Kuopion kaupunki Toimintaohje 1 (6) RUOKA- TAI VESIVÄLITTEISEN EPIDEMIAEPÄILYN SELVITTÄMINEN 1. Sairastuneen tai valvontakohteen ilmoitus e-lomakkeella ja esitietojen keräys. E-lomakkeella lähetetyistä tiedot tulevat kaikkien evi-tiimiläisten sähköposteihin. Lisäksi tiedot tulevat elintarviketarkastajalle ja ympäristöterveyspäällikölle. 2. Tilannearviointi. Kohteen valvoja tarkastaa esitiedot ja haastattelee tarvittaessa sairastunutta lisätietoja varten. Toimenpiteiden arviointi yhdessä elintarviketarkastajan ja/tai ympäristöterveyspäällikön kanssa. Tiedot siirtyvät lomakeohjelman välityksellä tartuntatautiosastolle. Laajamittainen epidemia tieto ilmoitettava myös puhelimitse puh. 017 186 560 3. Selvitystoimenpiteet. Toimenpiteisiin ja niiden kiireellisyyteen vaikuttavat epidemian laajuus ja vakavuus. Yksittäinen oireinen tai perhe-epidemia selvitys valvontakohteesta tarvittaessa tarkastus tarvittaessa näytteenotto valvontakohteen ohjaus seuranta Yli 2 sairastunutta tai yksi vakavasti sairastunut - valvontakohteen tarkastus näytteenotto valvontakohteen ohjaus tarvittaessa kyselylomakkeiden laatiminen ja lähetys 4. Tulosten analysointi ja johtopäätökset kohteen valvojan, elintarviketarkastajan ja tai ympäristöterveyspäällikön kanssa. Huomioidaan myös potilasnäytteiden tulokset. Laaditaan kyselytuloksista tapauskertymä. Tarvittaessa kutsutaan epidemiaryhmä koolle. Laajamittainen epidemia (RYMYepäilyilmoituksen vaativa epidemia) yli 5 oireilevaa laitoksessa esiintyvä epidemia (esim. koulu, päiväkoti, sairaala) epäillään kaupallista elintarviketta tartunnan lähteeksi epäillään ravintolassa saadun ruokamyrkytyksen johtuvan laajalle levinneestä raaka-aine-erästä -valvontakohteen tarkastus -näytteenotto -valvontakohteen ohjaus -kyselylomakkeiden laatiminen ja lähettäminen -epidemiaryhmän kokoontuminen 5. Tiedotus sairastuneelle, valvontakohteeseen ja laajamittaisista epidemioista tapauskohtaisesti tiedotusvälineille. Laajamittainen epidemia: RYMY -selvitysilmoitus (elintarviketarkastaja). 6. Arkistointi TerveKuuhun. 7. Seuranta. Epäilyselvitysten seuranta epidemiaryhmän ja elintarvikevalvontatiimin palavereissa. Valvonnan vaikuttavuuden mittari.
Kuopion kaupunki Toimintaohje 2 (6) RUOKA- TAI VESIVÄLITTEINEN EPIDEMIAEPÄILY Tämä toimintaohje kuvaa Kuopion ympäristöterveydenhuollon menettelyjä ruoka- tai vesivälitteisissä epidemiaepäilytilanteissa. Epidemioiden selvittämisvelvollisuus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1365/2011) elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävällä taudilla tartuntaa tai myrkytystä, joka on saatu ruoan, talousveden tai uimaveden välityksellä; 2) epidemialla tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen taudin nautittuaan samaa alkuperää olevaa elintarviketta tai talousvettä tai altistuttuaan samalle vedelle. Jos tauti on harvinainen tai vaikea (esim. botulismi, EHEC-infektio) voi jo yksi epäilty tapaus merkitä epidemian uhkaa vaatien välittömiä selvityksiä ja toimenpiteitä. Vesiepidemiaepäilyissä huomioidaan THL:n ja Valviran ohjeistukset epidemioiden selvittämiseksi ja rajoittamiseksi (http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesiepidemiat). Vesiepidemiaepäilytilanteissa ympäristöterveyspäällikön, elintarviketarkastajan tai tartuntatautilääkärin voi olla tarpeen kutsua koolle epidemiaryhmä tilanteen organisoimiseksi. Tärkeimmät toimenpiteet: Talousveden saastumisesta tiedottaminen kuluttajille. Epidemiaryhmän keskinäiseen tiedottamiseen on käytössä virve -puhelimet. Talousveden käyttörajoitukset ja/tai juomaveden keittokehotus Vaihtoehtoinen vedenhankinta tarvittaessa Tehostettu vesinäytteiden analysointi epidemian syyn selvittämiseksi Potilasnäytteiden analysointi taudinaiheuttajan selvittämiseksi Talousveden desinfioinnin aloittaminen ja/tai tehostaminen Talousveden saastumisen syyn poistaminen
