KUNTOTUTKIMUS JULKISIVUJEN RAPPAUSPINTOJEN JA PARVEKKEIDEN BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS

MALLI KUNTOTUTKIMUS JULKISIVUJEN RAPPAUSPINTOJEN JA PARVEKKEIDEN BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS Asunto Oy Pikalähetintie 14 ja 18 Pikalähetintie 14 ja 18 00620 Helsinki Helsingissä 28.12.2016 Helsinki, 20.01.2015 Malminkaari 9 B 00700 HELSINKI P. 020 759 8560 Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy Y-tunnus 1980092-1 Malminkaari 9 B 00700 HELSINKI P. 020 759 8560, fax 020 759 8565 sähköposti:etunimi.sukunimi@hssr.fi

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 2/53 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Kohteen tiedot... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Lausunnon tekijä... 3 1.4 Toimeksianto... 4 1.5 Lyhyt kuvaus kohteesta... 5 2 JULKISIVUT... 6 2.1 Havainnot julkisivuista... 7 2.1.1 Maalipinnoitteet... 7 2.1.2 Rappaukset ja rappausalusta...10 2.1.3 Saumat ja liittyvät rakenteet...22 3 PARVEKKEIDEN BETONIRAKENTEET... 29 3.1 Havainnot parvekkeiden betonirakenteista...31 3.1.1 Maalipinnoitteet ja klinkkerilaatat...31 3.1.2 Teräskorroosiovauriot ja terästen suojabetonipeitteet...36 3.1.3 Pakkasrapautumavauriot...40 3.1.4 Halkeamat ja lohkeamat...41 3.1.5 Kiinnitykset...41 3.1.6 Saumat ja liittyvät rakenteet...43 3.1.7 Vedenpoisto...43 3.2 Näytteet parvekkeista...44 3.3 Yhteenveto parvekenäytteistä...48 4 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 50 4.1 Yhteenveto...50 4.2 Toimenpide-ehdotukset...51 4.3 Kustannusarviot...52

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 3/53 1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen tiedot 1.2 Tilaaja Nimi: AS.OY PIKALÄHETINTIE 14 JA 18 Osoite: Pikalähetintie 14 ja 18 00620 Helsinki Nimi: AS.OY PIKALÄHETINTIE 14 JA 18 C/OKIINTEISTÖ-TAHKOLAHELSINKI OY Osoite: Vattuniemenkuja 4 E 00210 Helsinki Yhdyshenkilö: Teemu Kuusisto, tekninen isännöitsijä Puhelin: 020 748 8385 Sähköposti: teemu.kuusisto@kiinteistotahkola.fi 1.3 Lausunnon tekijä Nimi: HELSINGIN SEUDUN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAJAPALVELU HSSR OY Osoite: Malminkaari 9 B 00700 HELSINKI Yhdyshenkilö: Toni Järviölä, RI (AMK) opiskelija GSM: 020 759 8578 Sähköposti: toni.jarviola@hssr.fi Yhdyshenkilö: Anssi Väätäinen, RI GSM: 020 759 8561 Sähköposti: anssi.vaatainen@hssr.fi

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 4/53 1.4 Toimeksianto Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy / RI (AMK) opiskelija Toni Järviölä ja RI Anssi Väätäinen on Kiinteistötahkola Oy:n / tekninen isännöitsijä Teemu Kuusiston toimeksiannosta tehnyt As.Oy Pikalähetintie 14 ja 18 -nimiseen asunto-osakeyhtiöön kuuluvan kahden asuinkerrostalon julkisivujen rappauspintojen ja parvekkeiden betonirakenteiden kuntotutkimuksen katuosoitteessa Pikalähetintie 14 ja 18, 00620 Helsinki. Kuntotutkimus sisälsi seuraavat osa-alueet: Nostokoriautolta tehtävä betonirakenteiden ja niihin liittyvien rakenteiden silmämääräinen tarkastelu (ovet, ikkunat, vesikatto ja rakenneliittymät) Betonirakenteiden raudoitteiden suojabetonipeitteen paksuuden määritys Poranäytteiden silmämääräinen tarkastelu Julkisivurappausten kopokartoitus Rappausalustan materiaalin ja laadun tarkastaminen yhdeksästä (9) kohdasta Rappauskerrosten paksuuden määrittäminen yhdeksästä (9) kohdasta Betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys kaikista lieriönäytteistä Betonin ohuthie-analyysi (75 mm pitkä), 8 kpl Standardin SFS 5445 mukainen betonin vetolujuuden määritys, 12 kpl Standardin SFS 5451 mukainen betonin kloridipitoisuuden määritys, 2 kpl Maalipinnoitteiden asbestianalyysi kahdesta (2) näytteestä Laboratoriokokeita varten parvekkeiden betonirakenteista irrotettiin yhteensä 20 kpl Ø=55 mm poralieriöitä ja rappausalustan tutkimiseksi julkisivurappauksesta irrotettiin yhteensä yhdeksän lieriöporanäytettä. Parvekelaatan betoneista otettiin lisäksi jauhenäytteet betonin kloridipitoisuuden määrittämiseksi. Kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tutkittavien rakenteiden kunto ja vauriot, niiden laajuus sekä rakenteiden korjaustarve. Kuntotutkimuksen kenttätutkimusvaihe suoritettiin 23.11.2016 ja 24.11.2016. Betoninäytteiden ohuthie-analyysit, karbonatisoitumissyvyyksien määritykset, vetolujuuksien määritykset sekä betonin kloridipitoisuuksien määritykset teki Labroc Oy. Maalipinnoitteiden asbestianalyysin teki Aslab Oy.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 5/53 1.5 Lyhyt kuvaus kohteesta Kohde, Kuva 1., koostuu kahdesta harjakattoisesta asuinkerrostalosta, joissa on 4 kerrosta. Rakennuksissa on yhteensä 10 porrashuonetta ja huoneistoja on 120. Kohteen rakennukset ovat valmistuneet 1957. Rakennusten julkisivut ovat pääosin roiskerapattuja ja sisäänkäyntien kohdalla osalla julkisivupinnoista on sileäksi hierrettyjä. Rapatut julkisivupinnat ovat maalattuja. Huoneistoparvekkeiden parvekelaatat ovat betonirakenteiset ja parvekkeiden kaiteet ovat levyverhoiltuja teräsrakenteisia kaiteita. Kuntotutkimuksen kenttätutkimusvaiheessa ja tätä raporttia laadittaessa kohteesta oli käytettävissä julkisivupiirustukset ja joitakin rakennepiirustuksia. Kuva 1. Yleiskuva kohteesta

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 6/53 2 JULKISIVUT Kuntotutkimuksen kohteena olleiden rakennuksen julkisivut ovat rapattuja. Rappaus on tehty roiskerappauksena joka on tekstuuriltaan karhea. Rapatut pinnat ovat maalattuja, Kuva 2. Sisäänkäyntien kohdalla porrashuoneiden ikkunoiden väliset julkisivupinnat ovat pintastruktuuriltaan sileitä ja ne ovat maalipintaisia. Kuva 2. Yleiskuva julkisivurappauksesta. Roiskepintainen julkisivurappaus on väriltään ruskea. Ikkunoiden pielet ovat hierrettyjä rappauspintoja jotka ovat tekstuuriltaan sileitä ja väriltään valkoisia. Sisäänkäyntien kohdalla olevat sileät julkisivupinnat ovat väriltään mustia. Ikkunoiden ulkopinnat ovat väriltään valkoisia. Pikalähetintie 14 lännen puoleinen pääty sekä Pikalähetintien 18 idän puoleinen pääty on lisälämpöeristetty ja eristerapattu. Rappauspinnan struktuurina on ruiskupinta.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 7/53 Rakennuksen julkisivuikkunat ja parvekeovet on uusittu vuonna 2000 alumiinipuurakenteisiksi. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmelasisia sisään-sisään aukeavia ikkunoita. 2.1 Havainnot julkisivuista Julkisivupintojen silmämääräinen tarkastelu ja kopokartoitus suoritettiin nostokoriautosta. Rakennusten pohjoispuolen julkisivut sekä päädyt päästiin tarkastamaan kokonaisuudessaan nostolaitteella. Pikalähetintie 14 (jatkossa käytetään lyhennettä PLT14) etelän puoleisesta julkisivusta päästiin tarkastamaan reilu 1/3 osa ja Pikalähetintie 18 (jatkossa käytetään lyhennettä PLT18) etelän puoleisesta julkisivu lähes kokonaan pientä aluetta talon keskivaiheilla lukuun ottamatta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: maalipintojen kunto rappauksen kiinnittyminen rappausalustaan (kopous) rappauksen halkeamat ja lohkeamat rappauksen kunto liittymäkohdissa Lisäksi julkisivurappauksesta irrotettiin yhdeksän lieriöporanäytettä silmämääräistä tarkastelua ja rappausalustan sekä rappauskerrosten paksuuden tutkimista varten. 2.1.1 Maalipinnoitteet Rakennuksen roiskepintaisten julkisivurappausten maalipinnoite on yleisesti ottaen tyydyttävässä kunnossa. Julkisivurappaus on silmämääräisten havaintojen perusteella maalattu kalkkimaalilla, joka on osittain peseytynyt kalkkimaalille tyypillisesti pois julkisivupinnoilta. Saatujen tietojen mukaan päätyjulkisivuja on uusittu vuonna 1998. PLT14:sta lännen puoleinen pääty on lisälämpöeristetty (50 mm villa) ja eristerapattu. Idän puoleinen pääty on ainakin osittain paikkakorjattu ja kauttaaltaan huoltomaalattu. Päätyjen värisävy jäljittelee alkuperäistä värisävyä, mutta poikkeaa siitä hieman. PLT18:sta idän puoleinen pääty on lisälämpöeristetty (50 mm villa) ja eristerapattu. Lännen puoleinen pääty on paikkakorjattu ja kauttaaltaan huoltomaalattu. Päätyjen värisävy jäljittelee alkuperäistä värisävyä, mutta poikkeaa siitä hieman, Kuva 3. Yleisesti ottaen päätyjen maalipinnoite on paremmassa kunnossa kuin pitkien julkisivujen, joita ei todennäköisesti ole huoltomaalattu. Roiskepintaisessa julkisivurappauksessa on havaittavissa pitkillä julkisivuilla paikkakorjattuja kohtia, joissa rappauksen värisävy poikkeaa hieman alkuperäisestä julkisivurappauksen värisävystä, Kuva 4. Pitkiä julkisivuja ei ole havaintojen mukaan huoltomaalattu kauttaaltaan paikkakorjausten jälkeen.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 8/53 Sisäänkäyntien kohdalla olevien sileiden julkisivupintojen maalipinnoitteissa havaittiin maalipinnoitteen irtoamista hilseilemällä, Kuva 5. Ikkunoiden smyygeissä havaittiin maalipinnoitteen vaurioita, Kuva 6. Julkisivujen rappauksen maalipinnoitteesta ja parvekelaatan alapinnan maalipinnoitteesta tehtiin asbestikartoitus AsLab Oy:n toimesta, tutkimusten perusteella maalipinnoitteissa ei ole asbestia. Kuva 3. Päädyt huoltomaalattu ja värisävy poikkeaa hieman pitkien julkisivujen värisävystä.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 9/53 Kuva 4. Pitkillä julkisivuilla on paikkakorjattuja kohtia, joissa värisävy poikkeaa hieman alkuperäisestä. Kuva 5. Sileiden julkisivupintojen maalipinnoite hilseilee.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 10/53 Kuva 6. Ikkunoiden smyygeissä maali irtoilee 2.1.2 Rappaukset ja rappausalusta Rakennuksen julkisivurappauksen paksuus ja rappausalusta tutkittiin yhdeksästä eri kohdasta irrottamalla rappauksesta poranäytelieriö. Irrotettujen näytelieriöiden sijainnit on merkitty julkisivurappauksen kopo-karttoihin tunnuksin RN1-RN9. Irrotettujen porausnäytteiden perusteella todettiin, että rappausalustana toimii pitkillä julkisivuilla, PLT14:sta idän puoleisessa päädyssä ja PLT18:sta lännen puoleisessa päädyssä tutkituissa kohdissa siporex-kevytbetoni, Kuva 7. PLT14:sta lännen puoleinen pääty ja PLT18:sta idän puoleinen pääty on lisälämpöeristetty ja eristerapattu. PLT14:sta lisälämpöeristys on tehty alkuperäisen rappauksen päälle. PLT18:sta lisälämpöeristys on tehty siporex-kevytbetonipinalle. PLT18 päädyn siporex-alustassa havaittiin poralieriönäytteen kautta epätasaisuutta, joka on luultavasti syntynyt alkuperäisen rappauksen purkamisen yhteydessä. Rakennuksien alkuperäinen julkisivurappaus on tehty rakennusajankohdalle tyypillisesti ilman rappausverkkoa, joten alkuperäisestä julkisivurappauksesta irrotetuissa näytteissä ei havaittu verkotusta. PLT14:sta lännen puoleisessa eristerappauksessa havaittiin rappausverkko, mutta eristekerroksen alla olevassa alkuperäisessä rappauksessa ei havaittu verkotusta. Myöskään PLT14:sta idän puoleisesta päädystä irrotetussa näytteessä ei havaittu verkotusta.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 11/53 PLT18:sta idän puoleisessa päädyssä eristerappauksessa havaittiin rappausverkko sekä lännen puoleisessa korjatussa päädyssä havaittiin rappausverkko. Rappauksen paksuus vaihteli tutkituissa kohdissa 10 45 mm:n välillä. Näyte numero Paksuus Verkotus RN1 25 mm Ei RN2 10mm alkuperäinen rappaus ja 10mm eristerappaus Alkuperäinen ei, eristerappaus kyllä RN3 10 mm Ei RN4 20 mm Ei RN5 45 mm Ei RN6 25 mm Ei RN7 20 mm eristerappaus Kyllä RN8 23 mm Kyllä RN9 10 mm Ei Irrotetut näytteet irtosivat pääsääntöisesti rappausalustana toimivasta siporexalustasta siististi ilman, että näytelieriöt olisivat hajonneet tai näytelieriön mukana olisi irronnut paloja rappausalustasta. Tehty havainto puoltaa kopo-kartoituksen havaintoja siitä, että julkisivurappaus on irti alustastaan. PLT18:n lännen puoleisesta uusitusta julkisivurappauksesta otettu näyte RN8 oli hyvin kiinni alustassaan. Alkuperäisestä rappauksesta irrotetut näytteet eivät olleet hyvin kiinni alustassaan. Näytteiden RN2, RN3, RN6 ja RN9 rappaus on tarkastelun perusteella menettänyt lujuuttaan ja näytteet murentuvat helposti käsiteltäessä. Muut näytteet ovat tarkastelun perusteella säilyttäneet ainakin osittain lujuutensa, eivätkä näytteet hajonneet käsittelyssä.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 12/53 Kuva 7. Näytekohdissa rappausalustana havaittiin siporex. Suoritetun julkisivujen rappauspintojen koputtelun ja silmämääräisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että julkisivurappaus on irti alustastaan laajoilta alueilta. Julkisivurappauksen kopoisuutta havaittiin säännöllisesti kaikissa julkisivujen osissa ja eri ilmansuunnissa, Kuvat 8.-13, uusittuja rappausalueita lukuun ottamatta. Kuvissa rasteroidut ja värikorostetut alueet ovat alueita, jossa havaittiin kopoa. Uusittujen rappausten havaittiin olevan pääsääntöisesti hyvin kiinni alustassaan. Julkisivurappauksesta irrotettujen näytteiden kohdalla havaittiin, että julkisivurappaus on paikoin silmin nähden irti alustastaan, Kuva 14. Julkisivurappausten kopo-kartoituksen suorittamisen yhteydessä havaittiin, että rappaus on paikoin pussilla eli täysin irti alustastaan ja vaarassa pudota alas julkisivuista, jos rappauspintoihin syntyy halkeamia tms. vaurioita. Julkisivuista alas putoava rappaus voi aiheuttaa asukkaille ja rakennusten käyttäjille varsinkin kulkuväylien läheisyydessä vaaratilanteita. PLT14:sta lännenpuoleisella päädyllä havaittavissa alueita, joista julkisivurappausta on pudonnut alas kokonaisuudessaan, Kuva 15. Pääty on lisälämpöeristetty ja rappaus on kauttaaltaan erittäin huonosti kiinni alustassaan.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 13/53 Kuva 8. PLT14, etelän puoleinen julkisivu

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 14/53 Kuva 9. PLT14, pohjoisen puoleinen julkisivu

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 15/53 Kuva 10. PLT14, pääty länteen ja itään Kuva 11. PLT18, pääty länteen ja itään

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 16/53 Kuva 12. PLT18, etelän puoleinen julkisivu

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 17/53 Kuva 13. PLT18, pohjoisen puoleinen julkisivu

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 18/53 Kuva 14. Julkisivurappaus irti alustastaan. Rappauskerroksen paksuus 10 mm. Kuva 15. PLT14 pääty länteen. Julkisivurappauksessa on alueita, josta rappaus on pudonnut alas. Rappaus on kauttaaltaan erittäin huonosti kiinni alustassaan.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 19/53 Julkisivuissa havaittiin suurempien uusittujen alueiden lisäksi myös pieniä paikkakorjattuja kohtia, joissa paikat olivat pääsääntöisesti hyvin kiinni alustassaan. Paikallisia rappauspintojen vaurioita havaittiin rakennusten eri kohdissa. Havaittuja vaurioita olivat rappauksen halkeilu rakennuksen ulkokulmissa, Kuva 16 ja 17, vesikaton ja ulkoseinän liittymässä, Kuva 18 sekä liittyvien rakenteiden, kuten parvekkeiden ja ikkunoiden läheisyydessä, Kuva 19. Rappauksen halkeamia havaittiin varsinkin ikkunoiden ja parvekkeiden läheisyydessä toistuvasti. Rappauksen halkeamia havaittiin lisäksi rakennusten liikuntasaumojen kohdilla, Kuva 20. Liikuntasaumoissa ei havaittu elastista saumamassaa. Rakennuksen syöksytorvien kiinnitysten ympärillä rappaus on halkeillut ja osa syöksytorvista on lähestulkoon kokonaan irti, Kuva 21. Kuva 16. Rakennuksen ulkonurkassa, ulkoseinän ja vesikaton liittymässä rappaus halkeillut ja irtoaa levyinä.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 20/53 Kuva 17. Rappauksen halkeilua rakennuksen ulkonurkassa. Kuva 18. Vesikaton ja ulkoseinän liittymässä rappaus osittain pudonnut pois.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 21/53 Kuva 19. Rappauksen halkeilua toistuvasti ikkunoiden läheisyydessä. Kuva 20. Liikuntasauman kohdalla rappaus halkeillut ja pudonnut pois. Siporex alusta myös halkeillut.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 22/53 Kuva 21. Rappauksen halkeilua syöksytorvien kiinnitysten, ikkunoiden ja liikuntasaumojen läheisyydessä. 2.1.3 Saumat ja liittyvät rakenteet Julkisivurappauksen ja muiden rakenteiden liittymissä havaittiin puutteita. Rakennuksen julkisivuikkunoiden vesipellit liittyvät suoraan ikkunoiden smyygien rappaukseen ilman asianmukaisia rappauskantteja. Osa vesipeltien ja julkisivurappauksen liittymistä on tiivistysmassaamatta ja puutteellisista liittymistä pääsee vettä ulkoseinien rakenteisiin, Kuva 22. Osa vesipeltien ja julkisivurappauksen liittymistä on kuitenkin tiivistysmassattu. Ikkunoiden vesipelleissä ei havaittu vaurioita ja silmämääräisesti havaittiin vesipeltien kaatojen olevan riittävä.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 23/53 Kuva 22. Ikkunan vesipellin ja rappauksen liittymä. Vesikatto on tehty konesaumatusta pellistä. Saatujen tietojen mukaan vesikatto on maalattu 2002 ja 2016. Maalaus on tehty peltien vaakapinnoille ja sitä ei ole ulotettu räystäskourun päälle tehtyyn alaslaskuun, Kuva 23. Vesikaton räystäille on uusittu saumakiinnitteiset lumiesteet 2016. Vesikatolla on kattoturvatuotteita kuten kattosillat ja pollarit. Konesaumattu pelti on kiinnitetty suoraan ruodelautoihin ja erillistä aluskatetta ei ole. Ruodelaudat ovat huonokuntoiset yläpohjan sekä räystäslinjan kohdalla, Kuva 24 ja Kuva 25. Yläpohjan rakenteita tarkastettiin pistokoeluontoisesti PLT18:sta tarkastusluukusta. Yläpohjassa havaittiin kahdessa kohdassa kosteutta luukun läheisyydessä, Kuva 26. Tarkkaa vuotokohtaa ei havaittu. Katossa havaittiin muutamassa kohdassa merkattuja reikiä ja saadun tiedon mukaan reikien paikkaus on käynnissä. PLT18 vesikaton räystäällä tehdyssä pistokoeluontoisessa sauman avauksessa todettiin peltien sauman olevan puhkiruostunut, Kuva 27. PLT14 pistokoeluontoisessa sauman avauksessa havaittiin myös ruostumista peltien saumassa vesikaton räystäällä, mutta ei puhkiruostumista. Osa vesikaton peltiriveistä on tehty yhdestä pellistä ja osa riveistä on tehty useammasta pellistä vaakasaumoilla, kuva 28. Pitkät koko lappeen mittaiset peltirivit eivät ole olleet rakennusten valmistumisvuoden aikana käytössä olevia menetelmiä, joten voidaan olettaa, että osa pelleistä on vaihdettu.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 24/53 Rakennusten syöksytorvien kiinnitysten todettiin olevan huonossa kunnossa. PLT14 etelän puoleisella julkisivulla kaksi syöksytorvista on lähestulkoon kokonaan irti, Kuva 29. Syöksytorvissa havaittiin myös halkeilua, kuva 30. Räystäskourujen kaadot ovat loivia ja sadevesi padottuu kouruun. Kuva 23. Vesikaton maalauksen raja. Räystäskourujen kaadot ovat loivia ja vesi padottuu kouruun.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 25/53 Kuva 24. Yläpohjan ruodelaudoitus huonossa kunnossa. Ei aluskatetta. Kuva 25. Räystäsrakenteen puuosat huonossa kunnossa.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 26/53 Kuva 26. Yläpohjassa kosteutta tarkastusluukun vieressä. Kuva 27. Vesikaton peltien sauma puhkiruostunut räystään kohdalla.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 27/53 Kuva 28. Osa peltiriveistä on tehty koko lappeen mittasilla pelleillä ja osa vaakasaumoilla lyhemmistä pelleistä. Kuva 29. Syöksytorven kiinnikkeet ovat irti seinästä.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 28/53 Kuva 30. Syöksytorvi haljennut. Rakennuksien betonisokkelin maalipinnoitteissa havaittiin maalin hilseilyä lähinnä sokkelin sekä maan rajassa, Kuva 31. Maalin hilseily on todennäköisesti seurausta rakennuksen puutteellisesta salaojituksesta ja/tai pintavesien aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Kuva 31. Sokkelin maalipinnoitteen irtoamista hilseilemällä.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 29/53 3 PARVEKKEIDEN BETONIRAKENTEET Tutkittujen rakennusten huoneistoparvekkeet sijaitsevat etelän puoleisen julkisivun puolella. Huoneistoparvekkeet ovat rakennusten julkisivulinjasta ulosvedettyjä ulokelaattaparvekkeita. Parvekelinjoissa ei ole omaa vesikattoa ja rakennuksen konesaumatusta pellistä tehty vesikatto ei suojaa huoneistoparvekkeita. Parvekkeita on yhteensä 120kpl (60kpl PLT14 ja 60kpl PLT18). Parvekkeita on kahden kokoisia. Isomman parvekelaatan mitat ovat rakennepiirustusten mukaan noin 3000x1200 mm ja pienemmän noin 2700x1200 mm. Huoneistoparvekkeiden parvekelattiat on laatoitettu klinkkerilaatoilla. Parvekelaattojen ala- ja otsapinnat ovat maalattuja. Otsapinnoilla on yläosassa lisäksi vedenohjauspellit, jotka on viety laatan yläpintaa klinkkerilaatan alle noin 100 mm matkalla. Parvekelaatat ovat paikalla valettuja teräsbetonilaattoja, jotka ovat kannateltu välipohjalaatasta teräskannattajilla eli ratakiskoilla (G=30kg), yhteensä 2kpl/parvekelaatta. Parvekelaatta koostuu kantavista reunapalkeista, joiden korkeus on rakennekuvien mukaan 200 mm ja leveys 170 mm. Palkkien välissä olevan betonilaatan paksuus on rakennekuvien mukaan 60 mm. Etureunan palkki on rakennekuvien mukaan 200 mm korkea ja 120 mm leveä. Ylimmän kerroksen parvekkeille on asennettu seinäkiinnitteinen metallirakenteinen kuivausteline, Kuva 32. Muilla parvekkeilla metallirakenteinen kuivausteline on asennettu yläpuolen parvekelaattaan, Kuva 33. Parvekkeiden vedenpoisto on toteutettu eteenpäin parvekkeen keskelle kaatavalla parvekelaatalla. Vesi ohjataan laatan etureunan keskeltä otsapinnassa olevaan peltikouruun ja vesi poistuu maahan kourun päästä parvekkeen sivulta. Parvekkeiden kaiteet ovat metallirakenteiset ja ne on verhoiltu asbesti-/sementtikuitulevyillä, jotka on maalattu. Parvekekaiteen yläreunassa on pyöreästä metalliputkesta valmistettu käsijohde. Parvekkeille on suoritettu aiemmin kunnostuksia, jossa parvekkeiden betonipintoja on ylitasoitettu ja ylitasoitetut pinnat on huoltomaalattu. Parvekelaatan yläpintaan on asennettu klinkkerilaatat. Saadun tiedon mukaan parvekkeiden kunnostuksia on tehty vuonna 1995.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 30/53 Kuva 32. Ylimmän kerroksen parvekkeen kuivausteline. Kuva 33. Kuivausteline muissa parvekkeissa.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 31/53 3.1 Havainnot parvekkeiden betonirakenteista Parvekkeiden betonirakenteiden kuntotutkimus suoritettiin nostokoriautolta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: maalipintojen kunto betonirakenteiden halkeamat, lohkeamat ja teräskorroosiovauriot liittyvien rakenteiden saumojen kunto Tutkimusten yhteydessä parvekkeiden betonirakenteista otettiin 20 kpl lieriöporanäytettä laboratorioanalyysejä ja silmämääräistä tarkastelua varten. Lisäksi parvekkeiden betonisten rakenneosien suojabetonipeitepaksuudet mitattiin ainetta rikkomattomin menetelmin pintakerrosmittarilla. Parvekelaatan betonista otettiin lisäksi jauhenäytteet betonin kloridipitoisuuden määritystä varten. 3.1.1 Maalipinnoitteet ja klinkkerilaatat Betonirakenteiden maalipintoihin liittyvät vauriot olivat yleisesti teräskorroosiovaurioiden ja rappauksen/tasoitteen halkeilun aiheuttamia maali- ja betonipinnan vaurioita, Kuvat 34. - 37. Maalipinnoitteen irtoamista hilseilemällä havaittiin vähäisesti parvekelaattojen alapinnoissa. Parvekkeiden pinnoissa havaittiin lisäksi paikoin likaantumista, varsinkin parvekelaattojen otsapinnoilla. Parvekelaattojen yläpinnan klinkkerilaatat ovat osittain heikosti kiinni. Poralieriönäytteistä kahdeksasta näytteessä klinkkerilaatta lähti irti jo porausvaiheessa. Otsapintojen pelti on viety osittain laatan yläpinnalle klinkkerilaatan alle, joka heikentää laatan tartuntaa, Kuva 38. Klinkkerilaatan ja betonilaatan välissä ei havaittu vesieristettä. Vesieristeen puuttuminen lisää betonilaatan kosteusrasitusta.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 32/53 Kuva 34. Parvekkeen etureunan palkin teräskorroosiovaurio. Raudoite on ruostunut. Havaittavissa likaantumista otsapinnoilla. Kuvassa näkyvissä myös aiemman korjauksen yhteydessä käytetty vihreä korroosionsuojalaasti.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 33/53 Kuva 35. Parvekkeen palkissa halkeamia, laatassa ruostejälkiä ja vähäistä maalipinnoitteen irtoilua. Kuva 36. Parvekkeen etureunan palkissa halkeama. Maalipinnoite irronnut otsapinnalta.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 34/53 Kuva 37. Parvekkeen palkeissa halkeamia. Palkit ja otsapinnat likaiset. Vähäistä maalipinnoitteen irtoilua. Kuva 38. Klinkkerilaatat huonosti kiinni. Otsapinnan pelti viety laatan yläpinnassa klinkkerilaatan alle.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 35/53 Parvekkeiden kaidelevyt on uusittu. Asukastiedon mukaan alkuperäiset aaltolevyt on korvattu nykyisillä levyillä ja julkisivun muutoksesta olisi seurannut sanktio. Nykyiset levypinnat on pesty asukastiedon mukaan kesällä 2016 ne ovat ulkoapäin hyvässä kunnossa. Sisäpuolelta osa levyistä on likaisia, Kuva 39 ja sisäpuolen ruuvikiinnikkeet ovat ruostuneet, Kuva 40. Kaidelevyjen asbestipitoisuus tulee selvittää viimeistään parvekkeiden korjaussuunnittelua aloittaessa. Parvekekaiteiden metalliosien maalipinnat olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, kaiteista löytyi muutamia paikkoja, jossa teräsosa on ruostunut, Kuva 41. Kuva 39. Kaidelevyt osassa parvekkeissa likaiset sisäpuolelta. Kuva 40. Kaidelevyn ruuvikiinnikkeet ovat ruostuneet.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 36/53 Kuva 41. Kaiteiden metalliosissa vähäisiä ruostevaurioita. 3.1.2 Teräskorroosiovauriot ja terästen suojabetonipeitteet Parvekkeissa havaittiin betonirakenteen pinnassa olevien raudoitteiden korroosiosta johtuvia vauriokohtia, joissa betonin pintakerros oli irtonainen ja betoni irtosi rakennetta vasaroidessa raudoitteeseen saakka, Kuva 42. ja Kuva 43. Lisäksi parvekkeiden betonirakenteiden maalipinnoissa havaittiin muutamia ruostejälkiä, jotka ovat seurausta rakenteen sisässä olevien raudoitteiden ruostumisesta, Kuva 44.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 37/53 Kuva 42. Betonirakenteiden pakkasrapautumisesta ja teräskorroosiosta johtuvia vaurioita.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 38/53 Kuva 43. Betonirakenteiden teräskorroosiosta johtuva vaurio. Kuva 44. Laatan alapinnassa havaittiin ruostejälkiä ja teräskorroosiosta johtuvaa halkeilua. Halkeaman kohdalla havaittavissa kosteutta, joka mahdollisesti kulkee laatan läpi.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 39/53 Betonirakenteissa havaittiin jo irti lohjenneen betonin paljastamia raudoitteita, sekä teräskorroosiovaurioihin liittyviä halkeamia melko runsaasti varsinkin etureunan palkissa ja nurkissa. Halkeamien kohdalta paljastetuissa raudoitteissa havaittiin pintaruosteen lisäksi myös pitkälle edennyttä teräskorroosiota. Osassa paljastettuja raudoitteita havaittiin, että raudoitteita on suojattu aikaisemmissa korjauksissa korroosionsuojalaasteilla tms. Korroosionsuojalaastilla käsitellyt raudoitteet olivat kärsineet uudelleen teräskorroosiovaurioista. Parvekkeista irrotetuissa näytteissä havaittiin silmämääräisessä tarkastelussa, että lähes kaikissa näytteissä olevissa teräksissä on pintaruostetta tai pidemmälle edennyttä korroosiota, vastaavanlaiset havainnot tehtiin myös betoninäytteiden ohuthietutkimuksissa. Parvekkeiden betonirakenteiden terästen suojabetonipeitteet mitattiin pintaa rikkomattomin menetelmin betonipeitemittarilla. Kirjattujen suojabetonipeitemittauksen tulokset jakaantuivat rakenneosien ja mittauspintojen mukaan seuraavasti: Parvekelaatta PLT14 Alapinta, 104 kirjattua mittausta: Terästen suojabetonipeite Mittaukset Osuus % (mm) < 10 11 11 11-15 17 16 16-20 27 26 21-25 23 22 26-30 10 10 31-35 4 4 36-40 4 4 41-45 6 6 46-50 1 1 51-55 1 1

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 40/53 Parvekelaatta PLT18 Alapinta, 96 kirjattua mittausta: Terästen suojabetonipeite Mittaukset Osuus % (mm) < 10 2 2 11-15 10 10 16-20 20 21 21-25 20 21 26-30 21 22 31-35 9 9 36-40 6 6 41-45 6 6 46-50 2 2 51-55 0 0 Parvekelaattojen terästen betonipeitteiden mittaukset suoritettiin kaikilta pinnoilta, eikä eri pintoja ole eritelty rakenteen tyypin vuoksi. 3.1.3 Pakkasrapautumavauriot Parvekkeiden betonirakenteiden silmämääräisessä tarkastelussa ja rakenteita vasaroimalla havaittiin paikoin betonin pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. Pakkasrapautumaa havaittiin parvekkeiden etureunan palkissa ja laatan etureunassa palkkien nurkassa, johtuen laatan etureunan suuremmasta kosteusrasituksesta. Pakkasrapautumaa havaittiin varsinkin teräskorroosiovaurioiden aiheuttamien halkeamien ympärillä. Rakenteiden halkeamista on päässyt ylimääräistä kosteusrasitusta betonirakenteisiin, joka on lisännyt pakkasrapautumista. Parvekkeiden rakenteista tehdyn näytteenoton yhteydessä havaittiin myös merkkejä betonirakenteiden pakkasrapautumasta. Yksi parvekkeista irrotetuista näytteistä hajosi näytteenoton yhteydessä. Hajonneen näytteen lähetystä laboratoriotutkimuksiin ei nähty tarpeellisena, Kuva 45.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 41/53 Kuva 45. Näytteenoton yhteydessä hajonnut näyte. 3.1.4 Halkeamat ja lohkeamat Parvekkeiden betonirakenteissa ei havaittu merkittäviä halkeamia tai lohkeamia edellä mainittujen teräskorroosiovaurioiden ja pakkasrapautumisen seurauksena syntyneiden halkeamien lisäksi. 3.1.5 Kiinnitykset Kohteesta oli käytettävissä rakennepiirustuksia. Parvekelaatat ovat paikallavalettuja teräsbetonilaattoja, jotka on kannatettu välipohjalaatasta teräskannattajilla eli ratakiskoilla, Kuva 46. Teräskannattajien kuntoa ei tarkastettu, koska kannattajan paljastaminen olisi vaatinut rakenneavauksen, mikä olisi heikentänyt teräskannattajan kantavuutta. Teräskannattajat (2 kpl/parveke) on asennettu reunapalkkeihin. Kannattajan korkeus on rakennepiirustusten mukaan 120 mm ja pituus 2500 mm. Parvekelaatan etu- ja takareunassa kiertävät raudoitetut teräsbetonipalkit toimivat varsinaisen parvekelaatan kannattajina, ts. parvekelaattojen pääkantosuunta on parvekkeen syvyyssuunta, kts. kuva 46. Parvekerakenne on rakennusajalle epätyypillinen ja normaalista poikkeava. Parvekelaatan etureunan betonipalkki sijaitsee parvekkeen kosteusrasitetuimmalla alueella ja reunapalkeissa havaittiin jo nyt yleisesti betonin pakkasrapau-

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 42/53 tumisesta aiheutuvia vaurioita. Mikäli parvekkeen etureunan palkin pakkasrapautuminen etenee pitkälle, se aiheuttaa palkin ja koko laatan kantavuuden heikkenemisen. Parvekelaattojen teräskannattajien kantavuuden heikkeneminen edellyttäisi teräskiskojen voimakasta korroosiota. Parvekekaide on kiinnitetty parvekelaattaan valamalla parvekekaiteen tartunnat reunapalkin sisään. Parvekekaiteen kiinnitys ulkoseinään on toteutettu mekaanisin kiinnikkein siporex-alustaan. Parvekekaiteen levyverhous on kiinnitetty ruuvikiinnikkein parvekekaiteen metallirunkoon. Parvekekaiteen kiinnityksissä ei havaittu puutteita, Kuva 47. Kuva 46. Parvekkeiden rakennepiirustus.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 43/53 Kuva 47. Parvekekaiteiden seinäkiinnitykset ja levyverhouksen kiinnitystapa. 3.1.6 Saumat ja liittyvät rakenteet Rakennuksien vesikattoa, sokkelia ja ikkunoita on käsitelty aiemmin tässä raportissa. Parvekkeiden betonirakenteiset laatat liittyvät suoraan julkisivurappaukseen ilman saumoja. Parvekkeiden betonirakenteissa ei ole elastisella saumamassalla tms. saumattuja saumoja. 3.1.7 Vedenpoisto Parvekkeiden vedenpoisto on toteutettu parvekelaatan etureunasta ulosheittokourun kautta parvekkeen sivulle. Parvekelaatta on etureunaa ja keskustaa kohti kaatava ja vesi valuu parvekekaiteen ja parvekelaatan välistä ulosheittokouruun, josta vesi johdetaan pois parvekkeilta parvekkeen sivusta, Kuva 48. Ulosheittokourun pituus parvekkeen sivulla on lyhyt joka lisää alempien parvekkeiden kosteusrasitusta.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 44/53 Kuva 48. Parvekkeiden vedenpoisto on toteutettu laatan etureunan yli ulosheittokouruun. 3.2 Näytteet parvekkeista Rakennusten parvekelaatoista irrotettiin yhteensä 20 kappaletta (PLT14 8 kpl ja PLT18 12 kpl) Ø=55 mm poralieriötä silmämääräistä tarkastelua ja laboratoriotutkimuksia varten, Kuvat 49. 52. Näytteenottokohdat valittiin sattumanvaraisesti siten, että ne kuvaisivat mahdollisimman hyvin kohteen keskimääräistä laatutasoa. Yksi näytteistä halkesi porauksen yhteydessä ja sen lähettämistä laboratoriotutkimuksiin ei nähty tarpeelliseksi. Laboratoriotutkimukset tehtiin siten yhdeksälletoista näytteelle. Poralieriönäytteitä ei otettu parvekkeen palkkirakenteista, koska porauksella olisi voitu vahingoittaa palkeissa olevia teräksiä ja täten heikentää laatan kantavuutta. Laboratoriotutkimusten yhteydessä havaittiin, että osa näytteistä on jäätynyt jo valuvaiheessa. Betonin jäätyminen ennen kuin se saavuttaa jäätymislujuutensa 5 MPa, heikentää merkittävästi betonin loppulujuutta.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 45/53 Laboratoriotutkimuksissa kaikista yhdeksästätoista poralieriönäytteestä määritettiin betonin karbonatisoitumissyvyys. Kahdeksalle näytteelle tehtiin ohuthieanalyysi ja yhdestätoista näytteestä määritettiin betonin vetolujuus. Parvekelaatasta otettiin betonijauhenäytteet kloridipitoisuuden määritystä varten. Näyte KLO 1. otettiin lieriönäytteen PLT18 10. irrotuskohdasta ja näyte KLO 2. otettiin lieriönäytteen PLT14 14. irrotuskohdasta. Kloridipitoisuus määritettiin laboratoriokokeilla. Parvekkelaatoista otetuista betonijauhenäytteistä tutkitut kloridipitoisuudet olivat näytteessä KLO 1. 0,01 paino-% ja näytteessä KLO 2. 0,04 paino-%. Kloridipitoisuuden raja-arvona, jota korkeammat arvot lisäävät merkittävästi teräskorroosioriskiä, pidetään yleisesti 0,03-0,07 paino-%. Näytteen KLO 2. kloridipitoisuus viittaa betonirakenteiden raudoitteiden merkittävästi kohonneeseen teräskorroosioriskiin. Kloridit ovat päässeen rakenteisiin joko valmistusaikana tai ulkoisesta rasituksesta johtuen. Kloridipitoisuutta koskevien laboratoriokokeiden tutkimusraportti on tämän kuntotutkimusraportin liitteenä. Kuva 49. Näytteet PLT18 1. PLT18 5. Kuva 50. Näytteet PLT18 7. PLT18 11.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 46/53 Kuva 51. Näytteet PLT18 12. ja PLT14 13. PLT14 16. Kuva 52. Näytteet PLT14 17. PLT14 20. Näytteet ja niistä mitatut tulokset: Tunnus Rakennusosa Näytteen halkaisija (mm) Näytteen pituus (mm) Karbonatisoit. syvyys (mm) UP/ AP/ YP SP Vetolujuus N/mm 2 (jälkimmäinen arvo uusinta) PLT18 1. Parvekelaatta 55 76 Läpi Läpi - PLT18 2. Parvekelaatta 55 70 8-15 / <1-läpi 8-45 1,4 / 2,2 PLT18 3. Parvekelaatta 55 78 5-10 12-18 - PLT18 4. Parvekelaatta 55 77 13-15 / <1-4 27-39 0,6 / 0,8

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 47/53 PLT18 5. Parvekelaatta 55 76 < 1 / < 1-18 5-27 2,3 PLT18 7. PLT18 8. PLT18 9. Parvekelaatta Parvekelaatta Parvekelaatta 55 62 Läpi Läpi - 55 99 1-3 22-31 - 55 68 Läpi Läpi - PLT18 10. Parvekelaatta 55 82 1-3 / < 1 15-23 1,9 PLT18 11. Parvekelaatta 55 61 1-3 / < 1 20-31 0,6 / 1,0 PLT18 12. Parvekelaatta 55 65 1-8 35-40 - PLT14 13. Parvekelaatta 55 67 < 1 / läpi Läpi 1.7 PLT14 14. Parvekelaatta 55 74 6-7 / läpi Läpi 2,7 PLT14 15. PLT14 16. Parvekelaatta Parvekelaatta 55 70 Läpi Läpi - 55 67 Läpi Läpi 0,1 / 1,9 PLT14 17. Parvekelaatta 55 65 < 1 / < 1 24-32 0,9 / 3,1 PLT14 18. Parvekelaatta 55 68 < 1 / < 1 3-9 1,4 / 1,6 PLT14 19. Parvekelaatta 55 70-18-22 - PLT14 20. Parvekelaatta 55 77 6-9 / < 1 10-13 0,5 / 0,8

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 48/53 3.3 Yhteenveto parvekenäytteistä Betonin karbonatisoituminen Laboratoriotulosten perusteella parvekelaattojen kantavan laatan betoni on karbonatisoitunut seitsemässä näytteessä kantavan laatan läpi ja muissa näytteissä alapinnasta mitattuna 3-45 mm syvyydelle ja laatan yläpinnasta mitattuna 1-18 mm syvyydelle. Parvekelaattojen alapinnan teräksistä suurin osa sijaitsee karbonatisoituneessa betonikerroksessa. Pintalaatan osalta on karbonatisoituminen viidessä näytteessä pintalaatan läpi ja muissa näytteissä yläpinnasta mitattuna 1-15. Porausnäytteistä, jotka eivät ole läpi karbonatisoitunut, on alapinnasta mitatun keskimääräisen karbonatisoitumissyvyyden perusteella laskettu betonin karbonatisoitumiskerroin noin 2,8. Läpi karbonatisoituneiden näytteiden keskimääräinen karbonatisoitumiskerroin on noin 8,9. Viitteellinen karbonatisoitumiskerroin ulkobetonirakenteelle on keskimäärin 1,5 3,5. Viitteellistä karbonatisoitumiskerrointa suuremmat arvot tarkoittavat, että karbonatisoituminen on edennyt betonirakenteessa keskimääräistä nopeammin. Betonin pakkasrapautuminen Ohuthie-analyysissä kahdessa näytteessä havaittiin orastavia pakkasvaurioita ja yhdessä näytteessä mikrosäröissä on kosteusrasituksen aiheuttamia kiteytymiä. Muutoin näytteissä ei havaittu merkittäviä pakkasvaurioita. Palkkirakenteista ei otettu poralieriönäytteitä, mutta silmämääräisessä tarkastelussa varsinkin etureunan palkissa havaittiin laajoja pakkasrapaumavaurioita. Ohuthie-analyysissä yhdessä näytteessä havaittiin, että kantavan parvekelaatan betoni on varhaisessa vaiheessa (valun jälkeen) jäätynyt ennen kovettumista, joka heikentää arviolta merkittävästi laatan kantavuutta. Vetokokeiden yhteydessä tehdyssä tarkastelussa kuudessa näytteessä huomattiin, että betoni on jäätynyt valuvaiheessa. Betonin huokosrakenne ja halkeamat Ohuthie-analyysissä näytteissä havaittiin seitsemässä vähän suojahuokosia (Ø 0,02 0,8 mm) ja yhdessä näytteessä jonkin verran. Lisäksi näytteissä esiintyi vähästä runsaaseen suojahuokosia suurempia tiivistyshuokosia. Lisäksi yhdessä näytteessä havaittiin virtauskanavia ja yhdessä näytteessä mikro-onteloita. Betonin tiivistyminen on neljässä näytteessä hyvä tai suhteellisen hyvä, kolmessa näytteessä tyydyttävä ja yhdessä näytteessä huono. Tutkimusten mukaan käytetty betoni ei ole huokostettua, eikä huokosrakenteeltaan pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Betonin pakkasenkestävyyttä parantava suojahuokossuhdevaatimus on tullut betoninormeihin vuonna 1976, eli vaatimus ei ole ollut voimassa kohteen rakennusaikana.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 49/53 Betoninäytteissä yhdessä näytteessä havaittiin huokostiloissa vähäisiä täytekiteytymiä ja muissa näytteissä ei havaittu merkittäviä täytekiteytymiä. Täytekiteytymät indikoivat kosteuden liikkumisesta betonissa. Huokostäytteet heikentävät betonin pakkasenkestävyyttä. Pinnoitteet ja pintarakenteet Parvekkeiden klinkkerilaattojen alla on 1-2 mm kiinnitysaine ja kuudessa näytteessä 1-2 mm paksu sementtitasoitekerros. Kahdessa näytteessä on yläpinnassa sementtitasoitekerroksen alla jäänteitä orgaanisesta pinnoitteesta. Parvekelaattojen yläpinnassa on kuudessa näytteessä yhdestä valukerroksesta koostuva 13-20 mm paksu pintavalu. Pintavalun tartunta kaikissa kuudessa näytteessä on tiivis. Yhden näytteen pintavalu irtosi näytteenotossa kantavasta betonilaatasta. Parvekenäytteiden alapinnassa on 2-3 mm kalkkisementtipinnoite, pinnoitteen tartunnat ovat kunnossa. Betonin vetolujuus Vetolujuuden määritys tehtiin yhdestätoista näytelieriöstä. Vetokoe on uusittu, jos näytteen arvo on alittanut 1,5 N/mm 2. Parvekkeiden rakenteista määritetyt vetolujuus-arvot olivat ensimmäisissä koestuksissa 0,1 2,7 N/mm 2. Neljä näytettä saavutti ensimmäisessä koestuksessa arvon 1,5 N/mm 2, muille näytteille suoritettiin uusintavetokokeet. Uusittujen vetokokeiden tulokset olivat 0,8 3,1 N/mm 2. Korjattavalle betonille asetettu vetolujuusvaatimus on 1,5 N/mm 2. Seitsemän näytteen ensimmäinen vetokokeen tulos ei täytä vetolujuusvaatimusta. Näytteistä kolmen näytteen uusintakokeen tulos ei täytä vaadittua vetolujuusvaatimusta. Näytteissä joissa vetolujuusvaatimus täyttyy on murtokohta keskimääräisesti noin 27-36 mm alapinnasta mitattuna. Ottaen huomioon laatan paksuus ja vetokokeen murtokohta voidaan todeta, että näytteet jotka täyttävät vetolujuusvaatimuksen on murtokohta niin lähellä laatan keskikohtaa, ettei korjattavaa pintaa jää jäljelle. Runkoaines Betonin runkoaineena on käytetty luonnonkivi-ainesta, jonka rakeet ovat osin kulmikkaita. Runkoaineen pääkivilajina ovat granitoidit ja yhdessä näytteessä havaittiin myös liuskeita. Kiviaines on pääsääntöisesti ehjää ja rapautumatonta. Kahdessa näytteessä kiviaines on osin rikkoutunutta. Suurimmat raekoot ohuthieissä olivat pääsääntöisesti # 6-10 mm. Yhdessä näytteessä havaittiin # 18 mm suurin raekoko. Sideaine-runkoainekontaktit ovat kahdessa näytteessä tiiviit, kolmessa näytteessä suhteellisen tiiviit, kahdessa näytteessä osin auki ja yhdessä näytteessä usein auki.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 50/53 4 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 Yhteenveto Rakennuksien julkisivurappauksissa havaittiin vaurioita, jotka vaativat kunnostustoimenpiteitä. Rappausten havaittiin olevan irti rappausalustastaan laajoilta alueilta, eivätkä rakennuksien julkisivurappaukset ole enää paikkakorjattavissa ja huoltomaalattavissa. Heikon Siporex-alustan päällä olevan rapautuneen rappauksen poistaminen alustaa rikkomatta voi olla hankalaa, jolloin paikkakorjauksen rajaamisen onnistuminen on epävarmaa. Lisäksi parvekkeiden uusimisen yhteydessä, joudutaan joka tapauksessa uusimaan noin 30 cm rappausta parvekkeiden ympäriltä. Julkisivurappauksen kunto, ikä ja rakennuksen muiden rakenneosien kunto huomioiden suosittelemme, että seuraavana korjaustoimenpiteenä rakennuksien julkisivurappaukset uusitaan kokonaisuudessaan. Ikkunat ja parvekeovet on jo uusittu vuonna 2000 ja uudella rappauksella pystytään myös parantamaan näiden rakenteiden liittymien toimivuutta, esim. ikkunoiden vesipeltien rappauskanteilla. Julkisivurappauksissa havaittiin jonkin verran toistuvia halkeamia ja jos julkisivupintoihin ei synny jostain syystä laajasti halkeamia, on julkisivurappauksella vielä jonkin verran käyttöikää jäljellä. Rakennuksien vesikattojen katemateriaalina toimivassa konesaumapeltikatteessa havaittiin räystäällä puhkiruostumista. Räystään ja yläpohjan ruodelaudat ovat huonokuntoset. Suosittelemme, että vesikatoille tehdään uusiminen/kunnostustoimenpiteet ennen rakennuksien julkisivuille ja parvekkeille tehtäviä toimenpiteitä, jolloin vältytään mahdollisen vesikaton vuotojen aiheuttamilta vaurioilta kunnostetuissa ulkoseinien tai parvekkeiden rakenteissa. Suosittelemme ensisijaisesti vesikaton uusimista. Suoritetun betonirakenteiden kuntotutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rakennuksen parvekkeiden betonirakenteissa on käynnistynyt vauriomekanismeja, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä. Maalipinnoitteissa havaittiin betonin/rappauksen halkeilusta johtuvia halkeamia. Maalipintojen vaurioista pääosa johtuu myös betonipintojen vaurioista, joten maalipinnoitteet on joka tapauksessa uusittava muuta rakennetta kunnostettaessa. Betonirakenteiden vauriot ja korjaustarve liittyvät pääasiallisesti betonirakenteiden pakkasrapautumavaurioihin ja niistä aiheutuvaan betonipintojen halkeamiseen ja lohkeamiseen sekä betonirakenteiden raudoitteiden ruostumiseen. Betonirakenteiden ja raudoitteiden vauriot heikentävät merkittävästi rakenteiden kantavuutta. Suurin osa betonirakenteiden raudoitteista sijaitsee karbonatisoituneessa betonikerroksessa ja suurimmassa osassa näytteiden raudoitteissa havaittiin korroosiota. Parvekkeiden betonirakenteiden karbonatisoitumissyvyys on edennyt rakenteissa keskimääräistä nopeammin ja osa laatoista on jo läpi karbonatisoitunut. Tulevaisuudessa karbonatisoitumisen edetessä betonirakenteiden terästen ruostevauriot tulevat lisääntymään. Terästen korroosiovaurioriskiä lisää se, että laboratoriokokeissa betonin havaittiin sisältävän paikoin klorideja, joka lisää teräskorroosiovaurioriskiä huomattavasti.

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 51/53 Ohuthietutkimuksissa havaittiin, että parvekkeissa käytetty betoni ei ole ns. suojahuokostettua, jolloin sen pakkasenkestävyys on puutteellinen. Suojahuokostuksen puuttuessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, ettei rakenteisiin kohdistu korkeita kosteusrasituksia virheellisten rakenneliittymien yms. johdosta. Laboratoriotutkimuksissa havaittiin lisäksi, että seitsemän parvekenäytteen kantavan laatan betoni on päässyt varhaisessa vaiheessa jäätymään, joka heikentää arviolta merkittävästi betonirakenteen kantavuutta, vastaavia vaurioita saattaa löytyä myös muista parvekkeista. Parvekkeissa havaitut vauriot huomioon ottaen parvekkeiden kunnostus ei ole enää teknisesti eikä taloudellisesti kannattavaa. Suosittelemme, että seuraavana korjaustoimenpiteenä parvekkeiden betonirakenteet ja kaiteet uusitaan kokonaisuudessaan. Parvekkeiden uusimisen yhteydessä rakennusvalvonta tulee luultavasti edellyttämään parvekkeiden kaiteiden ennaltamista alkuperäisen mukaiseksi. Kohteen rakennusten eri rakenneosien korjaustarpeen ollessa näin laaja suosittelemme, että rakennusten eri rakenneosien korjausten aikataulutus, järjestys ja kerralla suoritettavien korjausten laajuus selvitetään laajassa ja huolellisessa hankesuunnitelmassa. Rakenteiden rakenneselvitykset tulee myös tehdä huolellisesti, jotta eri kunnostusten samanaikaisuus saadaan selvitettyä koko rakennuksen ulkovaipan kunnostustöiden kokonaisuutta silmällä pitäen. Raportin kohdassa 4.2 on esitetty korjausehdotukset julkisivujen ja parvekkeiden kunnostamiseksi. Ehdotuksista on lisäksi laskettu kustannusarviot, jotka on esitetty kohdassa 4.3. 4.2 Toimenpide-ehdotukset Havaittujen vaurioiden kunnostamiseksi ehdotamme seuraavia korjausehdotuksia: Julkisivurappausten uusiminen: - rakennuksen julkisivurappaukset puretaan kokonaan - julkisivurappaus uusitaan kokonaisuudessaan - uusittu rappaus maalataan Vesikattojen uusiminen: - rakennusten vesikatteena toimiva konesaumapeltikate puretaan kokonaisuudessaan - vesikate uusitaan konesaumattuna peltikatteena - räystäskourut, syöksytorvet sekä kattoturvatuotteet uusitaan

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 52/53 Parvekkeiden uusiminen: 4.3 Kustannusarviot - parvekkeiden kaiteet puretaan - parvekelaatat puretaan piikkaamalla - puretut betoniset rakenneosat uusitaan valamalla - parvekekaiteet uusitaan Rakennusten julkisivupiirustuksista laskettujen määrien perusteella on laskettu julkisivujen, vesikaton, parvekkeiden kunnostuksiin liittyen toimenpide-ehdotusten kustannukset. Kustannuserittelyt: RAKENNE MÄÄRÄ KUSTANNUS Julkisivurappaukset, uusiminen n. 3250 m² 850.000 Vesikatto, uusiminen n. 2350 m² 600.000 Parveke, uusiminen 120 kpl 1.200.000 YHTEENSÄ 2.650.000 Edellä esitetyt kustannukset ovat vain suuntaa antavia suuruusluokka tietoja perustuen raportin laatimishetken kustannustasoon. Todelliset kustannukset alkavat hahmottua vasta kun korjaustyön lopullinen laajuus on määritetty ja suunnitelmat tehty. Lopullisen hinnan määräävät kuitenkin markkinat ja voimassa oleva kilpailu- ja työtilanne. Edellä esitetyt kustannukset vastaavat odotettavissa olevia urakkatarjoushintoja, minkä lisäksi rakennuttaja joutuu varaamaan hankkeen budjettiin varauksen lisätöille, suunnittelu- rakennuttaja- ja valvontakuluille sekä yhtiön ylimääräisille hallintokuluille. Helsingissä, 28.12.2016 Toni Järviölä RI (AMK) opiskelija

Toni Järviölä KUNTOTUTKIMUS 53/53 Tarkastanut: LIITTEET Anssi Väätäinen RI Käsitteitä betonirakenteiden tutkimuksista Ohuthieanalyysi-tutkimusraportti 41626/OH Karbonatisoitumissyvyyden määritys-raportti 41626/KRB Vetolujuus-raportti 41626/VETO Kloridipitoisuuden määritys-raportti 41626/KLORIDI Asbestianalyysi raportti

KÄSITTEITÄ BETONIRAKENTEIDEN TUTKIMUKSISTA Seuraavassa on selostettu lyhyesti betonirakenteiden tutkimuksiin liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä betonirakenteelle: Betonipeitemittaus Betonipeitemittarilla mitataan terästen syvyyttä betonirakenteen pinnasta ainetta rikkomattomin menetelmin. Betonipeitteellä on merkitystä, kun betonipeitteen paksuutta verrataan betonin karbonatisoitumissyvyyteen. Karbonatisoituminen Ajan myötä ilmassa oleva hiilidioksidi imeytyy betoniin ja reagoi betonissa olevan kalsiumhydroksidin kanssa, jolloin betonin ph-arvo laskee lukemaan 7 8. Tätä ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Karbonatisoituminen alkaa betonin pinnasta edeten ehjässä betonissa suhteellisen tasaisena rintamana. Karbonatisoitumattoman betonin ph-arvo on noin 12 13, jonka ansiosta betoni suojaa siinä olevia teräksiä ruostumiselta. Karbonatisoituneella alueella betonissa olevat teräkset alkavat ruostua tietyissä olosuhteissa. Ohuthieanalyysi Ohuthieanalyysi on tutkimus, jossa betoninäyte hiotaan n. 0,02 mm:n paksuiseksi levyksi ja siitä tutkitaan mikroskoopilla betonin sisäistä rakennetta. Vetolujuus Betonin vetolujuus määritetään vetämällä betoninäyte poikki tietokoneohjatulla vetolaitteella. Näytteen murtohetkellä olleen vetävän voiman ja koekappaleen poikkipinta-alan perusteella saadaan betonin vetolujuus määritettyä. Betonin kloridipitoisuus Betonin kloridipitoisuus tutkitaan porausjauhenäytteestä. Betonin kloridipitoisuuden määrittämisellä pyritään kartoittamaan betoniin jo mahdollisesti valmistusvaiheessa joutuneen tai ulkoisesta rasituksesta joutuneen kloridin määrä. Klorideja sisältäviä betonin lisäaineita on käytetty elementtiteollisuudessa yleisesti 1960-1970 luvulla. Kloridit aiheuttavat terästen korroosiota karbonatisoitumattomassakin betonissa ja kloridit kiihdyttävät karbonatisoitumisen aiheuttamaa teräskorroosiota merkittävästi.

