Kiinteistöverotuksen muutokset

Transkriptio

1 Mitä uutta kiinteistöverotukseen? Veroasiantuntija Jukka Hakola Kiinteistörekisterien hoitajien koulutuspäivät Kiinteistöverotuksen muutokset Kiinteistöveron kehittämisen taustaa Viime vuosien muutokset Hallitusohjelman linjaukset Esitetyt muutokset Muut tulevien vuosien näkymät 2 1

2 Kiinteistöveron kehittämisen taustaa Vuoden 2011 hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana ja, että kiinteistöverotuksen muutostarpeet selvitetään Vuoden 2011 lopussa valtionvarainministeriössä perustettiin kiinteistöveron kehittämishanke jonka hankeryhmään kutsuttiin edustus valtiovarainministeriöstä, Verohallinnosta ja Kuntaliitosta Hankkeen päämääräksi linjattiin, että selvitysten pohjalta luodaan kiinteistöverotukselle ajantasainen, selkeä ja massamenettelyyn soveltuva järjestelmä, jota kunnat voivat hyödyntää entistä tehokkaammin verotulolähteenään Hanke on edelleen käynnissä ja sen toimesta syksyn aikana julkaistaan Maanmittauslaitokselta tilattu raportti: Kiinteistöverotuksen maapohjien aluehintojen arviointimenetelmien kehittäminen 3 Viime vuosien muutokset Mitä on tehty:» Vuonna 2013 Kiinteistöveron tilitysviivettä on lyhennettiin lakiuudistuksella joka nopeutti kiinteistöveron ensimmäisen erän tilityksiä kunnille kuukaudella Veronmaksajalle tuli velvoite tarkistaa verotuksen pohjana olevat tiedot ja veronkorotuksen uhalla korjata virheelliset tiedot Kunnille säädettiin oikeus saada Verohallinnolta aiempaa kiinteistöluetteloa laajemmat kiinteistöverotiedot kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten» vuoden 2014 kiinteistöverotuksessa leikattiin asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää ja korotettiin rakennusten ja maapohjien verotusarvoja lähemmäs kiinteistöjen käypiä arvoja Tuulivoimaloiden vuotuisia ikäalennuksia ja ikäalennusten maksimimäärää leikattiin niin, että tuulivoimalan elinkaaren aikana maksamat kiinteistöverot kaksinkertaistuvat, mutta on edelleen valitettavan alhaisella tasolla» Vuoden 2015 kiinteistöverotuksessa korotettiin kiinteistöveroprosenttien rajoja Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,80 1,55 (aiemmin 0,60-1,35) Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,37 0,80 (aiemmin 0,32-0,75) Muutoksia myös muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevien rakennusten veroprosenttiin ja rakentamattomien rakennusten veroprosenttiin 4 2

3 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / VEROVUOSI * Yleisen kiinteistövero-% alaiset maapohja rakennukset Vero % (0,60-1,35 / 0,80-1,55 / 0,84-1,70) 0,87 0,88 0,90 0,92 0,94 0,99 VERO Vakituiset asuinrakennukset Vero % (0,32-0,75 / 0,37-0,80 / 0,38-0,85) 0,38 0,39 0,40 0,41 0,43 0,46 VERO Muut asuinrakennukset Vero % (0,80-1,55 / 0,84-1,70; max.v.as. +0,6/+1,0) 0,98 0,99 1,00 1,03 1,05 1,07 VERO Voimalaitokset Vero % (maks 2,85/3,35) 2,75 2,75 2,81 2,81 2,82 2,82 VERO Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0,45 0,45 0,49 0,49 0,54 0,55 VERO Rakentamaton rak.paikka Vero % (1,00-3,00)/1,00-4,00%) 2,29 2,29 2,20 2,21 2,74 2,78 VERO Verotusarvot yhteensä Muutos % 0,5 1,5 4,1 2,6 9,3 2,4 MAKSETTAVA KIINT.VERO Muutos % 20,6 3,6 6,0 5,3 12,2 6,

4 Hallitusohjelman linjaukset Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti Tuotto tavoitteeksi asetettu 100 miljoonaa euroa Ei tarkempaa analyysiä tai kommentteja kiinteistöveron kehittämisestä 7 Katsottu hallitusohjelman linjauksien tarkoittavan sitä, että Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on edelleen kasvattaa kuntien kiinteistöverotuloja 100 miljoonan tuottotavoite jaettu koko vaalikaudelle noin 25 miljoonan korotuksiin vuosittain 8 4

