja kuvista.

10 Kuva 10 Rakenteilla olevan lomarakennus alueen keskiosan niemessä Vesi- ja viemärijohtoa ei ole. 20 kv sähkölinja on kaava-alueen pohjoispuolella maantien varrella ja välittömässä läheisyydessä alueen eteläpuolella olevien talojen lähellä. Alue on täten kohtuudella sähköistettävissä. Kuhmo Rajalla, Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmassa (Tekijä Kari Tervo, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1 / 2006) on mainittu Iivantiiran koulu, joka on Lipukkajärven pohjoispäässä. Ote raportista on ohessa. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen tilan 16:4 (290-401-16-4) omistaa Metsäyhtymä Kyllönen. Tilalla ei ole nimeä. 3.1.5 Muinaismuistot Paikkatietoikkunaan Museoviraston antamien tietojen mukaan alueella tai sen lähistöllä ei ole muinaismuistoja tai kohteita. Kainuun Museo on tehnyt tarkemman inventoinnin 20.5.2010. Antti Mäkisen ja Esa Suomisen 4.6.2010 päiväämän lausunnon mukaan alueella ei sijaitse muinaismuistolain (295/63) suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 29.4.2009. Alue on kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kaava-alue on Kajaani-Kuhmo-Vartius käytävän sisällä ja kelkkareitti on sen itäpuolella. Vartiukseen menevä tie on valtatie/kantatie. Aluetta koskee myös rantojen käytön yleismääräykset. Ote vahvistetusta kaavasta merkintöineen on ohessa.

11

12 Kuva 11 Ote maakuntakaavasta ja sen merkinnöistä Alueelle ei ole laadittu tai tekeillä osayleiskaavoja. Lähimmät vahvistetut ranta-asemakaavat ovat Varpaniemen, Iivantiiiran ja Louhiniemen ranta-asemakaavat nyt tekeillä olevan kaavan eteläpuolella. Rantakaavatilanne lähistöllä on esitetty oheisella kartalla. Kuva 12 Lähialueen ranta-asemakaavatilanne Kuhmon kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.8.2008 48. Siinä on mm. rakennusoikeutta lisätty lomarakennuksille. Kaava tehdään rakennusoikeuksiltaan yms. rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytettiin luonnosvaiheessa maastokarttaa mittakaavassa 1:4000. Ehdotusvaiheeseen tehtiin erillinen pohjakartta mittakaavassa 1:2000. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävar-

13 maksi sekä maanomistajan että tulevien lomarakentajien kannalta. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Aluetta ei koske mikään osayleiskaava, joten yleisempää ja laajempaa pohjaa rakentamiselle ei ole. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2009 lopulla. Kaavaan lopullisesti mukaan tulevat alueet ratkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 9.3.2010 alkaen. Sitä on päivitetty ja se on selostuksen liitteenä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2010 alussa maastokartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - kaavoittajan puhelinkeskustelu kaupungin kaavoittaja Heikki Pietikäisen kanssa 11.12.2009 - alustavien luonnosten läpikäynti kaavoittajan ja rakennustarkastajan kanssa 3.3.2010 MRL 63 mukaan ilmoitettiin hankkeen vireilletulosta 9.3.2010 Kuhmolainen sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella. Ilmoitus lähetettiin myös alueiden rajanaapureille sekä viranomaisille. Samalla pidettiin kaavaluonnos nähtävillä 9.3.-1.4.2010. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - järvellä ja ympäristössä liikkuvat veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - E.ON Kainuun Sähköverkko Oy - viranomaiset - Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Kainuun maakunta -kuntayhtymä - Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset; Kuhmon luonnonsuojeluyhdistys, kyläyhdistys, tiekunnat jne 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alunperin päivätty 3.3.2010 ja se on nähtävillä 9.3.2010 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - puhelinkeskustelut kaavoittajan, kaupungin ja maanomistajan kesken Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 9.3.-1.4.2010 välisen ajan. Huomautuksia ei jätetty.

