OPINNÄYTETYÖOPAS. Yhteiset suuntaviivat ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle. Toimintaohje

OPINNÄYTETYÖOPAS Yhteiset suuntaviivat ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle Toimintaohje Ylläpitäjä Birgitta Varjonen Hyväksyjä Voimassa Veijo Hintsanen, rehtori 1.8.2011 alkaen

SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ja opinnäytetyön tavoitteet 1 1.2 Opinnäytetyön luonne... 1 1.3 Opinnäytetyö kehittämisprosessina... 2 1.4 Hankkeistettu opinnäytetyö... 4 1.5 Opinnäytetyöt osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa... 4 1.6 Opinnäytetyön julkisuus... 5 1.7 Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin... 5 1.8 Opinnäytetyön eettisyys... 7 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN... 9 2.1 Opinnäytetyön vaiheet... 9 2.2 Opinnäytetyön opintopistekertymät... 10 2.3 Osapuolet ja vastuualueet... 10 2.4 Opinnäytetyön aiheen valinta ja kuvaus... 13 2.5 Opinnäytetyösuunnitelma... 14 2.6 Seminaarityöskentely osana opinnäytetyöprosessia... 14 2.7 Työn raportointi... 16 3 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI... 16 3.1 Yleistä... 16 3.2 Opinnäytetyön arvosanan määräytyminen... 17 3.3 Hyvän opinnäytetyön tunnusmerkkejä ja arviointikriteerit... 17 3.4 Kypsyysnäyte - lehdistötiedotteen laatiminen... 18 4 HAMKIN OPINNÄYTETYÖTOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 18 5 HYVIEN OPINNÄYTETÖIDEN PALKITSEMINEN... 19 5.1 Thesis-kilpailu... 19 5.2 HAMKin sisäinen opinnäytetöiden palkitseminen... 19 Liite 1. Opinnäytetyön toimeksiantajan palaute Liite 2. Opiskelijan arvio opinnäytetyöskentelystä Liite 3. Käyttöoikeus opinnäytetyön digitaaliseen aineistoon Liite 4. Opinnäytetyösopimus Liite 5. Opinnäytetyön raportoinnin opas Liite 5.1 Mallipohja Liite 5.2 Mallipohjan käyttöohje Liite 6. Lehdistötiedotteen kirjoittamisohje Liite 7. Lehdistötiedotepohja Liite 8. Arviointikriteerit

1 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ja opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Yleiset määräykset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista ja opinnäytetyön tavoitteista on annettu valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003, 7 a (16.6.2005/423) ja 10 (16.6.2005/423). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle 1 työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten 2 syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn 3 valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4 työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito, sekä 5 kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuluu: 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja sekä 3) opinnäytetyö. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. 1.2 Opinnäytetyön luonne Opinnäytetyö on suoritettuihin opintoihin, aihealueen aikaisempaan teoreettiseen ja työelämässä hankittuun tietoon perustuva kehittämistehtävä tai soveltava tutkimus. Opinnäytetyö tähtää työelämäkentästä nousseen ongelman ratkaisemiseen. Tarkoituksena on luoda, tuottaa ja kehittää osaamista alueen työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen tarpeisiin. Parhaimmillaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää innovatiivisella tavalla. Opiskelijat hakevat pääsääntöisesti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoista työvälineitä työorganisaatiossa tehtävään kehittämistoimin- 1

taan. Opinnäytetyön tekeminen omassa työorganisaatiossa on luontevaa, mutta aiheen voi hakea myös sen ulkopuolelta. Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osa laajoja hankkeita tai tutkimusohjelmia. Olennaista on opinnäytetöiden ja niissä saatujen tulosten käytännön hyödynnettävyys. Opinnäytetyö palvelee lähtökohtaisesti laajemmin alan tai alueen kehittämistä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyölle on ominaista sekä tutkimuksellisuus että tiivis kytkentä käytännön kehittämiseen. Opinnäytetyöltä edellytetään tutkimuksellisuutta, joka perustuu systemaattisuuteen ja perusteltavuuteen. Opinnäytetyöt noudattavat aina hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (www.tenk.fi) ja HAMKin ohjeiden mukaisesti hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen luo perustan opinnäytetöiden toteuttamisen ja raportoinnin luotettavuudelle. Poikkeaminen hyvistä tieteellisistä käytännöistä (esim. puutteelliset lähdemerkinnät tai plagiointi) aiheuttaa aina asian perusteellisen selvittämisen ja toimenpiteistä päättämisen. Opinnäytetyö sisältää aina selkeitä työelämää tai muuta sidosryhmää kehittäviä ja tutkivia elementtejä. Käytetyt menetelmät voivat painottua paitsi tutkimusmenetelmiin, myös erilaisiin kehittämistoiminnan menetelmiin, kuten esim. laatutyökaluihin. Lähtökohtana on, että käytetyt menetelmät palvelevat kehittämistehtävää. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöissä tuotetaan tietoa kolmella toisiinsa yhdistyvällä tasolla: - Kuvaustaso (knowledge in practice = tietäminen käytännössä), jossa olennaista on kehittämistehtävän tarkoituksen, tehtävän ja prosessin kuvaus. - Selitystaso (knowledge of practice = tietoa käytännöstä), jossa teoreettiseen tietoon, menetelmien hallintaan ja tarkkaan dokumentaatioon pohjautuva analyysi on keskeisellä sijalla. - Kehittämistaso (knowledge for practice = tietoa käytäntöä varten), jossa olennaista on työn/työyhteisön/muun sidosryhmän kehittäminen, uuden tiedon luominen ja alan kehittäminen. Toisin sanoen pelkkä kehittämistehtävän kuvaus ei riitä. Olennaista on ennemminkin kehittämistoiminta ja sen teoreettisten lähtökohtien analysointi sekä kehittämistehtävän arviointi, mikä toteutetaan selkeän dokumentaation ja prosessin raportoinnin kautta. 1.3 Opinnäytetyö kehittämisprosessina Opinnäytetyöprosessi on oppimisprosessi, joka sisältää seuraavat vaiheet: - Aiheanalyysivaihe, jossa keskeistä on mielenkiinnon kohteen rajaaminen ja siihen perehtyminen, tiedon hankinta ja käsittely sekä aihevalinnan perustelu. Aihe kytkeytyy kiinteästi opiskelijan oman henkilökohtaisen osaamisen, oman työn, työuran tai työyhteisön kehittämiseen ja sen pitäisi myös tuottaa tietoa laajemminkin kyseessä olevalle alalle. 2

