RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS

7 Tärinä Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta Turku.2. Matti Hult Asematie 3 Sivu (7) + liitteet 030 Nummela RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan uudistaminen radan itäpuolelta, Vihti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00 HELSINKI puh (09) 32 222 fax (09) 32 www.promethor.fi TURKU Rautakatu A 6 TURKU puh (02) 67 fax (02) 67 promet@promethor.fi

2/7 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Yleistä... 2 Mittaus- ja arviointimenetelmät... 3 Mittauslaitteet... Tärinän suositusarvot.... Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta....2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakennuksissa... 6.3 Runkomelun suositusarvot... 7 Selvitysalue ja mittauspisteet... 7 6 Mittaustulokset... 9 6. Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res... 9 6.2 Tärinän tunnusluku v w,9... 9 6.3 Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi... 6.3. Yleinen voimistuminen... 6.3.2 Resonanssitarkastelu... 6. Värähtelyn taajuussisältö... 3 6. Arvio runkomelun enimmäistasosta... 3 7 Tulosten tarkastelua... 7. Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski... 7.2 Tärinän vaikutus asumisviihtyvyyteen... 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu... 7. Muita huomioita... Johtopäätökset... 9 Kirjallisuutta... 7 Lisätietoja... 7 Liite Mittauspisteiden tulossivut Liite 2 Mittauspisteiden runkomelutulossivut Liite 3 Mittauspisteet ja mittaustulokset kartalla

3/7 TIIVISTELMÄ Vihdin kunta on tilannut Promethor Oy:ltä tärinäselvityksen Otalammen taajaman pohjoisosan (Helminharju) asemakaavoitusta ja radan itäpuolen vanhan kaavan uudistamista varten. Tässä selvityksessä on määritetty liikenteen alueille aiheuttama tärinä. Merkittävin tärinälähde alueella on Hanko Hyvinkää-junarata. Liikenteen aiheuttamaa tärinää mitattiin kaikkiaan kolmessatoista (3) pisteessä maasta. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus uusien rakennusten vaurioitumisriskin, tilojen asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Selvityksen tuloksia on tarkasteltu VTT:n esittämiä suositusarvoja käyttäen. Asumisviihtyvyyden kannalta arvioitujen tulosten perusteella Helmiharjun alueelle esitetään alue, jolle raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä johtuen ei suositella asuinrakentamista (liitteen kartta). Suoja-alueen leveys on suurimmillaan noin 0 m junaradasta. Tonttikohtaisella selvityksellä ja suunnittelulla suoja-alueelle rakentaminen voi olla mahdollista. Junaradan itäpuoleisella alueella tärinä on selvästi Helminharjun aluetta pienempää. Mittaustulosten perusteella 30 m suojaetäisyys junarataan on riittävä. Tonttikohtaisella selvityksellä ja suunnittelulla suoja-alueelle rakentaminen voi olla mahdollista. Esitetyt suojaetäisyydet on määritetty asuinrakennuksia varten. Liike-, teollisuus- ja toimistorakennuksia voidaan sijoittaa junarataa lähemmäs. Asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakentamiskelpoiseksi määritetyillä alueilla ei ole rakenteiden vaurioitumisriskiä. Kaavamääräyksenä suositellaan esitettävän arvot tärinän voimakkuudelle asumisviihtyvyyden kannalta. Kaavamääräys voidaan muotoilla esim. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa asuinrakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan C arvoa 0,30 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa. Runkomelun arviointitulokset ylittävät lähes kaikissa mittauspisteistä suositusarvon 3 db(a). Aikaisempien tutkimustemme ja kokemuksemme perusteella arviointimenetelmä pääsääntöisesti yliarvioi rakennukseen aiheutuvaa runkomelua. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Runkomeluriskistä johtuen selvityskohteen alueelle ei suositella rakennettavan osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevia asuinkerroksia.

/7 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi.. 2.. liikenteen aiheuttamaa tärinää Vihdissä Otalammen taajaman pohjoisosan (Helminharju) asemakaavoitusta ja radan itäpuolella vanhan kaavan uudistamista varten. Mittauksia suoritettiin ensimmäisellä viikolla kolmessa (3) pisteessä ja toisella viikolla kymmenestä () pisteestä maasta. Mittausjakson pituus kaikissa mittauspisteissä oli yksi () viikko. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus kohteessa ) rakennusten vaurioitumisriskin ja 2) tilojen asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksista arvioitiin lisäksi laskennallisesti tärinän aiheuttama runkomelutaso tyypillisessä asuinhuoneessa. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Kimmo Kokki, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. Vihdin kunnalta työtä on ohjannut Matti Hult. 2 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta", "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,9 VTT:n suositusten mukaan *. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO 2-2 mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,9. Värähtelyn tunnusluvulla v w,9 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä suurimpien painotettujen värähtelynopeuksien tehollisarvo pysyy 9 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin * VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää.

/7 myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raide- tai tieliikenteen aiheuttamia mm. tärinäsignaalien kestoajan, muodon ja amplitudin perusteella. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 26 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow-aikavakiolla määritetyistä A-painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 0, ja VTT:n tiedotteen 69, Ohjeita liikennetärinän arviointiin,, mukaisesti. VTT Working papers, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maakäytön suunnittelussa, 06, mukaan varmin arvio rakennuksen värähtelystä saadaan, kun tärinää mitataan suoraan edustavasta vertailukohteesta. Rakennuksen rungon ja välipohjien värähtelysuunnittelu tehdään VTT:n tiedotteen 69, Ohjeita liikennetärinän arviointiin,, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat datatallentimet Rion DA- kiihtyvyysanturit Metra KS-B/C. TÄRINÄN SUOSITUSARVOT. Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 02" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi.

