Miten innovointia tehdään Euroopassa

Samankaltaiset tiedostot
EN sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

SFS, STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS ESITTELY

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

Liite 2 (velvoittava) Hallintajärjestelmästandardien yleisrakenne ja vakiotekstit sekä yhteiset termit ja keskeiset määritelmät

Innovation Manager

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,

Markkinoinnin tila kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi Johanna Frösén

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

LARK alkutilannekartoitus

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä


Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

Tietoturvapolitiikka

Arviointi ja mittaaminen

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

SFS-ISO/IEC 27002:2014 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä

EU ja julkiset hankinnat

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola

Panosta kirjastoon tuota arvoa

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi ja hallintamalli

ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA

Quality Consulting M.Mikkola OY

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Uusien ISO 9001 ja ISO vaikutukset konepajoille

EFQM Excellence malli

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Työhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma

Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

PSK:n kevätseminaari Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu Marketta Kokkonen

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Tokmanni-konsernin IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaiset oikaistut vertailutiedot vuodelta 2018

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

Tero Oinonen

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC ISO OHSAS SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Marika Kilpivuori

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala,

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki

Luotain-arviointi. Nykytila-arvio toiminnan osa-alueesta. Trust, Quality & Progress. Jatkuvuus Tietosuoja Tietohallinto Tietoturvallisuus

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri Ruoholahti

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Transkriptio:

klo 15.45-16.15 Miten innovointia tehdään Euroopassa - olisiko standardin EN16555 soveltamisesta hyötyä Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy

2 Euroopan innovaatio keskittymät

3 Eurooopan ICT keskittymät

The Evolution of Innovation Networks: The Case of the German Automotive Industry Formation of cohesive triadic subgroups formed by trusted partnerships Geographic distance is significant Similar knowledge bases to co-operate The experience in co-operation Larger knowledge-base of a company Have more incentives to co-operate a.http://druid8.sit.aau.dk/acc_papers/i 2bj50v8aht3g8ulnyr372yiqt7f.pdf

Sertifioidun osaamisen sidosryhmät ja yhteydet ecqa 2010 5

6

7 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä (Innovation Management system) Osa 2: Strategic intelligence management (Strategisen tiedon hallinta) Osa 3: Innovation thinking (Innovaatioajattelu) Osa 4: Intellectual property management (Aineettoman omaisuuden hallinta) Osa 5: Collaboration management (Yhteistyön hallinta) Osa 6: Creativity management (Luovuuden hallinta) Osa 7: Innovation management assessment (Innovaatiojohtamisen arviointi).

8 Innovaatioiden hallintajärjestelmä standardin 1. osa

9 Kenelle innovaatiojohtamisen standardi on tarkoitettu Standardissa esitetään ohjeistus innovaatioiden hallintajärjestelmän luomiseen ja ylläpitämiseen. Sitä voidaan soveltaa kaikkiin julkisiin ja yksityisiin organisaatioihin niiden toimialasta, tyypistä tai koosta riippumatta.

10 1. Innovaatiojohtamisen standardia sovelletaan: organisaation toimintaympäristön ymmärtämiseen ylimmän johdon sitouttamiseen innovoinnin onnistumisen suunnitteluun innovoinnin mahdollistavien tai sitä edistävien tekijöiden tunnistamiseen ja vaalimiseen innovaatioiden hallintaprosessin kehittämiseen innovaatioiden hallintajärjestelmän toimivuuden arviointiin ja parantamiseen innovaatiojohtamistekniikoiden ymmärtämiseen ja käyttämiseen.

11 3. Standardissa käytetyt termit ja määritelmät 3.1 innovaatio uuden tuotteen (hyödyke tai palvelu) tai prosessin tai sen merkittävän parannuksen käyttöönotto, uusi markkinointitapa tai organisaation käyttämä menetelmä, joka koskee liiketoimintamalleja, työpaikan organisaatiota tai ulkoisia suhteita 3.2 innovaatioiden hallintajärjestelmä joukko organisaation toisiinsa liittyviä tai vaikuttavia osia, joiden avulla luodaan innovaatiotoiminnan politiikat ja tavoitteet sekä prosessit, joilla nämä tavoitteet saavutetaan

12 Innovaatioiden hallinta järjestelmä Organisaatio Mahdollistavat tekijät (kohta 7) Innovaatiojohtaminen Innovaatiostrategia (kohta 5) Innovaatio johtamis tekniikat (kohta 11) Organisaation toimintaympäristö (kohta 4) Ideat Innovaatio prosessi (kohta 8) Innovaatio tulokset Suunnittelu (kohta 6) Parantaminen (kohta 10) Arviointi (kohta 9)