- Suunnitteluvaihe, jossa pohditaan, mitä aiheesta hankittu tieto merkitsee opinnäytetyön tarkoituksen kannalta. Huolellinen ja systemaattinen suunnittelu on keskeinen osa opinnäytetyöprosessia. Opiskelija laatii kokonaissuunnitelman, joka sisältää kehittämis- tai tutkimustehtävät, lähestymistavan, menetelmävalinnat, toteutusprosessin sekä prosessin ja tuotoksen arviointisuunnitelman. - Toteutusvaihe, jossa toteutetaan kehittämistehtävä joustavasti suunnitelman mukaisesti sekä arvioidaan ja seurataan kehittämisprosessia. - Arviointivaihe, pohdinta ja johtopäätösten tekeminen, joissa tarkastellaan kehittämisprosessin luotettavuutta, eettisyyttä, siirrettävyyttä ja käyttökelpoisuutta. Olennaista on osaamisen syventäminen. Loppuarvioinnissa voidaan edelleen edetä tulosten tuotteistamiseen. Arviointivaiheessa saatujen tulosten perusteella esitetään jatkohaasteita. - Julkistamisvaihe, jossa kehittämistehtävän raportti/opinnäytetyö luovutetaan ja esitetään. Opinnäytetyöskentelyyn liittyvät teoreettiset tutkimus- ja kehittämismenetelmäopinnot sekä seminaariluonteinen työskentely. Myös muut opinnot kytkeytyvät opinnäytetyöskentelyyn. Seminaarityöskentelyn tavoitteena on edistää opinnäytetyöprosessin etenemistä. Opinnäytetyöprosessissa ovat osallisina myös opiskelijan työyhteisön/sidosryhmän edustajat. Jokaisella opiskelijalla on aiheen mukainen henkilökohtainen ohjaaja ja mahdollisesti työelämämentori. Ohjausta annetaan pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Opinnäytetyöskentelyssä kehittyvät opiskelijan ammatilliset tiedot ja taidot, kehittävä ja tutkiva työote sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostotaidot. Samalla kokonaisnäkemys mielenkiinnon kohteena olevasta aiheesta sekä tutkimus- ja kehittämisprosessista laajenee ja selkiytyy. Ammattikorkeakoulututkinnoille on laadittu valtakunnallisessa ECTS-projektissa suositukset koulutusohjelmakohtaisista ja kaikille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteisistä kompetensseista. Myös ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille on määritelty suositukset yleisiksi kompetensseiksi, joista opinnäytetyössä keskeisiä ovat kehittämisosaaminen ja yhteiskunta- ja organisaatio-osaaminen. Kehittämisosaaminen Opiskelija - osaa hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden syvällistä, myös kansainvälistä tietoa, kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon luomiseen - hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita - toimii aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti sekä - kykenee luovaan ja innovatiiviseen ongelmanratkaisuun työelämän muuttuvissa tilanteissa soveltaen alan olemassa olevaa tietoa - noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä http://www.tenk.fi/julkaisutjaohjeet/index.htm. 3

Yhteiskunta- ja organisaatio-osaaminen Opiskelija - tuntee oman alansa toimintaympäristön ja toimijat - hyödyntää yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia - tuntee työelämän pelisäännöt ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja johtamiseen - osaa arvioida kriittisesti asiantuntijuusalueen uusia sovelluksia ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa käytännön muuttuvissa tilanteissa - kykenee hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja asioiden välisiä syyseuraussuhteita sekä kykenee toimimaan rajallisen tiedon pohjalta monialaista osaamista vaativissa tilanteissa sekä - osaa tunnistaa käytännön kehittämis- ja tutkimustyön eettiset periaatteet ja toimii niiden mukaisesti. 1.4 Hankkeistettu opinnäytetyö HAMKissa on tavoitteena, että opinnäytetyöt tehdään työelämän tarpeisiin. Työelämälähtöistä opinnäytetyötä kutsutaan hankkeistetuksi opinnäytetyöksi, mikäli yksi seuraavista AMKOTAn (OPM:n ylläpitämä amktietokanta) edellyttämästä kolmesta kriteeristä täyttyy: 1. työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä 2. opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja 3. työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan. Hankkeistetusta opinnäytetyöstä laaditaan aina etukäteen opinnäytetyösopimus (Liite 4) toimeksiantajan, koulutusohjelman edustajan ja opiskelijan välillä. Työelämän roolissa toimeksiantajana voi olla myös HAMK, ja tällöin opinnäytetyö liittyy HAMKin omiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 1.5 Opinnäytetyöt osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa HAMKissa on tavoitteena, että opinnäytetyöt tuottavat uutta tietoa ja ovat siten tutkimus- ja kehittämistoimintaa (T&K). T&K-toiminnan tavoitteista sovitaan jo opinnäytetyön alkuvaiheessa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. T&K-toiminta voi olla perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta tai kehittämistyötä. Perustutkimus luo uutta tietoa, muttei niinkään ole käytännön sovellusta. Soveltava tutkimus on uuden tiedon sovellusta käytäntöön. Kehittämistyöllä tarkoitetaan tiedon käyttämistä uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja jär- 4

jestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. 1.6 Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on korkeakoulututkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavissa. Hyväksytyt opinnäytetyöt ovat välittömästi julkisia. Tätä asiaa ei voi sopimuksella muuttaa. Julkisuudella taataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi. Opinnäytetyöhön kuuluvat tietynlaiset sisällöt, esimerkiksi yritysten liikesalaisuudet, saattavat poikkeuksellisesti tehdä opinnäytetyöstä joiltakin osin salassa pidettävän. Tällöin opinnäytetyö on laadittava siten, että nämä luottamukselliset tiedot esitetään varsinaisesta työstä erillisessä taustaaineistossa, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Tausta-aineistosta ja sen säilyttämisestä sovitaan erikseen opinnäytetyösopimuksessa (Liite 4). Ohjaavalla opettajalla on luottamuksellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus. Opiskelijalla on mahdollisuus julkistaa opinnäytetyönsä verkossa opinnäytetöiden verkkokirjastossa Theseuksessa: http://www.theseus.fi jossa on ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja. Theseuksessa voi tarkastella opinnäytetöitä ja julkaisuja kokonaisuudessaan ja hyödyntää niitä esimerkiksi tutkimus- tai kehittämistyössä. Julkistaessaan opinnäytetyönsä verkossa opiskelijan tulee hyväksyä Theseuksen käyttöehdot siinä vaiheessa kun hän tallentaa työtään Theseukseen. Käyttöehdot hyväksyessään opiskelija antaa HAMKille vastikkeettoman luvan julkistaa opinnäytetyö verkkokirjastossa ja vakuuttaa tekijänoikeuksien olevan kunnossa. Opiskelijalla on mahdollisuus ilman perusteluja kieltäytyä opinnäytetyönsä verkossa julkistamisesta. Kaikkien HAMKin opinnäytetöiden bibliografiset tiedot ja sisältöä kuvaavat avain-/asiasanat tallennetaan joko VanaiCat-tietokantaan (painetut opinnäytetyöt) tai Theseus-tietokantaan (sähköiset opinnäytetyöt). Molemmat tietokannat ovat vapaasti käytettävissä Internetin kautta: http://www.hamk.fi/kirjasto. Mikäli opinnäytetyötä ei ole julkistettu verkossa, tiivistelmä voidaan julkistaa kirjaston VanaiCat-tietokannassa. Tällöin opiskelija toimittaa sähköisessä muodossa tiivistelmänsä kirjastolle VanaiCat-tietokantaan tallennettavaksi ja antaa tekijänoikeuslain mukaisen luvan sen käyttöön (Digitaalisen version käyttöoikeus -lomake). 1.7 Oikeudet opinnäytetyön tuloksiin Opinnäytetyöhön liittyviä lakisääteisiä huomioitavia asioita ovat erilaiset oikeudet opiskelijan työn tuloksiin (tekijänoikeudet, patentti- ja mallioikeudet) ja vastuukysymykset tapaturma- ja vahingonkorvausasioissa. Opiskelija ja toimeksiantaja sopivat näistä erikseen opinnäytetyösopimuksen (Liite 4) teon yhteydessä. 5

1.7.1 Tekijänoikeus Tekijänoikeuslain (404/1961) 1. luvun 1 :n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen (myös tietokoneohjelmat, piirustukset ja graafiset sekä plastillisesti muotoillut teokset), on tekijänoikeus teokseen. 2 :n mukaan tämä oikeus oikeuttaa määräämään teoksesta valmistamalla sitä, saattamalla se yleisön nähtäville muuttumattomana tai muutettuna. Tekijänoikeutta opinnäytetöiden yhteydessä ei ole laissa määritelty. Opinnäytetyö voidaan tehdä työsuhteessa tai toimeksiantona ilman työsuhdetta. Mikäli opinnäyte tehdään toimeksiantona, tulisi tekijänoikeuskysymyksestä sopia osapuolten kesken. Tällöin opinnäytetyösopimuksen lisäksi on laadittava erillinen kirjallinen sopimus tekijänoikeuksista työntekijän ja toimeksiantajan välillä. Työsuhteen pääasiallisena perustana on työsopimus. Työsuhteessa tekijänoikeus kuuluu lähinnä työnantajalle. Osapuolet voivat sopia toisinkin yksilöllisesti tai kollektiivisesti. Sopimuksen puuttuessa työnantaja saa työntekijänsä luomaan teokseen normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden. (Haarmann 2005, 321 326) Tekijänoikeus ulottuu myös valokuviin. Siitä seuraa, että valokuvaajalla on tekijänoikeus kuviinsa. Mikäli opinnäytetyössä käytetään muita kuin opinnäytetyön tekijän itsensä ottamia valokuvia, on opinnäytetyön tekijän huolehdittava siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa kuvan käyttöön ja että mahdollisista korvauksista on sovittu tekijänoikeuden haltijan kanssa. Samoin opinnäytetyöntekijän tulee huolehtia siitä, että kuvassa olevat henkilöt ovat antaneet suostumuksensa kuvan käyttöön. 1.7.2 Mallioikeus Mallioikeuslain (221/1971) mukaan mallilla tarkoitetaan tavaran ulkomuodon tai koristeen esikuvaa. Lain mukaan se, joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä mallin saada yksinoikeuden mallin ammattimaiseen käyttöön. Malli rekisteröidään vain, jos se olennaisesti eroaa siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen rekisteröinnin hakemispäivää. Rekisteröintiviranomaisena ovat patentti- ja rekisterihallitus (ks. patentti- ja rekisterihallituksen lomakkeet http://www.prh.fi/). Hyödyllisyysmallista säädetään (Laki hyödyllisyysmallioikeudesta 800/1991) siten, että se joka on keksinyt mallin tai jolle keksintö on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Keksinnöllä tarkoitetaan teknistä ratkaisua, jota voidaan hyödyntää teollisesti. Keksinnön tulee olla uusi. Hyödyllisyysmalli voidaan rekisteröidä (ks. patentti- ja rekisterihallituksen lomakkeet). Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta hakemispäivästä ja se voidaan uudistaa. Hyödyllisyysmallioikeus voidaan siirtää toiselle. 1.7.3 Patenttioikeus Jos opiskelija tekee Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön ja hän on palvelussuhteessa HAMKiin, häneen sovelletaan toimintaohjetta Korkeakoulukeksinnöt HAMKissa. Mikäli opiskelija työskentelee HAM- 6

