KÄYTTÖTALOUS Toimielin Sivistyslautakunta Tehtävä Perusopetus Toiminta Perusopetuslain mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Oppilasmäärät vähenevät kolmen vuoden suunnittelukauden aikana n.10 %. Erityistä tukea vaativia oppilaita varten tarvitaan joko henkilökohtaisia tai ainakin pienryhmäkohtaisia koulunkäyntiavustajia. Koulunkäynti ilman tällaisia ratkaisuja ei onnistuisi, ja ennalta ehkäisevät tukitoimet ovat kuitenkin merkittävästi halvempia kuin mm. sairaalakouluratkaisut. Perusopetuksessa työskentelee toistaiseksi palkattuja koulunkäyntiavustajia sekä lisäksi päivähoidon puolelta toistaiseksi palkattuja työntekijöitä on siirtynyt koulunkäyntiavustajan tehtäviin. Yleensä molempiin em. ryhmiin kuuluvat avustajat toimivat myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lisää osaltaan perusopetuksen palkkamenoja, mutta se on koettu erittäin tarpeelliseksi perheitä tukevaksi toiminnaksi. Sillä on osaltaan vähennetty lasten yksinoloa kotona ja helpotettu vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aamu- ja/tai iltapäivätoiminta koetetaan vakiinnuttaa myös osaksi kyläkoulujen palvelutarjontaa.. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Taajaman ulkopuolisilla alueilla esiopetusta järjestetään kyläkouluilla sekä taajamassa päivähoidon esiopetusryhmissä. Esiopetusta hallinnoi päivähoito. Toteutus tapahtuu yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kyläkoulujen esiopetus- ja alkuopetusluokissa tarvitaan avustajia. Tavoitteena on, että lukuvuoden 2011 alussa jokaisella kyläkoululla olisi oma koulunkäyntiavustaja. Kontion koulun peruskorjaushankkeen edistyminen on turvattava. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Perusopetuksen päättötodistus 114 oppilaalle. Kaikille perusopetuksessa oleville pyritään takaamaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen. Maahanmuuttajaoppilaille annetaan aluksi tehostettua suomen kielen opetusta. Mahdollisimman moni lapsi osallistuu esiopetukseen. Taloussuunnitelmakauden aikana toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely, asteikko 1-3 ja tavoitetaso >2. Kouluverkon tarkistus Kyläkoulujen oppilasmäärien pienentyessä joudutaan tarkistamaan kyläkouluverkkoa ja kyläkoulujen opettajamääriä. Talousarvion laadinnassa on oletettu, että syksyllä 2011 on toiminnassa neljä kyläkoulua.
Henkilöstö Kontion koululle tarvitaan alkuopetukseen yksi luokanopettaja lisää. Tarve muodostuu koulunsa aloittavien lukumäärän takia. Vuoden 2010 aikana eläkkeelle jääneiden kahden kielenopettajan tilalle varaudutaan palkkaamaan yksi opettaja. Koska kyläkouluverkon tarkastelun tuloksena saattaa yksi tai useampi kyläkoulu tulla lähivuosina lakkautetuksi, on tarkoituksenmukaista täyttää avoimeksi tulevat luokanopettajien virat määräaikaisina. Muita määräaikaisia virkoja, joihin on pysyvä tarve, pyritään vakinaistamaan. Mahdollisesti myös ylempien luokkien puolelta voi jäädä opettajia eläkkeelle. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Oppilashuolto Peruskoululaisille tulee tarjota mahdollisuus käydä koulua kotoa pitäen siten, ettei koulukyyteihin ja odottamiseen käytetty aika muodostu tarpeettoman pitkäksi. Myös muu oppilashuolto on järjestettävä vähintään lainmukaisesti. Lähimpien kyläkoulujen kouluruokailun mahdollinen järjestäminen jakelukeittiön kautta otetaan tarkasteltavaksi. Talous TA 2010 TA-ehdotus 2011 TS 2012 TS 2013 1.000 1.000 Toimintamenot 8.612.998 8.436.525 8.280 8.121 Toimintatulot 52.700 51.200 45 45 Netto 8.560.298 8.385.325 8.235 8.077 Henkilöstö 1.1.2011 31.12.2011 Opettajat - vakinaiset 60 66 - määräaikaiset / pitkäaikaiset sijaiset 8 2 - päätoimiset tuntiopettajat 10 6
Työsuhteiset työntekijät 1.1.2011 31.12.2011 vakinaiset - koulukuraattori 1 1 - koulusihteerit 2 2 - vahtimestari 1 1 - ATK-tuki / kouluavustaja 1 1 - koulunkäyntiavustajat 15 15 määräaikaiset - koulunkäyntiavustajat 2 3
KÄYTTÖTALOUS 2011-2013 Lomake 1 Toimielin Varhaiskasvatus Toimintamenot Toimintatulot Netto TA 2010 TA 2011 TS 2012 1.000 3.949.757 4.016.845 4.016 347.050 349.150 349 3.602.707 3.667.695 3.667 TS 2013 1.000 4.016 349 3.667 Tehtävä Päivähoito, esiopetus ja lasten kotihoidontuki Toiminta Tehtäväalue vastaa päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä, toteuttamisesta ja edistämisestä siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii huomioiden päivähoitolain ja -asetuksen velvoitteet. Varhaiskasvatus tukee lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä pyrkii varhaisen puuttumisen periaatteella ennaltaehkäisevään työhön. Toimintaympäristön muutokset Esiopetusta annetaan kaikissa päiväkodeissa. Metsokujan päiväkodissa toimii 31.7.2011 saakka integroitu 14 lapsen ryhmä. Pätevän hakijan puuttuessa ryhmässä toimii määräaikainen erityislastentarhanopettaja. 