Pitkistä junista tehoa konttijunaliikenteeseen Kouvola RRT osahanke: Pitkät junat ja lastinkäsittely

Samankaltaiset tiedostot
Kouvolan RRT-hankkeen taustaa

Vientikujetus- ja laivauspäivät Oulu Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy,

LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ

Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan. Joensuu


Imatra Imatrankoski raja suunnittelu

Sidosryhmäyhteistyö ja markkinointi Pohjois-Euroopan ja Aasian välisen kuljetuskäytävän hyödyntäminen

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

VR Eurooppalainen kuljettaja

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari

Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Yhdistää puoli Suomea

RAILGATE FINLAND LOGISTICS SOLUTION BETWEEN EUROPE AND ASIA MASTER PLAN MARKKINOINNILLINEN KOKONAISKONSEPTIN KEHITYSSUUNNITELMA

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Helsinki-Turku nopea junayhteys

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Keskeiset ratahankkeet Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Fast. Reliable. Efficient. Nopea. Luotettava. Tehokas. Matti Toivanen, Pauli Luode ja Rolf Markkanen

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

Rataverkon kokonaiskuva

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Russian railways..today..in the future

EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta Erik Söderholm

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Sääntelyn purkaminen ja hallinnolliset rajoitteet. Asiantuntija Timo Pöntinen Kouvola Innovation Oy

Kääntyykö Venäjä itään?

RAILGATE FINLAND LOGISTICS SOLUTION BETWEEN EUROPE AND ASIA MASTER PLAN MARKKINOINNILLINEN KOKONAISKONSEPTIN KEHITYSSUUNNITELMA

LNG

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:

Suomi Venäjä liikenne

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

SELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Multimodaalinen elintarvikekuljetus

Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

The forest means the future for us

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet , Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Etelä Suomen näkökulmasta

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

LIITE 1 VERROKKIKOHTEIDEN KONSEPTIESITTELYJÄ BENCHMARK- TARKASTELUN TULOKSET

VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO

Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

HE 149/2015 vp: Suomen ja Venäjän välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI

Portti EU:sta Venäjälle

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Kuva Ilmakuva poroerotusalueelta

LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA. Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Kaakkois-Suomi kasvuun kansainvälisen logistiikan suunnitelmat Kouvolassa sekä oppilaitosyhteistyö. Ville Henttu, asiantuntija, logistiikka (TkT)

Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Transkriptio:

Pitkistä junista tehoa konttijunaliikenteeseen Kouvola RRT osahanke: Pitkät junat ja lastinkäsittely Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy

Osahankkeen tehtävät Pitkien junien hyödyt ja haitat Kouvola RRT:n kannalta Konttijunat Keski-Eurooppa Kiina ja Kouvola RRT:n kilpailukykytekijät Kuljetusreitti ja sen pullonkaulat, tarkastelun pääpaino Kaakkois-Suomen rataverkolla Esitys junissa kuljetettavista liikenneryhmistä (mm. kontit) Esitys alkuvaiheen lastinkäsittelyteknologiaksi Intermodaaliterminaalin operatiivinen vaiheittainen laajennettavuus

Kiina - Pohjoismaat kuljetusreitti

Reittitarjontaa Kiina - Keski-Eurooppa DHL junayhteys Kiina-Puola/Saksa 14-17 pv (reittikartta) DHL:n Kiinan johtaja arvioi, että Kiinan ja EU:n välisten junareittien kysyntä 10-kertaistuu vuoteen 2025 Lisäksi mm. DB Schenker ja FELB (Far East Land Bridge)

Eurasian Rail Alliance UTLC Yhteisyritys, jossa mm. Kazakstanin rautatiet KTZ 30 konttijunareittiä Kiina Keski-Eurooppa, näistä 20 viikoittain. Kuljetusvolyymi 40-100 % vuosikasvussa, ennuste 2025: 1 miljoona TEU-konttia Konttijunien toteutunut keskinopeus 1000 km/vrk (2016)

Kouvolan Korean-konttiliikenne (TSR-liikenne) 2000-2006 Huippuvuosi 2004: 150 000 TEU TSR = Trans-Siperian Railway

TSR-liikenteen 2000-2006 kokemuksia Lähtömaat Korea (75 %) ja Kiina (20 %) Suomessa Kouvola, Hamina, Kotka ja Mustola Opetuksia: liikenteen vakiintuminen helpottaa käytännön toimintaa (investoinnit, toimintojen keskittäminen) konttitasapaino tärkeää, täysiä kontteja pitää kulkea molempiin suuntiin rajatarkastusten sujuvuus olennaista suorituskyky vetää puoleensa, toisaalta ongelmien selvitys ja ennaltaehkäisy erittäin tärkeää