Kin tutkimushankkeessa olematta palvelussuhteessa HAMKiin, ei häneen sovelleta korkeakoulukeksintölakia. Tällöin tutkimusryhmän vastuuhenkilön tulee huolehtia siitä, että opiskelijan ja HAMKin välille solmitaan ennen työskentelyn aloittamista oikeuksiensiirtosopimus. Tällä sopimuksella HAMK varmistuu siitä, että sillä on opiskelijan työn tuloksiin oikeudet korkeakoulukeksintölain ja mahdollisten tutkimussopimusten edellyttämässä laajuudessa. Mikäli HAMKin opiskelija on työsuhteessa yritysyhteistyökumppaniin, sovelletaan häneen työsuhdekeksintölakia (29.12.1967/656). Lisätietoja malli- ja tekijänoikeudesta löytyy muun muassa seuraavista lähteistä: - Opetusministeriön tekijänoikeussivut: http://www.minedu.fi/opm/tekijaenoikeus/ - Haarmann, P. 2005. Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Helsinki: Talentum. - Haarmann, P. 2006. Immateriaalioikeus. Helsinki: Talentum. 4. uud.p. Ajantasaiset lait löytyvät säädöstietopankista FINLEX http://www.finlex.fi: - Tekijänoikeuslaki 404/1961 muutoksineen - Mallioikeuslaki 221/1971 muutoksineen - Laki hyödyllismallioikeudesta 800/1991 muutoksineen - Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 32/1991 muutoksineen - Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 369/2006. 1.8 Opinnäytetyön eettisyys Ammattikorkeakoulusta valmistuvan ammattitaitoon kuuluu kyky hyödyntää olemassa olevaa tietoa, koota ja analysoida uutta tietoa eri tiedonhankinta- ja analyysimenetelmin, tuottaa johtopäätökset ja raportoida tehty työ ja tulokset. Ammattitaitoa luonnehtii rehellisyys, luotettavuus, kriittisyys, avoimuus ja luovuus. Kansainvälistyvä ja monipuolistuva opiskeluympäristö luo uusia toimintatapoja ja haastaa siksi opinnäytetyön ohjaajat ja opiskelijat keskustelemaan opinnäytetyöhön liittyvistä käytänteistä ja eettisistä toimintatavoista. Opinnäytetyön yhteydessä opiskellaan soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön tekemistä. Siihen liittyy myös tutkimustoiminnan hyvien eettisten käytäntöjen tunteminen. HAMK on muiden korkeakoulujen tavoin sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suosituksia hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja asettaa myös opiskelijoille vaatimuksen oppia toimimaan opinnäytetyötä tehdessä rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja toisten työtä kunnioittaen. HAMK on myös sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia Ihmistieteisiin luettavien tutkimusalojen eettisiä periaatteita. Nämä periaatteet käsittelevät tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, vahingoittamisen välttämistä sekä yksityisyyttä ja tietosuojaa. Opinnäytetyösuunnitelmassa tulee huomioida nämä periaatteet. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet hyvä tieteellinen käytäntö ja Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä tarjoavat tarkempia tietoja. 7

HAMKin toimintaohjeessa Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön varmistamiseksi on hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaettu piittaamattomuuteen ja vilppiin. Piittaamattomuutta ovat esim. törkeä laiminlyönti ja holtittomuus tutkimuksen suorittamisessa, puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä tulosten tai menetelmien harhaanjohtava raportointi. Piittaamattomuutta vakavampaa on vilpillinen toiminta. Vilpillistä toimintaa on esim. havaintojen tai tulosten sepittäminen tai vääristely, alkuperäisten tulosten tarkoituksellinen muokkaaminen tai niiden esittäminen siten, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu tai johtopäätösten kannalta tärkeiden tulosten esittämättä jättäminen. Luvaton lainaaminen eli plagiointi tarkoittaa jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittämistä omanaan. Anastaminen tarkoittaa tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissään. Mikäli on syytä epäillä, että opinnäytetyön tekijä on syyllistynyt joko piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä tai vilpilliseen toimintaan, rehtori tekee päätöksen asian selvittämisestä ja opetusjohtaja vastaa esiselvityksen tekemisestä ja tarvittaessa puolueettoman tutkinnan järjestämisestä. HAMKissa on käytössä plagioinnintunnistusverkkopalvelu Urkund: http://www.urkund.com, jonka avulla voidaan tarkistaa onko opinnäytteissä osia, jotka saattavat olla kopioituja verkossa olevasta aineistosta, mutta joista puuttuu asianmukaiset viittaukset. Lähdeviitteillä opiskelija kunnioittaa toisen henkilön tekijänoikeutta ja toimii tuolloin eettisesti oikein. Opinnäytetyön raportoinnin oppaassa (liite 5) on kerrottu tarkemmin miten voidaan hyödyntää toisten tekemiä töitä ja miten asianmukaiset viittaukset näihin tehdään. 8

2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 2.1 Opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyö muodostaa opintojen keskeisen osan, ja muut opintokokonaisuudet kytkeytyvät siihen. Opinnäyte suositellaan aloitettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Kuviossa 1 esitetään opinnäytetyöprosessin vaiheet opiskelijan näkökulmasta. KUVA 1 Opinnäytetyön vaiheet opiskelijan näkökulmasta 9

2.2 Opinnäytetyön opintopistekertymät Koska opinnäytetyö etenee vaiheittain, myös opintopisteitä kertyy työn edetessä osasuorituksina kolmessa eri vaiheessa. Viitekehys 10 op Opinnäytetyön teoreettinen osio, johon yleensä kuuluu mm. seuraavat kappaleet - johdanto: johdatus aihealueeseen tai teemaan ja johdatus raporttiin - viitekehys: aikaisempi tieto, kokemus ja käytäntö, aihealueen kirjallisuuskatsaus, keskeiset tietolähteet - metodologia: tutkimus- ja kehittämiskysymykset ja tavoitteet, menetelmien kuvaus - seminaariesitys Analyysi 10 op Opinnäytetyön empiirinen tai soveltava osio, johon yleensä kuuluu mm. seuraavat kappaleet - tulokset ja analyysi: tutkimus- ja/tai kehittämismenetelmien toteutus, aineiston keruu, tulosten esittäminen ja analyysi - pohdinta: pohdinta työn suorittamisen onnistumisesta ja merkityksistä - kontribuutio: työelämäläheisen tutkimus- ja/tai kehittämistehtävän ratkaisujen esittäminen - seminaariesitys Raportointi 10 op Opinnäytetyön raportoinnin viimeistely ja muut työn viimeistelyyn liittyvät mm. seuraavat toimenpiteet - raportin tyylillinen ja kielellinen viimeistely ja luovuttaminen arvioitavaksi - kypsyysnäytteen (lehdistötiedote) suorittaminen - työn viimeistelyyn liittyvät seminaarit ja/tai ohjauspalaverit - loppuseminaariesitys ja opponointi 2.3 Osapuolet ja vastuualueet Opinnäytetyö on opiskelijan itsenäinen tehtävä. Tukenaan opiskelijalla on ammattikorkeakoulusta työn ohjaaja ja työelämän edustaja. Koulutusohjelman yliopettaja määrää kullekin opinnäytetyölle vähintään yhden ohjaajan. Opinnäytetyön aiheen antanut yritys tai yhteisö nimeää edustajakseen yhdyshenkilön. Opiskelija - perehtyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöohjeisiin - hankkii ja hyväksyttää työn aiheen - sopii hankkeistetusta opinnäytetyöstä AMK:n ja työelämän edustajan kanssa (Opinnäytetyösopimus, Liite 4) - laatii opinnäytetyösuunnitelman (sisältö ja aikataulu) 10