1.8.2011 alkaen Metsokujan päiväkotiryhmä muutetaan tavalliseksi 14 lapsen päiväkotiryhmäksi. Määräaikaisesti täytetty erityislastentarhanopettajan toimi muutetaan lastentarhanopettajan toimeksi ja täytetään 1.8.2011 alkaen toistaiseksi. Päiväkoti Satumetsässä on tilat 40 kokopäivähoidossa olevalle lapselle. Päiväkodin tilat mahdollistavat muidenkin kuin esioppilaiden päivähoidon, mutta päiväkotien vähäinen määrä suhteessa esioppilaiden määrään aiheuttaa sen, että päiväkoti Satumetsä täyttyy pelkistä esioppilaista. Mäkikadun päiväkodissa, Kirkkotien ryhmäperhepäiväkodissa ja ryhmäperhepäiväkoti Ala -Könnissä tarjotaan ensisijaisesti vuorohoitoa. 29.12.2008 perustettiin määräaikaisesti toimiva vuorohoitoa antava Saarikosken ryhmäperhepäiväkoti, jonka toimintaa on jatkettu lukukausi kerrallaan vuoden 2010 loppuun saakka. Vuorohoidon kysynnästä johtuen 1.8.2010 perustettiin uudelleen neljä vuotta aiemmin lakkautettu Ylä- Könnin ryhmäperhepäiväkoti. Molempien ryhmäperhepäiväkotien toimintaa on jatkettava ainakin vuoden 2011 loppuun saakka. Kaikissa ryhmäperhepäiväkodeissa hoidettavat lapset ovat ensisijaisesti 1-3-vuotiaita, Mäkikadun päiväkodissa lapset ovat 3-6-vuotiaita. Mäkikadun päiväkodin remontti toteutetaan suunnitelmakauden aikana. Kaikki päivähoitoyksiköt toimivat mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidon sijaishoitopaikkoina. Ongelmana on päivähoitoyksiköiden ahtaat tilat, jotka eivät mahdollista sijaishoitojärjestelyjen keskittämistä yhteen päivähoitoyksikköön. Tavoitteena on saada vuoteen 2013 mennessä tilat uudelle noin 60-paikkaiselle vuoropäiväkodille, jonne kaikki vuorohoitoa tarvitsevat lapset sijoitetaan. Tämä mahdollistaisi Saarikosken -, Ala-Könnin-, Ylä-Könnin- ja Kirkkotien ryhmäperhepäiväkodeista sekä Metsokujan päiväkotiryhmästä luopumisen. Tämä olisi edullisempaa sekä henkilöstön käytön että ateria- ja puhtaanapitopalveluiden järjestämisen kannalta. Mäkikadun päiväkoti ja Päiväkoti Satumetsä toimisivat tällöin 40-paikkaisina 3-6-vuotiaiden lasten päivähoitoa antavina päiväkoteina. Jatkossa päiväkoteihin pääsisivät muutkin kuin vuorohoitoa tarvitsevat alle 6-vuotiaat lapset.
Vuorohoitoa tarvitseville 1-2-luokkalaisille koululaisille annetaan päivähoitoa koulun toiminta-aikoina tarvittaessa ennen kello 7 ja kello 17 jälkeen sekä viikonloppuisin ja koulujen lomien aikana päivähoitotarpeen mukaisesti. Lisäksi päivähoitoa annetaan koulujen lomien aikana niille haja-alueella asuville 1-2-luokkalaisille, jotka voidaan sijoittaa jo olemassa oleviin haja-alueen perhepäivähoitopaikkoihin. Perhepäivähoidossa lasten lukumäärä on aleneva. Tämä ei kuitenkaan vielä vaikuta perhepäivähoitajien lukumäärään alentavasti, koska nyt on purettu perhepäivähoidon ylisuuria ryhmiä. Lisäksi perhepäivähoitajia tulee varata perhepäivähoidon varahoidon käyttöön. Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevat lapset pyritään sijoittamaan päivähoidon palveluiden piiriin siten, että lapset tulevat viimeistään 3-vuotiaina perhepäivähoitoon ja 5-vuotiaina päiväkotiin. Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä tehtiin selvitys keväällä 2009. Kyselylomake lähetettiin 203 perheelle, vastausprosentti oli 58%. Mikäli Kuhmon kaupunki ottaa käyttöön lasten kotihoidon tuen kuntalisän, tulee se tehdä kolmen vuoden kokeiluna, jotta todelliset kustannukset saadaan selville. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän valmistelutöiden vuoksi kokeilu voisi alkaa aikaisintaan elokuun 2011 alusta, jolloin viidelle kuukaudelle tulisi varata talousarvioon lisää rahaa 66 000 euroa (kotihoidon tuen kuntalisä ja päivähoitotulojen väheneminen). Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.Sitovat tavoitteet Päiväkotipaikat 1.1. 2009 Ennuste/ toteuma 2010 Ennuste/ toteuma 100/ 100-74kokopv./74-40 osapv./40 2011 Ennuste 94-94 kokopv. Päiväkotipaikat 1.8. 114 / 100-74 kokopv./74-40 osapv. /26 94/ 94-94 kokopv./94 94-94 kokopv. Perhepäivähoito Keskim.lapsia/kk 170/ 149-150/ 127 kokopv. - 20 / 22ospv 162-138 -24 155-135 -20 30.6.tot. Esioppilaat lukuvuosi -taajaman päiväkodit -perusopetus YHT. 6-vuotiaiden ikäluokasta % 31.12. Päivähoidon hoitopäivät - siitä kokopäivät -osapäivät 144. 74/67 8/ 10 82/77 koko ikäluokan ollessa 78 100/98.7 42000/ 37483 30000/27641 12000/ 9842 153-133 - 20 63/61 12/14 75/75, joista yksi lapsi vuotta vanhempaa ikäluokkaa. 100/98.7 40000 30000 10000 55 10 37000 28000 9000
