MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 17.8.2017 / LBer Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA Sisällys 1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet maakuntakaavan tarkistuksessa... 2 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset... 3 3. Vähittäiskaupan suuryksikkö... 5 4. Keskustatoiminnot (C,c,ca)... 7 5. Keskustatoimintojen ulkopuolelle sijoittuva vähittäiskauppa (km, km-1, km-2)... 9 6. Kaupan ohjauksen toteutumisen tarkastelu... 12 7. Esitys kaupan ohjauksen ratkaisuksi maakuntakaavan tarkistuksessa... 15 8. Vaikutusten arviointi... 21 VIITTEET... 30 1
1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet maakuntakaavan tarkistuksessa Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.5.2017 voimaan tullut muutos vaikuttaa maakuntakaavan vähittäiskaupan ohjaustarpeisiin ja -perusteisiin. Vähittäiskaupan suuriyksikön kokoraja on noussut 4000 k-m²:iin ja velvoite osoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitus maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla on poistettu. Lakimuutoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on myös tarkennettu keskustan määritelmää. Maakuntakaavan tarkistuksen lähtökohtana on ollut, että sen kaupallinen palveluverkko perustuu tuoreeseen, 24.9.2014 vahvistettuun ja 25.10.2014 lainvoimaiseksi tulleeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaan. Palveluverkko käsittää keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueet sekä vähittäiskaupan suuryksiköt. Vähittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alarajat on määritetty koko maakunta koskevassa vähittäiskaupan suuryksikkö -määräyksessä. 4. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kohteet ja keskustatoimintojen alakeskukset (C, Ca) on valmisteluvaiheessa siirretty maakuntakaavan tarkistukseen sellaisenaan. Jyväskylän C- aluetta lukuun ottamatta keskustatoimintojen alueille ja osalle keskustatoimintojen alakeskuksia osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköjä (yli 2000 k-m²) koskeva enimmäismitoitus. Osalla keskustatoimintojen alakeskuksista ei ole sallittu vähittäiskaupan suuryksiköitä. Osa kuntakeskuksista on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavassa taajamana. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat on määritetty koko maakuntaa koskevassa vähittäiskaupan suuryksikkö - määräyksessä. Kokoraja on 3000 k-m² lukuun ottamatta erikoistavarakauppaa suurimmissa kuntakeskuksissa. Maakuntakaavan tarkistusta varten on selvitetty mm. maakunnan taajamarakennetta ja taajamien palvelutasoa. Selvitysten pohjalta on osoitettu tiivistettävät taajamat, joissa mm. on tunnistettavissa toiminnallinen, muusta taajamasta erottuva keskusta. Muut taajamat ja kuntakeskukset osoitetaan merkinnällä a, kunta- tai palvelukeskus. MRL -muutosten ja tehtyjen selvitysten pohjalta on tarpeen tarkastella keskustatoimintoja suhteessa seudullisesti merkittäviin tiivistettäviin taajamiin. Lisäksi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kokoraja on tarkistettava vastaamaan voimassa olevaa MRL -säädöstä. 2
2. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset Maakuntakaavan laadittaessa on MRL 28.n sisältövaatimusten lisäksi huomioitava maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (luku 9 a). Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset muuttuivat 1.5.2017 voimaan tulleella lakimuutoksella (21.4.2017/230, HE 251/2016 vp). MRL 9 a LUKU, VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET: 71 a (21.4.2017/230) Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b (8.4.2011/319) Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. (21.4.2017/230) 71 c (8.4.2011/319) Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. (21.4.2017/230) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. 71 d (8.4.2011/319) Asemakaavan oikeusvaikutukset vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiseen Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä. (Finlex 10.8.2017, Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132) 3
MRL:n muutoksessa vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja on nostettu 2 000 kerrosneliömetristä 4 000 kerrosneliömetriin. Kokorajan noston perusteena on ottaa huomioon vähittäiskaupan toimialan kehittämisen tarpeet sekä tavoite edistää toimivan kilpailun kehittymistä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden erityinen ohjaustarve perustuu niiden usein aikaansaamiin merkittäviin yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen tai kaupan palvelujen saavutettavuuteen kohdistuviin vaikutuksiin. Velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella on poistettu. Muutoksen jälkeen velvoitetta enimmäismitoituksen osoittamiseen sovelletaan vain maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle erityisellä merkinnällä osoitettaviin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Enimmäismitoitus voitaisiin osoittaa esimerkiksi tietyn maakuntakaavassa osoitetun vähittäiskaupan suuryksikköalueen enimmäiskerrosalana tai yksittäisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskerrosalana. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Mitoituksen osoittaminen mahdollistaa myös sen, että alueelle sijoittuvien kaupallisten palveluiden vaikutukset voidaan arvioida riittävällä tavalla. Velvoite ottaa huomioon kaupan laatu perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle on poistettu. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue. Vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa myös muualle. Tällöin on edellytyksenä, että se on perusteltua ottaen huomioon kaupan palvelujen saavutettavuus. Sijoittumiseen muualle voi olla myös muita perusteita kuitenkin niin, että palvelujen saavutettavuus tulee aina ottaa huomioon. Muita perusteita voisivat olla esimerkiksi toimivan kilpailun kehittymisen edistäminen ja erilaisten liiketoimintamallien kehittäminen. Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan kaupan palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden tai esimerkiksi matkailukeskusten sijaintiin ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksiin saavuttaa nämä palvelut eri kulkumuodoilla. Keskusta-alueen määrittelyä on lakimuutoksen yhteydessä tarkennettu. Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallisesti keskeistä aluetta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja, kuten erikoiskauppaa, päivittäistavarakauppaa, vapaa-ajan palveluja ja julkisia palveluja sekä merkittävässä määrin eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta. Keskusta-alue on hyvin saavutettavissa ja sinne on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta. Keskusta-alue on kunnan keskustaajaman tai sen alakeskuksen osa-alue ja keskustaaluetta ympäröi aina taajama-alue. Olemassa olevat keskusta-alueet, niiden mahdolliset laajennusalueet sekä uudet keskusta-alueet voidaan osoittaa maakunta- ja yleiskaavassa keskustatoimintojen alueina. (HE 251/2016 vp) 4
3. Vähittäiskaupan suuryksikkö Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kokorajan tarkistus on tehty jo maakuntakaavan tarkistuksen luonnosvaiheessa ennakoiden tulevaa MRL:n muutosta, joka kokorajan osalta oli lakiehdotuksen mukaan määrä tulla voimaan ilman siirtymäsäännöstä. Ratkaisua on käsitelty viranomaisten kanssa käydyissä työneuvotteluissa kaavan valmisteluvaiheessa sekä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa 31.5.2017. Seudullisesti merkittävän suuryksikön kokorajan muutos 3000:sta 4000 k-m²:iin on tehtävä lakimuutoksen vuoksi. Muutoksen vaikutuksia on kuvattu MRL:n muutoksen HE 251/2016 vp perusteluissa. Koonti vaikutuksista on esitetty tämän muistion kohdassa 8. 4. vaihemaakuntakaavan kaupan ohjauksen taustamuistiossa asetettu 3000 k-m²:n seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kokoraja todetaan varsin tiukaksi, kun sitä tarkastellaan suhteessa vähittäiskaupan kokonaiskerrosalatarpeeseen vuoteen 2030 ulottuvassa tarkastelussa. Tarkastelun perusteella kokorajan lakimuutokseen perustuva nostaminen 3000:sta 4000 k-m²:iin ei olennaisesti muuttaisi maakuntakaavan ohjausvaikutusta. Kaupan kokonaiskerrosalatarve ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden rajat on esitetty alla olevassa kaaviossa. Vasen (sininen) pylväs kuvaa kuntakohtaista teoreettista kunnan omaan ostovoimakehitykseen perustuvaa kaupan kerrosalatarvetta. Oikea (punainen) pylväs kuvaa kaavaehdotuksen seudullisesti merkittävien suuryksiköiden enimmäismitoituksen summaa kunnassa. Punaiset vaakaviivat ovat maakuntakaavassa määritellyn seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikön rajoja (5 000 k-m2 ja 3 000 k-m2). Seudullisuusrajat ovat useimpien kuntien osalta varsin alhaisia verrattuna myös kunnan omaan eli paikalliseen tarpeeseen. Lähde: Kauppa ja Keski-Suomen 4. Vaihemaakuntakaava, Keski-Suomen liitto/kaupan työryhmä 18.4.2013. 5
4. vaihemaakuntakaavan koko maakuntaa koskeva vähittäiskaupan suuryksikkö -määräys korjataan maakuntakaavan tarkistuksessa vastaamaan voimassa olevaa lakia (korjattavat kohdat yliviivattu): Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3000 4000 k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m² muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3000 4000 k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Määräykseen liitetään apukartat kuntakeskustaajamien yhtenäisistä asemakaava-alueista, joiden rajaukset tarkistetaan tarvittaessa vastaamaan nykytilannetta. Kaupallisten vyöhykkeiden rajaukset säilyvät entisellään ja niitä osoittavat kartat liitetään ao. määräyksiin (km-1 ja km-2). Muilta osin koko maakuntaa koskevan määräyksen sisältöä ja mahdollisia muutostarpeita on tarkasteltu suhteessa kaupan ohjauksen ratkaisun kokonaisuuteen, jota on käsitelty tässä muistiossa. Määräyksen mukaisen erikoistavarakaupan ohjaus on todettu käytännössä toimivaksi, koska ohjauksessa on huomioitu kaupan laatua määritettäessä palvelujen saavutettavuuden näkökulma ja mm. liikenteelliset vaikutukset. Erikoistavarakaupalla tarkoitetaan tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunutta myymälää. Erikoiskauppa kerää asiantuntemustaan tiettyyn tuoteryhmään ja siihen liittyviin palveluihin. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin, mutta voi myös keskittyä päivittäisten tavaroiden kuten elintarvikkeiden myyntiin. Erikoiskauppojen toiminnan ytimenä ovat henkilökohtainen palvelu, korkea asiantuntemus ja erikoistunut tuotevalikoima. Erikoiskaupoille on tyypillistä myös pyrkimys keskeiseen sijaintiin kaupunkirakenteessa ja hakeutuminen lähelle toisiaan, sillä tiiviit palvelukeskittymät ovat vetovoimaisia ostosympäristöjä. (4. vaihemaakuntakaava, Santasalo & Heusala 2002, www.kauppa.fi). Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa on 15.4.2017 alkaen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piirissä. Paljon tilaa vaativaa kauppaa ei ole määritelty laissa. Hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Ympäristöministeriö on vuonna 2000 antanut suosituksen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulkinnasta. Sen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuuluu moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. (4. vaihemaakuntakaava, Ympäristöministeriö 2000: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta, HE 251/2016 vp) Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleisimmin päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa marketmyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaralla tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. (4. vaihemaakuntakaava, www.kauppa.fi). Vähittäiskauppa on kuluttajia palvelevaa kauppaa. Vähittäiskauppa välittää kuluttajille tuotteita teollisuudesta ja tuotannosta erilaisten tukkuportaiden välityksellä. Vähittäiskaupan kokonaiskuvassa vähittäiskauppa jakautuu kahteen ryhmään, joissa päivittäistavara- ja tavaratalokaupat muodostavat oman ryhmänsä. Toisen ryhmän muodostavat erikoiskaupat, joista suurimpia toimialoja ovat autokauppa, tekstiili- ja vaatekauppa sekä apteekit. (4. vaihemaakuntakaava, Santasalo & Koskela 2008). 6
4. Keskustatoiminnot (C,c,ca) Maakuntakaavan tarkistusta varten on tehty taajamatoimintojen päivitys, joka koskee kaikkia Keski- Suomen 4. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintoja. Maakuntakaavan tarkistuksen asutusrakenteen rungon muodostavat seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat ja kaupallinen palveluverkko. Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat korostavat kaavan strategista otetta. Lisäksi esitetään osana asutusrakennetta kunta-/palvelukeskukset. Keskustatoiminnot ja niiden alakeskukset sekä kunta-/palvelukeskukset muodostavat keskusverkkomaisen monikeskuksisen aluerakenteen. Taajamarakenteen muodostuminen on kuvattu taustamuistiossa Taajamaaluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa, joka on päivitetty 16.8.2017 sekä Suomen ympäristökeskuksen raportissa 32/2016 Suomen taajamarakenne - Taajamien seututason luokittelu Seudullisesti merkittäviä tiivistettäviä taajamia ovat kaupunki- ja maaseudun keskustaajamat sekä sellaiset taajamat, joissa on seudullisesti merkittäviksi määritellyistä palveluista vähintään 50 %. Seudullisesti merkittäviä tiivistettäviä taajamia on 18: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski. Jämsänkoski ja Kuhmoinen ovat aluerakenteellisesti Jämsän keskustatoimintojen alakeskuksia, Laukaa ja Muurame vastaavasti Jyväskylän ja Suolahti vastaavasti Äänekosken. Seudullisesti merkittävillä tiivistettävillä taajamilla on toiminnallinen, muusta taajamasta erottuva keskusta. MRL:n muutoksen yhteydessä on tarkennettu keskustatoimintojen alueen määritelmää. Perustelujen mukaan keskusta-alue on kunnan keskustaajaman tai sen alakeskuksen osa-alue ja keskusta-aluetta ympäröi aina taajama-alue. Olemassa olevat keskusta-alueet, niiden mahdolliset laajennusalueet sekä uudet keskusta-alueet voidaan osoittaa maakunta- ja yleiskaavassa keskustatoimintojen alueina. Mikäli seudullisesti merkittävässä tiivistettävässä taajamassa on 4. vaihemaakuntakaavan mukainen keskustatoimintojen alue (C, c) tai keskustatoimintojen alakeskus (ca), siirtyvät nämä maakuntakaavan merkinnät tarkistettuun kaavaan. Lisäksi on tarkasteltu kaupan ohjauksen näkökulmasta niitä seudullisesti merkittäviä tiivistettäviä taajamia, joissa ei ole 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu ca-kohdemerkintää, mutta joissa kaikissa on keskustatoimintojen alue. Tarkastelun lähtökohtana on vähittäiskaupan suuryksikkömitoituksen poistamisedellytysten arviointi maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilta ja keskustatoimintojen verkon muotoutumisen edellytykset. Tämän vuoksi on keskustatoimintojen alakeskusten sijoittumista kuntakeskuksiin syytä tarkastella yhdyskunta- ja aluerakenteellisten perusteiden lisäksi kuntakeskuksiin kohdistuvan, paikalliseen ostovoimaan perustuvan vähittäiskaupan kokonaiskerrosalatarpeen perusteella. 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaate on ollut, että jos kaupan yhteenlasketusta kerrosalatarpeesta 50 % riittää kaupan suuryksikön toteuttamiseen, tulee se tarkastella maakuntakaavoituksen yhteydessä ja tarvittaessa ohjata sijoittumista maakuntakaavalla. Tarkastelun perusteella camerkintä tulisi osoittaa tiivistettäviin taajamiin sijoittuvien keskustatoimintojen alueiden lisäksi Konneveden, Toivakan ja Uuraisten kuntakeskuksiin. 7
Alla olevassa kaaviossa on esitetty paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k-m2. Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi 19500 4000 15500 5300 10200 4200 Joutsa 16800 3500 13300 4500 8800 3400 Jyväskylä 501400 102400 399000 135500 263500 109000 Jämsä 70400 14400 56000 19000 37000 15300 Kannonkoski 5200 1100 4100 1400 2700 1100 Karstula 13000 2600 10400 3500 6900 2800 Keuruu 33600 6800 26800 9100 17700 7300 Kinnula 5500 1100 4400 1500 2900 1200 Kivijärvi 3700 800 2900 1000 1900 800 Konnevesi 8800 1800 7000 2400 4600 1900 Kuhmoinen 7400 1500 5900 2000 3900 1600 Kyyjärvi 4400 900 3500 1200 2300 1000 Laukaa 71800 14700 57100 19300 37800 15600 Luhanka 2500 500 2000 700 1300 300 Multia 5600 1200 4400 1500 2900 1300 Muurame 38200 7800 30400 10300 20100 8300 Petäjävesi 15900 3200 12700 4300 8400 3500 Pihtipudas 13500 2700 10800 3700 7100 2900 Saarijärvi 32300 6600 25700 8700 17000 7000 Toivakka 8600 1700 6900 2400 4500 1900 Uurainen 14300 2900 11400 3900 7500 3100 Viitasaari 22900 4700 18200 6100 12100 5000 Äänekoski 66700 13600 53100 18000 35100 14500 Keski-Suomi 982000 200500 781500 265300 516200 213000 Lähde: 4. vaihemaakuntakaava, Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG 2012 Johtopäätökset: Keskustatoimintojen alueet tai kohteet (C,c) ovat 4. vaihemaakuntakaavan mukaisia: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski sekä Joutsa ja Karstula. Näissä kaikissa on seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama. Suunnittelumääräystä tarkennetaan vastaamaan muuttuvaa kaupan ohjauksen ratkaisua. Saadun palautteen perusteella merkintään liitetään C-aluevarauksia osoittavat kartat. Keskustatoimintojen alakeskus (Ca) -merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskus-merkintää esitetään niihin seudullisesti merkittäviin tiivistettäviin taajamiin, joissa ei ole C -aluetta tai -kohdetta. Näitä ovat kuntakeskukset Hankasalmi, Kinnula, Kyyjärvi, Kuhmoinen, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Pihtipudas sekä Jyväskylän alakeskukset Eteläportti, 8