- toteuttaa opinnäytetyön suunnitelmallisesti - esittelee työtään seminaareissa - osallistuu opinnäytetyöseminaareihin koulutusohjelman käytännön ja aikataulun mukaisesti - pitää yhteyttä ohjaajiin (HAMK ja työelämän edustaja) ja keskustelee työn edistymisestä heidän kanssaan - huolehtii siitä, että työelämän edustajalla on käytössä YAMKopinnäytetyön arviointikriteerit (Liite 8) ja palautelomake (Liite 1) - neuvottelee mahdollisista muutoksista työn ohjaajien kanssa - dokumentoi työn HAMKin raportointiohjeiden mukaisesti (Liite 5) - kirjoittaa kypsyysnäytteen eli lehdistötiedotteen ohjeen mukaisesti (Liite 6) ja lähettää sen viestinnän yliopettajalle. Lehdistötiedote laaditaan mallipohjan mukaisesti (Liite 7). - pyytää toimeksiantajalta kirjallisen palautteen opinnäytetyöstä (Liite 1) - antaa oman palautteensa opinnäytetyöprosessista (Liite 2) - täyttää valokuvien ja digitaalisen version käyttöoikeusluvan (Liite 3) - luovuttaa valmiin opinnäytetyön arkisto- ja kirjastokappaleet ja luvan antaessaan myös digitaalisen version (koko työ, tiivistelmät) sekä Liitteet 1-2 ohjaavalle opettajalle - antaessaan tiivistelmän julkaisuluvan lähettää tiivistelmän sähköpostilla kirjastoon - antaessaan opinnäytetyön verkkojulkistamisluvan opinnäytetöiden verkkokirjastossa Theseuksessa: - tallentaa hyväksytyn opinnäytetyön pdf-muodossa Theseukseen ja hyväksyy Theseuksen käyttöehdot - on vastuussa siitä, että Theseukseen tallentamansa työ on vastaava kuin työn hyväksytty arkistokappale - täyttää valokuvien ja digitaalisen version käyttöoikeusluvan (Liite 3) - toimittaa kansitetun ja allekirjoitetun arkistokappaleen ohjaavalle opettajalleen - toimittaa liitteet 1, 2 ja 3 ohjaavalle opettajalleen. - mikäli opinnäytetyötä ei julkisteta opinnäytetöiden verkkokirjastossa Theseuksessa: - täyttää valokuvien ja digitaalisen version käyttöoikeusluvan (Liite 3) - toimittaa kansitetut ja allekirjoitetut kirjasto- ja arkistokappaleet ohjaavalle opettajalleen - toimittaa liitteet 1, 2 ja 3 ohjaavalle opettajalleen - liittää kopion Valokuvien ja digitaalisen version käyttöoikeuslupa -lomakkeesta (Liite 3) opinnäytetyön kirjastokappaleen yhteyteen - tiivistelmän julkistamisluvan antaessaan lähettää tiivistelmän sähköisessä muodossa kirjastoon VanaiCat-tietokantaan tallennettavaksi: kirjasto.tiivistelma@hamk.fi Viestin aihe: Sukunimi_opinnäytetiivistelmä. 11

Opinnäytetyön ohjaava opettaja - perehtyy YAMK-opinnäytetyön kansallisiin suosituksiin ja yleisiin vaatimuksiin, arviointiin, hyviin ohjauskäytäntöihin ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöohjeeseen - varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet vastaavat alan opinnäytetyölle ja tutkinnolle asetettuja kriteereitä - tiedottaa opiskelijoille ja toimeksiantajille, kuinka toimitaan silloin, kun opinnäytetyön tausta-aineistoon tulee sisältymään luottamuksellista materiaalia - on suullisesti yhteydessä työn toimeksiantajaan ja kirjaa yhteydenoton niin, että se voidaan todentaa myös jälkeenpäin. Yhteydenotto toimeksiantajaan ei ole välttämätöntä mikäli opiskelija tekee opinnäytetyönsä omaan yritykseensä, perheyritykseensä tai muuhun vastaavaan - hyväksyy opinnäytetyösuunnitelman - tuntee Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimat Ihmistieteisiin luettavaa tutkimusta koskevat eettiset periaatteet ja vastaa siitä, että opinnäytetyössä noudatetaan eettisiä periaatteita - tekee sopimuksen hankkeistetusta työstä työn teettäjän ja opiskelijan kanssa (liite 4) - ohjaa oppimisprosessia, auttaa ongelmakohdissa ja ohjaa kaikkien työvaiheiden aikana tehtyjä eettisiä ratkaisuja - vastaa seminaarikäytännön toteutumisesta - ohjeistaa kypsyysnäytteen, joka on lehdistötiedote - arvioi kypsyysnäytteen sisällön - kokoaa kaiken arviointiin liittyvän aineiston (Liitteet 1-2, kypsyysnäyte) ja toimittaa sen YAMK-yksikköön - hyväksyy työn ja vastaa sen arvioinnista - antaa kirjallisen arviointipalautteen opiskelijalle - valvoo, että työ toimitetaan YAMK-yksikköön kahtena kansitettuna kappaleena - kirjaa opinnäytetyön kohdekunnan ja ilmoittaa tiedon opintosihteerille - mikäli opiskelija on antanut käyttöoikeuden (Liite 3) opinnäytetyön digitaaliseen versioon, ohjaava opettaja vastaanottaa sen arkistokappaleen yhteydessä ja toimii YAMK-yksikön toimintaohjeiden mukaisesti - ohjeistaa opinnäytetyön liittämisen THESEUS-tietokantaan. Viestinnän opettaja - ohjaa opiskelijaa tutkimukselliseen viestintään - ohjaa opiskelijaa opinnäytetyön kieliasuun ja muotoon liittyvissä kysymyksissä opinnäytetyöprosessin aikana - arvioi kypsyysnäytteen eli lehdistötiedotteen kieliasun Koulutusohjelman vastuuyliopettaja - hyväksyy opinnäytetyön aiheen, myös opinnäytetyön julkisuusvaatimusten näkökulmasta - nimeää ohjaajan ja tekee hänen kanssaan ohjausprosessin ja arvioinnin kuluessa yhteistyötä - seuraa koulutusohjelman opinnäytetöiden kokonaistilannetta. 12

