Leinolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Leinolan päiväkoti toimii kolmessa yksikössä. Päätalon lisäksi meillä on lisäryhmät Liinakonkadulla ja Piettasenkadulla. Kasvatusyhteisömme on toimintaansa arvioiva ja kehittävä pedagoginen yhteisö, jossa lasta kuunnellaan ja kannustetaan hyväksyvässä, innostavassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Päiväkodin yhteystiedot: Päiväkodin johtaja Jouni Lehtinen 040 575 6120 Varajohtaja Päivi Rekola 050 367 4296 Sähköpostit : etunimi.sukunimi@tampere.fi Osoite: Ilmattarenkatu 16, 33580 Tampere Lisäryhmä Liinakko: Liinakonkatu 9, 33580 Tampere Lisäryhmä Piettanen: Piettasenkatu.24 B, 33580 Tampere Leinola kuuluu Leinola-Orimuksen päiväkotiin yhdessä Orimuksen päiväkodin ja Leinolan koulun esiopetuksen kanssa.
Leinolan päiväkodin arvot Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä; Työskentelytapoina käytämme paljon ryhmätöitä, joissa lapsilla on yhteinen tavoite, tehtävä ja onnistumisen tunne. Pienryhmätoimintamme lisää yhteisöllisyyttä ja kaikkien lasten osallistumismahdollisuutta. Luontoa käytämme monipuolisesti leikeissä, tutkimuksissa, teatteriesityksissä ja päiväkodin juhlissa. Tunnesuhdetta luontoon luomme kokemusten, elämysten ja ihmettelyn kautta. Omat tutut ja nimetyt metsäpaikat lapsiryhmissä lisäävät läheisyyden tunnetta. Asiakaslähtöisyys/ Lapsilähtöisyys; Kunnioittava kohtaaminen, rehellisyys ja tasa arvo kuvaavat lasten ja aikuisten välisiä tilanteita päiväkodissa. Luomme päiväkotiin sallivaa ja suvaitsevaa ilmapiiriä, jossa lasten on hyvä näyttää ja kokea erilaisia tunteita. Kumppanuus; Asiakaskohtaamiset ovat kunnioittavia. Asiakkaiden toiveita toteutamme mahdollisuuksien mukaan. Koko päiväkodin henkilökunta ohjaa vastuullisesti kuntalaisia päivähoitopalveluissa ja osaa kertoa erilaisista hoitomuodoista alueella.
Arvot jatkuvat Emme kiirehdi lapsen yksilöllisessä kasvussa ja kehityksessä; lapsuus on arvo sinänsä. Kaikki ryhmän lapset eivät osallistu samoihin toimintoihin, vaan suunnittelussa huomioimme lasten erilaiset tarpeet ja lasten omat päivän suunnitelmat. Lasten ajatuksia ja toiveita toteutamme ryhmän toiminnassa. Lasten aktiivinen osallistuminen lisääntyy, kun lasten aloitteet päivän suunnitelmissa huomioidaan kannustaen. Lasten leikkiin suhtaudumme kunnioittavasti ja sitä ei keskeytetä turhaan. Aikuisten ja lasten suunnitelmat ovat meille tasavertaisia. Henkilöstön arvostaminen; Henkilöstölle on järjestetty paljon koulutustilaisuuksia. Koko henkilöstö yhdessä osallistuu aktiivisesti oman yksikön yhteisten suunnitelmien laadintaan. Työpaikalla järjestetään säännöllisesti työpaikkakokouksia,yhteisiä kehittämispäiviä ja arviointipäiviä, joissa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Vanhempien huomiot arvoista; Lasten vanhemmat toivovat, että päiväkodin arvoina korostuvat psyykkinen ja fyysinen turvallisuus. Psyykkinen hyvinvointi sisältää lasten kannustamista ja itsetunnon tukemista. Vanhemmat arvostavat hyvää arkea, lasten yksilöllistä huomiointia aamuvastaanotosta lähtien ja kiireettömyyttä. Hyvä arki ei ole kaavamaista, vaan sallivaa ja joustavaa. Toiminnan monipuolisuus on paras toimintamalli. Toimintamuodoista vanhemmilla nousivat arvostetuimmiksi