Kuokkala, Palokka ja Vaajakoski, Jämsän alakeskus Jämsänkoski sekä Äänekosken alakeskus Suolahti. Lisäksi keskustatoimintojen alakeskuksen kohdemerkintä esitetään Konneveden, Toivakan ja Uuraisten kuntakeskuksiiin, joissa paikalliseen ostovoimaan perustuvan, vuoteen 2030 ulottuvan arvion mukaan vähittäiskaupan kokonaiskerrosalatarve ylittää maakuntakaavan vähittäiskaupan ohjaustarpeen kynnyksen. Kunta-/palvelukeskuksen merkinnällä (a) osoitetaan ne taajamat ja kuntakeskukset, joissa ei selvityksen perusteella ole seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa eikä paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve ylitä maakuntakaavan ohjauskynnystä. Näitä kohteita ei osoiteta keskustatoimintojen merkinnällä (C,c,ca). 4. vaihemaakuntakaavan ca-merkintä poistuu esitetyin perustein Korpilahden, Tikkakosken, Hallin, Länkipohjan ja Lievestuoreen taajamista. Kaupan ohjauksen osalta a-merkintä tarkoittaa, että näihin kohteisiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Käytännössä muutos ei vaikuta näiden kohteiden kaupan ohjaukseen, koska 4. vaihemaakuntakaavassa näillä kohteilla on ca-merkintä, johon liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan niihin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan nostaminen vaikuttaa maakuntakaavan kaupan ohjaukseen myös kunta- /palvelukeskuksissa. Merkintämuutokset on esitetty kaaviossa tämän muistion kohdassa 6. 5. Keskustatoimintojen ulkopuolelle sijoittuva vähittäiskauppa (km, km-1, km-2) Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa on huomioitu MRL:n muutoksen (319/2011) siirtymäsäädös paljon tilaa vaativan kaupan osalta. Myös palvelujen saavutettavuus on huomioitu 4. vaihemaakuntakaavan mukaisessa palveluverkkoratkaisussa. Keskustatoimintojen ulkopuolelle sijoittuvien km- km-1 ja km-2 -kohteiden ja -alueiden vaikutuksia on arvioitu sekä 4. vaihemaakuntakaavan että maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä ja niiden osalta maakuntakaavaratkaisu on todettu toimivaksi ja kohteiden sijainti niiden saavutettavuuden, aluerakenteen ja yhdyskuntarakenteen osalta perustelluksi. Myös kunnissa on ratkaisu todettu toimivaksi. Vähittäiskaupan suuryksiköitä (km) on 4. vaihemaakuntakaavassa 11 kappaletta. Maakuntakaavan tarkistuksessa kaksi Äänekosken kuntakeskustaajamaan rajautuvaa km-merkintää (Kotakennäs ja Äänekoskentie, pohjoinen) korvataan kaupallisen vyöhykkeen osoittavalla merkinnällä km-1 muuttamatta merkintöjen mahdollistamaa vähittäiskaupan kokonaismitoitusta tai mitoitusperusteita. Perusteena on valtatien 4 muuttuneet järjestelyt Kotakennään kohdalla, joiden vuoksi alueen maankäyttöä on kuntatasolla tarkasteltava uudelleen. Maakuntakaavan tarkistuksessa osoitettavia vähittäiskaupan suuryksiköitä on tämän teknisen muutoksen jälkeen 9 kappaletta. Muuramen Saunakylän km-merkinnän nimi muutetaan Sillanniityksi muuttamatta määräystä. Km -merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueille. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama-alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa 9
sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu ja palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja laatua koskeva suunnittelumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kaupallisia vyöhykkeitä (km-1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho. Maakuntakaavan tarkistuksessa uutena kaupallisena vyöhykkeenä osoitetaan Äänekosken Kotakennään ja Äänekoskentien välinen alue, jossa on 4. vaihemaakuntakaavassa ollut kaksi erillistä kmkohdemerkintää. Teknisellä muutoksella huomioidaan vt 4:n parantaminen Äänekosken kohdalla. Valtatien parantamisen yhteydessä valtatien linjaus ja liittymäjärjestelyt muuttuvat ja tuottavat tarpeen alueen maakäytön suunnittelulle osana Äänekosken kuntakeskustaajamaa. Alueen vähittäiskaupan kokonaismitoitusta tai mitoitusperusteita ei muuteta. Km-1 -merkinnällä osoitetuilla alueilla on tai niille voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitus, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Vyöhykkeille ohjataan sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu ja palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus on tarpeen sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelyiden toteuttamiseen. Kaupallisia vyöhykkeitä (km-2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m². Määrittely perustuu ostovoimaperusteisen tarvelaskelman lisäksi analyysiin myymälärakennusten lukumäärästä eri kokoluokissa Jyväskylän kaupungin keskustaajamassa. Johtopäätökset: Määräysten muuttamiselle ei ole osoittautunut tarvetta työ- ja viranomaisneuvottelujen eikä saatujen lausuntojen perusteella kaavan valmistelun edettyä ehdotusvaiheeseen. Kaupan laadun huomioimisella varmistetaan palvelujen saavutettavuuden huomioon ottaminen vähittäiskaupan sijoittumisessa. Ohjausvaikutuksen varmistamiseksi määräyksiin kuitenkin tulisi lisätä maininta palvelujen saavutettavuuden huomioimisesta. Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan kaupan palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden tai esimerkiksi matkailukeskusten sijaintiin ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksiin saavuttaa nämä palvelut eri kulkumuodoilla. Keskustatoimintojen alueiden (C,c,Ca) ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuriksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden osoittamisen yhteydessä on huomioitu palvelujen saavutettavuus 4. vaihemaakuntakaavan selvitysten mukaisesti. 10