Kuopion kaupunki Toimintaohje 3 (6) 1. Sairastuneen tai valvontakohteen yhteydenotto ja esitietojen keräys Ruoka- tai vesivälitteisistä sairastumisepäilyistä saadaan ympäristöterveydenhuoltoon tieto yleensä joko sairastuneelta, sairastuneen perheenjäseneltä tai valvontakohteesta, johon sairastunut on ottanut yhteyttä. Ilmoitus ohjeistetaan mahdollisuuksien mukaan tekemään Kuopion kaupungin nettisivuilla olevalla e-lomakkeella (E-lomake - Ilmoitus epäillystä ruokamyrkytyksestä) Mikäli asiakkaan ei ole mahdollista ko. lomaketta täyttää, voi lomakkeen täyttää tarkastaja esim. puhelimitse saatujen tietojen perusteella. Tällöin lisätietoa kohtaan kirjataan, esim. että tiedot kirjasi puhelinkeskustelun perusteella X.X. Puhelimessa asiakkaalle kerrotaan, että tiedot välittyvät myös Kuopion tartuntatautiosastolle, josta tullaan olemaan häneen yhteydessä ja antamaan esim. hoito-ohjeita ja mahdolliset ohjeet ulostenäytteidenottoon. E-lomakkeen tiedot välittyvät kaikille EV-tiimiläisille, lisäksi ympäristöterveyspäällikölle ja elintarviketarkastajalle. E-lomakkeen vastaanottokuittauksen jälkeen tiedot siirtyvät myös tartuntatautiosastolle. E-lomakkeen käsittelystä on laadittu oma ohje: Ruokamyrkytysilmoitusten käsittely E-lomakkeella.pptx Kun tieto ruokamyrkytysepäilystä tulee sähköpostiin, alkaa ilmoituksen käsittelyä ja selvitystyötä hoitaa se tarkastaja, jonka valvontakohde on kyseessä. Kohteen valvoja arvioi, ovatko saadut esitiedot riittävät ja tarvittaessa hankkii tarvittaessa lisätietoa ilmoituksen tekijältä. Mikäli asiakkaalla on kaupallista elintarviketta jäljellä, pyydetään häntä viemään jäljellä oleva elintarvike tutkittavaksi laboratorioon tai sovitaan näytteenhausta. 2. Tilannearviointi Tilannearvioinnissa arvioidaan lähtötietojen perusteella, onko kyseessä yksittäinen oireinen, useampi sairastunut vai laajamittainen epidemia. Tilannearviointi tehdään yhteistyönä tarkastajan ja elintarviketarkastajan / ympäristöterveyspäällikön toimesta esim. keskustellen tai sähköpostitse. Tilannearvioinnissa valitaan, mitä selvitystoimenpiteitä tehdään. Huomioidaan laajuuden lisäksi myös, onko ko. kohteesta tullut aiemmin epäilyilmoituksia. Tarvittaessa voidaan konsultoida myös epidemiaryhmän jäseniä. Toimenpiteisiin ja niiden kiireellisyyteen vaikuttaa epidemian laajuus ja vakavuus. Valittujen toimenpiteiden tavoitteena on selvittää, onko kyseessä elintarvike- tai vesivälitteinen epidemia, sekä ehkäistä epidemian laajenemista. Näistä lähtökohdista valvonnan toiminta perustuu riskinarviointiin ja yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa. Yksittäinen oireileva tai perhe-epidemia (sairastuneet kuuluvat yhteen ruokakuntaan): Yksittäiset sairastuneiden yhteydenotot voivat kertoa esim. saastuneesta kaupallisesta elintarvike-erästä. Kannattaa kiinnittää huomiota, onko useita yksittäisesti sairastuneiden yhteydenottoja liittynyt esim. samaan ruokaravintolaan. Lisäksi on huomioitava, että mikäli sairaus on harvinainen tai vaikea (esim. botulismi, EHEC-infektio) voi jo yksi epäilty tapaus merkitä epidemian uhkaa vaatien välittömiä selvityksiä ja toimenpiteitä.