luontokasvatus, monipuolinen liikunta ja retket. Päiväkodin juhlien vanhemmat toivovat olevan vapaamuotoisia ja toiminnallisia tapahtumia, joissa kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päivähoito alkaa tutustumiskäynnillä, jossa sovitaan perheen kanssa lapsen ja vanhemman pidemmästä tutustumisjaksosta päiväkodissa. Ensimmäisen tutumiskerran aikana esitellään päiväkoti ja oman ryhmän tilat sekä kerrotaan päiväkodin toimintatavoista. Vanhempien toivotaan kertovan lapsen tavoista ja tottumuksista sekä omista ja lapsen toiveista päivähoidon alkaessa. Tutustumisjakson aikana päivähoidon arki muuttuu vanhemmille ja lapselle näkyväksi ja lapsi voi turvallisesti tutustua tulevaan ryhmäänsä ja päiväkodin aikuisiin oman vanhemman läsnäollessa. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja työntekijöiden välillä perustuu luottamukseen, jonka perusta rakentuu jo tutustumisajan aikana. Vanhempien kanssa laaditaan päiväkodissa lapsen hoitosopimus heti päivähoidon alettua tai ennen sitä. Sopimuksessa sovitaan lapsen hoitoajoista ja päivistä ja huomioidaan kaikki tarvittavat vastuuasiat ja käytännöt lapsen päivähoidossa.sopimusta voidaan muuttaa tarvittaessa myöhemmin. Kun lapsi on aloittanut päivähoidossa, pyydetään vanhempia varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluun. Keskustelussa painotetaan vanhempien kuulemista ja toivotaan, että vanhemmat tuovat myös lapsen huomioita keskusteluun.päiväkodin kasvattaja kertoo kasvattajatiimin havainnoista lapsesta osana ryhmää. Tavoitteet lapsen hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle muodostetaan yhdessä keskustelun perusteella.keskustelussa vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa monin tavoin päiväkodin käytäntöihin ja oman lapsensa hoitoon ja kasvatukseen päiväkodissa. Tulevina päivähoitovuosina lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan joka syksy tulevalle toimintavuodelle.ennen uuden suunnitelman tekoa arvioidaan lapsen edellisen vuoden suunnitelmaa. Joka syksy lapsiryhmän perheet tutustuvat toisiinsa yhteisissä perheilloissa mukavan yhteisen tekemisen merkeissä.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu Uuden lapsiryhmän aloittaessa syksyllä ryhmääntymiselle varataan riittävästi aikaa.vaikutamme yhteisöllisyyteen suunnittelemalla ryhmälle yhteisiä kokemuksia.lapselle merkittävät ystävyyssuhteet päiväkodissa vahvistuvat, kun leikille varataan riittävästi aikaa, tilaa ja välineitä. Kun meillä kasvattajilla on hyvä vuorovaikutussuhde lapsen kanssa, lapsi luottaa meihin, kertoo omista asioistaan ja tunteistaan. Suunnitelmat perustuvat lapsihavainnointiin ja herkkyyteen huomioida jatkuvasti vaihtelevat tilanteet; milloin lapsi tarvitsee syliä ja lämpöä ja milloin uusia, innostavia haasteita kehityksen ja oppimisen tueksi. Perushoitotilanteet ovat osa lapsen hyvinvointia. Hoitotilanteet ovat kiireettömiä ja hyviä kohtaamistilanteita, joissa opitaan uusia asioita luontevasti.kasvattajatiimi suunnittelee lapsiryhmälle sopivaa päivärytmiä ja muuntelee sitä vuoden aikana vastaamaan lasten tarpeita. Päivä ei saa olla liian kuormittava lapselle missään ikävaiheessa ja lasten omaehtoinen toiminta,ohjattu toiminta, liikunta ja lepo vaihtelevat suunnitellusti päivän aikana.
