Hannele Syrjä ARVIOINTISUUNNITELMA 8.8.2008 Sakarinkatu 3 B 63 00500 Helsinki SELVITYS MONIKULTTUURISEN MONIKA VOIMAVARAKESKUS -MALLIN TOIMIVUUDESTA 1. Tausta Monika-Naiset ry perusti vuonna 2001 Helsinkiin Voimavarakeskus Monikan pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ja -lasten auttamiseksi Helsingin kaupungin ja Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämän rahoituksen turvin. Toiminnan käynnistämisen taustalla olivat sekä kenttätyöstä että eri projekteista, kuten Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeesta kertyneet tiedot ja kokemukset maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta väkivallasta samoin kuin esille nousseet tarpeet maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi, tuen saamiseksi ja palveluprosessien kehittämiseksi. Vuonna 2002, jolloin voimavarakeskus -toiminta käynnistettiin, Suomessa asui vakinaisesti noin 50 000 maahanmuuttajataustaista naista, joista suurin osa oli tullut Suomeen avioliiton kautta. Toiseksi suurimman ryhmän maahanmuuttajanaisista muodostivat Suomeen paluumuuttajina erityisesti Venäjältä ja Virosta tulleet. Kolmantena ryhmänä olivat pakolaisnaiset ja heidän lapsensa. Samaan aikaan Suomessa maahanmuuttajataustaisten naisten ryhmään on yhä enenevässä määrin kuulunut toisen sukupolven nuoria naisia ja tyttöjä. Naisiin kohdistuva väkivalta ja sen ehkäisy on ollut viime vuosina sekä runsaan tutkimuksen että myös projektitoiminnan kohteena. Tähän on yhä enenevässä määrin vaikuttanut myös kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen kehitys muun muassa ihmiskauppaan liittyvien ongelmien tunnistamisessa. Pari- ja lähisuhdeväkivalta on monella tavoin sensitiivinen ja vaikeasti lähestyttävä kysymys, mikä korostuu maahanmuuttajanaisten kohdalla. Kaikki maahanmuuttajanaiset eivät puutteellisen kielitaidon ja heikon yhteiskuntatuntemuksensa vuoksi ole tietoisia oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan saada apua eikä heillä ole välttämättä myös riittävää kykyä ja osaamista palveluihin hakeutumiseksi. Toisaalta myös eri viranomaisilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjoajilla ei ole välttämättä ollut riittävää tietoa ja osaamista maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisesta ja erityiskysymyksistä, johon liittyvät myös kulttuuriset kysymykset. Siten maahanmuuttajataustaisen väkivallan uhriksi joutuneen naisen on usein ollut valtaväestön naista vaikeampi saada apua elämäntilanteensa parantamiseksi. Voimavarakeskus -toimintamallin tavoitteena on ollut luoda kulttuurisensitiivinen, helposti lähestyttävä matalan kynnyksen palvelupiste pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen, tarjota vertaistukea samoin kuin tukea ja ohjata väkivaltaa kohdanneita asiakkaita heidän tarpeidensa mukaisiin palveluihin. Toiminnan tavoitteena on ollut täydentää palvelujärjestelmää, toimia linkkinä ja luoda kansalaisjärjestön ja eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen yhteistyön kautta toimivia palveluketjuja. Samalla tavoitteena on ollut laajemmin tuoda naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöt näkyviksi ja lisätä tietoisuutta näistä ongelmista. 1