Merirahtien hinnat nousseet v. 2016 pohjahinnoista MERIRAHTI, FEU- eli 40 -kontti 25.5.2017 / 14.9.2017 Shanghai-Rotterdam $ 1759 / $ 1535 Rotterdam-Shanghai $ 1091 / $ 1235 $ 670 3/2016 $ 1450 5/2017 Huhti-syyskuussa 2017 hintataso vakiintunut Indeksi n. 1500 USD/40 kontti https://www.drewry.co.uk/supply-chain-advisors/supply-chain-expertise/world-container-index-assessed-by-drewry

Kouvola RRT:n kilpailukykytekijöitä EU-Aasia reitillä, perusasiat Rautateiden suosiminen (Aasia, Venäjä, EU), sekä Kiinan henkinen ja taloudellinen sitoutuminen One Belt One Road- Silkkitiehankkeisiin Pohjoismaiden reitillä junan aikatauluetu merikuljetukseen verrattuna on vielä suurempi kuin Keski-Euroopan reitillä 2 viikkoa junalla, 2 kk laivalla Maailmankaupan kasvu nostaa merirahtien hintatasoa ja kaventaa rautatie- ja merireitin suhteellista hintaeroa Keskeiset yhteistyökumppanit olemassa KTZ rautatiekumppanina kokenut ja luotettava EU-Kiina-reiteillä, hoitaa reittiasiat Kiina-Kazakstan-Venäjä, eli Suomesta käsin ei tarvitse huolehtia Yhteistyö sekä selkeät ja sovitut toimintatavat Zhengzhoun, Xi anin, Khorgosin ja Kalugan terminaalien kanssa Moskovan Kaluga toimii volyymitasaajana ja mahdollistaa muitakin reittejä

Kouvola RRT:n kilpailukykytekijöitä EU-Aasia reitillä, Kouvolan erityisvahvuudet Kouvolan edullinen sijainti linkkinä Pohjoismaiden ja Aasian välissä Keski Euroopan konttijunareittien kapasiteettipullonkaulat Kouvola RRT voi tarjota reitin myös esim. Saksaan suuntautuville kuljetuksille, jolloin kyse voi olla merkittävistä lisävolyymeista Kouvolasta rekkakuljetus noin 3 vrk Saksaan, jolloin 14 vrk kokonaisaika Myös TSR-yhteydet käytettävissä Jos hinta on sopiva, Venäjän lisäksi myös Korea ja Japani potentiaalisia Pohjoismaiden sekä Suomen teollisuuden ja kaupan vienti sekä kaupan tuontivolyymit Paljon potentiaalisia lastivirtoja Venäjälle, Kazakstaniin, Iraniin ja Kiinaan Luo edellytyksiä meno paluulastien kohtaamiselle ja riittävän hyvän konttitasapainon syntymiselle

Railgate Finland Kouvola RESERVI- ALUE PORTTI LOGISTIIKKA- ALUE INTERMODAALI- TERMINAALI PIENTEOLLISUUS- ALUE PORTTIALUE (II-vaiheessa) PORTTI 11 Euroopan unionin osittain rahoittama Verkkojen Eurooppa -väline

Railgate Finland Kouvola -terminaalin lastiryhmät Kontit 20 TEU ja 40 FEU Rekka-autot ja irtoperävaunut eli trailerit Projektilastit rakennusja tehdastoimituksiin 12

Konttiterminaalin perustyökone on konttikurottaja eli RS - Reach stacker

Raskaat RTG / RMG -pukkinosturit Kumipyöräinen raskas pukkinosturi eli RTG. Kiskoilla kulkeva raskas pukkinosturi eli RMG. Näiden kahden RMG-nosturin investointi oli yhteensä 4 milj. puntaa (Manchester, 2009). Kallis investointi, mutta etuina JOS nostettavat konttimäärät ovat suuria: Käsittelyteho kasvaa, maankäytön teholuku nousee, varaston hallinta paranee, kalustovauriot vähenevät, henkilöstömäärä vähenee, automatisointimahdollisuudet paranevat, konekalusto sähköistettävissä, toiminnan pelkistäminen kilpailullisista syistä. Kovan alkuinvestoinnin vastapainoksi laitteistoille erittäin pitkä käyttöikä, esim. 2 tai 4 milj. nostoa/nosturi.

RAILGATE FINLAND KOUVOLA -liikennekuva, vaiheet V1-V4 V1 Konttijuna- ja 1/2 -trailerijuna viikossa 110 junaa vuodessa 1 konttijuna viikossa, ½-trailerijuna viikossa, 1 projektilastijuna kuukaudessa - 120 RT-konttia yhteensä viikossa. 20 traileria suuntaansa viikossa, 2000 tonnia projektilastia / kk V2 Juna jokaisena arkipäivänä 325 junaa vuodessa 1 konttijuna arkipäivänä, ¾-trailerijuna viikossa, 2 projektilastijunaa kuukaudessa - 600 RT-konttia yhteensä viikossa. 30 traileria suuntaansa viikossa, 3800 tonnia projektilastia / kk V3 Kaksi junaa jokaisena päivänä 755 junaa vuodessa 5 konttijunaa 3:ssa päivässä, 2 x ½-trailerijunaa viikossa, 5 projektilastijunaa kahdessa kuukaudessa - 1800 RT-konttia yhteensä viikossa. 40 traileria suuntaansa viikossa, 4700 tonnia projektilastia / kk V4 Kolme junaa jokaisena päivänä 1000 junaa vuodessa 5 konttijuna 2:ssa päivässä, 2 x ¾-trailerijunaa viikossa, 3 projektilastijunaa kuukaudessa - 3000 RT-konttia yhteensä viikossa. 60 traileria suuntaansa viikossa, 5700 tonnia projektilastia / kk

Layout -kehitys RRT:n eteläreunalta, ei RTG/RMG varausta Kehitysvaiheessa VE 1/VE2 Kehitysvaiheessa VE 1/VE2 Etäisyys riippuu layout/kalustotyyppi valinnoista Kehitysvaiheessa VE 3 / VE4 Kehitysvaiheessa VE 4

Kohtausraidepituus 2035 + pitkien junien SWOT

Suomen rataverkon kehittäminen RRT:n kannalta Vainikkala - Luumäki Yksiraiteinen, jossa sekä nopea Allegro että tavaraliikennettä (60-80 km/h) Aikataulunmukainen liikenne OK, häiriötilanteet haastavampia Parannuksena ensisijaisesti junien turvalaitejärjestelmän suojastusvälin tihennys, mahdollistaa tiheämmin meneviä junia Myöhemmin tarpeen kaksoisraide, erityisesti jos nopea henkilöliikenne lisääntyy Luumäki - Kouvola on jo parannettu, kaksoisraide kestää kohtuullisen lisäliikenteen Kouvola RRT:n kannalta rajan yli reitti Vainikkalan kautta on suorin, nopein, varmin ja kustannustehokkain Rajan yli Imatran kautta ei ole ajettavissa pitkiä konttijunia Kouvolaan (ainakaan lähivuosina), sillä Imatra-Joutseno-parannusten jälkeenkin puuttuvat Imatran kolmioraide ja Luumäki-Joutseno kaksoisraide

Rajanylityksen haasteet ja sujuvoittaminen Rautatiesopimus Suomi/Venäjä 22.12.2016 Suomen puolella itäisen yhdysliikenteen kilpailu vapautunut Haasteita Rajatarkastuksiin kuluva aika - Venäjällä 2-8 h/juna, Suomessa hieman vähemmän Rajalla tehtävän kuntotarkastuksen vaunupalautukset - idästä tuleva kalusto: alle 1 %, Venäjä palauttaa herkemmin Suomeen Nopea henkilöliikenne, tunnin ratavaraus Allegrolla Venäjän puolella Sujuvoittaminen Rajatarkastusaikojen lyhentäminen ja vakioiminen Vaununpalautusprosessin selkeyttäminen Konttijunien brändäystavoitteeksi tavaraliikenteen Allegro

Suomen rataverkon kehittäminen RRT:n kannalta Vainikkalan ratapiha Potentiaalinen pullonkaula Kaakkois-Suomen pitkien junien kannalta Rajatarkastus tehdään Suomen puolella Vainikkalan itäisellä ratapihalla, josta puuttuvat pitkät 1100 m sivuraiteet Uusi Vainikkalan junaröntgen varaa yhden keskeisen läpi menevän raiteen Jo päätetty Vainikkalan ratapihojen turvalaiteinvestointi lyhentää siellä hieman junien käytössä olevia raidepituuksia Uudet pitkät sivuraiteet Vainikkalan ratapihan itäosaan ovat kiireellisiä Suunnitelmat ovat Liikennevirastolla valmiina, toteutusta kiirehdittävä Valtio investoinut Kaakkois-Suomen rataverkkoon (1100 m junat ja 25 tn akselipaino), tehtyjen investointien hyötyjä ei tule vaarantaa sillä että Vainikkalan ratapihasta muodostuisi tämän liikenteen pullonkaula

Kiitos!