Työelämän edustaja - tekee sopimuksen hankkeistetusta työstä ohjaavan opettajan ja opiskelijan kanssa (liite 4) - osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan kanssa - vastaa työn toteuttamisen mahdollisuuksista yrityksessä tai yhteisössä - antaa kirjallisen lausunnon opinnäytetyöstä (liite 1). YAMK-yksikkö - vastaa valmiiden dokumenttien arkistoinnista - vastaa siitä, että kirjasto saa kansitetun opinnäytetyön - tiedottaa seminaareista. Kirjasto- ja tietopalvelut - tallentaa opinnäytetöiden bibliografiset tiedot ja sisältöä kuvaavat avainsanat VanaiCat-tietokantaan - ottaa vastaan opinnäytetöiden verkkokirjastoon Theseukseen tallennettujen uusien opinnäytetöiden ilmoitukset - tarkistaa Theseukseen tallennettujen opinnäytetöiden kuvailut - julkistaa Theseukseen tallennetut opinnäytetyöt - lähettää tiedon opinnäytetyön julkistamisesta kyseisen työn ohjaavalle opettajalle - tallentaa kirjastolle toimitetut tiivistelmät VanaiCat-tietokantaan, mikäli opiskelija on antanut siihen luvan eikä opinnäytetyötä ole julkistettu opinnäytetöiden verkkokirjastossa Theseuksessa - asettaa opinnäytetyön kirjastokappaleen käyttöön mikäli opinnäytetyötä ei ole julkistettu opinnäytetöiden verkkokirjastossa Theseuksessa. 2.4 Opinnäytetyön aiheen valinta ja kuvaus Opinnäytetyön aiheen tulee liittyä oleellisesti opiskelijan opintoihin, nykyiseen tai tulevaan työhön tai muuhun sidosryhmään. Opiskelija laatii ehdottamastaan aiheesta lyhyen kuvauksen, joka sisältää aiheen rajauksen, työn tavoitteen, ongelman tai kehittämistarpeen ja käytettävät menetelmät. Yliopettaja tai hänen nimeämänsä henkilö tai opettajatiimi hyväksyy aiheen ja nimeää työlle vähintään yhden ohjaavan opettajan. Opiskelija laatii työstään lyhyen yhden A4-sivun mittaisen kirjallisen ideapaperin, josta selviävät seuraavat asiat: - tekijä ja yhteystiedot - työelämäyhteys - opinnäytetyön aihe ja alustava työnimi - aiheen valinnan perustelut - tavoitteet - rajaukset - tiedonhankintamenetelmät - alustava aikataulusuunnitelma - työelämänedustajan yhteystiedot. 13

2.5 Opinnäytetyösuunnitelma Opinnäytetyöstä laaditaan opinnäytetyösuunnitelma. Seuraavassa on ohjeistus suunnitelmasta. Sisällys - opinnäytetyön raportin alustava sisällys Johdanto - Perustellaan aiheen valinta: ajankohtaisuus, sen kytkeytyminen laajempaan yhteyteen sekä tekijän omat motiivit - esitellään opinnäytetyön fokuksena oleva kehittämistehtävä ja kehittämistehtävän yhteys koulutusohjelman edustamaan ammattialaan sekä työelämän kehittämiseen - esitellään työelämäyhteys ja yhteistyötahot - esitellään työssä käytettävät keskeiset käsitteet. Tavoitteet ja rajaus - Esitellään mahdollisimman täsmällisesti työn tavoitteet ja rajaus. Kysymyksenasettelu ja tiedonhankintamenetelmät - Esitetään kysymykset, jotka ratkaisemalla halutaan saada kehittämistehtävään ratkaisu - esitetään ne menettelytavat, menetelmät ja tekniikat, joilla kysymyksiin aiotaan vastata - kuvataan aineiston keruumenetelmät ja esitetään suunnitelma käytännön toteutuksesta - esitetään alustavasti, kuinka aineisto tullaan analysoimaan. Ammattialan ja kehittämistehtävän ratkaisemisen kannalta tarkoituksenmukainen tietoperusta, taustateoria ja teoreettinen viitekehys - Esitetään teoreettinen viitekehys, jossa tehdään selkoa aiemmista aihetta käsittelevistä tai sivuavista tutkimuksista, opinnäytteistä ja kirjallisuudesta, sekä - suhteutetaan teoreettinen aines omaan aiheeseen. Tulokset tai kehittämissuunnitelma tai jokin muu tuotos - Esitetään tavoiteltavat tulokset ja niiden raportointi. Opiskelija hyväksyttää opinnäytetyösuunnitelmansa työn ohjaavalla opettajalla ja koulutusohjelman vastuuyliopettajalla sekä esittelee suunnitelman muille opiskelijoille suunnitteluseminaarissa. 2.6 Seminaarityöskentely osana opinnäytetyöprosessia Seminaarityöskentely on keskeinen opinnäytetyön ohjauksen muoto. Valmistautumalla seminaareihin hyvin opiskelija edistää omaa opinnäytetyöprosessiaan. Seminaareissa työn tekijä voi käsitellä itselleen tärkeitä kysymyksiä sekä saada palautetta opinnäytetyön edistymisestä. Ohjaavan opettajan antaman palautteen lisäksi opiskelija saa vertaisohjausta muilta opiskelijoilta. Seminaareissa voidaan käsitellä myös työelämän edustajan palautetta. 14

