MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

Transkriptio

1 MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke Mia Tuominen 1

2 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia, joissa väkivallan riski on korkea Punaisena lankana kaksi vaihetta: - riskienarviointilomake, jonka täyttää kunkin alan työntekijä - moniammatillinen kokous, jossa päätetään turvallisuutta lisäävistä tai väkivaltaa ehkäisevistä toimenpiteistä = laaditaan asiakkaalle turvallisuussuunnitelma Mia Tuominen 2

3 Moniammatillisen väkivallan riskin arvioinnin taustaa Multi Agency Risk Assessment Conferences (MARAC) UK, Cardiff Väkivallan riski arvioidaan standardoidulla lomakkeella Arvion jälkeen korkean riskin tapaukset käsitellään moniammatillisissa riskienarviointikokouksissa, joissa asiakkaalle laaditaan turvallisuussuunnitelma Ensimmäinen MARAC kokoontui Cardiffissa vuonna 2003 Nykyään Englannissa on yli 240 MARAC:ia Mia Tuominen 3

4 Moniammatillisen riskienarvioinnin taustaa (2) Perustuu Englannissa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa henkirikosten taustatekijöiden ja selviytyjien haastatteluiden perusteella kerättiin tietoa väkivallan riskitekijöistä (Robinson, Amanda 2004) Lomakkeelle valittu riskitekijät tutkimuksen perusteella Mia Tuominen 4

5 RISKITEKIJÄT Mia Tuominen 5

6 Riskitekijöistä Riski joutua uusiutuvan korkean väkivallan uhriksi näyttää olevan merkittävä, jos lomakkeen perusteella käy ilmi, että: - kumppanilla / ex-kumppanilla on rikoshistoriaa (84 %) - kyseessä on erotilanne (77 %) - epäillyllä on alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttöä ja / tai mielenterveysongelmia (71%) - epäilty on mustasukkainen tai kontrolloiva (62%). (Robinson, Amanda 2004) Mia Tuominen 6

7 Toimintamallin vaikuttavuus kansainvälisten tutkimusten valossa Uhriutumisen uusiutumisriski pieneni: - parisuhdeväkivalta loppui 60 %:ssa tapauksista (Robinson, Amanda, 2004, ks. myös CAADA 2010) Uhrin luottamus palvelujen toimivuuteen parani huomattavasti Lasten asema parani: kulttuurillinen muutos viranomaisten asenteissa, mm. poliisin toiminnassa (lastensuojeluilmoitusten määrä nousi). 70 %:lla uhreista turvallisuudentunne parani (Robinson, Amanda 2004) Mia Tuominen 7

8 Toimintamallin vaikuttavuus kansainvälisten tutkimusten valossa Vuonna 2010 yli aikuista ja yli lasta ovat saaneet apua MARACin kautta ( Moniammatillisiin työryhmiin osallistuneet työntekijät kokivat, että toiminta on ollut vaivan arvoista: he ovat pystyneet tehokkaammin tarjoamaan asiakkaalle palveluita tietojenvaihto eri toimijoiden välillä on parantunut on pystytty lisäämään yleistä tietoisuutta parisuhdeväkivallan vaikutuksista lapsiin (Robinson, Amanda 2004) Mia Tuominen 8

9 Mallin toteuttaminen Suomessa Pilottihankkeessa mukana työryhmät kolmelta paikkakunnalta: Helsingistä Itäisen poliisipiirin alue, Päijät-Häme ja Oulu Ryhmien kokoonpanot vaihtelevat hiukan paikkakunnittain (kussakin ryhmässä n toimijaa) Ryhmät kokoontuvat n. kerran kuukaudessa tai tarvittaessa Ryhmien tukena koordinaatioryhmä (paikkakuntien työryhmien puheenjohtajat + ohjausryhmä) sekä ohjausryhmä (edustettuina rahoittajat ja THL) Mia Tuominen 9

10 Mia Tuominen 10

11 Mallin toteuttaminen Suomessa Hankkeen 9 ensimmäisen kuukauden aikana tapauksia on kokouksissa käsitelty yhteensä n. 40 Lähes kaikki asiakkaat ovat olleet naisia (yksi mies), monissa tapauksissa taloudessa on myös lapsia On käsitelty myös yksi kunniaan liittyvä väkivaltatapus Työryhmätyöskentelystä tukihenkilön järjestäminen on ollut käytetyin ja tuloksellisin toimenpide Mia Tuominen 11

12 Tukihenkilötoiminnasta Esikuvana Cardiffin mallin IDVA-toiminta (IDVA=Independent Domestic Violence Advisor) Ensi- ja turvakotien liitto, Rikosuhripäivystys ja Monika-naiset ovat sitoutuneet tarjoamaan kokouksille käsitellyille asiakkaille tukihenkilön Tukihenkilö kulkee asiakkaan rinnalla koko MARAKprosessin ajan ja huolehtii siitä, että asiakas sitoutuu mahdollisimman hyvin hänelle laaditun turvasuunnitelman toteuttamiseen Tarvittaessa tukihenkilö myös raportoi työryhmälle suunnitelman toteuttamisessa kohdattavista ongelmista Mia Tuominen 12

13 Lomakkeen täyttö ja käyttö Lomakkeen kysymykset käsittelevät eri väkivallan alueita (ks. Riskitekijät) Kynnykselle asetetut kriteerit: 1) Ammatillinen arvio: jos ammattilainen on vakavasti huolissaan uhrin tilanteesta, hänen tulisi siirtää asia MARAKin käsittelyyn 2) Näkyvä kohonnut riski: tarkistuslistalle merkittyjen rastien määrä. Jos lomakkeelle on merkitty rastilla 14 tai enemmän "kyllä" laatikkoa, perusteet asian käsittelyyn MARAKissa täyttyvät 3) Mahdollisen väkivallan eskaloituminen: perheväkivallasta johtuvien poliisin kotihälytystehtävien määrä viimeisten 12 kuukauden aikana Jos kynnys ylittyy ja / tai ammatillisen arvion perusteella riski on korkea, tapaus voidaan lähettää työryhmän käsiteltäväksi Mia Tuominen 13

14 Työryhmän työskentely Kukin työryhmän jäsen etsii omista tiedostoistaan tarvittavat tiedot asiakkaasta ja valmistautuu kokouksessa esittelemään omat ehdotuksensa toimenpiteiksi Kunkin tapauksen osalta käydään läpi eri toimijoiden ehdottamat toimenpiteet ja päätetään toimenpiteiden toteuttamisesta ja toteuttamisen aikataulusta Toimenpiteiden toteutumista seurataan: mikäli toimenpidettä ei saada suoritetuksi, tapaus tulee uudelleen kokoukseen käsiteltäväksi Tapaus tulee uudelleen käsiteltäväksi myös, jos uusi väkivallanteko tulee jonkun toimijan tietoon Mia Tuominen 14

15 Lähteet Robinson, Amanda 2004: Domestic Violence MARACs (Multi-Agency Risk Assessment Conferences) for Very High-Risk Victims in Cardiff, Wales: A Process and Outcome Evaluation. Cardiff: University of Cardiff. CAADA 2010: Saving lives, saving money. Mia Tuominen 15

16 KIITOS! Mia Tuominen THL p