14 Lausunnoissa todettiin seuraavaa: Kainuun maakunta kuntayhtymä 15.3.2010 esittää kaavaselostukseen lisättäväksi sivunumeroinnin. Lisäksi selostuksessa pitäisi näkyä maakuntakaavan merkinnät ja määräykset Valtatie/kantatie, Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) ja Rantojen käyttö yleismääräykset. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulisi vastaavalla tavalla täydentää. Kainuun Museo 23.3.2010 toteaa, ettei alueella ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä sieltä tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alkukesällä 2010 tehdään maastokäynti, jonka mahdollisten löytöjen perusteella kaavaa on ehkä tarkennettava. (Maastokäynti on tehty 20.5.2010 eikä löytöjä tehty). Metsähallitus 29.3.2010 toteaa Lentuan valtionmaa 11:1 kiinteistön olevan alueen keskellä. Mikäli rakennusoikeuksien sijoittaminen maastoolosuhteiden puitteissa on mahdollista, tulee alue liittää kaavaan. Muutoin ei ole huomautettavaa. (Alueella on käyty 23.6.2010 ja todettu Metsähallituksen alueen olevan lähes kokonaan rakentamiseen heikosti soveltuvaa rämettä. Käytyjen keskustelujen perusteella aluetta ei liitetä kaavaan.) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.3.2010 toteaa, että selostuksen mukaan luontoselvitys tehdään kesällä 2010, jonka jälkeen siihen voidaan ottaa kantaa. Pohjakarttana on käytetty maastokarttaa, mikä ei täytä kaavoitusmittausasetuksen vaatimuksia. Teeriniemen tilalle 16:4 on myönnetty poikkeamislupa. Siinä yhteydessä laskettu muunnettu rantaviiva poikkeaa niin paljon kaavoittajan laskelmista, joten on esitettävä kaavan laatijan käyttämät muunnokset kaaviokuvin. Koska em. selvityksiä puuttuu, luonnos ei ole ELY keskuksen mielestä MRL 73 mukainen, vesistön ja ranta-alueen maisema-arvoja tai riittävää rakentamattomaksi jäävää rantaviivaa ei ole esitetty ja ratkaisu on hajanainen, joten sitovaa kantaa ei voida ottaa. Kaavakartanmerkinnöissä ja määräyksissä on merkintöjä, joita ei ole kaavakartalla. Viranomaisneuvottelua ei myöskään ole järjestetty. Kuva 13 Metsähalllituksen omistamaa rämettä Kaavaehdotus on nähtävillä. 201. Muistutusten ja lausuntojen sisältö on seuraavanlainen lisättynä kaavoittajan kommenteilla niiden huomioimisesta: Kuhmon tekninen lautakunta. 201, kaupunginhallitus. 201 ja kaupunginvaltuusto. 201 ovat

15 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty. 201... Muistio on ohessa 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet ************************** ************************** Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on uusittu hieman muutettuna 13.11.2008. Päätöksen kohdan 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavassa alueelle ei ole suoranaisia varauksia. Tiestöä, M alueita ja rantojen käyttöä koskevat määräykset ja tavoitteet on esitetty edellä kohdassa 3.2.1. Osayleiskaavaa alueelle ei ole laadittu eikä ole suunnitteillakaan. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen. Alue on tarkoitettu tavanomaiseen, omarantaiseen lomarakentamiseen. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Alustavasti on tutkittu erilaisia korttelialueiden ja tonttien sijoittelu- ja kokomalleja. Tilan rantaviivaosuuden rakentamiskelpoisuus, vesistöjen kapeus ja luonnon erityispiirteet rajoittavat paikoitellen hieman rakennuspaikkojen sijoittelua. Ilmansuunnat, maaston piirteet, tiestön ja kunnallistekniikan tarkoituksenmukaisen toteuttaminen ja vapaan rantaviivan säilyttäminen ja monet muut tekijät on otettu huomioon rakentamisen sijoittelussa. Kuva 14 Osa alueesta on hakattua. Ranta on kuitenkin koskematon ja taimikko hyvässä kasvussa

16 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien ja kaavoittajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa on 4 korttelia ja 7 tonttia. Kaavaehdotuksessa rakennuspaikkojen rajoja tarkistettiin, jotta niiden väliin jää 250 m rakentamattomat alueet. Keskellä oleva valtion omistama alue haittaa vapaan rantaviivan laskemista. Alue jää kuitenkin rakennuskelvottomuuden takia rakentamisen ulkopuolelle. Täten yli puolet yhtenäiseksi katsottavasta kaava-alueen ja sen sisällä olevan valtionmaan muodostamasta alueesta jää rakentamattomaksi. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ei ole isompien taajamien läheisyydessä. Haja-asutusta järven ympärillä ja teiden varsilla on jonkin verran. Runkotiestö on rakennettu kaava-alueen itäosaan. Tontteja varten joudutaan rakentamaan lyhkäisiä lisäteitä. Rannoilla on toisten tilojen alueella harvakseltaan pysyvää asutusta ja lomarakentamista, mihin rakentaminen liittyy. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan tontti- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä. Kuva 15 Poikkeamisluvan saaneen kohteen rakennuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueen maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luontoarvojen inventointi on tehty ja merkittävät kohteet on huomioitu. Paikallisesti merkittävät kohteet on jätetty rakentamattomiksi. Kaava-alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista, väljää lomarakentamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle.

