ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI"

Laura Mäkinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI Laukaan ympäristöterveydenhuolto Terveystarkastaja Miia Valkonen 10.5.

Tästä seurasi paineen lasku laajalla alueella vesiverkkoa.

Seurauksena jätevettä pääsi vesiverkostoon.

1 ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI Laukaan ympäristöterveydenhuolto Terveystarkastaja Miia Valkonen Putkirikko ke Tapahtuman alkusysäyksenä oli keskiviikkona tapahtunut runkolinjan katkeaminen 4-tien tietyömaalla. Tästä seurasi paineen lasku laajalla alueella vesiverkkoa. Paineen lasku aiheutti väärin toteutetun ilmastuskaivorakenteen pettämisen. Seurauksena jätevettä pääsi vesiverkostoon. Kaivo löydettiin ja tapahtuman vakavuus selvisi vasta seuraavalla viikolla. Päästö tapahtui pian putkirikon jälkeen. Kuva VOK Huoltopalvelut Oy, Tero Lamberg,

Keittokehotusalue kun todellinen syy ei ollut vielä tiedossa Keittokehotuksen tilanne sunnuntai-iltana 16.10.2016.

Klooraus aloitettiin alle 4 tuntia positiivisen näytetuloksen lukemisen jälkeen. Klooraus aloitettiin Hietama Parantalan suuntaan.

keskittyä Hietama-Parantalan alueelle. Verkostopaineiden perusteella saastumisen olisi voinut olettaa leviävän koko painepiirin alueelle.

2 Keittokehotusalue kun todellinen syy ei ollut vielä tiedossa Keittokehotuksen tilanne sunnuntai-iltana Keittokehotusalue asetettiin laajalle alueelle varotoimenpiteenä -> sama painepiiri. Klooraus aloitettiin alle 4 tuntia positiivisen näytetuloksen lukemisen jälkeen. Klooraus aloitettiin Hietama Parantalan suuntaan. (Karttapohja Maanmittauslaitos 2017, kartan työstäminen Laukaan kunta) Epäilys muusta saastutuslähteestä kuin putkirikko Sairastumisilmoitukset alkoivat keskittyä Hietama-Parantalan alueelle. Verkostopaineiden perusteella saastumisen olisi voinut olettaa leviävän koko painepiirin alueelle. Tilanne muuttui oleellisesti vakavammaksi, kun maaperäsaastumisen sijaan kyseessä olikin jätevesipäästöstä aiheutunut verkostoveden ulosteperäinen saastuminen. Jätevesipuolen ilmastus oli päästänyt ajan saatossa kaivoon jätevettä ja putkirikon tapahtuessa ja verkostopaineen hävitessä kaivoon kertynyt jätevesi imeytyi talousvesiverkostoon. 2

Kuvat Äänekosken Energia Oy, 2016 Ilmastuskaivo Kaivo

noin 100 litraa jätevedensekaista vettä Kaivo

löydettiin epidemia-alueelta 1 kpl Kaivon rakenne

valtakunnallisesti Valviran ohjauksesta Ke i tto ke h o

3 Kuvat Äänekosken Energia Oy, 2016 Ilmastuskaivo Kaivo ennen tyhjennystä Kaivosta imettiin ti noin 100 litraa jätevedensekaista vettä Kaivo tyhjennyksen jälkeen Vastaavan kaltaisia kaivorakenteita löydettiin epidemia-alueelta 1 kpl Kaivon rakenne Vastaavien rakenteiden olemassaolo tarkastettiin valtakunnallisesti Valviran ohjauksesta Ke i tto ke h o t u ks e n j a k l o o ra u ks e n a l u e e t ka r ta l l a ( k a r t t a p o h j a M a a n m i t t a u s l a i t o s , k a r t a n t y ö s t ä m i n e n L a u k a a n k u n t a ) 3

Kloorinmittauspisteet ja veden juoksutuspaikat

kloorinsyöttöpisteet Karttapohja Maanmittauslaitos

Klooraussuunnitelma Klooraus suoritettiin

Verkosto on pitkä ja veden riittävyyden kanssa oli

Vaihe A: klooraus kaikilla alueilla Vaihe B:

vain alueella C Veden keittokehotus säilyi kaikilla

4 Kloorinmittauspisteet ja veden juoksutuspaikat verkoston eri osissa saastuneella alueella sekä kloorinsyöttöpisteet Karttapohja Maanmittauslaitos 2017, kartan työstäminen Laukaan kunta Klooraussuunnitelma Klooraus suoritettiin vaiheittain verkoston haastavuuden vuoksi. Verkosto on pitkä ja veden riittävyyden kanssa oli haasteita. Vaihe A: klooraus kaikilla alueilla Vaihe B: klooraus tehostetusti alueella B Vaihe C: klooraus vain alueella C Veden keittokehotus säilyi kaikilla alueilla kunnes kloori oli poistunut verkostosta ja saatu puhtaat näytesarjat. Karttapohja Maanmittauslaitos 2017, kartan työstäminen Laukaan kunta 4