Alla olevassa havainnekuvassa on esitetty vähittäiskaupan suuryksikkö (km) -kohteet sekä kaupalliset vyöhykkeet (km-1 ja km-2) sovitettuna Ramboll Oy:n tuottamalle karttapohjalle, jossa on havainnollistettu maakunnan saavutettavuutta autolla. Joukko- ja kevyellä liikenteellä ovat parhaiten saavutettavissa Jyväskylän seutu ja kuntakeskukset. Km -kohteet ja kaupalliset vyöhykkeet sijaitsevat keskustojen ja valta- ja rautateiden kehittämisakselien tuntumassa. km-1- ja km-2 -alueita havainnollistava merkintä (ei mittakaavassa) km-kohteita havainnollistava merkintä (ei mittakaavassa) Lähde: Ramboll Oy, Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, vaikutusten arviointiraportti 11.4.2017 (saavutettavuusanalyysikartta). 11
6. Kaupan ohjauksen toteutumisen tarkastelu 4. vaihemaakuntakaavan mukaisen kaupan ohjauksen toteutumista maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla ja keskustatoimintojen alakeskuksissa ja vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan muutoksen merkitystä on selvitetty tarkastelemalla kuntien asemakaavoja ja niiden vähittäiskaupan suuryksikkövarauksia (kaavan mukainen rakennusoikeus). Lisäksi on tarkasteltu Tilastokeskuksen toimipaikkalaskurin tietojen perusteella vähittäiskaupan sijoittumista kuntiin. vähittäiskaupan suuryksiköt (KM) asemakaavoissa 4 vaihemaakuntakaavan C- tai Ca -alueilla KM yli 4000 kem, yht kem Alla olevassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan suuryksiköt (asemakaavojen KM-varaukset), maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla C,Ca, joilla on 4. vmk:ssa vähittäiskaupan suuryksikkömitoitus (KM-yksiköt yli 2000 k-m²). Tarkastelussa on pyritty huomioimaan myös mahdolliset 15.4.17 alkaen vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittävät paljon tilaa vievän kaupan asemakaavavaraukset. Maakuntakaava C,Ca, Asemakaavat KM KM-mitoitus (>2000 kem) yht, kem Kunta KM yli 4000 kem, kpl KM yht kem Jyväskylä * * * * 280145 Joutsa 1 5855 5855 10000 5855 Jämsä 3 17260 20160 50000 20160 Karstula 2 10259 10259 10000 10259 Keuruu 2 14000 14000 25000 14000 Saarijärvi 1 7000 9885 25000 9885 Viitasaari 0 0 4000 20000 4000 Äänekoski 2 11800 11800 50000 69427 Jyväskylä: * * * * * >Eteläportti 0 0 0 35000 0 >Kuokkala 0 0 0 20000 0 >Palokka 0 0 0 20000 0 >Vaajakoski 1 6500 8800 20000 0 Hankasalmi kk 0 0 2500 10000 2500 Laukaa kk 0 0 8300 20000 8300 Muurame kk 0 0 0 15000 0 Petäjävesi kk 0 0 0 10000 0 Lähteet: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 14.6.2017 / Asemakaavan seurantalomakkeet, aluevaraukset KM, Kuntien ajantasa-asemakaavakartat. *Jyväskylän C-alueelle ei ole osoitettu KMmitoitusta. Jyväskylän C-alueen asemakaavojen KM-varauksia ei ole selvitetty. Asemakaavojen KMluvussa (KM yht.) on mukana kaikki KM:t. 12
Tilastokeskuksen toimipaikkalaskurin tietojen mukaan suurimmat vähittäiskaupan yksiköt keskittyvät niihin kuntiin, joissa on 4. vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköt sallivat keskustatoimintojen alueet, ja osin keskustatoimintojen ulkopuolisiin km -kohteisiin. Tilastokeskuksen tietojen perusteella voi myös todeta, että pienempää vähittäiskauppaa ja päivittäistavarakauppaa (lähikauppaa) on sijoittunut jokaiseen Keski-Suomen kuntaan. Lähde: 4. vaihemaakuntakaava Kaupan sijoittuminen, koko- ja laatuluokitus. Lähde: Kunnittainen toimipaikkalaskuri, Tilastokeskus 020617 47112 Pienet 47113 Valintamyy 47114 Elintarvike-, 47199 Pienoistavar atalot, 47111 Isot supermarket mälät (yli makeis- ym. 47191 erikoistumat 451 supermarket it (yli 400 100 m², kioskit Itsepalvelut 47192 t.myymälät Moottoriajo it (yli 1000 m², enintään enintään (enintään avaratalot Tavaratalot (enint. 2500 neuvojen C ca ca km km-1 km-2 Kunta m²) 1000 m²) 400 m²) 100 m²) (yli 2500 m²) (yli 2500 m²) m²) kauppa 453 47 Moottoriajo neuvojen osien ja varusteiden kauppa Vähittäiskau ppa (pl. moottoriajo neuvojen kauppa) 1 4 2 2 2 1..Jyväskylä* 8 14 45 21 7 3 6 50 44 682 1 3 1..Jämsä 2 2 9 6 5 10 5 139 1 1 1 1..Äänekoski 2 3 7 2 5 8 8 90 1 1..Keuruu 2 1 3 2 1 4 5 67 1 1..Saarijärvi 2 2 4 1 2 5 2 57 1 1..Viitasaari 2 1 3 1 1 5 5 41 1..Joutsa 2 2 1 1 2 2 38 1 1..Karstula 1 2 1 1 3 36 1 1 1..Laukaa 1 4 4 3 1 9 3 60 1 1..Muurame 1 1 1 1 5 3 37 1..Hankasalmi 1 5 1 2 2 1 33 1..Petäjävesi 1 2 1 1 19 1..Pihtipudas 3 2 1 1 3 35 1..Kyyjärvi 1 16 1..Uurainen 2 1 1 19 1..Kuhmoinen 1 3 1 1 16 1..Toivakka 2 6..Konnevesi 2 1 14..Kinnula 1 1 8..Kannonkoski 2 7..Multia 1 1 6..Kivijärvi 1 1 5..Luhanka 2 4 keskustatoimintojen alakeskus ca, ei seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä ei vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei keskustatoimintojen alue tai kohde maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue/kohde c tai ca, vähittäiskaupan suuryksikkömitoitus (>2000 kem),*jyväskylän C-alueella ei mitoitusrajoja vähittäiskaupan kokonaismitoitus keskustatoimintojen ulkopuolella (km, km-1,km-2) Lähde: Tilastokeskus, kunnittainen toimipaikkalaskuri 2.6.2017. Punaisella on merkitty Tilastokeskuksen toimipaikkalaskurin luokituksen mukaiset yli 1000 k-m² isot supermarketit, yli 2500 k-m² tavaratalot ja yli 2500 k-m² itsepalvelutavaratalot sekä 4. vaihemaakuntakaavan mukaiset keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset, joissa on vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva enimmäismitoitus (C- ja ca-merkintöjen numeroinnilla osoitetaan merkintöjen kohdentuminen ja lukumäärä kunnittain). Johtopäätökset: Seurannan perusteella Keski-Suomessa on joitakin yli 4000 k-m² ylittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä ja moni näistä on sijoittunut keskustatoimintojen alueille. Joillakin keskustatoimintojen alueilla kaupunki- tai kuntarakenne on jo rakentunut ja on niin tiivis, että toiminnallisesti sopivaa tilaa yli 4000 k-m² vähittäiskaupan suuryksiköille voi olla hankalasti löydettävissä. Kaikilla 4. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla ja vähittäiskaupan suuryksiköt sallivilla keskustatoimintojen alakeskusten alueilla on voimassa oleva asemakaava ja monissa kunnissa myös lainvoimainen tai tekeillä oleva yleiskaava. Seurannan perusteella maakuntakaavassa ei ole tarpeen esittää vähittäiskaupan suuryksikköjen kokonaismitoitusta keskustatoimintojen alueille tai kohteille eikä keskustatoimintojen alakeskuk- 13
siin. 4. vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen kohteille ja osaan alakeskuksista oli asetettu 10 000-50 000 k-m 2 :n kohdekohtainen vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva enimmäismitoitus. Mitoitus huomioi vähittäiskaupan suuryksiköt, joiden kokoraja oli aiemman voimassa olleen lain mukainen 2000 k-m 2. Jyväskylän keskustaan enimmäismitoitusta ei asetettu. Lakimuutoksella on vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nostettu 4000 k-m 2 :iin. Keskustatoimintojen alueille, joilla on ollut vähittäiskaupan suuryksikkömitoitus, on kuntien asemakaavoissa osoitettu 1-3 yli 4000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alakeskusten asemakaavoissa ei juurikaan ole yli 4000 k-m 2 :n vähittäiskaupan yksikön mahdollistavia varauksia. Keskustatoiminnot ja alakeskukset voidaan perustellusti osoittaa Suomen ympäristökeskuksen selvityksen perusteella määritettyihin seudullisesti merkittäviin tiivistettäviin taajamiin. Selvityksen mukaan näissä on tunnistettavissa toiminnallinen, muusta taajamasta erottuva keskusta. Lisäksi keskustatoimintojen alakeskus on osoitettu kolmeen kuntakeskukseen (Konnevesi, Toivakka ja Uurainen), joissa ei ole tunnistettu seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa, mutta joissa on toiminnallinen keskusta-alue ja joissa vuoteen 2030 ulottuvan arvion mukaan kaupan yhteenlasketusta kerrosalatarpeesta 50% riittää kaupan suuryksikön toteuttamiseen (4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaate, Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupan taustamuistio 18.4.2013). Kaupan ohjauksen ratkaisu, jolla seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa pyritään ohjaamaan seudullisesti merkittäviin kuntakeskusten ja taajamien keskuksiin osoittamalla nämä keskukset keskustatoimintojen alueina ja poistamalla vähittäiskaupan suuryksikkömitoitus näiltä alueilta, toteuttaa MRL:n muutoksen tavoitteita. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue. Keskustatoimintojen kohteiden ja -alueiden suunnittelumääräykset on kuitenkin syytä tarkistaa siten, että varmistetaan mm. elinympäristön laadun, toimivan kilpailun ja kaupan palvelujen tasapuolisen saavutettavuuden toteutuminen maakuntakaavan MRL:ssä määriteltyjen sisältövaatimusten mukaisesti. 14
7. Esitys kaupan ohjauksen ratkaisuksi maakuntakaavan tarkistuksessa Keski-Suomen liiton esitys kaupan ohjauksen ratkaisuksi maakuntakaavan tarkistuksessa: C, Ca -alueet ja -kohteet osoitetaan seudullisesti merkittäviin tiivistettäviin taajamiin. Nämä vastaavat toiminnoiltaan ja rakenteeltaan taajamia, joissa on keskeiset keskustatoiminnot Lisäksi ca -merkintä kuntakeskuksiin, joissa paikallisen ostovoimaan perustuva vähittäiskaupan kem-tarve on yli 2x4000 k-m 2 (Konnevesi, Toivakka, Uurainen) C, ca -alueilta ja kohteilta poistetaan vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitus. Merkintöjen määräyksiä täydennetään siten, että varmistetaan riittävä kaupan ohjaus. a -kohteina esitetään muut kunta- ja palvelukeskukset. Maakuntakaavan yleismääräys: ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä yli 4000 k-m 2 vähittäiskaupan suuryksiköitä Vähittäiskaupan koko maakuntaa koskeva määräys säilytetään muutoin sisällöltään ennallaan, tarkistetaan apukarttojen tarve. Erikoistavarakaupan ohjaus (k-m 2 -rajat, kaupan laadun kytkentä palvelujen saavutettavuuteen) säilytetään Keskustatoimintojen ulkopuoliset km, km-1 ja km-2 merkinnät ja määräykset: ei muutoksia. Toimineet kaupan ohjauksessa hyvin ja MRL-muutoksen jälkeen ohjausvaikutus korostuu (keskustapainotus). Saavutettavuus on huomioitu alueita kohdennettaessa. Tilastokeskuksen, Liiteri-tietopalvelun ja kuntien ajantasa-asemakaavakarttojen tietojen pohjalta tehdyn tarkastelun perusteella vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ohjaava enimmäismitoitus ei ole tarpeen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla. Maakuntakaavan keskustatoimintojen ulkopuolelle sijoittuvan vähittäiskaupan ohjaus on osoittautunut toimivaksi sijoittumisen ohjauksen ja palvelujen saavutettavuuden sekä vähittäiskaupan kokonaismitoituksen osalta (km-, km-1-, km-2 -kohteet ja -alueet). Maakuntakaavan tarkistuksen vaikutusten arvioinnin perusteella maakuntakaavan vähittäiskaupan sijoittumisen ohjaus on toimiva ja perusteltu mm. saavutettavuuden osalta. Ramboll oy: Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, vaikutusten arviointiraportti, 4. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnit Enimmäismitoituksen poistamisella pyritään mahdollistamaan kaupallisen palvelutarjonnan ja kaupan toimialan kilpailun kehittyminen keskusta-alueilla. Tavoitteena on tiiviiden taajamien keskustojen elinvoimaisuuden tukeminen ja kaikki väestöryhmät huomioivan sekä kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä saavutettavien kaupallisten palvelujen monipuolistuminen. Ratkaisua käsiteltiin kuntakaavoittajien ja ELY-keskuksen tapaamisessa Keski-Suomen liitossa 10.8.2017. Materiaali oli toimittu etukäteen kaikkiin kuntiin ja sitä oli mahdollista kommentoida erikseen myös sähköpostilla. Esitettyä ratkaisua puollettiin. Sen vaikutukset on kuitenkin syytä arvioida lain edellyttämällä tavalla huomioiden sisältövaatimukset, mm. toimivan kilpailun edistäminen. Kaupan laadun ohjauksen säilyttämistä kytkettynä palvelujen saavutettavuuden huomioimiseen pidetään tarpeellisena. Pienten, a-merkinnällä osoitettavien kuntien osalta ratkaisu on ok, samoin se, että Uurainen, Toivakka ja Konnevesi nousisivat ca-luokkaan kaupan kerrosalatarpeen perusteel- 15
la. Tarkemmat yhtenäisiä asemakaava-alueita ja Jyväskylän yhtenäistä keskustaajama-aluetta koskevat rajaukset ja C- ja ca-alueiden aluevarausten rajaukset on hyvä säilyttää edelleen, näitä karttoja on käytännössä tarkemmassa suunnittelussa tarvittukin. Sovittiin, että ao. kartat liitetään Merkinnät ja määräykset -asiakirjaan. Yhtenäiset asemakaava-aluekartat erikoiskauppaa koskien tulisi päivittää karttarajauksia voisi yleispiirteistää nykyisestä. Kunnat toimittavat tarvittaessa muutosesitykset karttarajauksiin. Seurantataulukon KM-kerrosalavarauksia voidaan vielä tarkistaa kuntien tarkistusten perusteella. Tarkistusaikaa on 25.8. saakka, jolloin maakuntakaavan tarkistuksen ehdotus käsitellään maakuntahallituksen kokouksessa. Alla olevaan taulukkoon on kirjattu esityksen mukaiset kaupan ohjauksen sekä keskustatoimintojen ja keskustatoimintojen alakeskusten kohdentumisen muutokset 4. vaihemaakuntakaava > maakuntakaavan tarkistus. Merkintöjen muutokset on kirjattu punaisella. Muutosten perustelut on kuvattu tarkemmin tämän muistion kohdissa 4 ja 6. Maakuntakaavan tarkistus 4 vmk Kunta/kohde Ei KMmitoitusta Ei KMmitoitusta Kunta / palvelukeskus Muutos ja perustelu Jyväskylä x Ei muutosta Joutsa x Jämsä Karstula x x Poistetaan vähittäiskaupan suuryksikkömitoitus / MRL 71b. Keuruu Saarijärvi Viitasaari x x x Seurannan perusteella ei tarvetta ohjata tai rajoittaa KMsijoittumista keskustatoimintojen c-alueilla. Tarkennetaan merkinnän määräystä. KMmitoitus Äänekoski Jkl/Eteläportti x x Jkl/Kuokkala x KMmitoitus Jkl/Palokka Jkl/Vaajakoski Hankasalmi kk Laukaa kk Muurame kk x x x x x Poistetaan vähittäiskaupan suuryksikkömitoitus / MRL 71b. Seurannan perusteella ei tarvetta ohjata tai rajoittaa KMsijoittumista keskustatoimintojen ca-alueilla. Tarkennetaan merkinnän määräystä. Petäjävesi kk x 16
Maakuntakaavan tarkistus 4 vmk Kunta/kohde Ei KMmitoitusta Ei KMmitoitusta Kunta / palvelukeskus Muutos ja perustelu Kuhmoinen kk x ca, seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Toivakka kk x ca, kuntakeskus, paikallinen vähittäiskaupan kem-tarve Uurainen kk x ca, kuntakeskus, paikallinen vähittäiskaupan kem-tarve Jkl/Korpilahti x ca > a, muutos ei vaikuta KM-ohjaukseen Jkl/Tikkakoski x ca > a, muutos ei vaikuta KM- ohjaukseen Ei seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä Jäm/Jämsänkoski x Ca, seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Jäm/Halli x ca > a, muutos ei vaikuta KM-ohjaukseen Jäm/Länkipohja x ca > a, muutos ei vaikuta KM-ohjaukseen Lau/Lievestuore x ca > a, muutos ei vaikuta KM-ohjaukseen Ään/Suolahti x Ca, seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Kannonkoski kk x ei muutosta (taajama > a) Kinnula kk x ca, seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Kivijärvi kk x ei muutosta (taajama > a) Taajama Konnevesi kk x ca, kuntakeskus, paikallinen vähittäiskaupan kem-tarve Kyyjärvi kk x ca, seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Luhanka kk x ei muutosta (taajama > a) Multia kk x ei muutosta (taajama > a) Pihtipudas kk x ca, seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Jou/Leivonmäki x ei muutosta (taajama > a) Jkl/Säynätsalo x ei muutosta (taajama > a) Jäm/Koskenpää x ei muutosta (taajama > a) Taajama Keu/Haapamäki x ei muutosta (taajama > a) Lau/Vihtavuori x ei muutosta (taajama > a) Lau/Leppävesi x ei muutosta (taajama > a) Saa/Pylkönmäki x ei muutosta (taajama > a) Ään/Konginkangas x ei muutosta (taajama > a) Ään/Sumiainen x ei muutosta (taajama > a) 17