Kuopion kaupunki Toimintaohje 4 (6) Tilannearvion perusteella voidaan päätyä valvontakohteen tarkastukseen, näytteenottoon tai esiselvitykseen ja seurantaan, tuleeko ympäristöterveydenhuoltoon muita vastaavia epäilyilmoituksia. Yksittäisen sairastuneen tai perhe-epidemiaan liittyvän epäilyilmoituksen johdosta on valvontakohteeseen tarpeen tehdä esiselvitys esim. puhelimitse, jossa selvitetään: -onko valvontakohteeseen tullut yhteydenottoja muista sairastuneista -paljonko esim. kyseisiä, epäilyksen alaisia ruoka-annoksia on ko. vuorokauden aikana tarjoiltu asiakkaille -onko omavalvonnassa todettu poikkeavuuksia ko ajanjaksolla -lisäksi toimijaa on neuvottava ja ohjeistettava yhteydenottoon, mikäli muita vastaavia epäilyilmoituksia tulee heidän tietoonsa Mikäli kyseessä on yli 2 sairastunutta tai yksi vakavasti sairastunut pyritään valvontakohteeseen tekemään tarkastus ja mahdollisuuksien mukaan näytteenottoa mahdollisimman pikaisesti. Mikäli kyseessä on laajamittainen epidemia (yli 5 sairastunutta, on tieto tartuntatautiosastolle ilmoitettava myös puhelimitse. tartuntatautihoitajalle puh. 017 186 560 (ma-to 8-16 ja pe 8-14). Mikäli tartuntatautihoitaja ei ole paikalla, on hänelle jätettävä soittopyyntö. Laajamittaisesta epidemiasta tartuntatautilääkäri laatii myös RY- MY-ilmoituksen. Laajamittainen epidemia (RYMY-ilmoituksen vaativa epidemia): tapauksia on > 5 kyseessä on laitoksessa esiintyvä epidemia (esim. koulu, päiväkoti, sairaala) epäillään kaupallista elintarviketta tartunnan lähteeksi epäillään ravintolassa saadun ruokamyrkytyksen johtuvan laajalle levinneestä raaka-aineerästä 3. Selvitystoimenpiteet Valvontakohteen tarkastus: Asiakkaan tai sairastuneen yhteystietoja ei tiedoteta valvontakohteelle. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, jossa tarkastuksen syynä: Ruokamyrkytysepäilyyn perustuva tarkastus. Kohdetta ohjataan, kehotetaan tai tarvittaessa määrätään ryhtymään toimenpiteisiin esille tulleiden epäkohtien korjaamiseksi sekä mahdollisesti täydentämään omavalvontasuunnitelmaa. Keittiötarkastuksessa huomiota kiinnitetään mm. seuraaviin kohtiin: selvitetään epäiltyyn ateriaan liittyen valmistustiedot. esim. onko työtavoissa tapahtunut muutoksia kylmäsäilytystilojen tarkastaminen ristisaastumisen vaara kylmiössä raakojen ja kypsennettyjen elintarvikkeiden välillä esikäsittelytilat jäähdytyslaitteiden tehokkuus, kunto ja käyttö, jäähdytyksen seuranta leikkuulautojen kunto ja puhtaus käsienpesumahdollisuudet
Kuopion kaupunki Toimintaohje 5 (6) työvaiheet, viipymät ja ristikontaminaation mahdollisuus työskentelyssä onko ateriakuljetuksia pyydetään kopio ruokalistasta poikkeamat omavalvontakirjauksissa työntekijät: terveydentilan seurantajärjestelmän kirjanpidon tarkastaminen onko työntekijöillä haavoja käsissä? onko työntekijöillä tai heidän perheenjäsenillään ollut vatsaoireita? Näytteidenotto: Ruokailutapahtuma: Näytteenotto toteutetaan mahdollisimman kattavasti siten, että kaikista epäiltyyn ruokailuun sisältyneistä, jäljellä olevista elintarvikkeista otetaan näytteet. Mikäli näytteiksi päädytään ottamaan raaka-aineita, pyritään näytteenotto kohdentamaan samaa erää oleviin raaka-aineisiin. Näytteenottoa voidaan myös kohdentaa riskiperusteisesti käyttäen tapauskohtaista harkintaa. Myös pintanäytteistä voidaan päätyä ottamaan patogeeninäytteitä. Elintarvikenäytteillä näytemäärä mielellään vähintään 300 g (pienikin jäljellä oleva elintarvikemäärä on syytä ottaa). Näytteenottotodistukseen kirjataan kaikki oleellinen tieto näytteistä, kuten alkuperä, erän suuruus, valmistusprosessi, valmistusajankohta, viimeinen käyttöajankohta sekä elintarvikkeiden säilytyslämpötilat näytteitä otettaessa. Näytteet kuljetetaan viivytyksettä laboratorioon kylmälaukussa