Lasten kotihoidon tukea on maksettu v.2010 tammi-heinäkuussa keskimäärin 105 perheelle/kk ja v.2009 keskimäärin 100 perheelle/kk. Vastaava luku v.2008 oli 105 perheelle. Taloudellisuus ja asiakastyytyväisyys Päivähoidon päivänhinta ( ei sisällä vyörytyseriä eikä kotihoidontukea) Varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen päivänhinta Asiakastyytyväisyys 1-3 (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) ennuste /toteuma 2009 ennuste/tavoite 2010 ennuste/tavoite 2011 59,72/62,23 66 66 47/41,69 43 43 - / arvosana 2.76 - /vastausprosentti 56,5% 2/ 2.68 70%/ 43% 2.8 60% 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Varhaiskasvatuspalveluiden tarjoaminen päivähoitolain ja asetuksen mukaisesti. Tavoitteena kehittää toimiva perhepäivähoidon sijaishoitojärjestelmä. Henkilöstö 1.1.2011 31.12.2011 - vakinaiset Päivähoidon johtaja 1 1 Päiväkodinjohtaja 1 1 Perhepäivähoidon ohjaaja 3 3 Kanslisti 1 1 Erityislastentarhanopettaja 1 1 Lastentarhanopettaja 5 6 Lastenhoitaja 11 11 Päiväkotiapulainen 5 5 Ryhmäperhepäivähoitaja 7 1/2 7 1/2 Perhepäivähoitaja 35 38 Perhepäivähoitajien vakansseja on kaikkiaan 90, joista on otettu myös ryhmäperhepäivähoitajat ja päiväkotiapulaiset (vakinaisesti täyttämättä 42,5 perhepäivähoitajan paikkaa). -määräaikaiset Erityislastentarhanopettaja 1 Ryhmäperhepäivähoitaja 5 1 Perhepäivähoitaja 6 3 Päiväkotiapulainen 1 1 Talousarviota suunniteltaessa eri päivähoidon yksiköt ovat esittäneet toiveita talousarvioon. Varhaiskasvatuksen talous- ja toimintasuunnitelmaa on työstetty myös varhaiskasvatuksen johtoryhmässä.
KÄYTTÖTALOUS 2011-2013 Lomake 1 Toimielin Kuhmon kansalaisopisto Tehtävä Vapaan sivistystyön kansalaisopistotoiminnan järjestäminen Toiminta Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Kuhmon kansalaisopiston tavoitteena on kannustaa kuntalaisia itsensä kehittämiseen ja tarjota mahdollisuuksia opiskeluun ja harrastustoimintaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kuhmon kaupunki ja Kainuun ammattiopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikka toteuttaa kansalaisopiston opetuksen tiloissaan. Toimintaympäristön muutokset Ammattiopiston tilajärjestelyjä on tarkasteltu Kuhmon toisen asteen koulutuksen Tulevaisuuspolkutyöryhmän loppuraportissa. Kesällä 2010 sanottiin irti Kuhmon toimipaikan auto-osaston siipi, jossa on toteutettu myös kansalaisopiston opetusta. Kansalaisopisto pyrkii järjestämään opetusta mahdollisimman joustavasti ja edullisesti eri puolella kaupunkia. Syksystä 2010 lähtien kudontaluokka siirtyy Rajakatu 52:een. Kansalaisopiston kursseja pidetään myös huomattavasti aiempaa enemmän lukion tiloissa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.Sitovat tavoitteet Kuhmon kansalaisopiston opetuksen tuntimäärä vuonna 2011 on 6900 tuntia. Kurssitarjonnassa ja kurssien toteuttamisessa pyritään toteuttamaan opiskelijoiden toiveita. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Kansalaisopiston toimintaan osallistuu noin 1300 opiskelijaa, joiden kurssisuorituksia tulee yhteensä noin 2500. Talous TA 2010 euroa TA 2011 euroa TS 2012 1.000 euroa TS 2013 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 337 000 370 000 370 000 375 000 Henkilöstö 1.1.2011 ja 31.12.2011/määrät virka- ja toiminimikkeittäin - vakinaiset 2 virassa olevaa opettajaa 33 % koulutussihteeri
20 % rehtori - määräaikaiset 2 päätoimista tuntiopettajaa 55% toimistovirkailija sivutoimisia tuntiopettajia
KÄYTTÖTALOUS 2011-2013 Toimielin Kulttuuri-, kirjasto- ja museotoimi Tehtävä Kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluiden tuottaminen Toiminta Kuhmon kirjaston toimintaa ja tavoitteita ohjaa kirjastolaki (4.12.1998). Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää kuhmolaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kuhmon kaupunginkirjasto tuottaa laadukkaita, luotettavia ja tasa-arvoisia palveluja taloudellisesti. Kirjastolla on ammattitaitoinen henkilökunta. Kuhmon kirjasto on osa maakunnallista ja kansallista tietoverkkoa. Kirjastolle tärkeitä arvoja Kuhmossa ovat asiakaslähtöisyys, tasa-arvo, luotettavuus, tiedon ja sivistyksen arvostaminen sekä taloudellisuus. Kulttuuritoimi järjestää kaikenikäisille kuhmolaisille monipuolisia ja korkeatasoisia kulttuuripalveluja yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja harrastajien kanssa. Talvisotamuseo ja Tuupalan museo tallentavat, keräävät ja esittelevät kuhmolaista perinnettä ja historiaa. Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kuhmolaisten tietoutta kulttuuristaan ja historiastaan. Toimintaympäristön muutokset Kirjasto on avoinna tällä hetkellä 48 tuntia viikossa talviaikaan (ma-ke, pe klo 10 19, to klo 13-19 ja la klo 9 15). Kesäaikaan kirjasto on lauantaisin suljettu. Aamupäivällä kirjastoa käyttävät pääasiassa seniorit ja koululaiset, iltapäivällä koululaiset ja illalla työssäkäyvät kuntalaiset. Kirjastoautolla on n. 140 pysäkkiä, joissa auto käy kerran kahdessa viikossa. Lisäksi kirjastoauto käy kerran viikossa kyläkouluilla. Kirjastossa työntekijöitä on tällä hetkellä 8 henkeä: kirjastonjohtaja (vastuuyksikkönä kirjasto, kulttuuri ja museo), kirjastonhoitaja ja 6 kirjastovirkailijaa. Kirjastoautoa ajaa 2 kirjastovirkailijaa: toinen ajaa aamureitit ja toinen iltareitit. Pääkirjastossa on vähintään 2 henkeä aamuvuorossa ja 2 henkeä iltavuorossa, Vuosilomien aikana, kun henkilökuntaa on minimimäärä töissä, sairastapaukset ovat haasteellisia. 