Esitys maakuntakaavan tarkistuksen kaupan ohjauksen merkinnöiksi ja kaupan ohjauksen sekä maakuntakaavan tarkistuksen vaikutusten arvioinnin perusteella tarkennetuiksi määräyksiksi Koko maakuntaa koskeva vähittäiskaupan suuryksikkö -määräys on esitetty tämän muistion kohdassa 3. Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. Suunnittelumääräys: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kohdemerkinnällä osoitettu alue on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että muodostuu eheä, keskustahakuisiin toimintoihin painottuva kokonaisuus. Keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä, keskusta-alueille soveltuvan vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kohteet: Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski Määräykseen liitetään C -aluevarausten karttarajaukset. Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kohdemerkinnällä osoitettu alue on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että muodostuu eheä, keskustahakuisiin toimintoihin painottuva kokonaisuus. Keskustatoimintojen alakeskuksiin saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä, keskusta-alueille soveltuvan vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kohteet: Hankasalmi kk, Eteläportti, Kuokkala, Palokka, Vaajakoski / Jyväskylä, Jämsänkoski / Jämsä, Kinnula kk, Konnevesi kk, Kuhmoinen, Kyyjärvi kk, Laukaa kk, Muurame kk, Petäjävesi kk, Pihtipudas kk, Toivakka kk, Uurainen kk, Suolahti / Äänekoski Määräykseen liitetään ca -aluevarausten karttarajaukset. 18
Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu ja palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Jyväskylä, Keljonkeskus 50 000 k-m 2 Jyväskylä, Palokankeskus 70 000 k-m 2 Kyyjärvi, Paletti 10 000 k-m 2, alueelle voi sijoittua keskusta-alueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa Laukaa, Rokkakangas 10 000 k-m 2 Muurame, Sillanniitty 20 000 k-m 2 Pihtipudas, Putaanportti 10 000 k-m 2. Saarijärvi, Asemankannas 35 000 k-m 2 Viitasaari, Mustaniemi 20 000 k-m 2 Äänekoski, Hirvaskangas 20 000 k-m 2 Kaupallinen vyöhyke (km-1) Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu ja palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muuhun taajamarakenteen ja liikennejärjestelyiden toteuttamiseen. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Jyväskylä, Keljonkeskus-Eteläportti 50 000 k-m². Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. Jyväskylä, Palokankeskus-Kirri 60 000 k-m². Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. Jämsä, Jämsän risteys 40 000 k-m² Karstula, Humppi 10 000 k-m² Keuruu, Yliaho 20 000 k-m² Äänekoski, Kotakennäs-Äänekoskentie (pohjoinen) 40 000 k-m² Määräykseen liitetään km-1 -vyöhykkeiden karttarajaukset. 19
Kaupallinen vyöhyke (km-2) Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m². Määräykseen liitetään km-2 -vyöhykkeen karttarajaus. Asutusrakenteen ja palveluverkon kokonaisratkaisu Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa 20
8. Vaikutusten arviointi Keskustatoimintojen alueiden mitoituksen poistaminen tarkoittaa kaupan ratkaisun muuttamista 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuun nähden merkittävästi enemmän kuin vain suuryksikön lain mukaisen kokorajan muutoksen huomiointi. Tällainen muutos edellyttää myös sen vaikutusten arviointia. Tarve on todettu ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa 31.5.2017, jolloin myös kirjattiin tarve selvittää kaupan ohjauksen ratkaisu keskustatoimintojen ja keskustatoimintojen alakeskusten osalta muuttunut laki huomioiden. Tässä muistiossa esitetyn kaupan ohjauksen ratkaisun vaikutuksista tehdään erillinen arviointi ulkopuolisen tahon toimesta maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusvaiheessa. Arvioinnissa keskitytään arvioimaan ratkaisun vaikutuksia siltä osin, kuin se on muuttunut verrattuna maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnokseen, josta on pyydetty viranomaislausunnot keväällä 2017. Muilta osin kaupan ohjauksen vaikutuksia on jo arvioitu. Ratkaisun vaikutuksia on myös mahdollista arvioida olemassa olevaan selvitysaineistoon ja vaikutusten arviointeihin perustuen. Tässä muistiossa esitetyssä alustavassa arviossa on hyödynnetty mm. maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnosvaiheessa tehtyä vaikutusten arviointia (Ramboll Oy: Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, vaikutusten arviointiraportti 11.4.2017) MRL:n muutoksen perusteluissa (HE 251/2016 vp) on esitetty lakimuutoksen vaikutukset kaupan kokonaisratkaisuun (vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan nostaminen, keskustatoimintojen alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen velvoitteen poistaminen ja kaupan laadun korvaaminen palvelujen saavutettavuuden huomioimisella). Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan nostaminen maakuntakaavan tarkistuksessa perustuu MRL:n muutokseen. Lakimuutoksen vaikutuksia on arvioitu lain perusteluissa. Maakuntakaavaratkaisun lakiperusteisten muutosten vaikutuksia on mahdollista arvioida samoin perustein. MRL-muutoksen vaikutusten arviointi vähittäiskaupan ohjauksen osalta on esitetty tämän luvun lopussa omana kohtanaan hallituksen esityksen mukaisena. Ratkaisun vaikutuksia seurataan myös osana maakuntakaavan toteutumisen seurantaa ja seurannan perusteella määritetään mahdolliset tarkistustarpeet. Ratkaisun tavoitteet: Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksen poistamisella pyritään mahdollistamaan kaupallisen palvelutarjonnan ja kaupan toimialan kilpailun kehittyminen keskusta-alueilla. Tavoitteena on tiiviiden taajamien keskustojen elinvoimaisuuden tukeminen ja kaikki väestöryhmät huomioivan sekä kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä saavutettavien kaupallisten palvelujen monipuolistuminen. Palvelujen saavutettavuuden huomioon ottaminen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumisessa varmistetaan kaupan laadun huomioimisella. Ohjausvaikutuksen varmistamiseksi keskustatoimintojen ulkopuolelle sijoittuvan vähittäiskaupan määräyksiin on lisätty maininta palvelujen 21