Varsinainen voimavarakeskus -toiminta lähti käyntiin vuonna 2002, mistä se on laajentunut Vantaalle vuonna 2005 ja Espooseen vuonna 2006. Aluksi toimintaa toteutettiin pääosin vapaaehtoisvoimin. Vuodesta 2006 voimavarakeskus -toimintaa on laajennettu Turkuun ja Kemi-Tornio - alueelle erillisen projektiperusteisen kehittämisen avulla. Voimavarakeskus -toiminnasta on raportoitu rahoittajalle sopimusehtojen mukaisesti ja toimintaa on arvioitu myös sisäisenä, omana arviointina projektimuotoisen toiminnan päätyttyä vuonna 2004. Ulkopuolista arviointia toimintamallin toimivuudesta ei ole toteutettu. 2. Selvityksen tavoite ja tehtävät Selvityksen tavoitteena on tuottaa arvio erityisesti voimavarakeskustoiminnan tuloksellisuudesta ja toimintamallin toimivuudesta matalan kynnyksen palveluna ja osana palvelujärjestelmää. Selvityksen tavoitteena on lisäksi tuottaa tietoa voimavarakeskustoiminnan ja sen palvelujen kehittämiseksi. Selvitystyön keskeiset tehtävät ovat: 1. Luoda toimijoiden ja yhteistyötahojen kautta kokonaiskäsitys voimavarakeskuksen roolista palveluketjussa 2. Arvioida erityisesti alueellisten voimavarakeskusten toimeenpanon edistymistä 3. Arvioida matalan kynnyksen palvelumallin toimivuutta asiakastasolla ja osana palvelujärjestelmää Voimavarakeskus -toiminnan kohderyhmäksi ja hyödynsaajiksi on määritelty erityisesti 1) pari- ja lähisuhdesuhdeväkivaltaa (myös kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliiton uhka ym.muodot) kokeneet tai sen uhan alla elävät maahanmuuttajanaiset ja heidän lapsensa sekä 2) sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset ja järjestöt jotka työssään kohtaavat maahanmuuttaja-asiakkaita. Toiminnassa tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyötahoja ovat kuntien sosiaali- ja terveyshuollon viranomaisten lisäksi poliisi, oikeustoimi, lääninvirastojen väkivaltatyöryhmät, turvakodit, järjestöt ja muut tahot, jotka työskentelevät väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi samoin kuin maahanmuuttajien järjestöt. Voimavarakeskustoiminnalle on asetettu useita tavoitteita, joiden voi määritellä kohdistuvan kolmelle tasolle: yksilötasolle, palvelujärjestelmän tasolle sekä laajemmin yhteiskunnalliselle tasolle. Toimintamalliin sisältyy useita erilaisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eri tasoilla. Toimintamalliin sisältyviä asiakastyön ja yksilötason tavoitteita ovat asiakkaiden kohtaaman väkivallan katkaiseminen ja ihmisoikeuksien turvaaminen sekä asiakkaiden voimavaraistaminen, toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen sekä osallisuuden lisääminen. Neuvonnan, tuen ja ratkaisukeskeisen ohjauksen lisäksi keinoja ovat olleet tukihenkilö- ja vertaistukitoiminta. Maahanmuuttajanaisten kohdalla kynnys hakea apua väkivaltatilanteen katkaisuun julkiselta sektorilta on korkea. Matalan kynnyksen toimintamallilla on pyritty tarjoamaan helposti saatavia, maksuttomia tuki- ja ohjauspalveluja väkivaltakierteen katkaisemiseen ja ehkäisemiseen monikulttuurisen ja -kielisen sekä moniammatillisen yhteistyön ja palveluohjauksen avulla. Tavoitteena on ollut tukea väkivaltaa kohdanneiden asiakkaiden pääsyä asianmukaisten palvelujen piiriin, kehittää yhteistyöprosesseja ja -rakenteita sekä täydentää tällä tavoin palvelujärjestelmää. 2
Toiminnan yhteiskunnallisia tavoitteita ovat olleet muun muassa tiedon ja tietoisuuden lisääminen maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta väkivallasta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä, maahanmuuttajanaisten osallisuuden lisääntyminen, johon liittyvät niin syrjäytymisen ehkäisy kuin kotoutumisen edistämisen. Selvitystyö kytkeytyy luonteeltaan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusarviointiin, jolloin selvityksessä arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja sitä, miten toimintamallin toimeenpano on tukenut tavoitteiden saavuttamista. Selvitystyö kohdentuu erityisesti toimintamallin arviointiin palvelujärjestelmän tasolla, ts. keskeisenä kohteena on palvelumallin toimivuus kansalaisjärjestön tuottamana matalan kynnyksen palveluna ja sen täydentävyys