13 5.2 Johtajuus ja ylimmän johdon sitoutuminen varmistamalla, että innovaatioiden hallintajärjestelmän innovaatiovisio, innovaatiostrategia, eri toimintaperiaatteet ja tavoitteet luodaan ja että ne ovat linjassa organisaation strategian kanssa (ks. kohta 5.1) edistämällä innovointia tukevaa kulttuuria (ks. kohta 5.3) varmistamalla, että innovaatioiden hallintajärjestelmän suositukset huomioidaan organisaation liiketoimintaprosesseissa varmistamalla, että innovaatioiden hallintajärjestelmässä tarvittavat resurssit (henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit) ovat saatavilla viestimällä koko organisaatiolle innovaatiojohtamisen ja innovaatioiden hallintajärjestelmän noudattamisen tärkeydestä varmistamalla, että innovaatioiden hallintajärjestelmällä saavutetaan halutut tulokset ohjaamalla ja tukemalla ihmisiä innovaatioiden hallintajärjestelmän vaikuttavuuden edistämisessä edistämällä innovaatioiden hallintajärjestelmän jatkuvaa parantamista tukemalla muiden asiaankuuluvien johtajien kykyä vaikuttaa innovaatioiden hallintajärjestelmään.

14 7. Innovoinnin mahdollistavat tai sitä edistävät tekijät 1. Roolien ja vastuiden organisointi 2. Resurssit 3. Pätevyys 4. Tietoisuus 5. Viestintä 6. Dokumentoitu tieto 7. Strategiset henkilöresurssit 8. Aineettoman omaisuuden hallinta ja tietämyksen hallinta 9. Yhteistyö

Ideoiden hallinta Projektien kehittäminen Suojaaminen ja hyödyntäminen Markkinoille tuominen 15 8. Innovaatioiden hallintaprosessi Ideat Innovaatio tulokset arviointi ja prosessin parantaminen

16 8.1 Innovaatioprosessi Ideoiden hallinta Innovaatioprosessin kehittäminen Tuotosten suojaaminen ja hyödyntäminen Markkinoille tuominen

17 8.2 Innovaatioprosessin tulosten arviointi liikevoiton kasvuprosentti liikevaihdon kasvuprosentti organisaation ja asiakkaiden saama kustannussäästö käyttökatteen kasvu innovointiin sijoitetun pääoman tuotto. innovaatioprosessin läpäisseiden ideoiden lukumäärä markkinaosuus prosessin vaikuttavuus brändin tunnettuus ja maine innovaatioiden vaikutus työntekijöiden lukumäärään aineettomat omaisuuserät ekologinen ja yhteiskunnallinen kestävä kehitys

18 CEN/TC 389 Work programme Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä (Innovation Management system),hyväksytty EN 16555-1 Osa 2: Strategic intelligence management (Strategisen tiedon hallinta)odottaa hyväksymistä Osa 3: Innovation thinking (Innovaatioajattelu) Odottaa hyväksymistä Osa 4: Intellectual property management (Aineettoman omaisuuden hallinta) Odottaa hyväksymistä Osa 5: Collaboration management (Yhteistyön hallinta) Odottaa hyväksymistä Osa 6: Creativity management (Luovuuden hallinta) Odottaa hyväksymistä Osa 7: Innovation management assessment (Innovaatiojohtamisen arviointi), luonnosteilla

19 Kiitokset

20 4. Organisaation toimintaympäristö 4.1 Toimintaympäristön ymmärtäminen 4.2 Sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen

21 4.1 Toimintaympäristön ymmärtäminen (ulkoinen) markkinanäkökulmat (käyttäjien tarpeet, kilpailijat, yhteistyökumppanit, toimittajat jne.) tekniset näkökulmat (aineeton omaisuus, standardit, tieteen kehitys jne.) poliittiset näkökulmat (lainsäädäntö, säädökset, vuorovaikutus julkishallinnon kanssa jne.) taloudelliset näkökulmat (makrotaloudellinen tilanne, rahoitus- ja verovähennysmahdollisuudet jne.) yhteiskunnalliset näkökulmat (väestön rakenne, kehityssuunnat, kestävän kehityksen vaikutus jne.).

22 4.1 Toimintaympäristön ymmärtäminen (sisäinen) olemassa olevat johtamiskäytännöt ja muut käytettävät hallintajärjestelmästandardit organisaation kulttuuria koskevat näkökulmat, kuten asenteet innovointia kohtaan ja sitoutuminen innovointiin organisaation eri tasoilla, sekä sisäisen yhteistyön taso toimintakykyä koskevat näkökulmat, kuten olemassa olevat ja tarvittavat (innovointiin liittyvät) pätevyydet, toimitilat, laitteistot ja taloudelliset resurssit toiminnalliset näkökulmat, kuten liiketoimintamallit, prosessit, tuotteet ja palvelut, mukaan lukien kestävää kehitystä koskevat seikat toimivuutta koskevat näkökulmat, kuten viimeaikaiset saavutukset ja epäonnistumiset.