6/7 Taulukko. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 02 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. < 30 > 30 2 < 30 > 30 6 < 2 30 3 > 30.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakennuksissa Ympäristönsuojelulaissa (nro 6/00) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 0) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,9 perustuen tiedotteessa 227 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 227 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Värähtelyn tunnusluku v w,9 0, B C D Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. 0, 0,30 0,60

7/7.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 26 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 09, on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 26 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 09 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit 30 Asuinhuoneistot 30/3 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 30/3 * Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 3 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot / * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Helminharjun alue sijaitsee Vainionmäen kohdalla Hyvinkää Karjaa-radan länsipuolella ja sijoittuu rautatien, Selintien ja Siippoontien rajaamalle alueelle. Tällä alueella sijaitsee kymmenen () mittauspistettä. Selvitysalueen toinen osa sijaitsee junaradan itäpuolella Lammelanrannan kohdalla kohtisuoraan Rinnetietä vastaan. Tällä Otalammentien ja Kalliotien väliin rajautuvalla alueella sijaitsee kolme (3) mittauspistettä. Selvitysalueiden merkittävin tärinälähde on rautatie. Mittauksia suoritettiin kolmessatoissa (3) pisteessä maasta. Mittausjakson pituus kaikissa mittauspisteissä oli yksi () viikko. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa ja 2. Mittauspisteissä maahan upotettiin 0 mm pituinen ja mm paksuinen terästanko, jonka päähän kiihtyvyysanturit asennettiin. Myöhemmin tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä tai tietä vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja rautatien tai tien suuntaista akselia x-suunnaksi.

/7 Kuva. Mittauspisteiden sijainnit Helminharjun alueella. MP MP2 MP3 Kuva 2. Mittauspisteiden sijainnit junaradan itäpuolella.

9/7 6 MITTAUSTULOKSET 6. Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Liitteessä on esitetty suurinta mitattua resultanttia kaikissa mittauspisteissä. Taulukko. mm/s). Suurimmat havaitut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res (suositusarvo Mittauspiste Mittauspaikka Etäisyys rautatiestä [m] Resultantti mp maa,.. :32 mp2 maa 0,2.. :3 mp3 maa 90 0,.. : mp maa 6, 23.. 6: mp maa 2,6 23.. 2:3 mp6 maa 9 0, 22.. :00 mp7 maa 3,7 7.. : mp maa 0,6 22.. 23: mp9 maa 0, 23.. :6 mp maa 0,9 23.. 6: mp maa 30 0,3.. :06 mp2 maa 2 0,2.. :3 mp3 maa (tiestä) 0,3 2.. :0 Pvm Klo 6.2 Tärinän tunnusluku v w,9 Ihmisen kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnuslukua käyttäen. Tunnusluku määritetään taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien tehollisarvoista huomioimalla suurinta tärinätapahtumaa viikon aikana. Taulukossa on esitetty määritetyt tunnusluvut. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä. Tunnusluvut on lisäksi esitetty karttapohjalle merkittyinä liitteessä 3.

/7 Taulukko. Maasta mitatut tärinän tunnusluvut v w,9 (uudessa asuinrakennuksessa suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Mittauspaikka Etäisyys rautatiestä [m] v w,9 z y x mp maa 0, 0,27 0, mp2 maa 0,0 0,0 0,0 mp3 maa 90 0,02 0,0 0,09 mp maa 0,3 0,7,7 mp maa 0, 0,6 0,3 mp6 maa 9 0, 0, 0, mp7 maa 3 0,3 0,2 0,2 mp maa 0,7 0,22 0,7 mp9 maa 0,0 0,03 0,02 mp maa 0,07 0,3 0,3 mp maa 30 0,02 0, 0,09 mp2 maa 2 0,02 0,02 0,02 mp3 maa (tiestä) 0,0 0, 0,0 6.3 Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 0 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan ensiksi maasta perustukseen siirtyvän värähtelyn vaimenemista käyttämällä taajuuskaistakohtaista kerrointa. Tämän jälkeen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. 6.3. Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn tasaista voimistumista siirtyessään rakennuksen perustuksesta runkoon ja lattiaan. Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka- (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k =,. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6.

/7 Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w,runko Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w,lattia mp 0, 0,0 mp2 0,02 0,0 mp3 0,03 0,0 mp 0,67 0, mp 0,6 0,23 mp6 0,22 0, mp7 0,29 0, mp 0,30 0, mp9 0,02 0,0 mp 0,3 0,03 mp 0,06 0,0 mp2 0,0 0,03 mp3 0,0 0,06 6.3.2 Resonanssitarkastelu Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu resonanssitaajuudella moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Mahdollinen resonanssi voidaan välttää värähtelysuunnittelulla mitoittamalla välipohjien ja rungon rakenteet huomioimalla maaperän tärinä. Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 =. Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Arviointitulokset on esitetty taulukoissa 7 ja.

2/7 Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella tehty rungon resonanssitarkastelu (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon resonanssitarkastelu v w2,runko Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,runko ylittää 0,30 mm/s) mp 0,26 - mp2 0,02 - mp3 0,0 - mp 0,77 ja mp 0, 3., ja mp6 0,32 mp7 0,29 - mp 0,36 mp9 0,03 - mp 0, - mp 0,0 - mp2 0,0 - mp3 0,06 - Taulukko. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella tehty lattian resonanssitarkastelu (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Lattian resonanssitarkastelu v w2,lattia Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,lattia ylittää 0,30 mm/s) mp 0,09 - mp2 0,02 - mp3 0,0 - mp 0,29 - mp 0, mp6 0,37 mp7,2 6.3, ja mp 0,7 mp9 0,0 - mp 0,06 - mp 0,02 - mp2 0,0 - mp3 0,2 -

3/7 6. Värähtelyn taajuussisältö Rakennusten perustuksiin arvioidut tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä terssikasitoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 6. Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 9 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Taulukko 9. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm (suositusarvo asuinhuoneistossa on 3 db(a)) Mittauspiste L prm [db(a)] z y x mp 6 3 7 mp2 2 3 37 mp3 39 mp 6 6 mp 37 2 mp6 23 29 33 mp7 37 9 mp 27 3 mp9 22 33 30 mp 39 3 mp 29 mp2 33 3 3 mp3 27 3 Lainaus VTT:n tiedotteesta 26, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaaantavana.

/7 7 TULOSTEN TARKASTELUA 7. Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Koska mitattujen tärinäsignaalien taajuussisältö on osittain alle Hz, niin tässä raportissa rakennusten vaurioriskiä arvioidaan vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja pienimpään suositusarvoon mm/s (vertaa luku.). Mittauspisteessä (Helminharjun alue, etäisyys radasta m) resultantti ylittää mm/s. Muissa mittauspisteissä tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,,7 mm/s ovat selvästi suositusarvoa mm/s pienempiä. 7.2 Tärinän vaikutus asumisviihtyvyyteen Maasta mitatut tärinän tunnusluvun v w,9 arvot ovat 0,0,7 mm/s. Tunnusluku ei täytä (ovat suurempia) suositusarvoa 0,30 mm/s (luokka C suositus uusien normaalien asuinrakennusten sunnittelussa) mittauspisteissä,,, 7 ja. Kyseiset pisteet sijaitsevat Helmiharjan uudiskaava-alueella rautatien läheisyydessä. Värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksessa Lattian ja rungon värähtelyn yleiseen voimistumiseen perustuvaa VTT:n arviointimenetelmää käyttäen mittauspisteessä mp arvioitu rungon tärinän tunnusluvun v w,runko arvo 0,67 mm/s ei täytä (ylittää) suositusarvoa 0,30 mm/s mittauspisteessä mp arvioitu rungon tärinän tunnusluvun v w,runko arvo 0,6 mm/s ei täytä (ylittää) suositusarvoa 0,30 mm/s mittauspisteessä mp7 arvioitu lattian tärinän tunnusluvun v w,lattia arvo 0, mm/s ei täytä (ylittää) suositusarvoa 0,30 mm/s kaikissa muissa mittauspisteissä arvioidut tärinän tunnuslukujen v w,runko ja v w,lattia arvot täyttävät (eivät ylitä) suositusarvot 0,30 mm/s. Värähtelyn yleisen voimistumisen perusteella mittauspisteiden mp, mp ja mp7 alueella rungon ja lattian värähtely valmiissa rakennuksessa saattaa ylittää suositusarvon 0,30 mm/s.

/7 Rakennuksen rungon resonanssitarkastelu Rakennuksen rungon resonanssitarkastelun avulla voidaan määrittää rakennusten korkeudet (kerrosmäärä), joita tulee välttää alueen rakentamisessa. Rungon värähtelyn resonanssitarkasteluun perustuvaa VTT:n arviointimenetelmää käyttäen mittauspisteessä mp arvioidut tärinän tunnusluvun v w2,runko arvot eivät täytä (ylittävät) suositusarvoa 0,30 mm/s terssikaistoilla ja Hz ei vaatimuksia kerrosmäärän suhteen. mittauspisteessä mp arvioidut tärinän tunnusluvun v w2,runko arvot eivät täytä (ylittävät) suositusarvoa 0,30 mm/s terssikaistoilla 3., ja Hz alueelle voidaan rakentaa yksikerroksisia asuinrakennuksia mikäli muut tarkastelut mahdollistavat alueelle rakentamisen. mittauspisteessä mp6 arvioidut tärinän tunnusluvun v w2,runko arvot eivät täytä (ylittävät) suositusarvoa 0,30 mm/s terssikaistalla Hz alueelle voidaan rakentaa yksikerroksisia tai vähintään kolmikerroksisia asuinrakennuksia mikäli muut tarkastelut mahdollistavat alueelle rakentamisen. mittauspisteessä mp arvioidut tärinän tunnusluvun v w2,runko arvot eivät täytä (ylittävät) suositusarvoa 0,30 mm/s terssikaistalla Hz alueelle voidaan rakentaa yksikerroksisia tai vähintään kolmikerroksisia asuinrakennuksia mikäli muut tarkastelut mahdollistavat alueelle rakentamisen. kaikissa muissa mittauspisteissä arvioidut tärinän tunnusluvun v w2,runko arvot täyttävät (ovat pienempiä) suositusarvot 0,30 mm/s. Rakennuksen lattian resonanssitarkastelu Rakennuksen lattian resonanssitarkastelun avulla voidaan määrittää välipohjien ominaistaajuudet, joita tulee välttää alueen rakentamisessa. Lattian värähtelyn resonanssitarkasteluun perustuvaa VTT:n arviointimenetelmää käyttäen asuinrakennusten lattioiden (ala- ja välipohjien) ominaisuudet tulee mitoittaa siten, että lattian resonanssitaajuus ei ole Hz mittauspisteessä mp Hz mittauspisteessä mp6 välillä 6 Hz mittauspisteessä mp7 Hz mittauspisteessä mp.

/7 Edellä mainittujen mittauspisteiden alueella rakennuksen ala- ja välipohjien suunnittelussa tärinä tulee huomioida resonanssi-ilmiön välttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa välipohjien jännevälien mitoittamista siten, että käytettävällä jännevälillä ja välipohjarakenteella ominaistaajuus ei osu Hz taajuusalueille. Esimerkiksi P32 ontelolaattaa käyttäen jännevälin tulee olla enintään 7 metriä tai vaihtoehtoisesti vähintään metriä. 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Tärinäsignaaleista arvioitu runkomelutaso asunnoissa ylittää suositusarvon 3 db(a) mittauspisteitä 6 ja 9 lukuun ottamatta kaikissa mittauspisteissä. Mittauspisteissä mp2 ja mp2 ylitys on vähäinen. Runkomelun arviointi värähtelymittauksista on kuitenkin osoittautunut monissa kohteissa epäluotettavaksi. Menetelmä maaperäolosuhteista riippuen saattaa yliarvioida runkomelua merkittävästi. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Todelliset runkomelutasot pystytään toistaiseksi selvittämään luotettavasti ainoastaan äänitasomittauksilla. Kartta- ja arviointitulostarkastelun perusteella voidaan arvioida, että mittauspisteiden,, 7,, ja lisäksi runkomeluriski on olemassa mittauspisteen alueella erityisesti mahdollisissa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevissa asuinkerroksissa. 7. Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Mittausten aikana maa ei ollut roudassa. JOHTOPÄÄTÖKSET Helminharjun alue Asumisviihtyvyyden kannalta arvioitujen tulosten perusteella Helmiharjun alueelle esitetään alue, jolle raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä johtuen ei suositella asuinrakentamista (liitteen kartta). Suoja-alueen leveys on suurimmillaan noin 0 m junaradasta. Tonttikohtaisella selvityksellä ja suunnittelulla suoja-alueelle rakentaminen voi olla mahdollista. Junaradan itäpuolen alue Junaradan itäpuoleisella alueella tärinä on selvästi Helminharjun aluetta pienempää. Mittaustulosten perusteella 30 m suojaetäisyys junarataan on riittävä. Tonttikohtaisella selvityksellä ja suunnittelulla suoja-alueelle rakentaminen voi olla mahdollista. Yleisesti Esitetyt suojaetäisyydet on määritetty asuinrakennuksia varten. Liike-, teollisuus- ja toimistorakennuksia voidaan sijoittaa lähemmäs junarataa.

7/7 Asumisviihtyvyyden kannalta asuinrakentamiskelpoiseksi määritetyillä alueilla ei ole rakenteiden vaurioitumisriskiä. Luvussa 7.2 on esitetty resonanssitarkastelun perusteella vältettäviä rungon ja lattian ominaistaajuuksia. Rakennuksien sijoittuessa liitteessä esitetyn suoja-alueen ulkopuolelle, resonanssitarkastelua (vältettäviä ominaistaajuuksia) ei tarvitse huomioida. 9 KIRJALLISUUTTA Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 26, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 09 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers, J. Törnqvist ja A. Talja, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 06 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 227, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 0 Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 02 Standardi NS 76.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 999 Standardi ISO 2, Mechanical Vibration And Shock Evaluation Of Human Exposure To Whole-body Vibration, Osat ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi 997 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Promethor Oy Jani Kankare Promethor Oy sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi puh. 0 6 3 puh. 0 7 002

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu (3)..-.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x.. :32, 0,29 0,67,3.. :7,0 0,23 0, 0,9.. : 0,9 0, 0,6 0,3.. 2: 0, 0, 0,6 0,6.. : 0,7 0, 0, 0,7 7.. :9 0,7 0, 0, 0,.. 6:06 0,7 0, 0,39 0,6.. 9:22 0,7 0,9 0,3 0,.. 3:3 0,7 0,3 0,7 0,66.. 3:2 0,7 0,3 0,39 0, 7.. 2:03 0,7 0,2 0,37 0,6.. :06 0,6 0,2 0,3 0,.. 2: 0,6 0,2 0,37 0,9.. :6 0,6 0, 0,3 0,.. 22: 0,6 0,3 0,37 0, MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x.. :32 0,2.. 2: 0,30.. :32 0,.. : 0,.. :32 0,23.. : 0,39.. :7 0,0.. : 0,22.. 2: 0,3 7.. :9 0,0.. 2:37 0,22.. 3:3 0,30.. 9:22 0,07.. 2:7 0,22.. :7 0,29.. 6:06 0,07.. 3:3 0,9 7.. :9 0,29 7.. 2:03 0,07.. 3:2 0,9.. 9:22 0,29.. 2: 0,07.. :6 0,9.. : 0,27.. : 0,06.. 2: 0,9.. 2:37 0,26.. 2: 0,06.. : 0,7.. 6:06 0,26.. 2:7 0,06.. 3:2 0,7 7.. : 0,.. 3:3 0,06 7.. 2:22 0,7.. :6 0,.. 2:9 0,06.. :3 0,7.. 22: 0,2 2.. :23 0,06.. :26 0,.. :06 0,2.. 2:37 0,0.. : 0,.. 3:2 0,2 v w,9 = 0, v w,9 = 0,27 v w,9 = 0, Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 2 (3)..-.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x.. :3 0,2 0,03 0, 0,2.. : 0, 0,02 0,09 0,0 7.. 2:0 0, 0,02 0,07 0,06.. 2:9 0, 0,03 0,09 0,0.. 6: 0, 0,02 0,0 0,0.. 22: 0, 0,03 0,07 0,0.. : 0, 0,02 0,07 0,06.. 3:7 0, 0,02 0,06 0,06.. :6 0, 0,03 0,0 0,06.. 2: 0, 0,02 0,07 0,06.. 22:0 0, 0,02 0,0 0,06.. 3:7 0, 0,02 0,06 0,06.. 3: 0, 0,02 0,07 0,0.. : 0, 0,02 0,06 0,06.. 3:02 0, 0,02 0,07 0,06 MP 2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x.. :3 0,0.. :3 0,0.. :3 0,0.. 2:6 0,0.. 3:26 0,03.. 3:7 0,03.. 22:0 0,0.. 2:3 0,03.. : 0,03.. :6 0,0 7.. 2:0 0,03.. 9: 0,03.. 2: 0,0 2.. 9:2 0,03.. :6 0,03.. 3:29 0,0.. 3:7 0,03.. 2:3 0,03.. : 0,0.. : 0,03.. :2 0,03.. 2:3 0,0.. 3:29 0,03 2.. 9:2 0,03.. 2:9 0,0.. 22:0 0,03.. : 0,03.. 22: 0,0 7.. 2: 0,03.. 3:29 0,03.. 2:36 0,0.. 3:23 0,03.. 3:23 0,02.. 9: 0,0.. 22: 0,03 7.. 2:0 0,02 7.. : 0,0.. : 0,03.. 22:0 0,02.. 9: 0,0.. 2:9 0,03.. 2: 0,02.. 6:0 0,0.. 2:6 0,03.. :0 0,02 v w,9 = 0,0 v w,9 = 0,0 v w,9 = 0,0 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 3 (3)..-.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 3.. : 0,2 0,03 0, 0,7.. :30 0,2 0,03 0, 0,.. :6 0,2 0,03 0,3 0,.. : 0,2 0,03 0,3 0,.. :2 0,2 0,03 0, 0,.. 2:30 0,2 0,03 0, 0,.. 3:7 0,2 0,02 0, 0,2.. :23 0,2 0,02 0, 0,2.. 2:6 0,2 0,02 0, 0,2.. :2 0, 0,02 0,09 0,2.. 3: 0, 0,02 0,09 0,2.. 22:0 0, 0,02 0, 0,.. 3:29 0, 0,02 0,2 0,.. 3:7 0, 0,02 0, 0,2.. 6:0 0, 0,02 0,0 0, MP 3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x.. :6 0,0.. 2:30 0,06.. :6 0,0.. 2:30 0,0.. :23 0,06.. 2:30 0,06.. :30 0,0.. 3:7 0,0.. 3:7 0,06.. 6:0 0,0.. :2 0,0.. :30 0,06.. :2 0,0.. :30 0,0.. : 0,06.. : 0,0.. :6 0,0.. 3:7 0,0.. 3:7 0,0.. : 0,0.. :2 0,0.. 3:7 0,0 3.. : 0,0.. 6:0 0,0.. :23 0,0.. :0 0,0.. :23 0,0.. 2:6 0,0.. 22: 0,0.. 3: 0,0.. 3: 0,0.. 3:02 0,0.. 2:6 0,0.. :26 0,0.. 3:29 0,0.. 2:9 0,0.. 2: 0,0.. 3:7 0,0.. :26 0,0 3.. : 0,0.. 2: 0,0.. : 0,0.. 3:29 0,0.. 22:0 0,0 2.. 9: 0,0 v w,9 = 0,0 v w,9 = 0,06 v w,9 = 0,07 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 23.. 6: 6,, 2, 0.. :06,2 0,7,7,07 22.. :0 3, 0,67,6 3,6 7.. :3 3,3 0,2,2 3, 22.. :3 3,0 0,7 0,96 2, 22.. :07 2, 0,3,30 2,66 22.. 3:09 2,7 0,9, 2,6 2.. 22:37 2,7 0,62, 2,7 23.. :29 2,6 0,,00 2,.. :2 2, 0,7,3 2,3.. :3 2,3 0,, 2,29.. 2:2 2,3 0,7,60,97.. 3:9 2,2 0,7 0,92 2,7.. 6:9 2,2 0,2,3.. 7:6 2, 0,36,0 2 MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 23.. 6: 0,39 23.. 6: 0, 23.. 6: 2,.. :06 0,29.. 2:2 0,6.. :06,73 22.. :0 0,2 22.. :0 0,60 7.. :3, 2.. 22:37 0,.. 6:9 0, 22.. :0,09 7.. :3 0,9 7.. :3 0, 22.. :3,0.. 2:2 0, 2.. 3: 0,9 22.. :07 0,97 22.. :07 0, 2.. 22:37 0, 2.. 22:37 0,9 22.. 22: 0, 2.. :02 0,.. :3 0,90 22.. :3 0,7 22.. :07 0,6.. 2:2 0,7.. :3 0,.. :06 0,6 23.. :6 0, 2.. :02 0, 9.. 2:0 0, 22.. 3:09 0,.. 2: 0, 2.. 2:03 0, 23.. :29 0,2 22.. 3:09 0,.. 2: 0,3.. 2: 0,.. :2 0, 22.. 22: 0,.. :2 0,76 23.. 2: 0, 22.. 3:09 0,.. 6:9 0,76 v w,9 = 0,3 v w,9 = 0,7 v w,9 =,7 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 23.. 2:3 2,6 0, 2,60 0,7.. 2:2, 0,36,2 0,92 22.. :0,3 0,3,27 0,70 9.. 7:37,2 0,2, 0,3 7.. :, 0,3 0,9 0,7.. :2, 0,,0 0,2.. :3,0 0,26 0,96 0,9 9.. 2:09 0,9 0,2 0,79 0,7 22.. :07 0,9 0,2 0,3 0,.. 7: 0, 0, 0,7 0,.. 2: 0, 0, 0,79 0, 23.. 2: 0, 0, 0,0 0, 2.. 3: 0, 0, 0,79 0,79.. :06 0, 0,22 0,73 0,9 9.. 6:7 0, 0, 0,7 0,3 MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x.. 2:2 0,7.. 2:2 0,.. 2:2 0,36 2.. 22:37 0, 9.. 7:37 0,62 22.. :0 0,3 22.. :0 0, 23.. 2:3 0,9.. 6:9 0,30 2.. :7 0,3.. :2 0,3 9.. 2:09 0,29.. :3 0, 22.. :0 0, 2.. 3: 0,26 22.. : 0, 7.. : 0, 9.. 6:7 0,26 22.. 22: 0,.. :3 0, 22.. :0 0,26 2.. 2:7 0,.. 6:9 0,2 22.. 3: 0,26 23.. 7:3 0,.. 7: 0, 7.. 22:09 0,26 23.. 2: 0, 22.. :07 0,36 22.. :07 0, 2.. 3:0 0, 9.. 6:7 0,3.. :22 0, 9.. 6:7 0,09.. :2 0,3 2.. :03 0,.. 3:9 0,09.. :06 0,33 22.. 3:09 0,2 9.. 7:37 0,09 9.. 2:09 0,3.. : 0,23 2.. 2:29 0,09 22.. :0 0,30 2.. :7 0,22 v w,9 = 0, v w,9 = 0,6 v w,9 = 0,3 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 6 (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 22.. :00 0, 0,2 0,3 0,3 22.. 22: 0, 0,23 0,3 0,37 2.. :7 0,3 0, 0,30 0,.. 2:2 0,3 0,23 0,27 0,29.. :3 0,3 0, 0,2 0,22 2.. 22:37 0,3 0,9 0,22 0,27 2.. 2:29 0,3 0,9 0, 0,32.. 2: 0,3 0, 0,2 0,2 23.. 7:3 0,3 0, 0, 0,2 2.. 2:7 0,3 0, 0,22 0,2 2.. : 0,3 0, 0,9 0,23 2.. 3:0 0,2 0,3 0, 0,23.. :06 0,2 0, 0,7 0, 9.. 6:7 0,2 0,7 0, 0, 2.. :23 0,2 0, 0,2 0,23 MP 6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 22.. 22: 0, 22.. :00 0, 22.. 22: 0,.. 2:2 0, 22.. 22: 0, 22.. :00 0,.. :3 0,09 2.. :7 0,2 2.. 22:37 0,2 2.. :7 0,09.. :3 0,2.. 2:2 0,2 2.. 2:7 0,09.. 2:2 0, 2.. 2:29 0, 22.. :00 0,09.. 2: 0, 2.. :7 0, 9.. 6:7 0,0 2.. 2:29 0, 2.. :23 0, 23.. 6: 0,0 2.. 22:37 0,0 2.. 2:7 0, 23.. 7:3 0,0 2.. : 0,0.. 2: 0,09 2.. 2:29 0,0 9.. 7:37 0,0.. :3 0,09.. :2 0,07 23.. 7:3 0,07 2.. : 0,09 22.. 3: 0,07.. :06 0,07 2.. 3:0 0,0 9.. : 0,07.. :2 0,07 23.. 6: 0,0 2.. 22:37 0,07 2.. 2:7 0,07 23.. 7:3 0,0 2.. :23 0,07 22.. 3: 0,06 9.. 6:7 0,0 v w,9 = 0, v w,9 = 0, v w,9 = 0, Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 7 (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 7.. :,7 0,,6 0,7 23.. 6:, 0,2, 0,2.. 2:2,2 0,69,0 0,.. :06, 0,3, 0,60 22.. 22:, 0,9,3 0,2 23.. :29, 0,29,02 0,.. 2:,0 0, 0,97 0,9 22.. 3:09,0 0,37 0,9 0,36 22.. :00,0 0,9 0, 0,.. :3 0,9 0,6 0,92 0,7 22.. :07 0,9 0,2 0,9 0,6 2.. 2:29 0,9 0,7 0, 0,3 9.. 2:0 0,9 0,30 0,6 0, 23.. 2: 0,9 0,6 0,2 0,2 23.. 2:33 0,9 0,23 0, 0,7 MP 7 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 22.. 22: 0,2 7.. : 0,60 2.. 22:37 0,26.. 2:2 0,29 23.. 6: 0,.. :06 0,2 2.. :7 0,27.. 2:2 0, 7.. : 0,22 2.. 22:37 0,26.. :06 0,3 22.. :00 0,22 22.. :00 0,26 22.. 3:09 0,3 2.. :3 0,2 2.. 2:29 0,23 22.. 22: 0,3 2.. 2:7 0,2 2.. 3:0 0,23 23.. :29 0,3.. 2: 0,.. :2 0,22.. :3 0,33 2.. :7 0, 2.. :3 0,2 22.. :00 0,32.. 