1.1.2010 kirjastoasetuksen 4 pykälä muuttui kirjaston henkilökunnan kelpoisuusvaatimusten osalta. Uudessa asetuksessa sanotaan, että kirjaston henkilöstöstä vähintään 45 % tulee olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä Kuhmon kirjastossa on kaksi korkeakoulututkinnon suorittanutta eli 25 % Kuhmon kirjaston henkilöstöstä. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Kuhmon kaupungin konserniohjeen tavoitteena on järjestää palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kuhmon kirjasto on tehnyt yhteistyötä Kainuun kirjastojen kanssa seuraavalla tavoilla. Kirjastossa on käytössä Kainuun kirjastojen yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri Kainet. Kainuun yhteiseen kirjastojärjestelmään kuuluvat Kajaanin, Kuhmon, Suomussalmen, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kirjastot.
Yhteisestä kirjastojärjestelmästä asiakkaalle on se hyöty, että hän voi lainata yhdellä kirjastokortilla Kainuun kirjastoissa Sotkamoa lukuunottamatta. Asiakas voi tehdä myös Internetin kautta varauksen (seutulainavaraus) em. Kainuun kirjastoissa olevasta aineistosta. Kainuun kirjastoille yhteisestä kirjastojärjestelmästä on hyötyä vuosittaisissa ohjelmistomaksuissa. Kirjastot voivat myös erikoistua varsinkin harvinaisemman aineiston hankinnassa ts. kaikkien kirjastojen ei tarvitse hankkia samaa kirjaa kokoelmiinsa. Henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista voidaan myös hyödyntää aikaisempaa enemmän. Kuhmon kaupungin konserniohjeen mukaan kulttuuritoimi järjestää yhteistyössä kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa kolmatta kertaa kulttuuritapahtuman Kuhmon Talvi 1. 8.1.2011. Tapahtumassa ovat osallisena kaupungin kulttuuritoimi, Kuhmo-talo, Juminkeko, Petola, Sommelo ja Kamarimusiikki. Tapahtumassa on tarkoitus tuoda esiin nuoria kuhmolaisia taiteilijoita ja korkeatasoista kulttuuriosaamista. Kuhmon Talvesta on tarkoitus tehdä toistuva tapahtuma Kuhmoon ja sitä markkinoidaan kuhmolaisille, muualle Kainuuseen sekä matkailijoille. Kuhmon Talvi tapahtumaa on markkinoitu ja markkinoidaan Vuokattiin, jossa on paljon venäläisiä turisteja tammikuun alussa. Näin kulttuuritoimi toteuttaa käytännössä kaupungin elinkeino-ohjelmaa kohtaa 3. Matkailuelinkeinon uusi vire: yhteistyön lisääminen Vuokatin kanssa. Piilolan koulun teknisen puolen tiloja n. 260 m2 saadaan käyttöön museoesineiden varastotiloiksi vuonna 2011. Tämä lisää tilapalveluvuokria 3200 vuodessa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Kirjastoaineistoa hankitaan ensi vuonna seuraavasti: Kirjoja 3000 kpl (n. 3000 kpl vuonna 2009) Musiikkiäänitteitä 350 kpl (n. 350 kpl vuonna 2009) DVD-levyjä 200 kpl (214 kpl vuonna 2009) Lehtivuosikertoja 165 kpl (163 kpl vuonna 2009) Kirjastonkäytönopetusta järjestetään säännöllisesti ala-asteen 2. ja 4. luokkalaisille sekä yläasteen 7. luokkalaisille ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kirjaston verkkopalveluja lisätään esittelemällä uutuuskirjoja ja muuta uutuusaineistoa Kuhmon kirjaston internet sivuilla. Eriaiheisia valikoimaluetteloita tuotetaan myös kirjaston internetsivuille. Kirjaston henkilökunnan täydennyskoulutuspäiviä yhteensä 36 (4 päivää / työntekijä). Kirjasto sai opetusministeriöltä valtionavustusta 5500 vuosina 2010 ja 2011 käytettäväksi henkilökunnan koulutukseen. Kulttuuritoimi järjestää vuonna 2011 Römppäviikon marraskuussa ja Suomi Soi esityksiä kesäheinäkuussa. Kulttuuritoimi on myös osallisena Kuhmon Talvi tapahtumaviikon järjestämisessä yhdessä kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisäksi kulttuuritoimi järjestää eri ikäryhmille suunnattuja taiteellisesti tasokkaita kulttuuriesityksiä (teatteri, tanssi, musiikki, sirkus, nukketeatteri) yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja harrastajien kanssa. Tuupalan museossa järjestetään teemapäiviä seuraavasti: 31.7. Helenan päivä, syyskuussa museoyö ja joulukuussa hiljenny joulun tunnelmaan. Talvisotamuseossa vietetään talvisodan alkamisen ja päättymisen vuosipäivää. Hilpeän heinäkuuhun osallistutaan lapsille suunnatuilla Pikkupiian ja Pikkulotan opastuskierroksilla. Tuupalan museossa järjestetään yksi isompi vaihtuva näyttely. Museossa jatketaan esineiden ja valokuvien vastaanottamista ja luettelointia.