5 Näytetyyppi Näytteenottopaikka Näytteenottopisteitä (kpl) Näytemäärä (kpl) Näytteet Talousvesinäytteistä löydettiin ainoastaan tilanteen alkuvaiheessa koliformisia bakteereita. Potilasnäytteistä löytyi epidemian ensi vaiheessa sapovirus, joka aiheutti myös pisaratartuntana sekundääriepidemian. Dientamoeba fragilis siimaeläin löydöksiä alkoi ilmetä potilasnäytteistä noin 3 viikon jälkeen epidemian alusta. Dientamoeba fragiliksen tutkiminen verkostovedestä ei onnistu suomalaisissa ympäristönäytelaboratorioissa -> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki yhteistyötä laboratorio Medixin kanssa. Sapovirus ja Dientamoeba fragilis löydettiin jätevesistä. Verkosto talousvesi Vedenottamo raakavesi 1 1 Vesimittari Jätevedenpumppaamo Tutkimus Yhteensä Biofilmi/verkos 9 9 tosaostuma jätevesi 2 2 Näytteiden määrä Näytteiden määrä Näytteiden määrä F-baktVi F-VirNhO F-paraNhO Kyselytutkimus Todellista sairastuvuutta selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kysely toteutettiin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kysely lähetettiin kirjeitse saastuneelle alueelle 471 henkilölle ja puhtaalle alueelle (verrokkialue) 491 henkilölle, yhteensä lähetettiin 962 kpl kyselyitä. Saastuneelta alueelta vastausprosentti noin 62 % ja puhtaalta alueelta vastausprosentti 45 %. Vastauksia huomioitiin datan analysoinnissa 517 kpl eli vastausprosentti noin 54 %. Paperikyselyn rinnalla käytettiin tekstiviestillä lähetettyä kyselylinkkiä saastuneella alueella niiltä osin, joiden puhelinnumerot olivat vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan rekisterissä (424 kpl). Kyselyn kysymykseen kuinka monta vatsatautiin sairastunutta itsesi mukaan lukien oli taloudessanne jälkeen oli aineiston yhteenlaskettu summa noin 300 henkilöä. Selvitys ja laskenta edelleen kesken. Tapauksia on kyselyn perusteella henkilöä Yleisimmät oireet olivat oksentelu, ripuli, vatsan turvotus, pahoinvointi ja vatsakivut. Pääosa selvisi kotihoidolla. Epidemia ei aiheuttanut kuolonuhreja. Saastuneella alueella asuvilla oli 14,7 kertainen riski sairastumiselle. 5

6 Oireiden alkamisajankohta tapauksittain Lääkärin tai sairaanhoitajan diagnosoimat vatsataudit Äänekosken asukkailla loka-joulukuussa 2016 Kuva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Kuva ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmä Epidemia työllistää valvontaa Vuoden 2016

RYMY kokoontui 11 kertaa. Viranomaistiedotteita annettiin 23 kpl.

7 Kuva ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmä Epidemia työllistää valvontaa Vuoden 2016 viimeisten 2,5 kuukauden aikana epidemia työllisti terveysvalvontaa vähintään 0,7 htv:n työpanoksen verran. -> akuuttivaiheessa välillä suurin osa henkilöstöstä kiinni epidemian selvittämisessä. RYMY kokoontui 11 kertaa. Viranomaistiedotteita annettiin 23 kpl. Asukkaille on järjestetty 2 kpl tiedotustilaisuuksia. Epidemia työllistää edelleen runsaasti vuonna 2017 (mm. viranomaisraportti ja muu jälkityö). Poliisille tehdyt tutkintapyynnöt tulevat myös työllistämään runsaasti. 7

terveyskeskus Vesiosuuskuntien ottaminen mukaan yhteistyöhön on tärkeää Tiedotuskanavat ja tiedotusjärjestelmät Eritoten asiakkaiden puhelinnumerot vesilaitosten ja vesiosuuskuntien järjestelmiin ->

8 Hyvä huomioida Tarkastakaa verkostot ja rakenteet mahdollisten virherakenteiden löytämiseksi! Varautumissuunnitelmat tulee olla ajan tasalla ja päivittää Erityistilanteita on syytä harjoitella yhdessä eri osapuolten kanssa Vesilaitokset, vesiosuuskunnat, ympäristöterveydenhuolto, terveyskeskus Vesiosuuskuntien ottaminen mukaan yhteistyöhön on tärkeää Tiedotuskanavat ja tiedotusjärjestelmät Eritoten asiakkaiden puhelinnumerot vesilaitosten ja vesiosuuskuntien järjestelmiin -> tiedot nopeasti liikkeelle kaikille -> AKTIIVISTA MARKKINOINTIA ASIAKKAILLE! Kloorausvalmius ja sen suunnittelu eri verkoston osiin (mm. rajausmahdollisuudet) Pidettävä mielessä että kaikkeen ei kuitenkaan aina voi varautua! KIITOS! Jukka Lappalainen Ympäristötoimenjohtaja Miia Valkonen terveystarkastaja 8

Samankaltaiset tiedostot

LAUKAA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TIEDOTE 28.10.2016 Pl 6 41341 LAUKAA Äänekosken Hietama-Parantala alueelta on tullut yhteydenottoja pitkittyneestä sairastamisesta, ja uusista sairastumisista. Alueen vesijohtoverkostoa