Matkalla mediaan Opas perheen yhteiselle mediamatkalle
Mediamatka alkaa Koskaan ei ole liian aikaista pohtia, millaisessa roolissa media on kodissamme. Vanhempien tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä ja vaikutuksilta, mutta myös sallia ja mahdollistaa lapselle nautinnollisia kokemuksia ja elämyksiä. Media on mahdollisuus ja se voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus, matka yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Hyvää matkaa! Koskaan ei ole liian aikaista miettiä mihin media kasvattaa ja millä keinoilla. miten media voi yhdistää perhettä. kuinka vastata median herättämiin tunteisiin. kuinka paljon media vie perheen aikaa. onko media osa perheen suunniteltua päivärytmiä. missä roolissa media on päivähoidossa tai kavereiden luona. mitä media-asioita perhe voisi kokea yhdessä. 2
Matkalle lähtijät Vastasyntynyt lapsi alkaa yleensä viimeistään muutaman kuukauden iässä kiinnostua kuvista ja musiikista. Tavallisesti kirkkaat värit ja yksinkertaiset kuviot ovat vauvaikäisestä kaikkein kiehtovimpia, samoin iloisia ihmiskasvoja muistuttavat kuvat. Läheisten ihmisten kasvot saavat pienen ihmisen jakamattoman huomion. Leikki-iässä mielikuvitus on rikkaimmillaan ja elämykset koetaan voimakkaina. Fantasia vie mukanaan ja lasten maailma on täynnä taikaa ja satua. Median hahmot ja tarinat vetoavat lapsiin ja näkyvät leikeissä. Toisaalta etenkin vahvat visuaaliset esitykset pelottavat herkästi lasta. Tarun ja toden erottamiseen tarvitaan aikuisen apua. Kouluiän lähestyessä lasta alkavat kiinnostaa kirjaimet, numerot ja entistä tiedollisemmat asiat. Lukemaan oppiminen on merkittävä harppaus lapsen mediamaailman laajenemisessa. Lukemaan oppinut lapsi voi tutustua myös moniin sellaiseen asioihin, esimerkiksi lööpeissä, joilta vanhemmat mieluummin suojelisivat lapsiaan. Tämän ikäinen lapsi opettelee elämää ensisijaisesti leikkien ja tarinoiden kautta. Lapsi ottaa aiheita leikkeihinsä mediasta ja kodin askareista. Media tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja lapsi voi oppia myös ilmaisemaan itseään median avulla. Aikuiset ovat syntyneet aivan erilaiseen mediamaailmaan kuin lapset. Vanhemmat ovat nähneet monien laitteiden saapumisen koteihin lapsille ne ovat aina olleet siellä. On tärkeää, että vanhemmat tutustuvat lastensa tapaan kokea ja käyttää mediaa. Tämän päivän mediasta ei tarvitse tietää kaikkea, tärkeintä on lapsen kanssa oleminen ja yhdessä kokeminen. 3
Media herättää tunteita Media herättää lapsessa tunteita, joita on tärkeä huomioida. Pelko, kiukku, ilo, suru kaikki maailman tunteet ovat läsnä mediassa. Pelkoja herättävät usein asiat, joita lapsi ei voi vielä ymmärtää. Pieni lapsi ei vielä osaa kertoa tunteistaan, mutta ne tulevat esiin hänen leikeissään, unissaan tai teoissaan. Lapsi tarvitsee aikuista tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan. Media voi auttaa tunteiden käsittelyssä. Media voi toimia myös tunteiden viilentäjänä, kiukun tunne haihtuu rentouttavan musiikin avulla, vihaisuus tasaantuu mukavan tekemisen äärellä. Median avulla lapsi harjoittelee tunteiden kokemista ja toisten tunteiden ymmärtämistä. Tehdään yhdessä Opetelkaa tunnistamaan tunteita Tarinoita lukiessanne pysähtykää pohtimaan, miltä tarinan henkilöistä mahtaa milloinkin tuntua ja miksi. Keskustelkaa yhdessä median herättämistä tunteista Luokitelkaa lapsen ja kodin mediaasioita ryhmiin tuttujen tunteiden pohjalta. Anna lapsen kerätä yhteen kasaan iloisia kirjoja, leluja ja vaikka dvd-levyjä. Toisiin ryhmiin tulee pelottavia, surullisia sekä jännittäviä asioita. Kysele lapselta, miksi hän laittoi jonkin asian tiettyyn ryhmään. 4
Valitse lapsellesi sopivia sisältöjä Lasten mediapelkojen taustalla on usein lapsen ikätasolle sopimaton materiaali. Tv-ohjelmien, elokuvien ja pelien ikärajat helpottavat sopivien sisältöjen valintaa. Ikärajat eivät ole taitotasoja, vaan kertovat sisällön haitallisuudesta lapsille. Seuraamalla mediaa yhdessä ja olemalla lapsesi saatavilla opit tietämään, mikä on juuri sinun lapsellesi sopiva annos jännitystä ja riemua. Mutkia matkassa? Median herättämät pelot Jos lapsi on pelästynyt jotain mediassa, ole lähellä ja ota syliin. Kerro, että lapsella ei ole hätää. Pysy itse rauhallisena. Kysy, mitä lapsi pelästyi ja auta häntä erottamaan fiktio tosielämästä. Voit auttaa käsittelemään pelottavaa asiaa piirtämällä tai leikkimällä. Suojele lastasi liian voimakkaalta materiaalilta: karaiseminen ei nopeuta tunneelämän kehitystä. Pelottavat uutiset on tärkeää käsitellä lapsen kanssa, jotta lapsi ei jää vain oman mielikuvituksensa varaan. Käy lapsesi käsityskykyyn sopivalla tavalla läpi, mitä on tapahtunut ja kuuntele lapsesi kysymyksiä. Kerro, että tapahtunut ei uhkaa lasta eikä hänen läheisiään. Rajoita uutisten seuraamista ja suojaa lapset raaoilta uutiskuvilta. Jos pelot eivät helpota kotikonstein, apua kannattaa pyytää esimerkiksi neuvolasta, päivähoidon työntekijöiltä tai MLL:n Vanhempainpuhelimesta ja -netistä (www.mll.fi/ vanhempainnetti) 5
Media kasvattaa Median välityksellä saamme paljon tietoa ja se vaikuttaa käsitykseemme ympäröivästä maailmasta. Mediasta voidaan kuitenkin oppia epätoivottuja asioita, väkivaltaisia malleja ja epätasa-arvoa. Lasta suojaavat median epätoivotuilta vaikutuksilta samat asiat kuin elämässä yleensä: turvalliset lähisuhteet, tasapainoinen arki ja tunneelämä, ikä ja hyvät oppimisvalmiudet. Käyttäytymistavat ja arvot, jotka lapsi oppii läheisiltään, suojaavat myös median haittavaikutuksia vastaan. Tehdään yhdessä Tutustukaa toistenne mediatekemisiin Kertokaa vuoronperään, mistä mediatuotteesta pidätte: lapsi esittelee oman valintansa kertoen mikä siinä on mukavaa, aikuinen kertoo omasta valinnastaan. Leikkikää roolinvaihtoleikkiä Kerrotaan tarina jostakin arjen tilanteesta, niin että lapsi on aikuinen ja vastaavasti aikuinen lapsen roolissa. Juonena voi olla vaikka päiväkotiin ja töihin lähteminen tai ruoanlaitto. Kertomuksesta voi myös piirtää, tehdä videon tai näytelmän. Matkustakaa perheen mediamuistoihin Katselkaa vanhoja valokuvia ja videoita, myös tilanteista ennen lapsen syntymää. Menneiden medialeikkeiden avulla vanhemmat voivat välittää lapsilleen arvokasta tietoa perheen menneistä ajoista ja asioista. Valitse lapsellesi kehittäviä pelejä Netistä löytyy paljon alle kouluikäisillekin sopivia pelejä. Pelit ovat hauskaa ajanvietettä, mutta niistä voi samalla myös oppia monenlaista. Ohjaa lapsesi pelien valintaa ja tarkista nettipelien sopivuus omalle lapsellesi. Alkuun pääset vaikka MLL:n nettisivujen Nettikivaa-osiosta: www.mll.fi/lapsetjamedia Lähestykää kriittisesti jotakin mediaesitystä Katsokaa jokin lapsille suunnattu ohjelma ja keskustelkaa siitä, mikä siinä oli hyvää, mikä pahaa. Mikä oli totta ja mikä keksittyä. 6
Mutkia matkassa? Onko lapsi nähnyt väkivaltaa mediassa? Keskustele hänen kanssaan siitä, mitä seurauksia väkivallalla voi olla oikeassa elämässä. Kuka loukkaantui aggressiivisuuden seurauksena, millä tavoin ja miksi? Olisivatko asiat voineet mennä toisella tavalla? Miltä uhrista tai hänen perheestään mahtaa tuntua? Kerro lapselle, millä muilla keinoin kuin väkivallan käytöllä voidaan ratkaista ongelmatilanteita. Suojaa lastasi sisällöiltä, joissa väkivallasta tehdään hyväksyttävää tai sitä ihannoidaan. Mainokset vaikuttavat lapsen ajatuksiin. Mainosten tunnistaminen ja niiden tarkoitusperien ymmärtäminen ovat tärkeitä mediataitoja. Kun näette mainoksia, keskustelkaa siitä, mitä, miten ja miksi jotakin asiaa mainostetaan. Keksikää itse omia mainoksia. Älä jää yksin. Pienten lasten perheille löytyy paljon kasvatustyötä tukevaa toimintaa ja materiaaleja: erilaiset kerhot, MLL:n perhekahvilat, lastenhoitoapu, MLL:n Vanhempainpuhelin ja -netti, neuvola, leikkipuistot. Lue lisää: www.mll.fi/perheille 7
Media luo meille uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se tuo maailman tapahtumat lähemmäksi ja auttaa yhteydenpidossa läheisiin. Media saa aikaan kiistoja, ja se voi olla myös kiusaamisen väline. Lasten ja heidän vanhempiensa mediatekemiset voivat jo varhain lähteä eri raiteille, elleivät vanhemmat ole läsnä ja kiinnostuneita lastensa median käytöstä ja nauti mediasta yhdessä lasten kanssa. Media yhdistää ja erottaa Tehdään yhdessä Tehkää yhdessä mediaa Tehkää perheen oma lehti. Piirtäkää sarjakuva yhdessä tehdyn retken vaiheista. Lisätkää siihen perheen valokuvia ja kertomuksia. Kuvatkaa perheen esittelyvideo, harrastuksia, päivärytmiä tai vaikka matkakertomuksia. Lähettäkää perheen läheisille ihmisille lapsen piirustuksia, kertomuksia ja valokuvia. Viettäkää perheen yhteinen mediapäivä Kuvaamalla tuttujen satukirjojen kuvitusta ja lukemalla tarinaa videolle saadaan kätevästi oma elokuva. Anna lapsen kertoa omin sanoin, mitä kuvassa tapahtuu. Samoin voidaan kuvata lasten omia piirustuksia videolle. Myös lapsi voi kuvata. Tallentakaa ja jakakaa perheen yhteisiä kokemuksia Yhteisen päiväkirjan pitäminen tai lapsen vauvakirjan täyttäminen on mukavaa ja hyödyllistä puuhaa. Näitä molempia voi myös toteuttaa internetissä ja jakaa läheisille. Lasten kuvien nettiin laittamista kannattaa tarkkaan harkita: mihin kuvia laitetaan ja kenellä on niitä mahdollisuus päästä katsomaan. Ota selvää, voiko käyttämäänne sivustoa suojata salasanalla vain toivottujen henkilöiden käyttöön. Kehittäkää tai tulostakaa perheen valokuvia myös paperiversioiksi ja laittakaa kansioon. Paperikuvista saa tehtyä oman palapelin, muistipelikortit ja vaikka sukupuun. Kuvallinen sukupuu selventää konkreettisesti lapselle, kuka oli kukin isän isä, äidin äiti, setä, eno. 8
Kameraloru Ollaan koko perhe liikkeellä, (x2) meillä on kamera mukana Otetaan paljon kuvia katsotaan niitä sitten kotona. Isi tahtoo kuvata autoja (pyöriä, pupuja) äiti tahtoo kuvata kukkia (lintuja, ihmisiä) veli tahtoo kuvata taloja (kaloja, koiria...) Minä tahdon kuvata sinua! Leikkiohje: Tehdään koko perhe osoittamalla omia sormia. Kamera tehdään kurkistamalla sormista tehdyn neliön lävitse. Otetaan paljon kuvia: etusormi painaa kuvitteellista kameran nappia. Katsotaan niitä kotona: laitetaan kädet kuin lukisimme kirjaa. Kuvauskohteet leikitään matkimalla esim. autoa. Kohdassa sinua osoitetaan sormella toista ihmistä. Mutkia matkassa? Lapsi vetäytyy omaan mediamaailmaansa Lapsi voi tarvita rohkaisua ja aikuisen tukea, että hän oppii leikkimään ikätovereidensa kanssa. Mediasta ei ole ainoaksi kaveriksi. Mikään ei korvaa aikuisen läheisyyttä ja sitä, että aikuinen on lapselle läsnä ja tavoitettavissa, niin ajatuksen kuin tekojen tasolla. Aikuinen ei aina pääse mukaan lapsen peleihin ja mediakokemuksiin, silti hän voi olla mukana niissä puheissa ja leikeissä, joissa lapsi tuo kokemaansa esiin. On tärkeä olla tietoinen lasten tekemisistä, vaikka niihin ei pystyisi osallistumaan. 9
Media vie mukanaan Media vie huomaamatta suuren osan ajastamme. On tärkeää pohtia tietoisesti ajankäyttöä median parissa. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä omilla mediavalinnoillaan ja tavoillaan. Leikki on lapsen ensisijainen keino tutustua maailmaan, ei media. Jos lapsella on riittävästi muuta tekemistä: leikkejä, harrastuksia ja kavereita, media ei saa liian suurta roolia hänen elämässään. Aikuisen tehtävä on myös turvata lapselle riittävä uni. On hyvä muistaa, että tv:n katselu ja pelaaminen ennen nukkumaan menoa häiritsevät lapsen unta. Tehdään yhdessä Keksikää yhdessä vaihtoehtoista tekemistä Viettäkää mediavapaa päivä tai viikko. Mitä aikaisemmin perheen mediakäyttäytymisestä tehdään sopimuksia, sitä helpompi niitä on yhdessä toteuttaa. Pohtikaa median käyttöänne Pitäkää mediankäyttöpäiväkirja, vaikka yhden viikon ajan. Merkitkää muistiin mitä katsoitte tai luitte, miksi ja miten paljon? Keskustelkaa tuloksista ja niiden vaikutuksista. Laajentakaa median käyttöä Tietokone on monille pelikone, mutta myös tiedonlähde ja viestintäväline. Lähettäkää yhdessä sähköpostia tutuille tai puhukaa skypen välityksellä kaukaiselle sukulaiselle. Katselkaa koneelle tallennettuja kuvia ja etsikää internetistä lasta kiinnostavia aiheita. Ole kuitenkin tietoinen, että netistä voi hakemallasi hakusanalla tulla lapsille soveltumattomia sisältöjä! Tehkää perheen oma blogi. Lapsesta voi olla hauska myös kirjoitella ja piirtää tietokoneen avulla. Auta lasta valitsemaan hänelle sopivia mediasisältöjä Vierailkaa kirjastossa ja kerro lapselle, mistä löytyy lastenosasto. Pyydä hen- 10
kilökuntaa kertomaan ja esittelemään lapsille suunnattua materiaalia. Sopikaa yhdessä, mitä kirjoja lainataan, mitä pelejä pelataan, mitä ohjelmia katsotaan ja millä sivustoilla vieraillaan. Kivaa tekemistä ja opettavaisia pelejä voi löytää esimerkiksi tuttujen kirjahahmojen tai televisioohjelmien nettisivuilta. Mutkia matkassa? Lapsi viihtyy liian hyvin median parissa Median liikakäyttö voi heijastua pienelläkin lapsella tunne-elämän ongelmina, univajeena ja liikunnan puutteesta johtuvina vaivoina. Huolehdi turvallisista rajoista, arjen rytmistä ja tarjoa tilalle muuta tekemistä. Tutustu lapsen mediamaailmaan ja hänen kiinnostuksiin käyttämällä mediaa yhdessä. Sen jälkeen on helpompi ohjata lapsen mediavalintoja. Laatikaa selvät pelisäännöt ajankäyttöön median parissa. Pidä medialaitteet perheen yhteisissä tiloissa, niin säännöistä on helpompi pitää kiinni. Perheen pelisääntöihin kuuluu ajatus siitä, ettei kaikkea tarvitse ostaa, eikä kaikkea tarvitse katsoa tai pelata, vaikka lasten kaverit väittäisivät saavansa niin tehdä. 11
Matkaeväitä Anna aikaasi ja paneudu lapsesi median käyttöön. Tehkää, kokeilkaa, osallistukaa yhdessä, onnistutte varmasti! Mediakasvatus on aivan tavallista arjessa elämistä mediaa järkevästi käyttäen, yhdessä oppien ja sitä kyseenalaistaen. Tutustu lasten mediakulttuuriin. Ymmärrät enemmän muun muassa lasten leikkejä, heidän kieltään, toiveitaan ja tekemiään valintoja. Kun pelit alkavat kiehtoa, pelatkaa yhdessä. Tutustu peleihin etukäteen. Vanhemmille suunnattuja vinkkejä pelien valintaan löydät osoitteesta www.peliraati.fi Lisätietoa: www.mll.fi/lapsetjamedia Valokuvat: Jarkko Mikkonen. Ulkoasu ja taitto: Virpi Liinoja. Painopaikka: Miktor 2010 Opetu s - ministeriö