2:2 0, 23.. 7:33 0, 22.. :07 0,32 22.. 22: 0,.. 2: 0,.. 2: 0,32 23.. 6: 0,9.. :3 0, 23.. 2: 0,3.. :3 0,9 23.. 2: 0,9 23.. 2:33 0,30.. :7 0,9 2.. :03 0, 9.. 2:0 0,30 23.. 2: 0,9 2.. 2:7 0,7 2.. :7 0,29 7.. 22:09 0, v w,9 = 0,3 v w,9 = 0,2 v w,9 = 0,2 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 22.. 23: 0,6 0,37 0, 0,39 7.. 9: 0,6 0, 0, 0,36.. 22:2 0, 0,37 0,2 0,6 2.. 23:37 0, 0,26 0, 0,3 22.. 6:00 0, 0,27 0,2 0,.. :06 0, 0, 0,3 0,37 2.. 6:7 0, 0, 0,36 0,39 9.. :37 0, 0, 0,3 0,33 23.. 22: 0, 0,2 0,39 0,.. 3: 0, 0,7 0,3 0,.. 9:2 0, 0,2 0,33 0,37 2.. :0 0, 0, 0,33 0,30 2.. 2:03 0, 0,7 0,3 0,36 22.. 9:07 0, 0, 0,3 0,26.. :2 0, 0,23 0,30 0,32 MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x.. 22:2 0,9 22.. 23: 0,26.. 22:2 0, 22.. 23: 0, 2.. 23:37 0,9 22.. 6:00 0, 23.. 22: 0,3 22.. 6:00 0, 2.. 6:7 0, 2.. 6:7 0,.. :06 0,7.. :06 0, 2.. 23:37 0, 9.. :37 0,7 22.. 23: 0, 22.. 6:00 0,.. 22:2 0,7 2.. 23:37 0, 2.. :0 0,.. 3: 0, 2.. 3:29 0,.. :2 0,09.. 2:7 0,.. 9:2 0,3 2.. 3:29 0,09 2.. 6:7 0, 7.. 9: 0,3 2.. : 0,0.. 9:2 0, 2.. : 0,3 2.. 3:03 0,0 2.. :0 0, 2.. : 0,2.. :9 0,0 7.. 9: 0, 2.. 2:03 0,2 9.. 3:0 0,0 23.. 22: 0, 22.. : 0,2 2.. 2:03 0,07 9.. : 0, 23.. :33 0,2 22.. :09 0,07 22.. :09 0,3 2.. :0 0,2 v w,9 = 0,7 v w,9 = 0,22 v w,9 = 0,7 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,30 0, 0, 0, 0, 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 9 (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 23.. :6 0, 0,02 0,09 0,0 2.. 2: 0, 0,0 0,03 0,06 2.. 2:0 0, 0,02 0,06 0,0 2.. : 0,0 0,0 0,0 0,0 2.. :36 0,0 0,0 0,03 0,02 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - MP 9 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 23.. :6 0,0 23.. :6 0,03 2.. 2: 0,02 2.. 2:0 0,0 2.. 2:0 0,02 23.. :6 0,0 2.. : 2.. : 0,02 2.. 2:0 0,0 2.. 2: 2.. 2: 0,0 2.. : 0,0 2.. :36 2.. :36 0,0 2.. :36 0,0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - v w,9 = 0,0 v w,9 = 0,03 v w,9 = 0,02 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 23.. 6: 0,9 0,7 0,67 0,2 23.. :6 0, 0, 0,2 0,72 2.. 2:7 0, 0,2 0,7 0,6.. :0 0, 0,3 0, 0,7 2.. : 0,7 0,3 0,2 0,67 2.. :3 0,7 0, 0,6 0,.. :7 0,7 0, 0,7 0,62 23.. :29 0,7 0,3 0,9 0,66 2.. 3: 0,7 0, 0,36 0, 22.. 3:09 0,7 0, 0,6 0, 2.. :03 0,6 0, 0, 0,6 23.. 2: 0,6 0,2 0, 0,7 22.. :07 0,6 0, 0,3 0, 23.. 3:7 0,6 0, 0,3 0, 22.. 22: 0, 0,09 0, 0,7 MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 23.. :6 0,0 2.. 2:7 0,33 23.. :6 0, 23.. 6: 0,07 22.. 3:09 0,30 23.. 6: 0,3 2.. : 0,0 23.. 6: 0,2.. :7 0,26.. :7 0,0 2.. :3 0,26 2.. : 0,26 23.. 2: 0,0 22.. 3:09 0,2.. :0 0,2 2.. 2:0 0,0 23.. :6 0,2 22.. :07 0,23 22.. :07 0,0 2.. :03 0,9 2.. :03 0,23.. :0 0,0 22.. 22: 0,9 2.. 3: 0,22.. :2 0,0 22.. :07 0, 23.. 2: 0,22 2.. :03 0,0 2.. : 0, 2.. 2:0 0,22 2.. 3: 0,0.. :6 0, 23.. :29 0,2 23.. 3:7 0,0.. :7 0, 2.. 2:7 0,2.. :6 0,0 9.. 7:37 0, 23.. 3:7 0,2 23.. :29 0,0 23.. :29 0,7 22.. 3:09 0,2 22.. 3:09 0,0.. :0 0,7 2.. :3 0, v w,9 = 0,07 v w,9 = 0,3 v w,9 = 0,3 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x.. :06 0,3 0,0 0,33 0,9 22.. :3 0,3 0,03 0,32 0,7 2.. : 0,3 0, 0,29 0,2 2.. 22:37 0,3 0,0 0,2 0,.. 2:2 0,3 0,03 0,27 0,3 23.. 2: 0,2 0,0 0, 0, 22.. 3:09 0,2 0,03 0,2 0, 9.. 2:09 0,2 0,03 0, 0,3 23.. :29 0,2 0,02 0, 0, 2.. 2:29 0,2 0,03 0, 0, 9.. : 0,2 0,03 0,9 0, 23.. 6: 0,2 0,03 0,7 0,3 22.. 22: 0,2 0,02 0,9 0,.. :7 0,2 0,03 0, 0, 2.. 