17 Kaava-alueen vieressä oleva Lipukkajärvi on varsin pieni ja on pinta-alaltaan n. 110 ha. Sen pituus on n. 2.7 km ja leveys n. 200-600 m. Kaava-alueen kohdalla leveyttä on n. 300-600 m. Rakentaminen ei vaikuta kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto ja vaihteleva pinnanmuodostus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristöt on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Kaava-alueen sisälle jää Metsähallituksen alue todennäköisesti rakentamattomaksi huonon rakennuskelpoisuuden vuoksi. Sillä olevat pienet Kiviniemet muodostavat mielenkiintoisen maisemallisen yksityiskohdan myös kaava-alueelle. Vaikutuksia luontoon ja maisemaan on tarkemmin käsitelty liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Kuva 16 Rantaa kaava-alueen pohjoisosassa Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Rakennettavat tiet ovat suhteellisen lyhyitä ja maasto hyvin rakentamiskelpoista. Samalla tiet palvelevat myös tilan muuta käyttöä, esim. metsätaloutta, kalastusta, metsästystä, marjastusta jne. Sähköhuollon verkostot ovat alueiden lähellä. Kuva 17 Tiestöä on osittain parannettava, mutta perusverkosto on valmiina

18 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Mitoitus on varsin väljä ja vapaata rantaviivaa jää myös satunnaiseen maihinnousuun. Järven koko on varsin pieni eikä ulkopuolista liikkumista todennäköisesti kovin paljon ole. Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja tonttien sijoittelu on varsin väljää, rakentamistehokkuus noudattaa Kuhmon rakennusjärjestystä ja tontit kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole löydetty muinaisjäännöksiä, tervahautoja tai merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa muuntamattomana ja muunnettuna alueittain seuraavasti: Eteläosa Pohjoisosa Yhteensä tila 16:4 1025/957 m 233/233 m 1258/1190 m Rantaviivan jakautumisessa käytetyt muuntokertoimet ovat normaalit seutukaavaliittojen käytännön mukaiset. Oheisella kartalla on esitetty rantaviivan muuntaminen.

19 Kuva 18 Muunnetun rantaviivan laskeminen Kaavaluonnoksessa on 4 korttelia, joissa 7 tonttia. Tonttikohtainen rakennusoikeus 170 k-m2 lomarakennuksille ja 230 k-m2 koko rakennuspaikalle. Rakennuspaikkojen keskikoko on lomarakennustonteilla n. 5690 m2. Tarkemmat mitoitustiedot ovat tilastolomakkeella. Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 30-40 kpl. Ehdotuksessa määrä on pysynyt samana. Kortteleittain pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty kohdassa 5.3.1. Koko kaava-alueen pinta-ala on pienentynyt, koska pohjakartta laadittiin hieman suppeammalta alueelta kuin mitä luonnos käsitti. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Kuhmon keskustassa tai Lentiirassa suhteellisen pitkien etäisyyksien päässä.

20 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kortteleiden pinta-alat, rakennusoikeudet, tonttimäärät ja korttelitehokkuudet jakautuivat luonnoksessa seuraavasti: Kortteli Tontteja Pinta-ala Keskikoko Rak.oikeus 1 2 10073 5036 460 2 2 12601 6300 460 3 2 9334 4667 460 4 1 5694 5694 230 Yhteensä 7 37702 1610 Korttelitehokkuus on varsin alhainen, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai - ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Lomarakennustonttien lomarakentamiseen sallittu määrä on 170 km2, mikä on Kuhmon rakennusjärjestyksen mukainen. Sauna koko saa olla 30 k-m2 ja koko rakennuspaikan rakennusoikeus 230 k-m2. 5.3.2. Muut alueet Korttelialueen ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maatalous- tai maa- ja metsätalousalueeksi (M). 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole aivan alueen lähellä eivätkä liikennemäärät muutenkaan ole kovin suuria Vartiukseen menevällä tiellä. Alueiden läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä veneily on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön antaman 1.5.2000 astuneen asetuksen kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu.

21 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamalla tiet ja myymällä tontit. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Lomarakennustonttien kysyntä alueella ratkaisee toteutuksen aikataulun ja keston. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti. Alue on kuitenkin sivussa taajamista ja pääteistä. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 3.3.2010, 16.6.2011 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 290 Kuhmo Täyttämispvm 17.06.201 1 Kaavan nimi LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksymispvm Ehdotuspvm 16.06.2011 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.03.2010 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 26,5913 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 26,5913 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,25 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 26,5913 100,0 1610 0,01 26,5913 1610 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3,7702 14,2 1610 0,04 3,7702 1610 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 22,8211 85,8 22,8211 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 26,5913 100,0 1610 0,01 26,5913 1610 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3,7702 14,2 1610 0,04 3,7702 1610 RA 3,7702 100,0 1610 0,04 3,7702 1610 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 22,8211 85,8 22,8211 M 22,8211 100,0 22,8211 W yhteensä

24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 16:4 (290-401-16-4), tilalla ei ole nimeä Metsäyhtymä Kyllönen Marko Kyllönen, Pyykuja 26 as 13 88900 KUHMO SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistaja voi käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamaansa aluetta tavanomaiseen lomarakentamiseen. Palveluita alueelle ei tule. Kaava laaditaan väljänä omarantaisena kaavana. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITEL- MAT Alueelle ei ole laadittu yleiskaavoja tai muita tarkempia maankäytön suunnitelmia. Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Siinä alue sijoittuu Oulu-Kajaani-Vartius käytävän sisälle. Alueen itäpuolelta kulkee kelkkareitti. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Ote maakuntakaavasta on ohessa. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue ja aivan sen lähialue. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla laajemmin läheisille maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne. Arvioitu välitön vaikutusalue on rajattu oheisella kartalla.

25 OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Kuhmon vesihuolto - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset

26 TIEDOTTAMINEN Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi sekä nähtävillä oloaikoina kaupungin nettisivuilla www.kuhmo.fi. Kaavoittajan sivujen kautta on mahdollisuus myös jättää huomautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin. OSALLISTUMINEN Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille ja heitä kehotetaan olemaan yhteydessä kaavoituksen eri vaiheissa: osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Mm. kaavoittajan kotisivujen kautta on mahdollisuus esittää mielipiteitä muulloinkin kuin kaavan nähtävilläoloaikoina. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea ja kaavasta tulee varsin tavanomainen, joten laajempi osallistuminen ja osallistaminen ei ole tarpeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvottelujen ja lausuntomenettelyn avulla. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tarkempi inventointi tehdään kaavoitustyön yhteydessä perustuen rantayleiskaavan selvityksiin. - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavoittaja arvioi kaavan vaikutukset työn kuluessa. Niitä tarkastellaan kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa ja lausunnoissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava tulee olemaan pääasiassa omarantainen kaava, joka koskee yhtä tilaa. Tiestö ja alueiden rakennuskelpoisuus sanelevat pitkälle tonttien sijainnin, joten merkittäviä eri

27 vaihtoehtoja ei tulla laatimaan. Tontit sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKUME- NETTELY Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä, Internet - tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 9.3.-1.4.2010 Luonnonarvojen inventointi 05-06 / 2010 Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 02-05 / 2011 Viranomaisneuvottelun järjestäminen. 06 / 2011 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 07-09 / 2011 Kaavan hyväksyminen 09-11 /2011 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaavan hyväksyy Kuhmon kaupunginvaltuusto. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus valittaa Oulun hallinto-oikeuteen hyväksymispäätöksestä. Mahdollinen jatkovalitus osoitetaan Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava puh. 0400 703 521 DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 fax (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO www.kimmokaava.fi KAUPUNKI: Mika Hakkarainen Kuhmon kaupunki, Tekniikka ja ympäristöpalvelut maanmittausinsinööri Kainuuntie 82 044 725 5258 PL 15, 88901 KUHMO mika.hakkarainen@kuhmo.fi www.kuhmo.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 3.3.2010, 16.6.2011 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen