Kaupunginvaltuusto 134 12.12.2012 Kaupunginhallitus 81 17.03.2014 Kaupunginhallitus 144 19.05.2014 Kiinteistöjen verotusarvoselvitys ja kiinteistöverotus, valtuustoaloite 1023/02.03.02/2012 KV 134 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Liite no 75. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti. KH 81 Valmistelijat: tekninen johtaja Ulf Blomberg ja talouspäällikkö Siv Gustafsson Valtuutettu Kari Hagfors sekä 18 muuta valtuutettua ovat 12.12.2012 jättäneet aloitteen, jossa he esittävät, että Loviisassa käynnistetään välittömästi kiinteistöjen verotusarvoja koskeva selvitystyö tarkistaa olemassa olevien rakennuslupien mukaiset tiedot ja täten yhdenmukaistaa verohallinnon rekisterit kaupungin vastaavien tietojen kanssa. Talouspalvelujen vastaus: Valtiovarainministeriön vuoden 2012 kehityshankkeen myötä on keväällä 2013 hallituksen kehysriihessä päätetty muuttaa kiinteistöverolakia. Rakennusten ja maapohjien arvostamisperiaatteita korotettiin niin, että kuntien kiinteistöverotulot nousevat keskimäärin 7 %. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutettiin niin, että verohallinto voi antaa kunnille rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten tarvittavat tiedot. Kiinteistötiedot eivät ole täydellisiä ja tietoketjussa on joka lenkissä puutteita, eli verotuksessa on epätasapuolisuutta. Valtioministeriön vero-osasto on tämän johdosta käynnistänyt uuden kehittämishankkeen, joka tulee viemään aikaa. Uuden järjestelmän tavoitteena on mm. yksinkertainen ja selkeä järjestelmä sekä tarkempi, tasapuolisempi ja kustannustehokas verotus. Lokakuun alussa, kun vuoden 2013 kiinteistöverotus oli valmistunut, luovutettiin kaupungille ensimmäiset kiinteistö- ja maaluettelot. 16.10.2013
pidettiin yhteinen palaveri teknisen keskuksen kanssa ja päätimme laatia esiselvityksen siitä, miten etenemme rekisterin tietojen tarkistamisen kanssa. Koska rekisteri on laaja, on tarkoitus tehdä otantoja ja selvittää miten rekisterin tarkistaminen on järkevintä tehdä ja jatkossa ylläpitää. Teknisen keskuksen vastaus: Loviisan kaupunki pitää kiinteistörekisteriä vanhan Loviisan kaava-alueista. Rekisterissä on lähinnä tonttien sijainti- ja kokotietoa. Lisätietona voi olla tietoja kaavatilanteesta. Muualla Loviisassa Maanmittauslaitos on rekisteripitäjä ja rekisterissä on vastaavat tiedot maapohjasta. Verottajalla on näistä rekistereistä tietoja sekä lisäksi omia tietoja. Porvoossa on tehty selvitys, jossa on vertailtu verottajan tietoja kaavamääräyksistä nykytilanteeseen. Työtä varten he olivat palkanneet muutamaksi kuukaudeksi diplomi-insinöörin. Verottajan tiedot tarkistettiin manuaalisesti ja verottajan tiedoista löydettiin jonkin verran vanhentuneita tietoja. Käytännössä kaavamuutosten yhteydessä esimerkiksi uuden kaavan antama lisääntynyt rakennusoikeus ei aina ollut verottajan tiedossa. Arvio on, että tarkastuksen takia Porvoo saa sen verran lisää kiinteistöveroja, että ne ainakin pitkällä tähtäyksellä kattavat ylimääräiset kustannukset. Loviisassa kaavoja on muutettu sen verran vähemmän, että puutteita verottajan tiedoissa on todennäköisesti vähemmän. Suuri osa kiinteistöverosta peritään kuitenkin rakennusten perusteella. Verottajalla on oma rekisteri, joka perustuu mm. valtion rekisterikeskuksen tietoihin, jotka päivittyvät rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä. Verottaja on myös pyytänyt kiinteistönomistajia täydentämään ja korjaamaan tiedot. Rakennustiedoissa on kuitenkin paljon puutteita. Maaseudulla sai esimerkiksi pitkään rakentaa maatalousrakennuksia ilman rakennuslupaa. Jonkun verran on tietysti rakennettu tai laajennettu rakennuksia myös ilman lupaa. Rakennusten varustetasoa on myös nostettu verottajan saamatta tietoa tästä. Heinola aloitti vuonna 2010 hankkeen kaikkien kiinteistöjen läpikäymiseksi. Kaikilla kiinteistöillä tehdään maastokäynnit ja mittaukset. Hanketta varten on palkattu ympärivuotinen projektipäällikkö ja kolme henkilöä, jotka tekevät neljä kuukautta maastotöitä. Kustannus on noin 85 000 euroa vuodessa. Luvattomia rakennuksia on kuitenkin Heinolassa löydetty niin paljon, että arvioitu takaisinmaksuaika on noin 2 5 vuotta. Jotta vastaava työ saataisiin tehtyä Loviisassa, pitäisi varata noin 100 000 euroa vuodessa ainakin kahdeksi vuodeksi. Mitattavia ja tarkistettavia rakennuksia olisi ainakin 15 000 kappaletta. Hankkeen takaisinmaksuaika riippuu kokonaan korjattujen puutteiden määrästä. Talouspalvelut ja tekninen keskus antavat yllä olevat vastaukset valtuustoaloitteeseen kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle. Liite nro 36. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan vastauksen ja esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty. Esittelijä ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 144 Valmistelijat: tekninen johtaja Ulf Blomberg ja talousjohtaja Kirsi Kettunen Talouspalvelujen vastaus: Valtiovarainministeriön vero-osasto käynnisti uuden kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen vuonna 2012, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut kiinteistöveron roolin korostaminen vakaana ja ennkoitavissa olevana tulolähteenä kuntasektorilla. Hankkeen tavoitteina oli mm. rekisteritietojen laadun parantaminen ja kiinteistöverotuksen pohjana olevien tietojen tarkistusmahdollisuuksien parantaminen veronsaajan näkökulmasta. Keväällä 2014 verohallinto toimitti ensimmäiset uudistetut kiinteistöluettelot kuntien käyttöön. Lisäksi kiinteistön omistajan vastuuta verotustietojen tarkistus-ilmoitusvelvollisuudesta on lisätty sanktioimalla ilmoittamatta jättäminen. Veroviranomaiset voivat määrätä veronkorotuksen mahdollisten virheiden tullessa ilmi. Veronkorotuksen oikaisua voidaan hakea vielä 5 vuoden kuluttua kiinteistöverotuksen päättymisestä, kun vuoteen 2013 asti muutoksenhaku oli mahdollista 2 vuoden ajan. Kunnille on lisäksi luotu paremmat mahdollisuudet päivittää rekisterissä olevia verotusarvoja. Verohallinnon ja kiinteistön omistajan välinen kirjelmöintiin perustuva valituskäytäntö on poistettu virtaviivaistamalla menettelyä. Uudistetussa menettelyssä verohallinto, tietojen muuttuessa luottaa kunnan ilmoitukseen kiinteistön tiedoista eikä enää erikseen kysy asiaa kiinteistön omistajalta. Siten pienemmätkin tietojen muutokset on mahdollista päivttää reksiteriin.
Keskitettyjä ratkaisuja rekisteritietojen ja todellisten arvojen tarkistukseen ja valvontaan ei ole edelleenkään löytynyt, vaan vastuu rekisteritietojen sisällön oikeellisuudesta ja siten kertyvästä kiinteistöverotulon määrästä on kunnalla ja lisääntyneen tarkistus-ilmoitusvelvollisuuden myötä kiinteistön omistajalla. Tarkistustyön voi kunnassa suorittaa rakennusvalvonta Teknisen keskuksen vastaus: Rakennusvalvonta on kuluvan vuoden aikana tekemässä vertailua rakennusvalvonnan sekä väestörekisterin rakennusrekisteristä. Sitä kautta voidaan saada korjattua osa virheistä ja puutteista. Mikäli joku rakennus puuttuu molemmista rekistereistä tai mikäli molemmissa rekistereissä on samat virheet, niin virheet jäävät kuitenkin huomaamatta. Toinen rakennusvalvonnan hanke koskee ennen vuotta 2010 myönnettyjen rakennuslupien tietojen tarkistamista. Kun rakennuslupatiedot ovat kuntien yhtymisen yhteydessä siirretty yhteen yhtenäiseen tietokantaan, on siirrossa tapahtunut virheitä. Nämä virheet on toistaiseksi pyritty korjamaan tarkastusten yhteydessä, mutta nyt käydään läpi vielä aktiiviset luvat. Rakennustietoja ei voi tarkistaa kunnassa muut kun rakennustarkastajat. Muilla ei ole esimerkiksi oikeutta liikkua pihoilla, ilman omistajan lupaa. Rakennusvalvonnan resurssit ovat kuitenkin kiinni rakennusvalvonnan normaaleissa tehtävissä, eikä näinollen nykyresursseilla ole mitenkään mahdollista, että rakennusvalvonta selvittäisi kaikkien olemassa olevien rakennusten tilanteen rekistereissä. Siihen tarvittaisiin huomattava lisäresurssi muutamaksi vuodeksi, jolloin resurssi pitäisi huomioida talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa. Koska ei ole varmuutta, että löydetään kiinteistöveroa nostavia virheitä niin paljon, että se kattaisi kustannukset edes kohtuullisella aikavälillä, emme esitä lisämäärärahaa ja henkilöstöä tehtävää varten. Näinollen tilannetta pitää seurata ja asiaan palata, mikäli tilanne muuttuu. Liite nro 67. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan vastauksen ja esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vastauksen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty. Vuoden 2015 talousarvioon ja 2016 taloussuunnitelmaan ei varata määrärahoja rakennusrekisterien tarkastamista varten, joten tehtävä jää tekemättä. Jäsen Camilla Antas ehdotti, että kiinteistöjen rekisteritietojen ja todellisten
arvojen tarkistukseen ja oikeellisuuteen tarkastamiseen varataan 3 000 euroa. Tällä summalla palkataan henkilö toteuttamaan kyseinen projekti. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös pohjaehdotuksen mukainen.