3:0 0,2 0,0 0, 0, MP Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 2.. 22:37 0,02.. :06 0, 2.. 22:37 0, 22.. :3 0,02 22.. :3 0, 22.. :3 0,0.. :06 0,02.. 2:2 0,.. :06 0,07 2.. : 0,02 2.. 22:37 0,2 2.. 3:0 0,07 9.. 2:09 0,0 22.. 3:09 0, 9.. 2:09 0,07 2.. 3:0 0,0 9.. : 0,09.. :7 0,07 2.. 2:03 0,0 2.. 3:0 0,09 2.. 2:03 0,07 23.. 2: 0,0 9.. 2:09 0,09 2.. :02 0,06.. :7 0,0 22.. 22: 0,0 2.. : 0,06.. 2:2 0,0 2.. 2:29 0,0 23.. 2: 0,06 22.. :07 0,0 2.. :7 0,0 22.. :07 0,0 2.. :02 0,0 23.. 2: 0,0 23.. 6: 0,0 23.. 6: 0,0 22.. :07 0,0.. :2 0,0.. :2 0,0 22.. :00 0,0.. 2:2 0,0.. 3:9 0,0 22.. :00 0,07.. 3:9 0,0 v w,9 = 0,02 v w,9 = 0, v w,9 = 0,09 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 2 (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x.. :3 0,2 0,0 0,3 0,2 2.. : 0,2 0,0 0,9 0,.. :36 0,2 0,09 0, 0,.. :36 0, 0,0 0,09 0, 2.. : 0, 0,02 0,0 0,3 2.. : 0, 0,02 0, 0,0 2.. 3:9 0, 0,02 0,0 0,0.. :36 0, 0,02 0,0 0,0 9.. 3:0 0, 0,02 0,0 0,0.. 6:09 0, 0,0 0,03 0,09 2.. :36 0, 0,0 0,0 0,07 2.. : 0, 0,02 0,07 0,06 9.. :0 0, 0,02 0,03 0,0 2.. :9 0, 0,0 0,03 0,07 9.. 3:3 0, 0,0 0,06 0,0 MP 2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x.. :36 0,02 2.. : 0,02 2.. : 0,02 23.. :23 0,0.. :36 0,02.. :36 0,02 23.. : 0,0.. :3 0,02 2.. :36 0,02 2.. 0:9 0,0.. :36 0,02 2.. : 0,02 2.. :37 0,0 2.. : 0,0.. 6:09 0,0 2.. : 0,0 2.. :36 0,0 2.. :9 0,0.. :36 0,0 2.. : 0,0 2.. 3:9 0,0.. :3 0,0 9.. 3:29 0,0 9.. 3:0 0,0 2.. : 0,0.. :36 0,0 2.. : 0,0 23.. 9:33 0,0 23.. 23: 0,0 9.. :0 0,0 2.. : 0,0 2.. : 0,0.. :36 0,0 23.. 22:3 2.. 3:39 0,0 2.. : 0,0 2.. : 23.. 23:3 0,0 2.. :23 0,0 2.. : 2.. : 0,0 23.. 9:33 0,0 2.. :26 9.. 3:3 0,0 9.. 3:3 0,0 v w,9 = 0,02 v w,9 = 0,02 v w,9 = 0,02 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta - Helminharju ja radan itäpuoli (Otalampi) Sivu 3 (3)..-2.. Suurimmat resultantit (Suositusarvo (max),0 mm/s) Mitatut suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi z y x 2.. :0 0,3 0,2 0,2 0,2 2.. : 0,2 0,0 0,9 0, 2.. 9: 0,2 0,0 0,9 0, 2.. :2 0,2 0,0 0, 0,2 2.. 7:2 0,2 0,0 0, 0, 23.. 2:36 0,2 0,0 0, 0,0 9.. :3 0,2 0,02 0, 0, 23.. :2 0,2 0,09 0, 0,07 23.. 3:2 0,2 0,0 0,3 0,09 23.. :0 0,2 0,07 0,3 0, 22.. :0 0,2 0,07 0, 0,09 23.. :39 0, 0,09 0, 0,09 23.. : 0, 0,07 0, 0,09 2.. :7 0, 0,0 0, 0, 2.. 7:7 0, 0,09 0,2 0, MP 3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,9 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max Pvm Klo v w,max z y x 2.. :0 0,0 2.. :0 0,3 2.. :0 0, 23.. :39 0,0 2.. : 0,09 2.. : 0,07 23.. 3:2 0,0 2.. 7:2 0,0 2.. 7:2 0,06 2.. :7 0,0 2.. :2 0,06 2.. :2 0,0 2.. 7:7 0,0 22.. :0 0,06.. 7:6 0,0 23.. :0 0,03 9.. :3 0,0 9.. :3 0,0 23.. :0 0,03 2.. 9: 0,0 2.. :7 0,0 23.. 2:36 0,03 23.. : 0,0 22.. :0 0,03 2.. 7:0 0,03 23.. 2:36 0,0 2.. 7:7 0,03 23.. :2 0,03 23.. :0 0,0 23.. 3:2 0,03 23.. : 0,03 23.. :6 0,0 2.. 9: 0,03 23.. : 0,02 23.. :2 0,0 22.. :3 0,03 2.. 9: 0,02 22.. :27 0,0 23.. :39 0,03 22.. :0 0,02 23.. : 0,0.. : 0,03 23.. :6 0,02 2.. 7:7 0,0 23.. :0 0,03 v w,9 = 0,0 v w,9 = 0, v w,9 = 0,0 Tärinän spektrit :n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin (viiva) rakennuksen perustukseen arvioitu taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittaussuunnissa. 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, z -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, x -suunnassa 3, 0 0,0 0,0 0,03 0,02 0,0,3,6 2, 3, y -suunnassa 0 z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen