Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS
Kriisien jaottelu Kehityskriisit; elämänkulussa eteen tulevat normatiiviset kasvun ja muutoksen taitekohdat, jolloin vanhasta on luovuttava ja kasvettava uuteen. Sisältää kasvukipuja. Tilannekriisit; Äkilliset, odottamattomat, usein traumaattiseksi koetut elämäntapahtumat, jotka aiheuttavat kipua, vaativat muutosta ja sopeutumista, ravistelevat vanhoja rakenteita
Nuoruusiän kehityskriisit Luopuminen lapsuuden kodin hoivasta ja turvasta, sen sureminen Oman seksuaalisuuden haltuunotto ja sopeutuminen puberteetin tuomiin muutoksiin, omaksi itsekseen tuleminen Liittyminen yhteiskuntaan, arvoihin, ihmissuhteisiin ja yhteisöihin, oman tien ja paikan löytäminen
Kehitystehtävät ikävaiheittain Varhaisnuoruus (11-13 v.) Keskinuoruus (14-16 v.) Myöhäisnuoruus (17v. ->)
Mitkä tekijät mutkistavat kehityskriisien ratkaisua Kriisi perheessä vie nuoren voimavarat. Nuori joutuu tukahduttamaan oman vihansa ja kapinansa. Hyppy liian varhain eteenpäin tai juuttuminen edeltävään vaiheeseen. Nuori satuttaa itseään tietä etsiessään, tuki ja yhteys puuttuu, häpeä, nuori hylkää itsensä Vanhemmista ei vastusta irrottautumiseen, jäädään mössöön tai loukkoon kaverivanhempien kanssa Liian ahtaat rakenteet, nuori ei pääse murtautumaan ulos Muut kriisit (esim. oma sairastuminen, muutto)
Äkillisen kriisin vaiheet (Cullberg) Shokki kieltäminen Reaktiovaihe Ymmärretään tapahtunut ja toimitaan sen suuntaisesti opituista malleista, suojamekanismit päällä, viha Työstämisvaihe käsitellään tapahtunutta, mielletään tilanne ja vaiheet, löydetään uusia tapoja, suru ja viha vuorottelevat. Uudelleen orientoituminen- hyväksyntä, integraatio, uuden suunnan ottaminen.
Kriisiin jääminen Surutyö on portti uuden syntymiseen Jäädään reaktiovaiheeseen, jolloin käsittely/suru ei ala. Tapahtunut kapseloituu sisään, dissosiaatio, välttely Takaumat, tukahduttaminen, suojamekanismit, käsittämättömät reaktiot, jäätynyt/kuuma osa ihmisessä Keskeneräinen kriisi jää pitkittyessään yleensä traumaksi
Milloin nuori tarvitsee erityistä tukea (1) Kun tiedetään, että kotona on sattunut jotain. Hyvä sanoittaa nuorelle, että aikuinen on tietoinen asiasta ja valmis auttamaan tai miettimään asiaa tarvittaessa. Kun nuoren käyttäytyminen muuttuu äkkiä. Huolellisesta tulee huolimaton, aktiivisesta arka jne. Aggressiivisuus, uhma Itkuisuus, poissaolot (niin henkiset kuin fyysiset)
Milloin nuori tarvitsee erityistä tukea (2) Kun nuori sitä viestii (esim. piirrokset, kirjeet, aineet, kokeiden reunakirjoitukset) Tärkeää että aikuinen reagoi, mutta ei ylireagoi Silloin kun nuori on ärsyttävimmillään ja vaatii eniten aikuiselta ymmärrystä ja sietokykyä, silloin nuori yleensä myös tarvitsee sitä kipeimmin. Silloin kun nuori mietityttää ja hämmentää Kun nuorella on nälkä aikuiseen.
Mikä on vakavaa Nuoren tunteet ja kyky käsitellä asioita ratkaisevat sen, mikä on vakavaa. Aikuisen ja nuoren maailmat ovat erilaisia. Yksin ei selviä, eikä tarvitsekaan. Ulkopuolisia tarvitaan eniten silloin, kun kodin voimavarat vähäiset Nuori tarvitsee usein enemmän kuin osaa näyttää. Isot asiat ovat usein pienissä teoissa, huomioinnissa, vahvistamisessa Uudet taidot opitaan arkisissa kriiseissä toisten tuella, toisten mallista, itse kokeilemalla, positiivisen vahvistuksen kautta.
Kuinka aikuinen voi auttaa Ottaa tosissaan, on kiinnostunut Selvittää aina, mikä on ongelma Sietää ja sanoittaa omia tunteitaan, epävarmuutta, kaaosta, surua, ärtymystä Kommunikoi selkeästi kunnioitusta ja hyväksyntää, sanoittaa myös nuoren tilannetta. Aikuinen pyrkii ensin ymmärtämään, sitten vasta toimimaan (nuori yleensä päinvastoin) Aikuinen ottaa selvää, mistä saa apua Aikuinen saattaa nuoren asianmukaisen tuen ja avun piiriin Aikuinen huolehtii, että rakenteet säilyvät ja elämä jatkuu (esim. luokassa)
Oppilaitoksen rakenteet kriisin käsittelyssä Polku havaitsemisesta opiskelijahuoltoon ja sieltä eteenpäin Opiskelijahuollon ja opettajien yhteistyö Riittävän pitkä saatto Opiskelijahuollon henkilöstön käyttö työparina Oppilaitoksen kriisisuunnitelma ja tietoisuus siitä Turvasuunnitelma väkivallan varalle