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 1(10) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: HSSR Oy, Toni Järviölä Näytetunnukset: PLT18 1., 3., 7., 8., 9. ja 12. PLT14 15. ja 19. Tilaus-/ toimituspäivä: 25.11.2016 Näytteiden materiaali, muoto ja koko: Betoni, poralieriö Ø 55 mm Kohde/ projektinumero: As Oy Pikalähetintie 14 ja 18/ 1001638 Näytepreparaatti: Ohuthie 76 tai 48 mm x 25 mm (paksuus 0,020-0,025 mm) Menetelmä: Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin Nikon SMZ-745T stereomikroskoopilla ja Nikon E200 POL, CiPOL tai Motic BA310pol polarisaatiomikroskoopilla. Analyysissä sovellettiin standardia ASTM C 856-11. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Ohuthie on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOSTEN ARVIOINTI / YHTEENVETO: Taulukossa on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Karbonatisoituminen on mitattu ohuthieestä ja/tai fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta. Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 - ei rapautumaa, 1 - vähäistä, 2 - orastavaa, 3 - kohtalaista, 4 - voimakasta. Näyte: PLT18 1. Rakenneosa/ pinta: Kunto: Karbonatisoituminen min-max/ka. [mm]: Huokostus/ huokostäytteet: Rapautuneisuus: laatta/alapinta heikko läpi ei/ei 4, jäätynyt PLT18 3. laatta/alapinta tyydyttävä yläpinta 5-10/7 alapinta 12-18/16 ei/ei 2 PLT18 7. laatta/alapinta hyvä läpi ei/vähän kalsiumhydroksidia 0 PLT18 8. laatta/yläpinta hyvä yläpinta 1-3/2 alapinta 22-31/25 ei/ei 0 PLT18 9. laatta/alapinta tyydyttävä läpi ei/ei 0 PLT18 12. laatta/alapinta tyydyttävä yläpinta 1-8/2 alapinta 35-40/37 ei/ei 0 PLT14 15. PLT14 19. laatta/alapinta tyydyttävä läpi ei/ei 0 laatta/alapinta välttävä alapinta 18-22/20 ei/ei 2 LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 2(10) - betonit ovat laadultaan vaihtelevia (vesi/sementtisuhde vaihtelee, vedenerottuminen, varhainen jäätyminen), niiden tiivistys on pääosin onnistunut - sideaineen laatu on yleensä tyydyttävä, sitä heikentää mm. korkea v/s-suhde, vedenerottuminen ja epätasainen kovettuminen - karbonatisoituminen on edennyt erittäin syvälle betoniin, betonin teräksille antama kemiallinen suoja on hävinnyt, teräksissä on usein ruostetta, betonissa PLT18 3. on korroosiosta aiheutuneita vaurioita - kiviaineen tartunnat ovat hyvät (PLT18 7. ja 8.), tyydyttävät (PLT18 3., 9., 12., PLT14 15. ja 19.) tai välttävät (PLT18 1.), tartuntoja heikentää varhainen jäätyminen, pakkasrapautuminen, betonin kuivumiskutistuma, vedenerottuminen ja epätasainen kovettuminen, terästen tartunnat ovat välttävät ruosteen vuoksi - betonit eivät ole huokostettuja eivätkä ne ole huokosrakenteen perusteella pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa - kantavan laatan PLT18 1. betoni on jäätynyt ennen kovettumista, betonin kunto on huono (rapautuneisuus 4) - betoneissa PLT18 3. ja PLT14 19. havaittiin orastavia pakkasvaurioita (betonin PLT14 19. mikrosäröissä on kosteusrasituksen aiheuttamia kiteytymiä), betonin kunto on tyydyttävä (rapautuneisuus 2), muutoin betoneissa ei havaittu merkittäviä pakkasvaurioita - huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä (betonissa PLT18 7. vähäisiä) - klinkkerilaattojen/tasoitteiden ja pinnoitteiden tartunnat alustaan/toisiinsa ovat hyvät LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 3(10) TULOKSET: Näyte: PLT18 1. Rakenneosa: Parvekelaatta Lieriönäytteen pituus: 76 mm Ohuthiepinta: Alapinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - teräkset (Ø 6 mm) sijaitsevat noin 9 ja 35 mm alapinnasta (tartunnat osin auki, ruostetta) - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 1-2 mm kiinnitysaine, 2 mm paksu sementtitasoitekerros (alla jäänteitä orgaanisesta pinnoitteesta) ja 15 mm paksu pintalaatta (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 2 mm paksu kalkkisementtipinnoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavassa laatassa läpi KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on osin epätasalaatuinen - tiivistyminen on huono, tiivistyshuokosia ja virtauskanavia (Ø < 4,0 mm) on runsaasti - kiviaineen kontaktit ovat usein auki - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 8 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on epätasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa havaittiin runsaasti pintaa vastaan kohtisuoria ja suuntautumattomia kanavia/halkeamia, jotka myötäilevät kiviainetta (leveys alle 0,3 mm) LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 4(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT18 3. Lieriönäytteen pituus: 78 mm Ohuthiepinta: Alapinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - teräkset (Ø 5 mm) sijaitsevat noin 25 ja 35 mm alapinnasta (tartunnat osin auki, ruostetta) - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 1-2 mm kiinnitysaine ja 18 mm paksu pintalaatta (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 2 mm paksu kalkkisementtipinnoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavassa laatassa yläpinnasta 5-10 mm, keskimäärin 7 mm ja alapinnasta 12-18 mm, keskimäärin 16 mm KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on suhteellisen tasalaatuinen - tiivistyminen on tyydyttävä, tiivistyshuokosia (Ø < 3,1 mm) on jonkin verran - kiviaineen kontaktit ovat suhteellisen tiiviit - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 10 mm, kiviaine on osin rikkonaista - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on tasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa havaittiin muutamia pinnansuuntaisia (terästen läheisyydessä) ja suuntautumattomia mikrosäröjä, jotka osin leikkaavat kiviainetta (leveys alle 0,02 mm), lisäksi havaittiin pintaa vastaan kohtisuora, läpi rakenteen ulottuva mikrosärö (leveys alle 0,2 mm, leikkaa osin kiviainetta) LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 5(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT18 7. Lieriönäytteen pituus: 62 mm Ohuthiepinta: Alapinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 1-2 mm kiinnitysaine, 1 mm paksu sementtitasoitekerros (alla jäänteitä orgaanisesta pinnoitteesta) ja 20 mm paksu pintalaatta (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 2 mm paksu kalkkisementtipinnoite ja 2-3 mm paksu sementtitasoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavassa laatassa läpi KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on tasalaatuinen - tiivistyminen on hyvä, tiivistyshuokosia (Ø < 1,9 mm) on vähän - kiviaineen kontaktit ovat tiiviit - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 8 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on tasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) jonkin verran - huokosissa havaittiin vähän kalsiumhydroksidia Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä/-halkeilua LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 6(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT18 8. Lieriönäytteen pituus: 99 mm Ohuthiepinta: Yläpinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - teräkset sijaitsevat noin 8 (Ø 6 mm), 18 (Ø 5 mm), 25 (Ø 8 mm) ja 33 mm (Ø 8 mm) alapinnasta (tartunnat osin auki, ruostetta) - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 2 mm kiinnitysaine, 2 mm paksu sementtitasoitekerros (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 3 mm paksu kalkkisementtipinnoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavan laatan yläpinnasta 1-3 mm, keskimäärin 2 mm ja alapinnasta 22-31 mm, keskimäärin 25 mm KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on tasalaatuinen - tiivistyminen on suhteellisen hyvä, tiivistyshuokosia (Ø < 5,2 mm) on jonkin verran - kiviaineen kontaktit ovat tiiviit - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 6 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti, seosaineena lentotuhkaa) mikrorakenne on tasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä/-halkeilua LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 7(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT18 9. Lieriönäytteen pituus: 68 mm Ohuthiepinta: Alapinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - teräs (Ø 5 mm) sijaitsee noin 25 mm alapinnasta (tartunta osin avoin, ruostetta) - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 1-2 mm kiinnitysaine, 2 mm paksu sementtitasoitekerros ja 18 mm paksu pintalaatta (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 3 mm paksu kalkkisementtipinnoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavassa laatassa läpi KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on tasalaatuinen - tiivistyminen on tyydyttävä, tiivistyshuokosia (Ø < 2,8 mm) on jonkin verran - kiviaineen kontaktit ovat suhteellisen tiiviit - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 8 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on tasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa havaittiin jonkin verran suuntautumatonta mikrosäröilyä (leveys alle 0,01 mm, myötäilee kiviainetta) LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 8(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT18 12. Lieriönäytteen pituus: 65 mm Ohuthiepinta: Alapinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - teräkset sijaitsevat noin 14 (Ø 6 mm) ja 32 mm (Ø 5 mm) alapinnasta (tartunnat osin auki, ruostetta) - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 1-2 mm kiinnitysaine, 2 mm paksu sementtitasoitekerros ja 13 mm paksu pintalaatta (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 2 mm paksu kalkkisementtipinnoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavan laatan yläpinnasta 1-8 mm, keskimäärin 2 mm ja alapinnasta 35-40 mm, keskimäärin 37 mm KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on tasalaatuinen - tiivistyminen on hyvä, tiivistyshuokosia (Ø < 1,9 mm) on vähän - kiviaineen kontaktit ovat suhteellisen tiiviit - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 10 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on epätasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa havaittiin vähän suuntautumatonta mikrosäröilyä (leveys alle 0,01 mm, myötäilee kiviainetta) LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 9(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT14 15. Lieriönäytteen pituus: 63 mm Ohuthiepinta: Alapinta (76 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ulottuu läpi rakenteen - teräkset sijaitsevat noin 8 ja 18 (Ø 6 mm) ja 33 mm (Ø 5 mm) alapinnasta (tartunnat osin auki, ruostetta) - yläpinnassa 7 mm paksu klinkkerilaatta, 2 mm kiinnityslaasti, 2 mm paksu sementtitasoitekerros ja 16 mm paksu pintalaatta (tartunnat tiiviit) - alapinnassa 2 mm paksu kalkkisementtipinnoite, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt kantavassa laatassa läpi KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on tasalaatuinen - tiivistyminen on tyydyttävä, tiivistyshuokosia ja mikro-onteloita (Ø < 3,1 mm) on jonkin verran - kiviaineen kontaktit ovat osin auki - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 6 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on epätasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa havaittiin jonkin verran suuntautumatonta mikrosäröilyä/onteloita (leveys alle 0,2 mm, myötäilevät kiviainetta) LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

1442 41626/OH TUTKIMUSRAPORTTI As Oy Pikalähetintie 14 ja 18 16.12.2016 10(10) Rakenneosa: Parvekelaatta Näyte: PLT14 19. Lieriönäytteen pituus: 45 mm Ohuthiepinta: Alapinta (48 mm) Yleistiedot: - näytelieriö ei ulotu läpi rakenteen (katkaistu) - teräs sijaitsee noin 10 mm (Ø 6 mm) alapinnasta (tartunta tiivis, pintaruostetta) - alapinnassa 2 mm paksu kalkkisementtipinnoite ja 1 mm paksu sementtitasoitekerros, kiinni betonissa - karbonatisoituminen edennyt alapinnasta 18-22 mm, keskimäärin 20 mm KANTAVA LAATTA Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on suhteellisen tasalaatuinen - tiivistyminen on suhteellisen hyvä, tiivistyshuokosia (Ø < 2,5 mm) on jonkin verran - kiviaineen kontaktit ovat osin auki - kiviaine on osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit, liuskeet), suurin havaittu raekoko 18 mm, kiviaine on osin rikkoutunutta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne on tasalaatuinen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - kantavan laatan betonissa havaittiin jonkin verran pinnansuuntaisia, jatkuvia mikrosäröjä (leveys alle 0,05 mm, leikkaavat kiviainetta, kiteytynyt ettringiittiä) Tomi Tolppi tutkija, FM puh. 050 4395 079 Titta-Miia Raitala tutkija, FM LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6