suhteessa peruspalveluihin. Keskeisiä arviointikysymyksiä ovat, miten toimintamallin toteutus on tukenut asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja mitä lisäarvoa toiminta on tuonut maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn palvelujärjestelmän tasolla. Koska asiakasryhmä on hyvin erityinen, asiakkaiden omien kokemusten kartoittaminen on haasteellista, joten asiakashyötyä pyritään arvioimaan mahdollisuuksien mukaan asiakasseuranta-aineistojen lisäksi haastattelemalla tukihenkilöitä ja vertaistukiryhmien toimintaan osallistuneita. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi perustuu dokumenttiaineiston analyysin ja sidosryhmien haastatteluaineiston pohjalta koottaviin johtopäätöksiin. Taulukko: Selvitykseen sisältyvät arviointitasot ja pääkysymykset Arviointitaso Yksilö-/asiakastason tuloksellisuus Arvioinnin pääkysymykset Miten toiminnan asiakaslähtöisyydessä on onnistuttu? Millä tavoin toimintamallin avulla on kyetty vaikuttamaan väkivaltakierteen katkaisemiseen liittyvään tuen saantiin? Millä tavoin toimintamallin ja käytettyjen keinojen avulla on kyetty lisäämään asiakkaiden elämänhallintaa ja osallisuutta? Palvelujen toimivuus ja niiden tuottama lisäarvo Mitkä keinot ovat osoittautuneet toimiviksi käytännöiksi? Miten toimintamallin rakentamisessa on onnistuttu? Miten sisäiset toimintaprosessit ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista? Mitä yhteistyökäytäntöjä eri toimijatahojen kanssa on kyetty kehittämään palveluketjujen kehittämiseksi? Mitä hyötyä toiminta on tuottanut yhteistyötahoille ja sidosryhmille? Yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen Mitkä ovat keskeiset toiminnan sekä palvelu- ja yhteistyöprosessien kehittämistarpeet? Millä tavoin kertynyttä tietoa ja kokemuksia on kyetty levittämään? Mitä näyttöjä on osoitettavissa maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa lähi- ja parisuhdeväkivaltaa koskevan tiedon ja tietoisuuden lisääntymisestä? Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset toiminnan yhteiskunnallisesta hyödystä? 3
3. Selvityksen toteutustapa, aineistot ja menetelmät Selvityksen lähestymistapa Selvityksen toteutusperiaatteita ovat monitahoisuus (toimijoiden sekä eri yhteistyötahojen näkemysten kartoittaminen), selvityksen käyttökelpoisuus tilaajalle ja selvityksen laatijan riippumattomuus. Selvitystyö kohdistuu erikseen aikaisemmin, vuonna 2002 käynnistyneeseen voimavarakeskustoimintaan pääkaupunkiseudulla sekä erikseen tällä hetkellä projektimuotoisena toteutettavien alueellisten voimavarakeskusten toiminnan ja toimeenpanon kehittymiseen Turun ja Kemi- Tornion alueella. Kun ensin mainitussa arvioinnin painopisteenä on vaikutusten ja hyödyn arviointi, jälkimmäisessä painotuksena on toimeenpanoa ja toiminnan kehittämistä painottava arviointi. Voimavarakeskus -mallia arvioidaan niin sanotun 360 asteen arviointimallin mukaisesti, jossa keskeisiä arviointiulottuvuuksia ovat 1) toteutustavat ja työprosessit, 2) asiakasulottuvuus (tarvelähtöisyys, tarkoituksenmukaisuus, hyöty), 3) yhteistyö ja verkostoituminen, 4) kytkeytyminen peruspalveluihin sekä 5) yhteiskunnallinen ulottuvuus, kytkeytyminen teema-alueeseen liittyviin strategioihin ja ohjelmiin. Toimintamallin toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään asiakas- ja palveluprosesseihin liittyviä hyvien käytäntöjen arvioimiseen kehitettyjä arviointikriteereitä. Selvityksen menetelmät ja aineistot Selvitys perustuu pääosin laadullisten menetelmien ja aineistojen hyödyntämiseen, jota täydennetään seurannasta saatavilla tilastoaineistoilla. Selvityksessä arviointimenetelminä käytetään