23 4.2 Sidosryhmät mukaan prosessiin organisaation ulkopuoliset yhteistyökumppanit, toimittajat, jakelijat, tutkimusorganisaatiot, asiakkaat ja käyttäjät, julkishallinto. organisaation sisäiset työntekijät, ylin johto, eri osastot, osakkeenomistajat... Sidosryhmät on otettava mukaan prosessiin ja niitä on kuultava, jotta voidaan tunnistaa niiden tarpeet ja odotukset. Nämä tarpeet ja odotukset saattavat yleisesti tiedossa tai epäsuorasti ilmaistuja. Erityisen tärkeää on ymmärtää asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet, erityisesti ne, joita ei ole täytetty tai joita ei ole ilmaistu suoraan.

24 5. Innovaatiojohtaminen 1. Innovaatiovision ja -strategian kehittäminen 2. Johtajuus ja ylimmän johdon sitoutuminen 3. Innovaatiokulttuurin edistäminen 4. Organisaation roolit, vastuut ja valtuudet

25 5.1 Innovaatiovision ja -strategian kehittäminen Haaste, kunniahimoisuus, mitattava tavoite Innovaatiostrategiassa olisi määriteltävä organisaation innovaatiokyky ja -resurssit mitä innovaatio tarkoittaa organisaatiolle ja kullekin sen osalle määriteltävä kriteerit, jotka erottavat innovoinnin päivittäisestä liiketoiminnasta minkä tyyppisiin innovaatioihin olisi keskityttävä () minkä tasoisiin uudistuksiin olisi keskityttävä henkilöstöpolitiikka, joka luo edellytyksiä innovoinnille aineettomia omaisuuseriä ja aineetonta omaisuutta koskeva politiikka yhteistyöpolitiikka, mukaan lukien organisaation ulkopuolelta tulevien ideoiden hyödyntäminen ja yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa

26 5.3 Innovaatiokulttuurin edistäminen Ideoiden tukeminen Viestintä Avoimmuus ja yhteistyö Tietoisuus ristiriidoista Epäonnistumisen sietokyky

27 5.4 Organisaation roolit, vastuut ja valtuudet Ylimmän johdon olisi määriteltävä, kenellä tai keillä on vastuu ja valtuudet varmistaa, että innovaatioiden hallintajärjestelmä on tässä teknisessä spesifikaatiossa esitettyjen suositusten mukainen raportoida ylimmälle johdolle innovaatioiden hallintajärjestelmän toimivuudesta.

28 6. Innovoinnin onnistumisen suunnittelu 1. Riskit ja mahdollisuudet varmistaa, että innovaatioiden hallintajärjestelmä voi saavuttaa halutut tulokset estää tai vähentää ei-toivottuja vaikutuksia saada aikaan jatkuvaa parantamista. 2. Toiminnan suunnittelu Tavoitteet toiminnot, resurssit, vastuut ja välitavoitteet

29 10. Innovaatioiden hallintajärjestelmän toimivuuden arviointi Organisaation olisi määritettävä arvioinnin indikaattorit, seurantamenetelmät ja kriteerit ainakin innovaatiostrategialle (ks. kohta 5.1) innovoinnin mahdollistavien tai sitä edistävien tekijöiden toteuttamiselle (ks. kohta 7) innovaatioprosessille (ks. kohta 8.1) ja sen tuloksille (ks. kohta 8.2) Ylimmän johdon näkökulma Päätökset Dokumentointi ja tiedotus

30 11. Innovaatioiden hallintajärjestelmän parantaminen Poikkeamat Vaikuttavuus Organisaation olisi jatkuvasti parannettava sen innovaatioiden hallintajärjestelmän soveltuvuutta, asianmukaisuutta ja vaikuttavuutta innovaatiovision ja - strategian, johtajuuden, tavoitteiden ja suunnittelun, innovoinnin mahdollistavien tai sitä edistävien tekijöiden, toimivuuden arvioinnin ja ylimmän johdon katselmuksen avulla. Parantamistoimenpiteet

31 11. Innovaatiojohtamistekniikat 1. Yleistä 2. Strategisen tiedon hallinta 3. Innovaatioajattelu 4. Aineettoman omaisuuden hallinta 5. Yhteistyön hallinta 6. Luovuuden hallinta