2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Suoritetavoitteet Kirjasto: lainat 230 000 Kulttuuri: kävijät 8 000 Museo: kävijät 6 000 Tehokkuus / taloudellisuus Kirjasto: toimintakulut / lainat 2,7 Kulttuuri: toimintakulut / kävijät 15 Museo: toimintakulut / kävijät 12 Talous TA 2010 euroa TA 2011 euroa TS 2012 1.000 euroa TS 2013 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 785.028 51.000 734.028 792.945 52.000 740.945 793 52 741 794 53 741 Henkilöstö vakinaiset 1.1.2011 31.12.2011 kirjastotoimenjohtaja kirjastotoimenjohtaja kirjastonhoitaja kirjastonhoitaja 6 kirjastovirkailijaa 6 kirjastovirkailijaa museonhoitaja museonhoitaja kulttuurisihteeri kulttuurisihteeri kanslisti (1/3) kanslisti (1/3) henkilötyövuosina 10 1/3 10 1/3 Vuoden 2011 talousarviota sekä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita on käsitelty henkilökunnan palaverissa 24.8.2010.
KÄYTTÖTALOUS 2009-2011 Lomake 1 Toimielin Musiikkiopisto Tehtävä Taiteen perustaopetuksesta säädetyn lain L 1998/633 mukaisen musiikin perusopetuksen antaminen Kuhmossa ja Sotkamossa Toiminta Musiikkiopiston toiminta-ajatus Kuhmon musiikkiopisto antaa musiikin perusopetusta Kuhmossa ja Sotkamossa. Toiminnan päämääränä on vastata toiminta-alueen musiikin perusopetuksen tarpeisiin. Musiikkiopisto toteuttaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetussuunnitelmaa. Musiikin perusopetuksen lisäksi voidaan järjestää projekteja ja erikoiskursseja, joiden tarkoituksena on tukea musiikin perusopetusta. Toiminta järjestetään yhteistyössä Sotkamon kunnan kanssa. Toiminta nykymuodossaan ja nykyisessä laajuudessa on mahdollista vain tämän yhteistyön tuloksena. Sotkamossa osa opetuksesta on yhteistä Sotkamon kansalaisopiston kanssa. Hyvin järjestettynä musiikkiopiston toiminta voi olla yksi paikkakunnan vetovoimatekijä. Toiminnan tavoitteena on antaa kuhmolaisille ja sotkamolaisille lapsille ja nuorille hyvän elämän rakennusaineksia sekä konserteissa ja tapahtumissa tarjota musiikkielämyksiä kaikille toiminta-alueen asukkaille. Kuhmon musiikkiopiston toiminta tukee myös Kuhmon yhteislukion musiikkiin painottuvaa opetusta. Kuhmon musiikkielämässä tärkeä yhteistyökumppani on Kuhmon puhallinmusiikin ystävät ry. sekä Kuhmon puhallinorkesteri. Kesämuusikkotoiminta tuottaa tapahtumia lomakauden alussa, jolloin on vain vähän muuta tapahtumatarjontaa. Musiikkiopiston toiminta tähtää kuhmolaisten menestykseen. Toimintaympäristön muutokset Musiikkiopisto elää tarkan talouden aikaa. Henkilöstökustannusten osuus musiikkiopiston talousarviossa on korkea. Kuluvan vuoden talousarviossa palkkamenot sivukuluineen ovat 89%. Pienikin palkkakustannusten nousu on musiikkiopiston taloudessa merkittävä. Vuokrakustannukset nousevat kesällä 2011 1%. Vuokran osuus talouden kokonaisraamista vuonna 2010 on 5,5%. Musiikkiopiston toiminta on suunnitelmallisesti rakennettu kahden toimipaikan varaan, mistä aiheutuu matkakustannuksia. Matkat on tällä hetkellä järjestetty edullisimmalla mahdollisella tavalla; silti matkojenkin osuus menoista eteläisen Suomen oppilaitoksiin verrattuna on korkea (noin 4%). Talousarvion puitteissa ei ole liikkumavaraa toiminnan aitoon kehittämiseen. Oppilaitoksen talous on viime vuosina tasapainottunut, mikä on lisännyt osaltaan toiminnan uskottavuutta. Talouden tasapainottumisen takana on useita toimenpiteitä: menoja on kontrolloitu, Sotkamon kuntamaksua on nostettu, samoin lukukausimaksuja, opetuksen määrää on leikattu. Talouden kehys on hieman kasvanut. Valtionosuus nousi 13,7% vuoden 2010 alusta. Toisaalta erittäin säästäväinen talouden hoito ei ole ollut musiikkiopistolle ainoastaan eduksi. Kaluston suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen eivät talouden nykyraamissa ole mahdollisia. Opettajien täydennyskoulutus ei ole riittävää. Ylipäänsä toiminnan kehittämiseen ei ole ollut varaa. Jatkuva