Luomme päiväkodissa tulevaisuutta kasvua ja oppimista taitavasti tukien Tuemme lapsen kasvua kiittämällä ja kannustamalla päivähoidon arjessa. Ilot, surut ja pettymykset kuuluvat kasvamiseen ja meidän tehtävä on tukea lasta näissä tunnetiloissa rinnalla kulkien. Turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä opitaan paljon vuorovaikutussuhteista ja niiden herättämistä tunnereaktioista. Kannustamme lapsia avoimeen tunteiden ilmaisuun.hyvään emotionaaliseen oloon kuuluu myös sylissä ja lähelläolon kokemukset. Kasvattajatiimi havainnoi, mitä lapset ovat oppimassa ja missä kehitysvaiheessa ryhmän lapset ovat. Näitä havaintoja käytämme suunniteltaessa lapsiryhmän leikkitilanteita ja ympäristöä sekä toimintaa. Uudet haasteet innostavat lapsia kokeilemaan ja yrittämään. Lapset kehittyvät eri tahtiin eri osa alueilla ja sopivat haasteet ovat yksilöllisiä. Lasten erilaiset vahvuudet ja tavat toimia ja oppia ohjaavat suunnittelua. Pienryhmätoiminta ryhmissä auttaa kasvattajia havainnoimaan lapsia ja tukemaan oppimista oikealla tavalla. Ryhmissä jää tilaa kuunnella lasten kysymyksiä ja ihmettelyä, mikä taas ohjaavaa kasvattajien toiminnan suunnittelua. Lapsiryhmissä varaamme riittävästi aikaa siihen, että lapset saavat rauhassa tutkia ja vertailla asioita ja käyttää oppimiansa asioita eri yhteyksissä. Oppiminen tapahtuu yhdessä toisten lasten kanssa kokeilemalla uusia asioita, tutkimuksia tehden ja elämyksiä kokien eri aistien kautta.tuemme lasten omaa ajattelua antamalla lapsille paljon lisäkysymyksiä ja eri näkökulmia asioihin valmiiden vastausten sijasta.
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt; Päiväkodissa suunnittelemme toimintaa lapsilähtöisten projektien avulla. Projektioppiminen on prosessikeskeinen työskentelytapa, jossa keskeistä on yhteinen toimintojen suunnitteleminen ja toteuttaminen lasten kanssa. Aikuisen aito kiinnostus lasta ja hänen kysymyksiään kohtaan on kaiken lähtökohta. Projektioppimisessa toiminta perustuu eripituisiin lasten ja aikuisten yhdessä suunnittelemiin kokonaisuuksiin projekteihin. Projekti saa alkunsa lasten kysymyksistä ja kiinnostuksen kohteista ryhmässä tai lasten omista tarinoista ja saduista lähtee liikkeelle luovia mielikuvitusprojekteja. Lasten aikaisemmat kokemukset ja ryhmän yhteiset kokemukset ja tiedot asiasta ovat aina suunnittelun lähtökohtana. Aihepiirit valikoituvat lapsille tutuista asioista ja projektiin liitetään aina leikki,luovuus ja mielikuvitus. Aiheeksi valitaan riittävän laaja, monipuolinen ja jännittävä teema. Suunnittelemme projektia käsitekartan avulla huomioiden eri orientaatioalueet ja tavoitteet.lasten ajatukset ja kysymykset muodostavat toisen käsitekartan suunnitteluun. Näistä yhdessä syntyy toimintasuunnitelma. Projekti päättyy yhteiseen juhlaan/ tapahtumaan ja lasten kanssa arvioimme yhdessä projektin aikaisia kokemuksia, elämyksiä ja uusia kysymyksiä ja ajatuksia. Projektia dokumentoidaan lasten ja vanhempien nähtäväksi. Projektioppimisessa toteutuu lasten osallisuus ja yhteisöllisyys lapsiryhmässä lisääntyy lasten ja aikuisten yhteisen toimintasuunnitelman myötä. Seuraava
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi saattaa tarvita tukea voidakseen toimia lapselle ominaisella tavalla: leikkiä, osallistua, saada ystäviä, kokea elämyksiä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Näissä tilanteissa arvioimme arjen tilanteita,päiväkodin ympäristöä ja kasvattajan toimia tukeaksemme lasta mahdollisimman hyvin. Ryhmän vuorovaikutussuhteilla ja aikuisen kannustuksella ja positiivisella palautteella on suuri merkitys. Itsetunnon tukeminen on merkittävä osa erityistä tukea. Lapsen vahvuudet ja positiiviset ominaisuudet ovat aina lähtökohtana toimintaa suunniteltaessa. Päiväkodin toimintatapoja ja malleja muuttamalla ja joustavilla käytänteillä voimme tukea lapsia monella tapaa ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Joskus lasta auttaa lyhyen aikaakin toteutettu erityinen tuki. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kiertää alueella ja vierailee kaikissa päiväkodin ryhmissä konsultoiden henkilökuntaa erityisen tuen tarpeisiin liittyvissä asioissa. Mikäli vanhemmat tai/ ja päiväkodin henkilökunta huomioivat lapsella tuen tarvetta, sisällytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan erityisen tuen suunnitelma, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Mahdollisimman varhainen tuki päivähoidossa ennaltaehkäisee suuremman tuen tarvetta jatkossa. Arvostamme arkipäivän tilanteita ja hyödynnämme niitä tavoitteellisesti lapsen kehityksen ja kasvun tukemisessa ja kuntoutus päivähoidossa sisältyykin normaaliin toimintaan yhdessä muiden lasten kanssa. Päiväkodin pienryhmätoiminta tukee lasten yksilöllisten taitojen havainnointia ja tukemista. Tavallinenkin voi olla erityisen hyvää, kun me olemme tiedostaneet lapsen tuen tarpeet herkästi havainnoiden.