Opiskelija suunnittelee osallistumisensa seminaareihin. Seminaareissa opiskelija saa tukea opinnäytetyön tekemiseen prosessin eri vaiheissa. Oman työn jäsentäminen ja perustelujen esittäminen muille edistävät oppimista. Pääsääntöisesti seminaarityöskentely etenee neljässä eri vaiheessa: Aloitus- eli idea-seminaarissa opiskelija esittelee ideapaperinsa. Suunnitelmaseminaarissa opiskelija esittelee opinnäytetyösuunnitelmansa ja täsmentää sitä palautteen avulla. Väliseminaareissa käsitellään työn tekijöiden tai ohjaajien esiin nostamia kysymyksiä yhteisesti. Loppuseminaarissa käsitellään valmiita töitä. Seminaaritilaisuudet ovat julkisia, joten opiskelijan tulee huomioida esityksissään työhön mahdollisesti liittyvät mutta lopullisen työn ulkopuolelle jäävät salassa pidettävät tiedot. Opiskelijoiden ja ohjaajien aktiivinen toiminta seminaareissa on tärkeää. Työn tekijä valmistautuu seminaareihin koulutusohjelman yhteisten sopimusten mukaisesti ja esittelee omaa työtään ja sen etenemistä. Opiskelijoiden tehtävänä on myös kuunnella ja kommentoida muiden töiden käsittelyä sekä oppia toisten saamasta palautteesta. Ohjaavan opettajan ja opiskelijoiden yhteisenä tehtävänä on luoda seminaareihin kannustava ja oppimista edistävä ilmapiiri. Loppuseminaarissa työn käsittelyyn on varattu aikaa 60 minuuttia. Opiskelija lähettää valmiin opinnäytetyönsä ohjaajalleen ja opponentille kaksi viikkoa ennen lopputyöseminaaria. Lopputyöseminaari on kaikille avoin tilaisuus. Opiskelija kutsuu lopputyöseminaariin mahdollisuuksien mukaan työelämän edustajan. Tilaisuus muodostuu seuraavista osioista: - tilaisuuden avaus (puheenjohtaja) - työn esittely, 30 min - opponointi, 10 min - yleinen keskustelu, 10 min - ohjaajan lausunto, 10 min, sekä - tilaisuuden päätös (puheenjohtaja). Opiskelija esittelee - työn tarkoituksen, tavoitteen ja rajauksen - tiivistetysti taustatiedon ja työssä käytetyt tiedonhankinta- ja - analysointimenetelmät - tulokset: esityksessä painopiste on tuloksien/tuotosten esittelyssä - arvion opinnäytetyöprosessista - apuna voi käyttää mielellään kuvallisia yhteenvetoja. Tämän jälkeen opponentti opponoi opinnäytetyön. Opponentin puheenvuoron jälkeen seuraa yleinen keskustelu. Lopuksi työn ohjaaja ja mahdollinen II-arvioija ja/tai työelämän edustaja antavat työstä suullisen lausunnon. Mikäli ohjaaja ehdottaa seminaarissa muutoksia, on opiskelijalla vielä mahdollisuus tehdä vaadittavat korjaukset ennen kansitusta. Tässä vaiheessa tehtävät muutokset ovat pieniä, lähinnä kielellisiä korjauksia, sillä opinnäytetyön tulee olla loppuseminaarissa valmis. Seminaareissa tulee olla paikalla ennen seminaarien alkamista. Työnsä esittelijälle on taattava keskittymisrauha. 15

Opiskelija pitää huolen, että hänellä on opponentti. Opponentti arvioi opinnäytetyötä, ei siis arvostele. Opponentti valmistelee muutaman kriittisen kysymyksen ja antaa kokonaisarvion työstä. Ohjaaja laatii seminaarissa antamansa suullisen lausunnon lisäksi opinnäytetyöstä kirjallisen lausunnon, joka annetaan opiskelijalle seminaaritilaisuuden jälkeen. 2.7 Työn raportointi Opinnäytetyön kirjallinen raportti laaditaan liitteenä 5 olevan raportointiohjeen mukaisesti. Raportoinnissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä huomioimalla tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet (http://www.tenk.fi/julkaisutjaohjeet/index.htm). Esimerkkeinä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista raportoinnissa ovat mm. muiden tutkijoiden / tekijöiden osuuden vähättely julkaisuissa ja puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi, tulosten puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen ja luvaton lainaaminen eli plagiointi. Työn raportointi kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin työn edistyessä. Sekä viestinnän opettaja että ohjaava opettaja antavat neuvoja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Työ palautetaan kommentoitavaksi ohjaavalle opettajalle ja sovitusti myös työelämän edustajalle. Opiskelija korjaa ja täydentää työtä saamansa palautteen perusteella. Opinnäytetyön kieliasun tarkastuksesta vastaa opiskelija itse. Ohjaava opettaja antaa sidontaluvan opinnäytetyölle. Luvan saatuaan opiskelija tulostaa ja kansittaa opinnäytetyöstä arkistokappaleen ja toimittaa sen allekirjoitettuna ohjaavalle opettajalleen. Mikäli opinnäytetyö julkistetaan opinnäytetöiden verkkokirjastossa Theseuksessa, opiskelija tallentaa työn Theseus-palveluun. Mikäli työtä ei julkisteta verkossa, opiskelija tulostaa, kansittaa ja allekirjoittaa työstään HAMKin kirjastokappaleen ja toimittaa sen ohjaavalle opettajalleen. 3 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 3.1 Yleistä Valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti arviointiin vaikuttavat tekijät ovat opinnäytetyön tekijän tiedossa opinnäytetyöskentelyn alusta lähtien. Opinnäytetyön tekijä tietää arvioinnin periaatteet, arviointikriteerit ja arviointimenettelyn. Arvioinnin tulee olla kehittävää ja näyttöön perustuvaa. Opinnäytetyön arviointi noudattaa HAMKin toimintaohjeessa Opintosuoritusten arviointi määriteltyjä opiskelija-arvioinnin periaatteita. Arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia, ohjata oppimista osaamistavoitteiden suunnassa sekä antaa tietoa siitä miten tavoitteet on saavutettu. 16

Opinnäytetyön arviointikriteereitä on hyvä käyttää arvioinnin tukena koko prosessin ajan alkuvaiheen lähtötason ja opiskelijan omien oppimistavoitteiden määrittelystä loppuvaiheessa tehtävään kokonaisarviointiin saakka. Opinnäytetyön arvioinnista vastaa ohjaava opettaja. Opiskelija saa opinnäytetyönsä arvioinnin kirjallisena. 3.2 Opinnäytetyön arvosanan määräytyminen Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4 tai 3) tai tyydyttävä (2 tai 1). Opinnäytetyön arvioinnista vastaa ohjaava opettaja. Lisäksi arvioinnin antaa aina toinen lukija. Arvosanat hyväksytään opinnäytetyöohjaajien arviointikokouksessa. Arviointi perustuu kirjallisen raportin lisäksi mahdolliseen tuotteeseen tai tapahtumaan, opiskelijan seminaariesityksiin, mahdolliseen taustaaineistoon sekä työn ohjaamisen aikana kertyneeseen tietoon opiskelijan edistymisestä työhön liittyvissä osa-alueissa. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää siihen oikaisua. Tällöin menetellään ammattikorkeakoulun Opintosuoritusten arviointi -toimintaohjeen mukaisesti. 3.3 Hyvän opinnäytetyön tunnusmerkkejä ja arviointikriteerit Opinnäytetyön arviointikohteet ovat samat kaikissa YAMKkoulutusohjelmissa. Osaamistavoitteet on määritelty koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa. YAMKin arviointikriteerit on kuvattu tarkemmin alla. Seuraavassa on kuvattu opinnäytetyön arviointikohteita, ja esitetty kriteerejä hyvälle (arvosana 3) opinnäytetyölle. Aiheen hallinta ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen - Työelämälähtöinen aihe, riittävä aiheen hallinta ja jäsentely - Loppuunsaatettu prosessi - Prosessi on toteutettu itsenäisesti ja ohjausta käyttäen - Keskeisimmät tavoitteet on saavutettu. Tiedonhankinta ja analysointi - Opiskelija on käyttänyt kontekstiin sidottuja tietolähteitä kriittisesti asetetun ongelman suuntaisesti. - Opiskelija on käyttänyt johdonmukaisesti tiedonhankinta- ja analysointimenetelmiä. Kirjallinen ja suullinen esitystapa - Opinnäytetyössä on johdonmukainen rakenne. - Teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä asiatekstiä. - Opinnäytetyön on esitelty johdonmukaisesti seminaarissa. 17

Tulosten ja työn hyödynnettävyys - Aineistosta ja tuloksista on osattu tehdä johtopäätöksiä. - Työssä on pohdittu vaihtoehtoja erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin. - Opinnäytetyöstä saatava tieto hyödyttää työelämää. Liitteessä 8 on esitetty ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit. 3.4 Kypsyysnäyte - lehdistötiedotteen laatiminen Opinnäytetyöhön liittyy pakollinen kypsyysnäyte. Asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003) 10. :n mukaan "ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa". Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8. :n 1. momentissa tarkoitettua kielitaitoa. Opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöstään kypsyysnäytteenä lehdistötiedotteen. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyön loppuseminaarin jälkeen. Lehdistötiedotteen tulee olla yleiskielinen, kiinnostavasti kirjoitettu ja tyyliltään asiallinen. Opiskelija lähettää tiedotteen viestinnän yliopettajalle, joka tarkistaa sen teksti- ja kieliasun. Tiedotteen lukijaksi ajatellaan toimittaja. Tiedote vastaa kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka. Tiedotteen tulee olla lyhyt; tekstin suositeltava pituus on yksi sivu. Tiedotteessa tärkein asia sijoitetaan tekstin alkuun ja täydentävät tiedot loppuun. Tiedotteen pääasiat löytyvät otsikosta ja ingressistä. Otsikossa asian ydin tuodaan tiivistetysti ja kiinnostavasti esille. Otsikkoa seuraa ingressi, joka on ensimmäinen otsikkoa täydentävä, keskeisen sisällön esittelevä kappale. Tiedotteen varsinaiset kappaleet täydentävät, perustelevat ja havainnollistavat kerrottavan asian. Tiedote päättyy Lisätietoja -kohtaan, jossa tuodaan esille, kuka antaa lisätietoja aiheesta. Lehdistötiedotteen laatimisesta tarkemmat ohjeet on liitteessä 6. Opiskelija voi käyttää tiedotettaan sen hyväksymisen jälkeen omiin tarkoituksiinsa, ja HAMK voi käyttää sitä mediatiedotteena. Kypsyysnäyte laaditaan lehdistötiedotepohjaan (liite 7). 4 HAMKIN OPINNÄYTETYÖTOIMINNAN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opinnäytetyöprosessin jatkuva kehittäminen edellyttää jatkuvaa palautteen keräämistä. Opinnäytetyöprosessia ja siihen liittyvää ohjausta kehitetään opiskelijoiden ja toimeksiantajien antaman palautteen sekä HAMKin Opetuksen Laatu -arvioinnin pohjalta. Opiskelija antaa ohjaavalle opettajalle opinnäytetyöprosessista kirjallisen palautteen koulutusohjelman käytännön mukaisesti (Liite 2), jonka tämä toimittaa edelleen YAMK-yksikön johtajalle / koulutusohjelmajohtajalle tai hänen nimeämälleen henkilölle. Opinnäytetyötoimintaa kehitetään jatkuvasti. Opinnäytetyöopasta päivitetään tarpeen mukaan. 18

5 HYVIEN OPINNÄYTETÖIDEN PALKITSEMINEN 5.1 Thesis-kilpailu Thesis on ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää opinnäytetöiden laatua sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa. Kilpailu avataan vuosittain ja se koskee kyseisenä kalenterivuonna tehtyjä opinnäytetöitä. Kukin ammattikorkeakoulu päättää kilpailuun osallistumisesta ja valitsee parhaaksi katsomallaan tavalla kilpailuun osallistuvat opinnäytetyöt. Ammattikorkeakoulu pyytää opinnäytetyön tekijältä suostumuksen kilpailuun osallistumisesta. Lisätietoa Thesis-kilpailusta: http://www.oamk.fi/thesis/ 5.2 HAMKin sisäinen opinnäytetöiden palkitseminen Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö palkitsee vuosittain laadukkaita HAMKin opinnäytetöitä HAMK-stipendeillä. Jokainen koulutusohjelma voi esittää yhtä opinnäytetyötä palkittavaksi. Kriteerinä on ollut esimerkiksi se, että opiskelija on opinnäytetyötä tehdessään osoittanut olevansa ammatillinen asiantuntija, joka kykenee ratkaisemaan työelämän ongelmia eri työelämän toiminta-alueilla mukaan lukien niin tutkimuksen kuin yrittäjyydenkin. Palkittavaksi ehdotettavan työn ohjaava opettaja pyytää opinnäytetyön tekijältä suostumuksen kilpailuun osallistumisesta. 19