taloudellisen resurssin leikkaaminen ja toiminnan supistaminen ovat pitkällä aikavälillä uhka henkilöstön jaksamiselle. Työnteon mielekkäät edellytykset tulisi pyrkiä turvaamaan pitkällä tähtäimellä. Musiikkiopiston antaman opetuksen tulee täyttää tietyt kriteerit, jotta toiminta vastaisi valtionosuuden ehtoja. Toiminnan supistaminen muuttaisi musiikkiopiston toiminnan profiilia niin merkittävästi, että siihen tulisi Kuhmon kaupungin hallintoelinten ottaa kantaa. Musiikkiopiston antaman opetuksen volyymi ei vastaa palvelujen kysyntää. Musiikkileikkikoulun ryhmien uudelleen organisoinnista huolimatta jonossa on kymmenkunta lasta; musiikkileikkikoulussa on kuitenkin noin 50 lasta aiempaa enemmän. Solistiseen opetukseen jonottaa kolmisenkymmentä lasta. Solistisen opetuksen ruuhkaa osittain helpottamaan käynnistettiin valmennustoiminta, jossa on 20 lasta. Toiminnan vaikuttavuus on näin merkittävästi parantunut. Toiminta on samalla tehostunut, kun oppilasmäärä on kasvanut ja oppilaitoksen kokonaistuntimäärä on pysynyt entisellä tasolla. Talouden raami ei kuitenkaan salli toiminnan kasvattamista kysyntää vastaavaksi. Toisaalta supistamisen paineet voivat aiheuttaa vakavia toiminnallisia ongelmia. Jos instrumenttivalikoimaa kavennetaan, vaikeutuu yhteissoiton järjestäminen. Säästöä ei myöskään kyetä enää saamaan aikaiseksi muista toimintamenoista, koska ne on jo mitoitettu minimiin. Tämän seurauksena esimerkiksi opetusvälineistön kunto on merkittävästi heikentynyt. Musiikkiopiston pitkän tähtäimen toiminnan kannalta merkittävimmät opetuksen haasteet ovat sellonsoiton ja lyömäsoitintensoiton opetuksen järjestäminen. Sellonsoiton opetusta on tällä hetkellä yksi päivä, ja oppilaita on yhdeksän. Lyömäsoitintensoiton opetusta ollaan käynnistämässä pienimuotoisesti valmennusryhmätoiminnan kautta. Nämä soittimet ovat tärkeitä musiikkiopiston orkesteritoiminnan kannalta. Lisäksi lyömäsoitintensoiton opetus mahdollistaisi opetuksen painottamista Sotkamossa suuntaan, jota kunnalta saadussa palautteessa on toivottu. Sekä sellonsoiton että lyömäsoitintensoiton opetukseen on kysyntää kuhmolaisten ja sotkamolaisten taholta. Kuhmon musiikkiopiston laskennallinen valtionosuuteen oikeuttava opetustuntien määrä on vuoden 2010 alusta 9.489, mutta toteutuva tuntimäärä tällä hetkellä noin 10.400 tuntia vuodessa. Korotusta valtionosuuteen tullaan hakemaan jatkossakin, jos opetusministeriö jakaa uusia valtionosuustunteja. Opetuksen leikkaaminen tässä vaiheessa olisi kuitenkin väärä viesti ministeriön suuntaan suuremman valtionosuuden tarpeesta. Kuhmon musiikkiopisto on saanut lukuvuodeksi 2010 2011 opetusministeriön ja opetushallituksen kautta toiminnan kehittämiseen varoja noin 80.000 euroa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kehittämishankkeissa kumppaneina ovat Pielisen Karjalan musiikkiopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Ylä-Savon musiikkiopisto. Hankkeita on kaikkiaan neljä. Ne kohdistuvat informaatioteknologian opetuskäytön kehittämiseen, musiikin perusteiden opetuksen kehittämiseen, henkilöstökoulutuksen suunnitelmallisuuden parantamiseen sekä puhallinorkesteritoiminnan kehittämiseen. Hankerahoitus antaa vuoden 2011 osalta mahdollisuuden sellaiseen toiminnan kehittämiseen, mikä ei normaalin