Luova, leikkivä lapsi on päiväkotimme toiminnan suunnittelussa tavoitteena. Se edellyttää päiväkotimme kasvattajilta mm. omaa innostusta,luovia ratkaisuja, positiivista asennetta, heittäytymistä ja hyväksyntää monenlaisia ratkaisuja kohtaan. Päiväkotimme toimintaympäristöltä se edellyttää mm. muunneltavuutta eri leikeissä,yllätyksellisyyttä, virikkeellisyyttä ja houkuttelevuutta uusien leikkien syntymiseksi Kaikki toiminnot rakentuvat leikin ympärille. Leikinomaisuus näkyy suunnittelussa ja toiminnassa. Toistaessaan jo aikaisemmin keksittyä ja opittua leikkiä, lapsi luo koko ajan uutta ja yhdistelee vanhaa. Kuvittelu, mielikuvitus ja luovuus ovat leikin rakennusaineita lapsella ja sosiaalinen vuorovaikutus eri ikäisten lasten välillä lisää leikin merkityksellisyyttä. Me kasvattajat huolehdimme, että välineet, tilat ja aika ovat leikin edellytyksinä mahdollisimman suotuisat. Kasvattajatiimien suunnitelmissa huomioidaan leikin rikastuttaminen ja leikin havainnointi uusien suunnitelmien tueksi. Lasten rohkeutta itseilmaisuun tuetaan mahdollisimman paljon moni eri tavoin. Projekteihin liitetään draamaesityksiä ja ympäristöä muokataan elämykselliseen draamaleikkiin, esim. viidakkoympäristössä eläydytään seikkailemaan koko päivä eläiminä tai asukkaina jännittävässä ympäristössä. Lasten tarinoista ja saduista rakentuu esityksiä päiväkodin juhliin.näin lapset ovat mukana suunnittelusta toteutukseen juhlien järjestämisessä. Kaikissa lasten omissa näytelmissä ja esityksissä ei ole tärkeintä valmis esitys, vaan prosessi, jossa on mahdollisuus toteuttaa omaa ilmaisuaan.
Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Erilaiset kulttuurit kohtaavat Leinolankin päiväkodin lapsiryhmissä ja työyhteisössä. Erilaisuus on rikkaus lapsille ja aikuisille ;ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyy päiväkodin arjessa. Eri kulttuureista tulevat lapset voivat tuoda kotoa valokuvia, esineitä, musiikkia, kirjallisuutta omaan kulttuuriinsa liittyen lapsiryhmään. Näin lapsiryhmässä tulevat luonnollisella tavalla keskusteluun erilaiset tavat ja tottumukset eri kulttuureissa. Perheiden tavat ovat kuitenkin aina yksilöllisiä samankin kulttuurin sisällä. Hyvä keskustelunavaus vanhempien ja henkilökunnan välillä onkin : näin meillä, miten teillä? Lapsen tulokeskusteluissa, varhaiskasvatuskeskusteluissa ja tarvittaessa muissakin keskusteluissa käytämme aina tulkkipalvelua, mikäli vanhemmat puhuvat eri kieltä. Lapselle oma äidinkieli on merkittävin kieli. Kuitenkin lapsi tarvitsee myös suomen kieltä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustuessaan ja ystävyyssuhteissaan. Suomi toisena kielenä opetus ( S2 ) tarkoittaa suomen kielen opetusta niille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Lapsen äidinkieli on kieli, jonka lapsi on oppinut ensin ja jolla on solmittu ensimmäiset vuorovaikutussuhteet Oma äidinkieli toimii lapselle ajattelun ja tunteiden kielenä ja vanhempien toivotaan käyttävän kotona lapsen omaa äidinkieltä. S2 suunnitelma on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sen tavoitteita päivitetään taitotason lisääntyessä toimintavuoden aikana kasvattajatiimissä. Toimintatavat uuden kielen oppimisessa ovat lapselle luontaisia pelejä, leikkejä pienryhmissä ja perushoitotilanteissa ja leikkitilanteissa lapsi oppii lisää suomen kieltä. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja sen toteutumisesta keskustellaan vanhempien kanssa toimintavuoden aikana. Lapsiryhmien toiminnan suunnittelussa huomioidaan ryhmän lasten suomen kielen taitotaso esim.laulujen ja satujen sanat ja käsitteet.
Arviointi varhaiskasvatuksessa Päiväkodin hoitoa, kasvatusta ja opetusta arvioidaan yhteisessä arviointipäivässä keväällä. Arvioinnissa huomioidaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja päivähoidon laatukriteerien täyttymistä. Lisäksi toimintaa arvioidaan kasvattajatiimeissä sekä henkilöstö arvioi omaa työtään itse. Päiväkodin johtaja ja henkilöstö arvioivat toimintaa myös kehityskeskustelujen yhteydessä. Projektioppimista arvioidaan ryhmissä aina projektin päätyttyä : Miksi? Mitkä olivat aikuisten asettamat tavoitteet ja mitkä olivat lasten asettamat tavoitteet miksi projektin aihe valittiin Miten? Miten ilo, jännitys,leikki ja mielikuvitus oli mukana prosessissa Mitä uutta projekti antoi lasten leikkiin Miten oppimisympäristöä ja lasten kysymyksiä käytettiin hyväksi projektin etenemisessä Miten vanhemmat otettiin mukaan Mitä? Mitä projekti antoi eri orientaatioalueilta ryhmän eri ikäisille ja eri kehitysvaiheessa oleville lapsille Mitä lapset oppivat ja mitä elämyksiä projekti sisälsi Kasvattajatiimit arvioivat toimintaa vuosittain myös kontekstianalyysin avulla, jossa huomio kiinnittyy lasten psyykkis emotionaaliseen hyvinvointiin ryhmässä. Kontekstianalyysin yhteydessä arvioidaan myös ympäristön merkitystä lapsen hyvinvoinnille. Varhaiskasvatusympäristöä arvioidaan osana varhaiskasvatussuunnitelman arviointia tiimeissä ja yhteisessä arviointipäivässä.
Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida päiväkodin toimintatapoja, kasvatusta, hoitoa ja opetusta ja esittää kehittämismahdollisuuksia lapsen varhaiskasvatussuunnitelma keskustelujen yhteydessä. Päivähoidossa toteutetaan joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskysely, jossa vanhemmat voivat arvioida päiväkodin toimintaa sekä sanallisesti että numeerisesti. Päiväkodin arviointipäivän aikana asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella huomioidaan päiväkodin vahvuudet ja vahvistusta tai muutosta vaativat toimintatavat. Ryhmien ilmoitustauluilla on myös jatkuvasti mahdollisuus jättää palautetta, kehittämisideoita tai muutostoiveita päiväkotiin. Mikäli vanhemmat jättävät palautteeseen yhteystiedot, keskustelemme perheiden kanssa asiasta myös henkilökohtaisesti. 5 vuotiaat lapset osallistuvat vapaaehtoisesti laadunarviointiin täyttämällä kotona vanhempien kanssa laadunarviointikyselyn ja vanhemmat tuovat vastaukset mukanaan varhaiskasvatuskeskusteluun. Lasten vastauksista keskeisimmät ajatukset tuodaan päiväkodin pedagogisiin kokouksiin käsiteltäväksi ja huomioitavaksi lasten leikkiympäristöjen suunnittelussa ja leikkivälineiden hankinnassa. Kaikki lapset voivat arvioida päiväkodin toimintaa, kun vanhemmat keskustelevat ennen varhaiskasvatussuunnitelmaa lapsen kanssa etukäteen kotona ja tuovat lapsen ajatukset keskusteluun.