avainhenkilöiden ja ohjausryhmien jäsenten (12-14 henkilöä) sekä eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajien teemahaastatteluja (20-24 henkilöä) ja kertyneen dokumentti- ja toiminnan seurantaaineistojen sisällönanalyysia. Ohjausryhmien jäsenten haastattelut voidaan toteuttaa myös focusryhmä -haastatteluina muiden kokoontumisten yhteydessä. Selvityksessä käytettävät aineistot ovat siten kahta tyyppiä: Monika-Naiset liitto ry:n ja Monika voimavarakeskusten tuottamat ja niiden kehittämiseen liittyvät aineistot sekä selvityksen laatijan kokoamat aineistot. Toimintamallin tuloksellisuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää myös toimijoiden (henkilöstön/ohjausryhmien) itsearviointia asiakas- ja palveluprosessien toimivuuden sekä yhteistyörakenteiden kehittymisen arvioinnissa. 1) Toimeksiantajan tuottamia aineistoja, ovat muun muassa hanke- ja toimintasuunnitelmat toimintaraportit ja -kertomukset toiminnan seuranta-aineistot toimintaa koskevat arviointiaineistot muut selvityksen kannalta olennaiset dokumenttiaineistot 2) Selvityksen laatijan tuottamat aineistot avainhenkilöiden haastatteluihin perustuvat aineistot sidosryhmien edustajien haastatteluihin perustuvat aineistot muut hyödynnettävät asiantuntijaselvitykset ja tutkimukset 4
Selvityksen aikataulu ja toteutusvaiheet Selvitystyö toteutetaan elo - lokakuun 2008 aikana neljässä toisiaan tukevassa vaiheessa, joiden tulosten perusteella kootaan tulokset ja johtopäätökset sekä laaditaan tiivis kirjallinen raportti: 1) Selvitystyön käynnistäminen ja tehtävän täsmentäminen. Selvitystehtävän toteutukseen liittyvistä yksityiskohdista sopiminen, tehtävän sekä arviointikysymysten mahdollinen täsmentäminen sekä haastateltavien nimeäminen. 2) Asiakirja-aineistojen kokoaminen ja analyysi Aineistojen analyysi ja seuranta-aineiston hyödyntäminen 3) Haastattelujen toteutus ja haastatteluaineistojen analyysi Avainhenkilöiden teemahaastattelujen, ohjausryhmien jäsenten haastattelujen sekä eri yhteistyötahojen edustajien haastattelujen toteuttaminen ja aineistojen analyysi. 4) Selvityksen tulosten ja johtopäätösten kokoaminen Eri aineistoista nousevien toimintamallin toimivuutta ja sovellettavuutta koskevien havaintojen kokoaminen ja tulkinta. 5) Raportin laatiminen Selvityksestä ja sen tuloksista laaditaan tiivis, n. 30 -sivuinen raportti. Selvityksen kohdentumista ja toteutustapaa täsmennetään toimeksiantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Selvitystyöstä ja sen toteutuksesta laaditaan erillinen sopimus. Selvityksen toteuttaja Selvityksen toteuttaa tutkija Hannele Syrjä, jonka asiantuntemus tarjoaa hyvät edellytykset selvitystehtävän suorittamiseen. Hänen aikaisempi arviointikokemuksensa liittyy sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevien laajojen ohjelmien ja hankkeiden arviointiin että perehtymiseen sukupuolten tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä samoin kuin maahanmuuttajuutta ja etnistä yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin. Nämä teemat ovat korostuneet muun muassa Equal -yhteisöaloiteohjelman etukäteis- ja toimeenpanon arvioinnissa, joista Hannele Syrjä on vastannut. Hannele Syrjä on viimeksi toiminut tutkijana HSE Executive Education Oy:ssä, jossa hän on osallistunut valtakunnalliseen työvoiman palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuutta koskeneeseen tutkimukseen, maahanmuuttajien kotoutumisen ohjausprosessien kehittämiseen pääkaupunkiseudulla liittyneeseen selvitykseen sekä toteuttanut tutkimuksen romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Yksityiskohtaisemmat tiedot käyvät ilmi liitteenä olevasta CV:sta. 5