käyttötalouden puitteissa olisi mahdollista. Yhteyksiä lähialueiden musiikkioppilaitoksiin pidetään aktiivisesti yllä ja kehitetään edelleen. Edellisten huomioiden perusteella vuoden 2011 talousarvion perustana on, että opetustuntien määrä Kuhmon musiikkiopistossa säilyy entisellään muiden instrumenttien paitsi lyömäsoittimien osalta. Lyömäsoittimiin esitetään 5 vuosiviikkotunnin korotusta. Muihin menokohtiin on tehty vain kustannusten nousua vastaavia korjauksia lukuun ottamatta kalustohankintoihin tarkoitettua määrärahaa, johon esitetään tuhannen euron korotusta. Kumppaniverkoston kehittämiseksi musiikkiopisto lähettää edustuksen Petroskoin Sinisalo-musiikkikoulun jousisoittajien tapahtumaan helmikuussa 2011. Tapahtumaan osallistuu 2 viuluoppilasta. Matkaan lähtee myös yksi musiikkiopiston opettaja sekä venäjän kielen taitava valvoja.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1.Sitovat tavoitteet Kuhmon musiikkiopisto tuottaa laadukkaasti ja kansallisesti uskottavalla tasolla taiteen perusopetuksesta annetun lain tarkoittamaa musiikin laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta sekä musiikin varhaiskasvatusta Kuhmossa ja Sotkamossa. Opetustuntien määrä säilyy vuoden 2010 opetustuntien tasolla muissa instrumenteissa paitsi lyömäsoittimissa, joihin esitetään 5 vuosiviikkotunnin korotusta. Kuhmon musiikkiopisto järjestää konsertteja ja tapahtumia, jotka tukevat yllä mainitun tavoitteen saavuttamista sekä täydentävät toiminta-alueen väestölle tarjottuja kulttuuripalveluja. Kuhmon musiikkiopisto tukee henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä huolehtimalla siitä, että henkilöstö voi osallistua alan täydennyskoulutukseen. Kuhmon musiikkiopiston opetusvälineet ja kalusto ovat tasolla, joka palvelee laadukkaan opetuksen antamista. Kalustoa ja opetusvälineistöä kehitetään suunnitelmallisesti. Kuhmon musiikkiopisto luo aktiivisesti kumppaniverkostoa lähialueilla. 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet Kuhmon musiikkiopiston toiminta voi osaltaan lisätä seutukunnan vetovoimaisuutta. Tämän takia on tärkeää, että Kuhmon musiikkiopiston resurssit pysyvät tasolla, joka mahdollistaa kohtuullisen laajuisen instrumenttivalikoiman ja opetuksen riittävän volyymin. Valtionosuuden tulisi vastata opetuksen todellista volyymia; Kuhmon musiikkiopisto anoo lisää valtionosuustunteja, mikäli opetusministeriö ilmoittaa jakavansa taiteen perusopetukseen lisää valtionosuustunteja. Edellisen perusteella Kuhmon musiikkiopisto voi välttää toiminnan supistamisen, turvata nykyistä paremmin kysyntää vastaavan toiminnan volyymin sekä pyrkiä toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Samalla turvataan nykyisten työpaikkojen pysyvyys.
Talous TA 2010 1.000 euroa TA 2011 1.000 euroa TS 2012 1.000 euroa TS 2013 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto 744.088 195.000 549.088 798.518 205.500 593.018 822.053 208.500 613.553 846.950 211.000 635.950 Henkilöstö 1.1.2011 ja 31.12.2011/määrät virka- ja toiminimikkeittäin 01.01.2011 31.12.2011 - vakinaiset, yht. 12 2/3 12 2/3 opettajat 11 11 kanslisti 2/3 2/3 rehtori 1 1 - päätoiminen tuntiopettaja 1 0 - sivutoimiset tuntiopettajat 5 5 - iltavahtimestari 1 1 Henkilöstön osallistuminen talousarvion laadintaprosessiin Talousarvion laadinta on ollut esillä Kuhmon musiikkiopiston henkilöstökokouksissa 17.08. ja 07.09.2010. Kokouksissa käsiteltiin talousarvion laadinnan periaatteita sekä koottiin henkilöstön näkemyksiä ja toivomuksia talousarviossa huomioitavista musiikkiopiston toimintaan vaikuttavista seikoista.
KÄYTTÖTALOUS 2010-2012 Lomake 1 Toimielin VAPAA-AIKAPALVELUT Tehtävä Kuhmolaisten hyvinvoinnin edistäminen ja kaupungin ulkoisen kuvan parantaminen vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Toiminta Perusliikuntapaikkojen ja luontomatkailukohteiden ylläpito ja kunnostaminen Terveys ja soveltava liikuntatoiminta Työpaja-, nuoriso- ja uimahallitoiminnan järjestäminen. Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Vapaa-aikapalvelut vastaa kuhmolaisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämisestä tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastetoiminnoille sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuhmolaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalvelut toteuttaa kaupungin strategiaa, tuottamalla palvelut asiakaslähtöisesti, ylläpitämällä ja kunnostamalla luontomatkailukohteita sekä edistää kaupungin hyvää mainetta vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Toimintaympäristön muutokset Vapaa-aikapalveluiden talousarvioon sisältyvillä määrä-rahoilla voidaan toteuttaa perustoiminnot, mutta määrä-rahat eivät riitä kaupunginhallituksen edellyttämään henkilöstön osaamisen ja palvelukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvittavan kouluttamisen toteuttamiseksi. Liikuntapaikkojen peruskunto on heikentynyt jo useiden vuosien ajan., koska määrärahat riittävät ainoastaan ko. paikkojen ylläpitämiseen. Talousarvioesitys sisältääkin esityksen Yleisurheilukentän peruskorjauksesta ajanottamo Yleisurheilukentän juoksurata ( Pinnoite rikki ) urheilukentän katsomo. Liikunnan merkityksestä puhuttaessa kaupunki on paalupaikalla niin liikunnan hyötyjen lunastajana kuin liikkumattomuudesta aiheutuvien sairauksien laskujen maksajana. Viime vuosina on monella tavalla todistettu, että liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle. Lisäksi on myös todistettu liikunnan merkitys ennalta ehkäistä eri kansansairauksia. Kaupungin tehtävä onkin huolehtia siitä, että ihmisillä on mahdollisuudet harrastaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä harrastuksia turvallisilla ja asiallisilla suorituspaikoilla. Esitetyllä talousarvioilla ei pystytä täysin huolehtimaan liikuntapaikkojen turvallisesta ja riittävän hyvästä kunnosta eikä tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä vaan talousarvio luo puitteet hidastaa eri toimintapisteiden rappeutumista. Liikuntapaikkojen kunnostaminen / liikuntapalvelujen tarjoamisessa on muistettava, että tuoteturvalaki edellyttää, että tarjottava palvelu on asiakkaalle turvallinen. Kainuun Rastiviikon järjestäminen Kuhmossa aiheuttaa lisääntyviä työtehtäviä vapaa-aikapalvelujen työntekijöille, mutta tapahtuman aikana on henkilöstön työtehtävissä suoritettava priorisointia siten, että muiden toimintojen parissa suoritetaan vähemmän kunnossapitoa. Tilatyöryhmä on kokouksessaan 30.8.2010 esittänyt, että työpajalle kunnostetaan uudet toimitilat KAO: n Kuhmon koulun tiloihin, tämä vaikuttaa työpajatoimintaan, koska mukana olo remontissa vähentää työtunteja asiakastyöstä, mutta toimintojen vakiintuessa tilojen hyvä sijainti lisää asiakaskontakteja. Kuhmon uimahallin pitkä-aikainen laitosmies Jouni Komulainen siirtyy eläkkeelle vuoden 2011 alkupuolella, uimahallin laitosmiehen toimen täyttäminen välttämätöntä, laitosmiehen yhtenä tärkeänä tehtävän on uintiveden laadun valvonta. Uimahallin veden laatu on ensiarvoisen tärkeää uimahallin toiminnan kannalta. 1.Sitovat tavoitteet - esitetään määrää tai laatua kuvaavina tunnuslukuina tai sanallisesti Mikäli esitetty talousarvio toteutuu vapaa-aikapalvelut tuottaa seuraavat palvelut Haja- alueen hiihtoladut avustamalla kyläyhdistyksiä Taajaman latuverkosto ajalla 01.1. 31.1 30 km 31.1 15.4 75 km
alkutalvi marras-joulukuu 20 30 km Luonnonjääluistelualueet Sormulan, Koulukadun kenttä, urheilukeskuksen luonnonjääkaukalo, Kontion koulun kenttä, Saarikosken, Hietaperän, Timoniemen, Lentuan, ja Seilosen koulun kenttä sekä iivantiiran koulun kenttä ostopalveluna. Luonnonjäiden perustaminen suoritetaan vasta pysyvän talven tulon jälkeen. Jäähallin hoito Yleisurheilu -, jalkapallo ja pesäpallokenttä Taajaman valaistut kuntoradat. Ruukinrannan avantouintipaikka Uimahallitoiminta o Uimakoulut, koulujen uinninopetus, vesiliikunta Nuorisotoiminta o Lasten leiritoimintojen järjestäminen o Nuorten toiminta nuorisotilassa o Nuorten tiedotuspiste o Nuorisokahvilatoiminta o Työpajatoiminta 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet - esitetään määrää tai laatua kuvaavina tunnuslukuina tai sanallisesti Liikuntapaikkojen kustannustehokkuuden kehittäminen siten, että tilastoitujen kävijöiden määrä / kustannukset voitaisiin pienentää alle 4.980 / kävijä. Talousarviovuoden aikana kehitetään järjestelmää, miten eri palvelujen kustannustehokkuutta voitaisiin kehittää. Talous TA 2010 TA 2011 Toimintamenot Toimintatulot Netto 1 100 796 137 500 963 296 1 144 305 149 000 995 305 Henkilöstö 1.1.2010 ja 31.12.2010 määrät virka- ja toiminimikkeittäin Vakinaiset 1.1.2011 ja 31.12.2011 - Vapaa-aikatoimenjohtaja - Kanslisti 60 % vapaa-aikatoimi, 20 % sivistystoimenhallinto 20 % kaupunginhallitus - Terveysliikunnanohjaaja, Erityisnuorisotyöntekijä, 2 vapaa-aikaohjaajaa - 2 liikunnanohjaajaa, uimahallityöntekijä ( osa-aikaeläkkeelle vuoden 2009 aikana ) - 1 Liikuntapaikkamestari - 3 liikuntapaikkojen hoitajaa - 2 yhteistä työntekijää tekniikka- ja ympäristöpalvelujen / puistojen kanssa - Projektisihteeri määräaikaiset 1.1.2010 ja 31.12.2010-2 työpajavalmentajaa ( Lääninhallituksen työpaja-avustuksella.) Talousarviota on käsitelty koko henkilöstön yhteisessä palaverissa.
KÄYTTÖTALOUS Toimielin Sivistystoimen hallinto Tehtävä: Hallintopalvelujen tuottaminen sivistyslautakunnalle Toiminta Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Toimintaympäristön muutokset Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet Henkilöstö, muutokset 2. Perustelutietoina asettavat tavoitteet Talous 2011 2012 Toimintamenot Toimintatulot 40 248 Netto 40 248