5 Vuodelle 2016 on esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta.» Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa.» Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Voimalaitoskunnista 64 soveltaa nykyistä lain sallimaa ylärajaa» Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin Kuntien toiveesta rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. 9 Vuodelle 2016 on esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta.» Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin Kuntien toiveesta rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin Esitetään tarkennettavaksi 12 a :n 2 momenttiin sisältyvää rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää siihen liittyvien rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Momentin 6 kohdassa korotetun veroprosentin soveltamisen edellytykseksi on asetettu, että rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :ssä tai 58 :n 4 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa.» Eräissä käytännön tapauksissa on käyttötarkoitukseltaan muutettavan asema-kaavan alueelle määrätty rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n nojalla yleiskaavan tai yhteisen yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten. Koska asemakaavan mukainen rakentaminen ei tällöinkään ole mahdollinen, 12 :n 2 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukaisella rakennuskiellolla olisi sama vaikutus kuin 53 ja 58 :n mukaisella rakennuskiellolla Rakentamattoman rakennuspaikan erillisen veroprosentin soveltamisedellytyksenä on 12 a :n 2 momentin 5 kohdan mukaan se, että rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin terveydensuojelu-asetuksen (1280/1994) 10 :ssä tarkoitetulla tavalla. Terveydensuojeluasetuksen 10 on kumottu vesihuoltolain (119/2001) voimaantulon yhteydessä.» Rakentamattoman rakennuspaikan määritelmään sisältyvää vesihuollon järjestämistä koskevaa säännöstä ehdotetaankin muutettavaksi siten, että siinä viitataan terveydensuojeluasetuksen 10 :n sijasta vesihuoltolain 12 :ään. Muutoksen on tarkoitus olla luonteeltaan tekninen eikä sillä ole vaikutusta rakentamattoman rakennuspaikan korotetun kiinteistöveron soveltamisalaan 10 5

6 Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille.» Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja» Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista. 11 Vuodelle 2017 luonnoksessa on esitetty muutoksia kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin» Yleisen kiinteistöveroprosentin sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajaa esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli nousisi 0,37-0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin.» Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille» Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyisi noin 24,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 17 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 60 kunnan olisi korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 12 6

7 Vuosien 2018 ja 2019 osalta esitetään, että» hallitus tekisi ratkaisut myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien uudistetut arvostamisperusteet olisi mahdollista ottaa käyttöön.» Tässä yhteydessä myös veroprosenttien vaihteluvälit olisi arvioitava uudestaan. Uusi järjestelmä voidaan kokonaisuudessaan ottaa käyttöön 2019 Vuonna 2018 voidaan ottaa käyttöön joitain arvostamismuutoksia ikään kuin siirtymänä uutta järjestelmää kohti Uudessa järjestelmässä verotusarvot tulevat nousemaan, mutta eivät tasaisesti koko maassa Kiinteistöjen verotusarvojen erot kasvavat eri puolilla maata ja siten veroprosenttien vaihteluvälejä tulee muuttaa hallitusohjelman linjatessa ettei kiinteistövero voi juurikaan nousta muutoksen johdosta. 13 Tietojen välitys ja toimitus Vuonna 2013 veronmaksajalle tuli velvoite tarkistaa verotuksen pohjana olevat tiedot ja veronkorotuksen uhalla korjata virheelliset tiedot.» Samalla kunnan muutoksenhaku aika piteni 5 vuoteen kahdesta vuodesta (nyt tosin vireillä lakiuudistus, joka lyhentäisi muutoksenhakuaikaa kaikissa veroasioissa 3 vuoteen) Kunnille säädettiin oikeus saada Verohallinnolta aiempaa kiinteistöluetteloa laajemmat kiinteistöverotiedot kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten» Vuoden 2015 kiinteistöverotiedot kunnan tilattavissa Verohallinnolta 7.9. alkaen Jos kunta tarkastaa tietojen paikkaansa pitävyyttä:» Virheellisiksi osoittautuvat tiedot kannattaa ilmoittaa VRK:n kautta sähköisesti jos mahdollista» Koska ei ollut kaikissa kunnissa mahdollista on kehitteillä muutos, joka mahdollistaisi tietojen toimittamisen VRK:n kautta excel-muodossa» Jos puutteet suuria ja halutaan vaikuttaa takautuvasti vaihtoehtona muutoksenhaku verotukseen 14 7

8 Tulossa Kiinteistöveron kehittämishanke edelleen käynnissä» Valtiovarainministeriö tilannut Maanmittauslaitokselta tutkimuksen: Kiinteistöverotuksen maapohjien aluehintojen arviointimenetelmien kehittäminen» Tutkimuksen tulisi tuottaa ratkaisu maapohjien hintavyöhykealueiden verotusarvojen määrittämiseksi» Tarkoituksen tuottaa markkina-arvoihin pohjautuva hinnoittelujärjestelmä, joka on selkeä, ajantasainen sekä läpinäkyvä» Lopputulosten tulee olla tilaajan käytettävissä viimeistään (valmistunee lokakuun lopulla)» Julkaistaan syksyn aikana Valtioneuvoston tutkimussarjassa asiaan liittyvän seminaarin yhteydessä 15 Tulossa Kokonaisvaltaisempi muutos kiinteistöjen arvostamiseen todennäköisesti vuonna 2019 Samalla kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat ja saattavat vaihdella erityyppisten kuntien kesken Voimalaitosten kiinteistöveroprosentin soveltaminen ja erityisesti tuulivoimaloiden erityiskohtelu tapetilla 16 8

9 Kiitoksia mielenkiinnosta! Veroasiantuntija Jukka Hakola Gsm