Näytteet kannattaa tutkituttaa kattavin analyysein, esim. S. aureus, B. cereus, E. coli, Cl. pefringens, lisäksi tapauskohtaisesti myös: salmonella, L. monocytogenes, hiivat ja homeet, kampylobakteerit, Yersinia enterocolitica/pseudotuberculosis Kaupallinen elintarvike: pyritään ottamaan vertailunäyte samaa erää olevasta tuotteesta Potilasnäytteet potilasnäytteiden otosta ja ohjeistuksesta vastaa tartuntatautilääkäri ja hoitaja potilasnäytetulokset, joissa henkilöiden nimi- tai sotu-tietoja tulevat ympäristöterveydenhuoltoon faxina tietosuojasyistä Vesinäytteet indikaattorianalytiikan lisäksi voi olla tarpeen myös patogeenimikrobien analysointi vesinäytteidenottoa tarvittaessa huomioitava myös, vaikka epäilyilmoitus koskisi ensisijaisesti elintarviketta epidemiaepäilytilanteeseen näytteenotto-ohjeistus THL:n sivuilla (http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesiepidemiat/toimintaohjeet/vesinaytteidentutkimukset) Kyselylomakkeiden laatiminen ja lähettäminen: Mikäli kyseessä on useamman sairastuneen tai laajamittainen ruokamyrkytysepäily, eikä lähtötietojen perusteella ole selkeää käsitystä, mikä ruoka voisi olla oireet aiheuttanut, voidaan päätyä kyselykaavakkeiden laatimiseen. Elintarviketarkastaja, epidemiaryhmän ympäristöterveystarkastaja ja kohteen tarkastaja laativat yhdessä kyselylomakkeet, jotka lähetetään kaikille altistuneille
Kuopion kaupunki Toimintaohje 6 (6) henkilöille tai rajatulle ryhmälle. Tarvittaessa koolle voi kutsua myös tartuntatautilääkärin ja - hoitajan. Lomakkeiden lähetys tehdään ensisijaisesti sähköpostilla. 4. Tulosten analysointi ja johtopäätökset Kaikkien ruoka- tai vesivälitteisten epäilyjen selvitystyötulokset analysoidaan ja niistä tehdään johtopäätökset. Selvitystulosten analysointia tekee kohteen valvoja ja elintarviketarkastaja yhteistyössä. Laajamittaisissa epidemioissa analysointia ja johtopäätöksiä voidaan tehdä myös epidemiaryhmässä. Tulosten analysoinnissa käytetään tarvittaessa apuna Epi Info ohjelmistoa tai THL:n asiantuntijoita. 5. Tiedotus Kaikissa epäilyselvityksissä on selvityksen johtopäätökset tiedotettava asiakkaalle/sairastuneelle ja valvontakohteeseen. Nämä tiedot välittää kohteen tarkastaja hyödyntäen esim. e- lomakeohjelmaa. Tarvittaessa kohteessa voidaan pitää palautetilaisuus, johon voi osallistua myös elintarviketarkasta. Mikäli kyseessä on laajamittainen epidemia, joka vaatii mediavälitteistä yleistä tiedottamista, vastaa yleisestä tiedottamisesta epidemiaryhmä oman tehtäväjakonsa mukaisesti. Mikäli RYMY epäilyilmoitus on tehty, on elintarviketarkastajan tehtävä selvityksistä tehtävä myös RYMY-selvitysraportti mahdollisimman pian selvitystyön päätyttyä, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluttua epidemian päättymisestä. Kopiot RYMY -selvitysilmoituksesta lähetetään - tartuntatautilääkärille - mahdollisesti muille epidemiaryhmän jäsenille - laboratorion mikrobiologille, mikäli selvitykseen on liittynyt näytteidenottoa Epidemia- ja ruokamyrkytysepäilyselvitysten johtopäätökset käydään läpi merkittäviltä osin epidemiaryhmän sekä elintarvikevalvontatiimin palavereissa. 6. Arkistointi Kaikki dokumentit arkistoidaan sähköisesti TerveKuuhun kunkin valvontakohteen kohdalle otsikon Muu toiminta, EV lausunnot, selvitykset alle. Tarkastuskertomusten arkistointi kuten muutkin tarkastuskertomukset. 7. Seuranta Epäily- ja RYMY -selvitysten johtopäätöksiä seurataan epidemiaryhmän ja elintarvikevalvontatiimin palavereissa e-lomakeohjelmasta saatujen yhteenvetojen avulla. Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset on valvonnan vaikuttavuuden indikaattori (Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I). Seuranta voi tuottaa tietoa valvonnan kartoitusprojektien pohjaksi.