SIBELIUS-AKATEMIA

SIBELIUS-AKATEMIA 11.3.2008 SIBELIUS-AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Toimintakertomus sisältää tiedot opetusministeriön ja Sibelius-Akatemian tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta vuoden 2007 osalta. Sibelius-Akatemian hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 11.3.2008. Rehtori Gustav Djupsjöbacka Hallintojohtaja Seppo Suihko

1 Johdon katsaus... 3 2 Toiminnan vaikuttavuus... 5 2.1 KULTTUURI...5 2.2 KOULUTUS JA TYÖMARKKINAT...5 2.3 YHTEISKUNTA JA ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS...6 2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTAKENTTÄ...6 2.5 AIKUISKOULUTUS...7 2.6 KESTÄVÄ KEHITYS...7 3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 3.1 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA TUOTTAVUUS...8 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS...9 3.3 TULOSALUEIDEN KUSTANNUKSET...9 3.4 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...12 3.5 LIIKETALOUDELLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 15 3.6 JULKISOIKEUDELLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 17 3.7 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS...18 4 Tuotokset ja laadunhallinta... 20 4.1 TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 20 4.1.1 Taiteellinen toiminta... 20 4.1.2 Tutkimus ja jatkokoulutus... 21 4.1.3 Peruskoulutus...22 4.1.4 Kansainvälinen toiminta...23 4.1.5 Yhteiskunnalliset tehtävät...27 4.1.5.1 Alueellinen yhteistyö...27 4.1.5.2 Innovaatiotoiminta...27 4.1.5.3 Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 28 4.1.5.4 Aikuiskoulutus... 29 4.1.6 Tilat...31 4.1.7 Tietojärjestelmät...32 4.1.8 Laadunvarmistusjärjestelmä...33 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU...33 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 35 6 Tilinpäätösanalyysi... 38 6.1 RAHOITUS JA RAHAN KÄYTTÖ...38 6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...42 6.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA...43 6.4 TASE...43 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 45 8 Talousarvion toteumalaskelma... 48 9 Tuotto- ja kululaskelma... 49 10 Tase... 50 11 Liitetiedot... 52 11.1 LIITE 1: TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET JA VERTAILTAVUUS...52 11.2 LIITE 2: NETTOUTETUT TULOT JA MENOT...53 11.3 LIITE 3: ARVIOMÄÄRÄRAHOJEN YLITYKSET...53 11.4 LIITE 4: PERUUTETUT SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT...53 11.5 LIITE 5: HENKILÖSTÖKULUJEN ERITTELY...54 11.6 LIITE 6: SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET JA NIIDEN MUUTOKSET...54 11.7 LIITE 7: KANSALLIS- JA KÄYTTÖOMAISUUDEN SEKÄ MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN POISTOT...55 11.8 LIITE 8: RAHOITUSTUOTOT JA KULUT...56 11.9 LIITE 9:TALOUSARVIOTALOUDESTA ANNETUT LAINAT...56 11.10 LIITE 10: ARVOPAPERIT JA OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET...57 11.11 LIITE 11: TASEEN RAHOITUSERÄT...58 11.12 LIITE 12: TAKAUKSET...59 11.13 LIITE 13: TASEESEEN SISÄLTYVÄT RAHASTOIDUT VARAT... 60 11.14 LIITE 14: TASEESEEN SISÄLTYMÄTTÖMÄT RAHASTOIDUT VARAT... 60 11.15 LIITE 15: VELAN MUUTOKSET...61 11.16 LIITE 16: VELAN MATURITEETTIJAKAUMA JA DURAATIO... 61 11.17 LIITE 17: OIKEIDEN JA RIITTÄVIEN TIETOJEN ANTAMISEKSI TARVITTAVAT MUUT TIEDOT... 61 12 Allekirjoitukset... 62

3 1 JOHDON KATSAUS Sibelius-Akatemia vietti 125-vuotisjuhlaansa vuonna 2007. Juhliin valmistuneen historiikin nimi Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi kuvaa osuvasti pitkää kehitystä pienestä yksityiskoulusta merkittäväksi kansainväliseksi yliopistoksi. Voimassa olevan strategiansa mukaan yliopisto haluaa tänään profiloitua alansa laadukkaimpana taide-, tutkimus- ja koulutusorganisaationa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin kentällä vahvistamalla maisterikoulutustaan ja ohjaamalla voimavaroja taiteelliseen ja tieteelliseen tohtorikoulutukseen. Samalla Sibelius- Akatemia valmistautuu toimimaan Helsingin uudessa musiikkitalossa kahden huippuluokan ammattiorkesterin kanssa. Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Maamme yliopistokentän rakenteelliseen kehittämiseen liittyen Sibelius-Akatemiakin on tiivistänyt yhteistyötään kotimaisten kumppaniensa kanssa. Näistä tärkein uusi avaus on ollut Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksen kanssa aloitettu läheinen yhteistyö, jota pilotoidaan Seinäjoella alkavalla yhteisellä maisterikoulutuskokeilulla. Tutkimusyhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa on tehty jo useita vuosia. Yhteistyö ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa ei ole edennyt toivotulla tavalla. Yhteistyö musiikkitalossa toimivien kahden ammattiorkesterin kanssa on lähivuosien suuri haaste. Myös sisäistä rakenteellista kehittämistä on jatkettu. Rehtori päätti hallituksen hyväksymän uudelleenkohdentamisohjelman mukaisesti opetusvirkoja koskevasta henkilöstösuunnitelmasta, johon sisältyy muun muassa 10 uuden professuurin ja 5-10 jatkokoulutusviran perustaminen. Rakenteellisia muutoksia edellyttää jossain määrin myös yliopiston sisäisen opetuskysynnän suuntautuminen entistä laaja-alaisemmin musiikin eri lajeihin. Professorin nimittämisprosessia on yksinkertaistettu. Yliopiston hallitus päätti keväällä 2007, että osastojen määrää ei tällä hetkellä ole tarpeen vähentää. Sen sijaan vuoden 2008 aikana käynnistetään kokeilu, jossa eräät yliopiston osastot muodostavat dekaanin johtaman uuden tyyppisen yksikön, jolla on muun muassa yhteisiä virkoja. Kansainvälinen ulottuvuus Rakenteellisen kehittämisen kannalta Sibelius-Akatemian luonnollisimpia kumppaneita ovat korkeatasoiset ulkomaiset musiikkiyliopistot. Läheisintä ja tuloksekkainta on ollut yhteistyö pohjoismaisten sisaryliopistojen kanssa. Sibelius-Akatemia aloitti syksyllä 2007 ensimmäisen pohjoismaisen maisteriohjelmansa yhdessä Tukholman ja Odensen musiikkikorkeakoulujen kanssa. Vastaavia pohjoismaisia ohjelmia valmistellaan paraikaa jazzin ja vanhan musiikin aloilla. Alustavasti on pohjoismaisten partnereiden kanssa suunniteltu myös monikulttuuriseksi kehittyvän yhteiskunnan musiikkikasvatukseen liittyvää koulutuskokonaisuutta. Sibelius-Akatemian Yhdysvaltoihin perustaman tukisäätiön toiminta on vakiintumassa. Ensimmäinen tuntuva rahoitus säätiön kautta saatiin yliopiston sinfoniaorkesterin Los Angelesiin tekemään konserttimatkaan. Esa-Pekka Salosen johdolla esiintyneet opiskelijat saivat kosketuksen akustisissa huippuoloissa tapahtuvaan soittoon. Yhdessä Colburn Schoolin kanssa järjestettiin Jorma Panulan kapellimestarikurssi. Kansainvälisen toiminnan laajuutta rajoittavat yliopiston omat voimavarat. Yhteistyöaloitteita tulee paljon, mutta vain osa niistä on mahdollista viedä käytännön toimenpiteiden tasolle. Esimerkki Sibelius-Akatemian korkeasta kansainvälisestä arvostuksesta saatiin marraskuussa Shanghain konservatorion 80-vuotisjuhlien yhteydessä. Juhlaseminaariin kutsuttiin edustajat

4 20 johtavasta eurooppalaisesta, yhdysvaltalaisesta, aasialaisesta ja australialaisesta musiikkiyliopistosta. Sibelius-Akatemia oli ainoana pohjoiseurooppalaisena Shanghain konservatorion listalla. Koulutus Vuonna 2007 Sibelius-Akatemia ylitti maisteritutkintotavoitteensa selvästi jo toisena vuotena peräkkäin. Tätä voidaan pitää merkkinä siitä, että tutkinnon merkitys musiikkialan opiskelukulttuurissa on muuttunut. Yksilölliset opintosuunnitelmat ja Bologna-prosessin mukainen kansainvälinen liikkuvuus asettavat kuitenkin haasteita opetuksen suunnittelulle ja opetushallinnolle. Opintojen ohjausta on kuitenkin pystytty tehostamaan koulutuksen prosesseja kehittämällä. Päätoimiseen jatko-opiskeluun on panostettu parin vuoden ajan, mutta tämä ei ole vielä vaikuttanut tutkintojen suorittamiseen - tohtoritavoitetta ei saavutettu. Opetus- ja tutkimusneuvoston toimintaa tehostettiin ja sen asemaa yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistuksessa vahvistettiin. Taide ja kulttuurin kenttä Yliopiston laaja taiteellinen toiminta on perinteisesti ollut hyvin näkyvää. Opiskelijat ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta muun muassa lukuisten kilpailuvoittojen muodossa. Kansainvälinen Maj Lind pianokilpailu sai runsaasti huomiota. Yliopisto on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan järjestämällä kansainvälisiä musiikkialan tulevaisuutta käsitteleviä seminaareja. Tulevaisuusseminaarin teemana vuonna 2007 oli musiikin jakelukanavien muutos ja sen vaikutus koulutukseen. Johtaminen Laatujärjestelmän systemaattinen kehittäminen käynnistettiin ja yliopisto aloitti valmistautumisen vuonna 2010 tapahtuvaan Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiin. Suomen akatemian organisoima taidealojen tutkimuksen arviointi tehdään jo vuonna 2008. Työilmapiirin mittaus toteutettiin ensimmäistä kertaa opettajakunnan keskuudessa. Yliopiston johto sai mittauksessa kriittistä palautetta muun muassa uuteen palkkausjärjestelmään ja henkilöstösuunnitelmaan liittyen. Tulevaisuuden merkittävänä haasteena onkin yliopiston muutoksen johtaminen tasapainoisesti niin, että otetaan huomioon sekä toimintaympäristön muutoksen aiheuttamat vaatimukset että henkilöstön valmius muutokseen.

5 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 2.1 Kulttuuri Sibelius-Akatemialla on keskeinen rooli suomalaisen musiikkikulttuurin vaalijana ja uudistajana. Ylivoimaisesti suurin osa kansainvälisesti menestyneistä muusikoistamme on kokonaan tai osittain Sibelius-Akatemian kouluttamia. Kotimaassa yliopiston näkyvyys on sen kokoon nähden huomattava, ja Sibelius-Akatemia on jo vuosia ollut kärkisijoilla Taloustutkimuksen tekemissä yliopistojen imagotutkimuksissa. Nykymusiikin kentällä Sibelius-Akatemia on toiminut aktiivisesti Musica Nova festivaalin keskeisenä tekijänä. Kansainvälisesti yliopisto on haluttu yhteistyöpartneri, ja sen toimintaan suhtaudutaan kunnioittavasti. Eurooppalaisella kentällä Sibelius-Akatemia on toiminut aktiivisesti Bologna prosessin edistäjänä. Yhdysvaltalaisessa kulttuurielämässä yliopisto hyödyntää myönteistä Suomi kuvaa sinne perustamansa säätiön kautta. Finlandia Foundation in New York Metropolitan jaosto luovutti maaliskuussa vuosittaisen Arts and Letters palkintonsa Sibelius-Akatemialle tunnustuksena siitä työstä, jota Sibelius- Akatemia on tehnyt suomalaisen kulttuurin edistämiseksi Yhdysvalloissa koko olemassaolonsa ajan. Perusteluissa todettiin lisäksi, että Sibelius-Akatemialla on ollut merkittävä rooli maiden välisen kulttuurivaihdon rakentamisessa. New York Philharmonic järjesti yhdessä New York Universityn kanssa suomalaista musiikkikulttuuria ja kasvatusta käsittelevän seminaarin 30.1.-3.2. Tapahtuman yhteydessä toteutettiin kamarimusiikin workshop. Samalla viikolla laulajat Jorma Silvasti ja Karita Mattila lauloivat Metropolitan oopperassa solisteina ja Esa Pekka Salonen johti oman pianokonserttonsa New York Philharmonic orkesterin kapellimestarina. Esa-Pekka Salonen esitteli Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutusta ja Musiikkikasvatuksen osaston johtaja Soili Perkiö osoitti yleisölle käytännössä, kuinka ammattitaitoinen musiikin varhaiskasvattaja saa muutamassa minuutissa newyorkilaiset alakoululaiset laulamaan ja esittämään riemukkaasti Urpoa ja Turpoa. Yhdysvaltalaisissa tiedotusvälineissä käsiteltiin laajasti suomalaista musiikki-ihmettä. Los Angelesissa järjestettiin suomalaista musiikkikasvatusta esittelevä Education tapahtuma heti orkesterivierailun jälkeen lokakuussa. Venezuelan ja Suomen musiikkikasvatusjärjestelmät esiteltiin malliesimerkkeinä. 2.2 Koulutus ja työmarkkinat Sibelius-Akatemiassa aloitettiin laajamittainen toimintaympäristön analyysityö vuonna 2007. Tämä työ mahdollistaa koulutuksen tavoitteiden, sisältöjen ja mitoituksen ennakoinnin entistä kattavammin. Yliopisto kerää tietoa mm. musiikki- ja kulttuurialan työantajille suunnatuilla kyselyillä sekä tekemällä kansallista ja kansainvälistä kilpailija-analyysiä ja työllistymisselvityksiä. Toimintaympäristön analyysityön tuloksilla tulee olemaan huomattava merkitys yliopiston strategiatyön ja koulutuksen kehittämistyön kannalta tulevina vuosina. Opiskelijapalautteen systemaattinen kerääminen tukee toimintaympäristön analyysityötä. Sibelius-Akatemiassa opiskelevien työelämävalmiudet on tarpeen huomioida koulutuksessa aikaisempaa paremmin. Vuonna 2007 toteutuneet koulutuksen kehittämishankkeet liittyvätkin olennaisesti muuttuneiden työmarkkinoiden vaatimuksiin. Muun muassa ohjatut työharjoittelut ammattiorkestereiden kanssa, yhteistyöhankkeet musiikkilääketieteen ja ergonomian aloilla sekä uudet koulutusavaukset ovat perustuneet alan ammattilaisilta ja työmarkkinoilta saatuun tietoon ja työelämän tarpeiden kartoitukseen.

6 2.3 Yhteiskunta ja alueellinen vaikuttavuus Näkyvin osa Sibelius-Akatemiasta on sen julkinen taiteellinen toiminta. Suomen suurimpana konserttien tuottajana yliopisto järjestää vuosittain n. 600 konserttia pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa, niin julkisia kuin suljetun kuulijakunnan tilauskonserttejakin. Konserttien julkaisemista internet-verkossa on kehitetty SibaTV-hankkeessa ja vuoden aikana n. 20 konserttia on tällä tavalla päässyt laajaan jakeluun. Tällä toiminnalla on merkitystä paitsi uuden yleisön hankinnassa, myös yliopiston kansainvälisenä rekrytointikanavana. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto osallistui monin tavoin alueellisen toiminnan kehittämiseen Itä-Suomessa. Yhteistyön käynnistyminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansanmusiikin koulutuksen kanssa on laajentanut yliopiston toiminnan vaikuttavuutta Pohjois- Karjalaan. Musiikki- ja tanssikoulutuksen kehittämiskeskuksen (MUSIKE) suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion kanssa. Samoin käynnistettiin hanke Kuopion MUSIKE:n ja Jyväskylän yliopiston musiikkikampuksen yhteistyön kehittämisestä musiikkikoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Sibelius-Akatemian osalta painopistealueina tässä ovat tohtorikoulutuksen ja kanttori-musiikinopettaja yhdistelmäkoulutuksen kehittäminen. Taiteellisessa toiminnassaan Sibelius-Akatemian Kuopion osasto on merkittävä alueellinen vaikuttaja. Vuonna 2004 käynnistyneestä taidehallinnon maisteriohjelmasta valmistuneista valtaosa on sijoittunut työhön Itä-Suomen alueelle. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetulla täydennyskoulutuksella ja Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä järjestetyllä kansanmusiikin koulutus- ja tutkimustoiminnalla on ollut merkittävä alueellinen vaikutus. Rahoitukseen ovat osallistuneet Seinäjoen kaupunki ja alueen elinkeinoelämä. Toiminta on ollut menestyksellistä ja on synnyttänyt myös Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta. Östermyran musiikkipäivät oli esimerkki uudesta alueellisesta toiminnasta ja yhdisti tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tärkeäksi alueelliseksi tapahtumaksi. Sibelius-Akatemia liittyi HERA (Helsinki Education and Research Area) hankkeeseen, jonka toimikaudeksi on määritelty 2006-2009. Hanke on Helsingin laajan metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sateenvarjohanke, jossa korkeakoulut osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Korkeakoulujen tarkoituksena on vahvistaa tutkimukseen ja koulutukseen pohjautuvia kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapainoisen yhteiskuntakehityksen edellytyksiä. 2.4 Kansainvälinen toimintakenttä Vuonna 2007 kansainvälisen toiminnan painopiste oli edelleen pohjoismaisessa yhteistyössä. Nordic Master in Folk Music (NoFo)-koulutus aloitettiin syksyllä 2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston tukemalla Creative Benchmarking hankkeella aloitettiin yhteispohjoismaisen jazzin maisterikoulutuksen (Nordic Master in Jazz, NOMAZZ) suunnittelu yhteistyössä Det Jyske Musikkonservatoriumin (Århus) ja Kungliga Musikhögskolanin (Tukholma) kanssa. Benchmarking-hankkeessa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan oppimisympäristön kehittämiseen ja koulutuksen laadunvarmistukseen. Yhteisen maisterikoulutuksen suunnittelua on tehty myös vanhassa musiikissa tavoitteena koulutuksen järjestäminen Det Kongelige Danske Musikkonservatoriumin (Kööpenhamina) ja Grieg Akademietin (Bergenin yliopisto) kanssa. Sibelius- Akatemia on tunnustellut mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön aloittamiselle myös monikulttuurisessa musiikkikoulutuksessa. Sibelius-Akatemia oli aktiivisesti mukana Bologna prosessiin liittyvässä temaattisessa Polifonia verkostossa, jonka Tuning työryhmä sai valmiiksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaiset musiikkialan yhteiset oppimistavoitesuositukset ja laadunvarmistuksen ohjeistukset.

7 Euroopan Unionin komissio nimesi Polifonia verkoston työn vuonna 2007 yhdeksi Erasmus ohjelman menestystarinoista. Verkosto sai EU-rahoituksen myös seuraavalle kaudelleen. Yhteistyö yhdysvaltalaisten yliopistojen ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa jatkui entistä tiiviimpänä, kun New Yorkin osavaltioon rekisteröitiin Sibelius-Akatemian ja yhdysvaltalaisten partnereiden yhteistyötä tukeva The Friends of Sibelius-Academy (FSA) -säätiö. FSA on ensimmäinen suomalaisen yliopiston toimintaa tukeva säätiö Yhdysvalloissa. Uusi yhteistyömuoto käynnistyi myös, kun Paloheimo Foundation tarjosi Sibelius-Akatemialle ja sen kautta muille taideyliopistoille mahdollisuuden työskentelyyn Santa Fé ssa, Uudessa Meksikossa, sijaitsevassa taiteilijatalossa. Ensimmäiset stipendiaatit vierailivat siellä toimintavuonna. Kauko-Idän suuntaan tehtiin avauksia, kun Tokion kahden musiikkikorkeakoulun kanssa aloitettiin yhteistyön suunnittelu rehtorin vierailun yhteydessä. Samoin alettiin selvittää yhteistyömahdollisuuksia Shanghain ja Tianjinin konservatorioiden kanssa. Täydennyskoulutuksen toimintamahdollisuuksia Kiinassa tutkittiin erityisesti jazzmusiikin osalta. 2.5 Aikuiskoulutus Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus on valtakunnallista ja siihen osallistuu opiskelijoita eri puolilta Suomea. Kurssit suunnitellaan koko musiikin kenttää silmällä pitäen yhdessä Sibelius- Akatemian osastojen ja sidosryhmien kanssa. Vuonna 2007 kiinnitettiin huomiota erityisesti luovien alojen liiketoiminnan ja kulttuuriviennin koulutustarpeisiin. Osa täydennyskoulutuksen kursseista toteutetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kuten sivutoimipisteessä Seinäjoella. Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus kuuluu osana valtakunnalliseen opetusalan yliopistolliseen täydennyskoulutusverkosto VOPE:en. Kurssipalautteen mukaan koulutuksessa saadun uuden tiedon sovellettavuus omaan työhön on kiitettävää tasoa. Musiikkibisneksen kansainvälistymiseen liittyy täydennyskoulutuksen Music Management for Export hanke. Hankkeessa järjestettiin verkko-opetusjaksoja yhteistyössä yhdysvaltalaisten korkeakoulujen kanssa sekä vientiseminaarit New Yorkissa ja Pietarissa. Tätä ESR hanketta rahoittavat KTM ja OPM. 2.6 Kestävä kehitys Sibelius-Akatemialla on vuonna 2004 hyväksytty kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman toteutus on kuitenkin ollut satunnaista ilman systemaattista toteutusta ja seurantaa. Vuonna 2007 asetettiin kestävän kehityksen työryhmä, jonka tehtävänä on päivittää toimenpideohjelma ja tehdä ehdotuksia ympäristöarvojen käytännölliseksi edistämiseksi.

8 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Sibelius-Akatemian hallinto on edelleen yliopistolaitoksen tehokkain, kun sitä mitataan hallintohenkilöstön määrällä opettajia kohti (0,87). Myös koulutuksen määrällinen tuottavuus on huippuluokkaa: vuosien 2004-2007 maisterintutkintojen tavoite saavutettiin kokonaan. Yliopisto on kiinnittänyt strategiansa mukaisesti edelleen huomiota toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen. Sisäisten toimintojen kehittämistä on jatkettu. Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtäviä muutettiin 1.8.2007 lukien niin, että neuvoston tehtävänä on peruskoulutuksen koordinointi ja laadunvarmistus, jatkotutkintosuunnitelmien ja jatkotutkintojen hyväksyminen sekä virkaehdotuksen tekeminen professorin virkaan ja esitys dosentiksi nimittämisestä. Samalla neuvoston jäsenmäärää pienennettiin oleellisesti entisestä. Toimenpiteet vahvistavat opetus- ja tutkimusneuvoston roolia yliopiston koulutusprosessin johtamisessa, tehostavat neuvoston toimintaa ja keventävät osastohallintoa. Hallitus ei hyväksynyt johdon esitystä koulutusta antavien yksiköiden lukumäärän supistamisesta yhdestätoista neljään. Sen sijaan päätettiin käynnistää kokeilu, jossa neljä osastoa muodostavat dekaanin johtaman uudentyyppisen yksikön, jolla on muun muassa yhteisiä virkoja. Tällä uudistuksella voidaan testata uudentyyppistä johtamis- ja toimintarakennetta. Hallituksen helmikuussa 2006 hyväksymä uudelleenkohdentamisohjelma on osa yliopiston vuoteen 2012 ulottuvan strategian toimeenpanoa. Tarkoituksena on ohjelman mukaisesti kohdentaa merkittävästi varoja taiteelliseen toimintaan, tutkimukseen ja jatkokoulutukseen. Ohjelmaan sisältyy muun muassa 10 uuden professuurin ja 10 uuden jatkokoulutusviran perustaminen, joita toteutetaan lähinnä hyödyntäen lähivuosien laajaa eläkkeellesiirtymistä, tukipalvelujen tuottavuuden kehittämistä sekä lyhyen maisterikoulutuksen lisäämisessä vapautuvia resursseja. Samalla kohdennetaan voimavaroja myös kirjaston ja musiikkitalon tuleviin tarpeisiin. Musiikkitalon toimintamenojen rahoittaminen saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa arvioitua enemmän voimavarojen uudelleenkohdentamista. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on, että noin 13 % yliopiston perusvoimavaroista kohdennetaan uudelleen. Rehtori päätti ohjelmaan perustuen viiden uuden professuurin perustamisesta vuosina 2009-2011. Päätös edellyttää samana aikana noin 15 muun opetusviran lakkaamista lähinnä eläköitymisten kautta. Yliopiston hallituksen hyväksymä rakenteellisen kehittämisen ohjelma sisältää useita tulevaisuuteen tähtääviä yhteistyöhankkeita, joista tärkeimpinä mainittakoon Helsingin musiikkitalo ja siihen liittyvä läheinen yhteistyö Radion Sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin kanssa sekä täydennyskoulutukseen liittyvät hankkeet Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa. Lisäksi on aloitettu yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa Seinäjoella. Kiinnostavaa yhteistyötä tehdään tai ollaan käynnistämässä myös Metropolia ammattikorkeakoulun sekä Kuopion yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Sibelius-Akatemia osallistuu metropolialueen seitsemän yliopiston talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä yliopistojen teknologiayhteistyön kehittämiseen. Sibelius-Akatemia näkee palvelukeskuksessa mahdollisuuksia nykyistä vielä merkittävästi laajempaan yhteistyöhön eri tukipalvelujen alueilla. Töölössä toimivien yliopistojen kesken on edelleen vireillä ajatus yhteisen kampusalueen luomisesta. Ensisijaisesti kysymykseen tulee yhteistyö tilapalveluissa ja tilojen käytössä.

9 3.2 Toiminnan taloudellisuus Taulukko 1: Koulutuksen taloudellisuuslukuja 2007 2006 2005 Jatkotutkintokoulutuksen kokonaisrahoitteiset kustannukset 4v. ka/tohtorin tutkinnot (viim. 3v. ka) 226 947 193 140 182 559 Täydentävä rahoitus/kokonaisrahoitus 11,1% 11,3% 10,3% Perustutkintokoulutuksen kokonaisrahoitteiset kustannukset 5v./ylemmät korkeakoulututkinnot (viim. 3 v. ka) 105 497 111 290 116 196 Perustutkintokoulutuksen kokonaisrahoitteiset kustannukset / perustutkintotasolla suoritetut opintopisteet 398 327 325 Jatkokoulutuksen osalta käytetty tunnusluku soveltuu huonosti pienten tutkintomäärien käsittelyyn, koska vuotuiset vaihtelut ovat suhteellisesti varsin suuria. Tunnusluvun laskennassa tulisikin jakajana käyttää pitempää, esimerkiksi viiden edellisen vuoden tutkintomäärää. Vuosina 2006-2007 tehdyt merkittävät panostukset jatkokoulutukseen näkyvät tutkintomäärissä vasta myöhempinä vuosina. Tulossopimuksessa on asetettu täydentävää rahoitusta koskevaksi tavoitteeksi 11 % uudesta kokonaisrahoituksesta. Tarkasteltuina vuosina sovittu taso on ylitetty. Vuoden 2007 luku on laskettu niin, että uudesta kokonaisrahoituksesta on vähennetty Musiikkitalon hankintoihin saatu suurehko hankerahoitus. Perustutkintokoulutuksen tehostamisen tulokset näkyvät selvästi esitetyissä tunnusluvuissa. Tutkintoa kohti lasketut kustannukset ovat pienentyneet. On kuitenkin huomattava, että vuosien 2006-2007 tutkintomäärät olivat poikkeuksellisen korkeita. Opintopistekohtaisen kokonaisrahoitteisen kustannuksen määrää ei voida laskea vielä luotettavasti, koska uuden tutkintojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä suoritteiden mitoitus- ja laskentapa muuttui merkittävästi. Samasta opintojaksosta saa nyt vähemmän pisteitä kuin aiemmin. 3.3 Tulosalueiden kustannukset Tulosaluelaskenta on vuodesta 2004 lähtien tehty yliopiston tietovarastoon tukeutuvalla KUSTI-ohjelmistolla. Vuoden 2004 jälkeen on opetusministeriön tulosaluelaskentaa koskeva ohjeistus tarkentunut ja yliopisto on myös kehittänyt omaa tulkintaansa ja menetelmiä yhteiskustannusten laskemiseen ja kohdistamiseen. Uudet menetelmät ovat mahdollistaneet aikaisempaa tarkemman tulosaluekohdistuksen. Laskentamallia kehitetään edelleen tulosalueittaisen laskennan luotettavuuden parantamiseksi. Huomioita kiinnitetään mm. aiheuttamisperiaatteen noudattamiseen yleis- ja yhteiskustannusten kohdistamisessa tulosalueille.

10 Sibelius-Akatemian tulosalueiden kustannukset kehittyivät vuosina 2004 2007 seuraavasti: 2007 2006 2005 2004 YHTEENSÄ Tul. YHTEENSÄ Tul. YHTEENSÄ Tul. YHTEENSÄ Tul. alueen alueen alueen alueen %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus Peruskoulutus 16 571 60,3 16 078 60,2 15 989 62,9 15 515 64,6 Aikuiskoulutus 1 041 3,8 540 2,0 710 2,8 852 3,5 KOULUTUS YHTEEN- SÄ 17 612 64,0 16 618 62,2 16 699 65,7 16 367 68,1 TAITEELLINEN MINTA 5 536 20,1 4 696 17,6 4 589 18,0 3 992 16,6 YHTEISKUNNALLISET PALVELUT 1 303 4,7 1 550 5,8 1 423 5,6 1 553 6,5 KAIKKI YHTEENSÄ 27 501 100,0 26 696 100,0 25 435 100,0 24 022 100,0 1 sisältää jatkokoulutukseen liittyvän tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan 2007 2006 2005 Jatkotutkintokoulutus 1 2 306 8,4 2 445 9,2 1 575 6,2 1 195 5,0 Muu tutkimus 744 2,7 1 388 5,2 1 149 4,5 915 3,8 TUTKIMUS YHTEEN- SÄ 3 050 11,1 3 833 14,4 2 724 10,7 2 110 8,8 TOI- YH- TEENSÄ Tul.Budjetti- YH- % TEENSÄ Tul.Budjetti- YH- % TEENSÄ Tul.Budjetti- % alueenrahalla alueenrahalla alueenrahalla %-osuus %-osuus %-osuus Peruskoulutus 16 571 60,3 15 885 95,9 16 078 60,2 15 499 96,4 15 989 62,9 15 277 95,5 Aikuiskoulutus 1 041 3,8 573 55,0 540 2,0 283 52,5 710 2,8 457 64,3 KOULUTUS YHTEENSÄ 17 612 64,0 16 458 93,4 16 618 62,2 15 782 95,0 16 699 65,7 15 734 94,2 Jatkotutkintokoulutus 1 2 306 8,4 2 149 93,2 2 445 9,2 2 251 92,0 1 575 6,2 1 412 89,6 Muu tutkimus 744 2,7 296 39,8 1 388 5,2 869 62,6 1 149 4,5 871 75,8 TUTKIMUS YHTEENSÄ 3 050 11,1 2 445 80,2 3 833 14,4 3 120 81,4 2 724 10,7 2 283 83,8 TAITEELLINEN TOIMINTA 5 536 20,1 4 474 80,8 4 696 17,6 3 359 71,5 4 589 18,0 3 835 83,6 YHTEISKUNNALLISET PALVELUT 1 303 4,7 1 230 94,4 1 550 5,8 1 423 91,8 1 423 5,6 1 158 81,4 KAIKKI YHTEENSÄ 27 501 100,0 24 607 89,5 26 696 100,0 23 684 88,7 25 435 100,0 23 010 90,5 Tulosalueiden osuudet kokonaiskustannuksista kehittyivät seuraavan kuvan mukaisesti. Sibelius-Akatemian toiminnan painopiste on peruskoulutuksessa, jonka osuus kokonaiskustannuksista oli 60 %. Osuus on kuitenkin viime vuosina tasaisesti jonkun verran laskenut yliopiston strategian edellyttämällä tavalla. Taiteellisen toiminnan osuus oli noin 20 % ja tutkimuksen noin 11 %. Tutkimuksen tulosalueen kasvu on myös perustunut yliopiston strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Tulosalueiden keskinäiset osuudet eivät merkittävästi muutu vuosien välillä:

11 Tulosalueiden osuudet kokonaiskustannuksista vv. 2004-2007 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2007 2006 2005 2004 Yhteiskunnalliset palvelut Taiteellinen toiminta Muu tutkimus Jatkotutkintokoulutus & - tutkimus Aikuiskoulutus Peruskoulutus Vaikka taiteellisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista näyttää säilyneen samana, on samalla huomattava, että musiikkiyliopistossa sekä perus- että jatkokoulutus sisältävät myös merkittävän määrän taiteellista toimintaa. Jatkokoulutuksen ja tutkimuksen tulosalueen kasvusta osan muodostavatkin jatko-opintoihin liittyvät taiteelliset taidonnäytteet. Vuonna 2007 tulosalueiden keskinäiset osuudet olivat seuraavat: Tulosalueittaiset kustannukset 2007 5 % 20 % 11 % 64 % Koulutus Tutkimus Taiteellinen toiminta Yhteiskunnalliset palvelut Ulkopuolisen rahoituksen osuus kustannuksista on asetettujen tavoitteiden mukaisesti noussut tarkasteluvuosina erityisesti jatkokoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Taiteellisessa toi-

12 minnassa ulkopuolisen rahoituksen osuus vaihtelee vuosittain riippuen erityisesti konserttitoiminnan laajuudesta ja tuotoista. Ulkoisen rahoituksen osuus, % 2007 2006 2005 2004 Peruskoulutus 4,1 3,6 4,5 3,5 Aikuiskoulutus 45,0 47,5 35,7 50,2 KOULUTUS YHTEENSÄ 6,6 5,0 5,8 5,9 Jatkotutkintokoulutus 1 6,8 8,0 10,4 15,2 Muu tutkimus 60,2 37,4 24,2 9,9 TUTKIMUS YHTEENSÄ 19,8 18,6 16,2 12,9 TAITEELLINEN TOIMINTA 19,2 28,5 16,4 22,6 YHTEISKUNNALLISET PALVELUT 5,6 8,2 18,6 13,4 KAIKKI YHTEENSÄ 10,5 11,3 9,5 9,8 3.4 Toiminnan tuottavuus Tutkimus, jatkokoulutus ja taiteellinen toiminta Taulukko 2: Tutkimuksen tuottavuuslukuja 2007 2006 2005 Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemät 0,13 0,47 0,54 henkilötyövuodet Tohtorin tutkinnot / professorien htv 0,14 0,3 0,42 Tohtorin tutkinto-opiskelijat/tohtorin tutkinnot (kirjoilla olevat) 22,5 9,75 7,8 Suurin osa Sibelius-Akatemian professoreista kohdistaa työnsä lähes kokonaan peruskoulutukseen ja toisaalta osa lehtorikunnasta työskentelee jatkokoulutuksen parissa, minkä vuoksi jatkotutkintojen toteutuma professoria kohti jää edelleenkin pieneksi. Sibelius-Akatemiassa suurin osa opetusviroista on taiteellisia virkoja. Tämän vuoksi tieteellisten julkaisujen määrät jäävät pieniksi. Kota-kriteerit eivät myöskään sovellu taideyliopistoille. Toiminnan tuottavuutta näillä kriteereillä onkin vaikea laskea.

13 Peruskoulutus Taulukko 3: Peruskoulutuksen tuottavuuslukuja 2007 2006 2005 Ylemmät kk-tutkinnot / opetushenkilökunta (budjettirah.) 0,67 0,8 0,6 Ylemmät kk-tutkinnot / (5) vuotta aiemmin aloittaneet uudet opiskelijat 97,42 % 106,60 % 91,70 % Uudet opiskelijat / opetushenkilökunta (budj. rahoitus) 0,74 0,7 0,8 Uudet opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (kirjoilla olevat) 0,12 0,12 0,13 Suoritetut opintopisteet (peruskoulutus) op 41687 50653 49210 Suoritukset / perusopisk. 29 38 40,7 Maisterintutkintoja yhteensä 151 178 133 Tavoiteajassa (5,5 v) suoritetut 36 74 37 Tavoiteajassa 5,5 v. suoritetut / ylemmät tutkinnot 0,24 0,41 0,27 Perustutkintojen tutkintotavoite ylitettiin vuonna 2007 selkeästi kuten edellisenäkin vuonna. Tutkintojen määrä opettajien henkilötyövuotta kohden on korkealla tasolla. Läpäisyprosentti nousi viime vuonna erittäin korkeaksi, mikä selittyy osittain laskentatavalla. Pitkään opiskelleiden opiskelijoiden kasvanut valmistumismotivaatio on jo useita vuosia kasvattanut laskennallista läpäisyprosenttia 100 %:n tuntumaan ja vuonna 2006 jopa sen ylikin. Pitkän ajan kehitys osoittaa, että tutkintojen läpäisysprosentti on kuitenkin pysyvästi asettunut varsin korkealle tasolle, ja että Sibelius-Akatemian tutkintoa arvostetaan työelämässä. Tutkintojen suorittamisajat ovat musiikkialalle tyypillisesti keskimäärin kuitenkin edelleen selvästi tavoiteaikaa pitempiä. Elokuussa 2005 uuden tutkintojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä siirryttiin Sibelius- Akatemiassa samalla uudenlaiseen opintojen laajuuden pisteytysjärjestelmään. Aikaisemmin varsin suuria opintoviikkomääriä tuottaneista soitinopintojen kurssitutkinnoista siirryttiin käytäntöön, jossa eri koulutusohjelmien soitinopinnot tuottavat opintopisteitä sen mukaan, mikä arvioidaan niiden suhteelliseksi työmääräksi kyseisessä koulutusohjelmassa. Tämä on supistanut tutkintojen opintopistemääräistä laajuutta. Koska jo aloitetut monivuotiset opintojaksot kuitenkin tuottivat pisteitä sen mukaan, minkä järjestelmän mukaisesti opinnot oli aloitettu, eri vuosien opintopistemäärät eivät siirtymäkautena ole keskenään vertailukelpoisia.

14 Kansainvälistyminen Taulukko 4: Kansainvälistymisen tuottavuuslukuja 2007 2006 2005 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat/kaikki opiskelijat 0,106 0,10 0,12 Perustutkinto-opiskelijoiden vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet / tuhat perustutkinto-opiskelijaa* 1,135 1,979 2,063 Ulkomaille lähteneet yli 3kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / tuhat perustutkinto-opiskelijaa 0,052 0,048 0,068 Ulkomailta saapuneet yli 3kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / tuhat perustutkinto-opiskelijaa 0,069 0,054 0,050 Sibelius-Akatemiaan saapuu enemmän vaihto-opiskelijoita kuin täältä lähtee vaihtoon. Tämä kertoo Sibelius-Akatemian koulutuksen korkeasta laadusta. Vaihtoonlähtöhalukkuuteen voi vaikuttaa myös opintoaikojen rajaus. Toisaalta Sibelius-Akatemia on tehostanut opintoneuvontaansa, ja vaihto nähdään osana tutkinnon kokonaisuutta. Opintojen tarkempi suunnittelu karsii vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää, mutta samalla varmistaa sen, että vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat tasokkaita ja hyvin opintojaan suunnitelleita opiskelijoita. Ulkomaalaisten osuus yliopiston tutkinto-opiskelijoiden määrästä on n. 11 %. Luku kertoo Sibelius-Akatemian koulutuksen vetovoimaisuudesta. Vieraskielisten opintojaksojen osuuden tilastointi Sibelius-Akatemiassa on ongelmallista. Opetuksesta noin 70 % on henkilökohtaista opetusta, jonka opetuskieltä ei rekisteröidä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Sibelius-Akatemia toteuttaa yliopiston kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vaikuttamista, muun muassa monipuolisella konserttitoiminnalla, täydennyskoulutuksella ja yritysyhteistyöllä sekä laajan sidosryhmäverkoston avulla. Sibelius-Akatemian tukisäätiö ja sen neuvottelukunta tukevat osaltaan Sibelius-Akatemian yritysyhteistyösuhteiden kehittämistä ja vahvistavat yliopiston ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Toiminnassa on mukana merkittäviä vaikuttajia yhteiskunnan eri alueilta. Sibelius- Akatemian ystäväyhdistyksellä, Vivat Academialla, on noin 500 jäsentä, jotka tukevat yliopiston toimintaa ja tekevät sitä tunnetuksi. Alumneille suunnatussa kyselyssä selvitettiin valmistuneiden näkemyksiä koulutuksesta ja sen työalämävastaavuudesta. Sibelius-Akatemia on kantanut vastuuta myös musiikkikentän koulutuksesta kokonaisuutena: yliopisto on järjestänyt vuosittain valtakunnalliset musiikkikoulutuksen neuvottelupäivät. OPM:n myöntämän hankerahan avulla on käynnistetty Kulttuurikonseptihanke, jossa pyritään yhdistämään musiikki ja muut taidemuodot yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin luomalla hautomo,

15 jossa taiteilijalle tarjotaan hänen oman tuotteensa kehittämismalleja ja yritysten kanssa jalostetaan imagomalleja. Sibelius-Akatemian yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa on ollut laajaa ja monipuolista. Aktiivisinta vuorovaikutus on ollut yliopiston tilausmusiikkipalvelussa. Yritykset ja yhteisöt tilasivat palvelusta esiintyjiä yhteensä 305 tilaisuuteen, joihin osallistui 50 550 kuulijaa, suurin osa uutta yleisöä. Tilausmusiikkitoiminta on pitkällä aikavälillä ollut myös taloudellisesti kannattavaa. Toimintavuonna käynnistettiin liiketoimintasuunnitelman laatiminen toiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Yritysten taloudellisella tuella on voitu toteuttaa sellaisia taiteellisia ja koulutuksellisia hankkeita, joiden toteuttaminen ei muuten olisi ollut mahdollista. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus laajeni myös maamme rajojen ulkopuolelle, kun Yhdysvaltoihin perustettiin Sibelius-Akatemian aloitteesta ensimmäinen suomalaisen yliopiston toimintaa tukeva varainkeruuorganisaatio, The Friends of Sibelius Academy (FSA). Se rekisteröitiin New Yorkin osavaltiossa elokuussa ja se sai lahjoitusten verovähennykseen oikeuttavan statuksen. FSA:n kautta yliopisto on luonut suhteita yhdysvaltalaisiin yksityishenkilöihin ja yrityksiin, jotka haluavat tukea Sibelius-Akatemian ja yhdysvaltalaisten partnereiden yhteistyötä. Ensimmäinen merkittävä tuen kohde oli yliopiston sinfoniaorkesterin menestyksellinen vierailu Los Angelesissa lokakuussa. 3.5 Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Sibelius-Akatemian maksullinen liiketaloudellinen toiminta muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta: tilauskonserttitoiminnasta, täydennyskoulutuksesta ja sekalaisista vuokra- ja maksutuotoista. Sekalaiseen osuuteen sisältyy muun muassa Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen tuottoja ja tilojen vuokraustoimintaa. Opetusministeriön ja yliopiston väliseen tulossopimukseen kirjattiin tuottotavoitteeksi 1,3 M ja yhteisrahoitteiselle toiminnalle 0,7 M. Tavoitteet ovat ilmeisesti vaihtaneet keskenään paikkaa tarkoitetuista. Vuonna 2007 liiketaloudelliset tuotot olivat yhteensä 686 t, joten aiottu tavoite alittui noin kahdella prosentilla. Tulossopimukseen kirjattiin kannattavuustavoitteeksi o,1 t. Toiminta osoittautui kuitenkin kokonaisuutena noin 61,1 t alijäämäiseksi, poiketen edellisvuosien niukasti positiivisista tuloksista. Tilauskonserttitoiminnan alijäämä oli noin 15 t ; aiempina vuosina toiminta on ollut useimmiten niukasti ylijäämäistä. Toiminnan myyntikate heikkeni hieman edellisvuosista. Yliopistossa onkin käynnistetty liiketoimintasuunnitelman laadinta, millä pyritään osaltaan kohentamaan tilauskonserttitoiminnan toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta. Täydennyskoulutustoiminta näytti hintatuen jälkeen noin 46 t alijäämää, 2 t enemmän kuin edeltävänä vuonna. Hintatuettu toiminta oli 47,3 t alijäämäistä; hintatukea käytettiin tulossopimuksessa sovittu maksimimäärä eli 100 t. Helsingin yksikön toiminta oli erikseen tarkasteltuna lähes 88 t alijäämäistä. Kokonaistilannetta parantaa Seinäjoen kaupungilta saatu vuosittainen 112,9 t tukirahoitus, joka ei kuitenkaan ole varsinaista hintatukea. Täydennyskoulutustoiminnan volyymi oli melko alhainen suhteessa kiinteäluontoisiin kustannuksiin, mistä kannattavuusongelma pohjimmiltaan juontaa. Lisäksi liiketaloudellisen toiminnan osuus kokonaisuudesta oli aiempia vuosia suurempi, mikä aiheuttaa kannattavuuteen paineita kasvavan yhteiskustannuskohdistuksen kautta.

16 Perusongelma täydennyskoulutuksessa on pysynyt jo vuosia samana: vaikka tarvetta ja halukkuutta täydennyskoulutukseen alalla on runsaasti, työnantajien (esim. korkeakoulut, musiikkioppilaitokset, orkesterit, koulut ja pienet musiikkialan yritykset) ja työntekijöiden kyky osallistua Sibelius-Akatemian ydinalueen täydennyskoulutuksen korkeisiin kustannuksiin on heikko. Täydennyskoulutuksen painopisteet ovat siirtyneet niihin erityisalueisiin ja hankkeisiin, joihin on saatavissa täydentävää, lähinnä EU-rahoitusta. Täydennyskoulutustoiminta organisoitiin kertomusvuoden aikana perusteellisesti uudelleen. Tavoitteena on muun muassa toiminnan tehostaminen ja kannattavuuden parantaminen. Työ on edelleen kesken. Maksullisen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma '000 Hintatuettu Täydennys- Täydennys- täydennys- koulutus Tilaus- 2007 2006 2005 koulutus koulutus yhteensä konsertit Muut YHTEENSÄ TUOTOT Myyntituotot 98,2 38,3 136,5 399,7 95,7 632,0 818,4 569,4 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 54,1 54,1 24,1 79,7 Tuotot yhteensä 98,2 38,3 136,5 399,7 149,8 686,1 842,5 649,1 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,3 0,1 0,4 1,6 0,0 2,0 1,0 12,1 Henkilöstökustannukset 76,6 72,8 149,4 319,1 0,0 468,6 484,3 430,2 Vuokrat 16,3 10,5 26,8 12,1 0,0 38,9 84,7 93,4 Palvelujen ostot 40,2 17,4 57,6 45,1 0,0 102,7 160,3 99,3 Muut erilliskustannukset 62,7 71,8 134,5 12,6 0,0 147,1 178,5 124,5 Erilliskustannukset yhteensä 196,2 172,5 368,7 390,5 0,0 759,2 908,8 759,5 KÄYTTÖJÄÄMÄ -98,0-134,1-232,2 9,3 149,8-73,1-66,3-110,4 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 10,6 10,1 20,8 21,5 149,8 192,1 145,8 74,6 Poistot 2,0 1,9 3,9 1,7 0,0 5,6 5,7 4,2 Korot 1,2 1,1 2,3 1,0 0,0 3,3 1,1 1,1 Muut yhteiskustannukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteiskustannukset yhteensä 13,8 13,2 27,0 24,1 149,8 200,9 152,6 79,9 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 210,1 185,6 395,7 414,6 149,8 960,1 1 061,4 839,4 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -111,9-147,3-259,1-14,9 0,0-274,0-218,9-190,3 Käytetty hintatuki (MPL 7.1 ) 0,0 100,0 100,0 0,0 0,0 100,0 115,5 91,1 Seinäjoen kaupungin rahoitus 112,9 0,0 112,9 0,0 0,0 112,9 112,9 112,9 JÄÄMÄ HINTATUEN JÄLKEEN * 1,0-47,3-46,2-14,9 0,0-61,1 9,5 13,7 Käytettävissä ollut hintatuki 100,0 100,0 100,0 115,5 106,6 KUSTANNUSVASTAAVUUS-% 46,8 % 20,6 % 34,5 % 96,4 % 100,0 % 71,5 % 79,4 % 77,3 % Tukirahat mukaan luettuna 100,5 % 74,5 % 88,3 % 96,4 % 100,0 % 93,6 % 100,9 % 101,6 % Tavoitteet vuodelle 2007: tuotot 700 t, kannattavuus 1 t. Kannattavuuslaskelman Muut-osuuteen sisältyy suurimpana eränä Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen pitopalvelulta saatavia myyntituottoja, noin 62,5 t. Sekalaisia tilojen vuokratuottoja kertyi 54,1 t. Vastaavien kustannusten kohdistaminen näihin tuottoeriin on ongelmallista; laskelmassa on kohdistettu näille toiminnoille yhteiskustannuksia tuottojen verran.

17 3.6 Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus 000 2007 2006 2005 2004 2003 TUOTOT Myyntituotot 99,9 95,6 82,3 93,8 81,0 Muut tuotot 0,4 5,6 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 100,3 101,1 82,3 93,8 81,0 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,1 1,2 1,2 0,0 Henkilöstökustannukset 117,5 65,7 88,0 99,8 108,0 Vuokrat 22,9 15,7 16,1 15,1 Palvelujen ostot 13,1 6,8 3,4 Muut erilliskustannukset 6,0 10,1 43,5 56,3 9,0 Erilliskustannukset yhteensä 161,5 101,2 152,2 171,2 117,0 KÄYTTÖJÄÄMÄ -61,2 0,0-70,0-77,4-36,0 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 17,1 19,0 11,7 9,9 44,0 Poistot 0,4 0,4 1,2 1,3 0,0 Korot 0,1 0,1 0,3 0,3 0,0 Muut yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä 17,5 19,5 13,3 11,5 44,0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 179,1 120,7 165,5 182,7 161,0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -78,8-19,5-83,3-88,9-80,0 OPM:n rahoitus 79,0 78,0 79,0 79,0 JÄÄMÄ -78,8 59,5-5,3-9,9-1,0 KUSTANNUSVASTAAVUUS 56,0 % 83,8 % 49,7 % 51,3 % 50,3 % Julkisoikeudellisen toiminnan tuotot koostuvat lähinnä avoimen yliopiston, nuorisokoulutuksen ja kirjaston toimintaan liittyvistä julkisoikeudellisista maksutuotoista. Julkisoikeudellisen toiminnan osuus Sibelius-Akatemian toiminnasta on melko vähäinen. Viiden vuoden tarkastelujaksolla julkisoikeudellisen toiminnan tuotot ja kustannukset ovat pysyneet samassa suuruusluokassa. Avoimen yliopiston opetus on kuitenkin uudelleenorganisoitu ja laskentaperusteita tarkennettu vuoden 2006 alusta lähtien. Kustannusten nousu v. 2007 johtuu laskentaperusteen edelleen tarkentamisesta. Vuonna 2007 Opetusministeriö ei tulossopimuksessa ole osoittanut määrärahaa avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen.

18 3.7 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 000 Täyden Taiteellinenen Mana- 2007 2006 2005 Tieteelli- Jatko- Arts- Muut YHTEENSÄ nyskoulutus toiminta toiminta gement kou- lutus toiminta TUOTOT Muilta valtion virastoilta 40,7 5,3 275,8 120,2 25,9 55,8 523,8 513,6 425,3 EU:lta saatu rahoitus 95,1 30,5 71,0 1,3 58,1 66,4 322,3 248,9 301,1 Muu valtion ulkop. rahoitus 10,6 30,4 41,9 0,0 78,3 252,8 414,0 418,3 300,7 Muut tuotot 0,0 506,3 15,0 3,6 0,0 294,0 818,8 441,4 523,3 Tuotot yhteensä 146,4 572,5 403,7 125,0 162,3 668,9 2 078,9 1 622,2 1 550,4 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,3 15,2 0,4 0,9 3,2 37,4 57,4 53,2 46,6 Henkilöstökustannukset 61,9 904,7 144,3 57,0 169,4 310,8 1 648,0 1 365,5 1 354,7 Vuokrat 1,5 239,5 32,1 30,2 43,3 169,2 515,9 409,7 435,4 Palvelujen ostot 47,9 346,6 6,6 19,0 57,5 81,7 559,3 404,9 476,8 Muut erilliskustannukset 94,2 421,6 9,2 60,8 19,0 85,6 690,3 494,2 570,5 Erilliskustannukset yhteensä 205,7 1 927,6 192,7 167,9 292,4 684,7 3 471,1 2 727,4 2 884,1 KÄYTTÖJÄÄMÄ -59,3-1 355,1 210,9-42,9-130,1-15,7-1 392,2-1 105,2-1 333,7 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 8,6 452,7 85,3 74,3 129,4 318,2 1 068,6 873,9 859,3 Poistot 1,6 17,1 1,6 1,4 2,4 5,2 29,4 27,3 28,7 Korot 1,0 4,9 0,5 0,4 0,7 1,4 8,8 Muut yhteiskustannukset 5,7 7,3 Yhteiskustannukset yhteensä 11,2 474,8 87,3 76,1 132,5 324,9 1 106,8 906,8 895,2 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 216,9 2 402,4 280,1 244,0 424,9 1 009,6 4 577,8 3 634,2 3 779,3 KUSTANNUSVASTAAVUUS -70,4-1 829,8 123,6-119,0-262,6-340,6-2 499,0-2 012,0-2 228,9 Kustannusvastaavuus-% 67,5 % 23,8 % 144,1 % 51,2 % 38,2 % 66,3 % 45,4 % 44,6 % 41,0 % Osuus yhteisrahoitteisen toiminnan budjettirahoituksesta 2,8 % 73,2 % -4,9 % 4,8 % 10,5 % 13,6 % 100,0 % Ulkopuolinen rahoitus nousi 531,1 eli 34,3 % edellisvuoteen verrattuna. Merkittävintä ulkopuolinen rahoitus oli seuraavissa yhteisrahoitteisissa tehtävissä: 1. Sibelius-Akatemia toteuttaa osana perustehtäviään laajaa taiteellista toimintaa, jonka kokonaisvolyymi (kokonaiskustannukset) olivat v. 2007 2 402,4 t. Näistä kokonaiskustannuksista katettiin pääsylipputuloilla 506,3 t. Tuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuina 205,9 t eli 56,2 %. 2. Yhteisrahoitteisen jatkokoulutuksen ja tutkimuksen kokonaiskustannuksista (524,1 t ) 348,1 t oli Suomen Akatemian rahoittamaa. Seinäjoen populaari- ja rytmimusiikin tutkimuksen välittömät menot 157,5 t katettiin kokonaisuudessaan ulkopuolisella rahoituksella. 3. Arts Management koulutusohjelman kokonaismenoista 245,1 t oli 58,1 t Euroopan Unionin rahoittamaa, 25,9 t Itä-Suomen lääninhallituksen kautta tulevaa kansallista rahoitusta ja 78,3 t Kuopion kaupungin maksaman lahjoitusprofessuurin menoja.

19 Ulkopuolisesta rahoituksesta 322,3 t on EU-rahoitusta. Muiden valtion virastojen varojen käytöstä 348,1 t oli Suomen Akatemian varoja. Osalla Muut-sarakkeeseen sisältyvistä toiminnoista (Kv-toiminta, Kallio-Kuninkala, kirjastot) erilliskustannuksiin on sisällytetty kaikki näille toiminnoille kirjatut menot. Muun yhteisrahoitteisen toiminnan sarakkeeseen sisältyy 290,1 t verran sellaisia toimintoja, joille kustannuksia on otettu laskelmaan saman verran kuin tuottoja on ko. toiminnoille kirjattu. Nämä ovat opetukseen ja perustoimintaan liittyviä vähäisiä tuloja, mm. harjoitusoppilastulot, 28,4 t ja 10,1 t oopperaproduktioiden lipputuloja. Taulukon perusteella ilmenee, että yliopisto käytti budjettivaroja yhteisrahoitteiseen toimintaan 2 499,0 t, josta 73,2 % eli 1 829,8 t kohdistui taiteelliseen toimintaan. Muun yhteisrahoitteiseen toiminnan budjettirahoitus kohdistui pääasiassa Arts-Management-koulutukseen (262,6 t ), Kallio-Kuninkalan (222,7 t ) ja Kuopion kirjaston yhteisrahoitteiseen toimintaan (80,0 t ).

20 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 4.1 Tulosanalyysi ja johtopäätökset 4.1.1 Taiteellinen toiminta Tulossopimuksessa tavoitteena on, että Sibelius-Akatemia vaalii ja uudistaa laaja-alaisesti musiikkikulttuuria. Yliopiston tavoitteena on olla suomalaisena taideyliopistona merkittävä kansainvälinen musiikkiyliopisto. Lisäksi tavoitteena on, että yliopisto kehittää kansainvälistä verkostoitumistaan sekä vahvistaa taiteellisen toimintansa vaikuttavuutta kotimaassa. Taulukko 5: Konserttitoiminnan lukuja 2005-2007 2007 2006 2005 Julkisten konserttien määrä 249 280 341 Julkisten konserttien kuulijamäärät 29684 29198 40748 Tilauskonserttien määrä 305 292 317 Tilauskonserttien kuulijamäärät 50550 72483 52900 Kuulijoita yhteensä 80234 102253 93648 Taiteellinen toiminta käsittää Sibelius-Akatemian strategian mukaisesti sekä julkisen että eijulkisen ulottuvuuden. Julkiset konsertit tuovat suurelle yleisölle näkyviin Sibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan korkean laadun. Konserttien monipuolinen kirjo toteuttaa strategian tavoitetta musiikkikulttuurin vaalimisesta ja uudistamisesta. Konserttien ohjelmisto välittää laajasti sekä musiikillisen tradition että nykymusiikin saavutuksia. Sibelius-Akatemia on maamme suurin konserttienjärjestäjä, ja sen vaikutus musiikkielämässä on merkittävä. Vuonna 2007 tilastoitiin 249 julkista konserttia. Luku ei sisällä opettajien ja opiskelijoiden itsenäisesti järjestämiä konsertteja eikä peruskoulutuksen tutkintokonsertteja. Laajan konserttitoiminnan kansallinen merkitys on siinä, että se tuo suuren yleisön saataville laaja-alaisesti musiikkikulttuurin saavutuksia ja uusia taiteellisia innovaatioita. Toimintavuonna toteutettiin monia ennakkoluulottomia ja musiikkikulttuuria uudistavia taiteellisia hankkeita, muun muassa Sibelius-Akatemian 125 vuotisjuhlien yhteydessä VisualiSointeja, Hypnositar ja Tower of Voice projektit. Sibelius-Akatemian 125-vuotisjuhlavuosi oli monilla tavoin yliopiston taiteellisen toiminnan vakuuttava näyttö. Juhlavuoden aikana yliopiston taiteellinen toiminta tuli esille sekä perinteen että uuden musiikin keinoin. Juhlavuoden ohjelma sisälsi mm. Laulun kantamat 125 vuotta konserttisarjan, Paavo Heinisen koko illan tilausteoksen Suomalainen laulukirja sekä Finlandiatalossa Leif Segerstamin johtamassa juhlakonsertissa Timo Hietalan luoman koosteen eri musiikin lajeista yliopiston sinfoniaorkesterin ja huippusolistien esittämänä. Musiikkitalon musiikillisen olohuoneen Helsingin keskustaan vision toteuttamiseksi on aloitettu uuden talon taiteellisen toiminnan suunnittelu, jossa laajalla ja ennakkoluulottomalla toiminnalla halutaan lähestyä uutta yleisöä ja uudistaa konserttikonseptia. Erityisesti ylioppilaskunnan aktiivinen suhtautuminen on pantu merkille. Sibelius-Akatemia toimii aktiivisesti myös kansainvälisellä taiteellisen toiminnan kentällä. Yliopisto toteuttaa esiintyjävaihtoja ja konserttikiertueita yhteistyössä lähetystöjen, ulkoministeriön, opetusministeriön, kulttuuri-instituuttien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityismaininnan ansaitsee kaksi Yhdysvalloissa järjestettyä suomalaista musiikkikoulutusta esitte-

21 levää konferenssia, toinen tammikuussa New Yorkissa New York Philharmonic-orkesterin ja toinen lokakuussa Los Angelesissa Los Angeles Philharmonic orkesterin järjestämänä. Kummassakin, erityisesti varhaiskasvatusta käsittelevässä konferenssissa Sibelius-Akatemia oli luennoitsijan kautta edustettuna. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin vierailu Los Angeles Philharmonic in kutsusta Los Angelesissa oli ensimmäinen suomalaisen sinfoniaorkesterin vierailu Walt Disney Hall issa, ja se sai loistavat arvostelut Los Angeles Times issa. Yliopisto järjesti 2.kansainvälisen Maj Lind pianokilpailun touko-kesäkuussa. Korkeatasoinen kilpailu herätti runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Kilpailuun osallistuneista 30 oli ulkomaalaista ja 10 suomalaista. 4.1.2 Tutkimus ja jatkokoulutus Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että yliopistosta valmistuu yksitoista tohtoria vuodessa. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että tutkijakoulutuksen laatua, kansainvälistymistä, opiskelijavalintaa ja ohjausjärjestelyjä tehostetaan. Yliopistot vahvistavat tutkijanuran edellytyksiä ja tohtoreiden työelämävalmiuksia. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoulujen opiskelijoista 15 % on ulkomaalaisia. Taulukko 6: Tohtorintutkinnot 2005-2007 2007 2006 2005 taiteilijakoulutus 4 3 8 tutkijakoulutus 0 4 2 kehittäjäkoulutus 0 1 1 Taulukko 7: Jatko-opiskelijat 2005-2007 2007 2006 2005 Jatkokoulutus 136 132 148 joista ulkomaalaisia 16 16 14 ulkomaisten osuus % 11,8 12,1 9,5 Tohtoritutkintojen määrällinen tavoite vuodelle 2007 oli 11. Tavoitteesta jäätiin kuitenkin selvästi, sillä toteutuma oli kuitenkin vain neljä. Vuosikohtainen vaihtelu tohtorintutkinnoissa voi pienistä tutkintomääristä ja pitkistä tarkastusprosesseista johtuen olla hyvinkin suuri, joten toteutumaa tuleekin tarkastella pitemmällä aikavälillä. Jatkokoulutuksen opiskelijavalintaprosessia ja siihen liittyvää jatkotutkintosuunnitelmien arviointia on kehitetty. Kaikki jatkotutkintosuunnitelmat arvioidaan asiantuntijalautakunnissa ja suunnitelmille asetetut vaatimukset ovat tiukentuneet. Suunnitelmien lopullinen hyväksyminen annettiin vuonna 2007 keskitetysti opetus- ja tutkimusneuvoston tehtäväksi, joka tekee päätökset lautakuntien arvioiden perusteella. Rehtori valitsee opiskelijat neuvoston esityksestä. Sibelius-Akatemialla on vuodesta 2005 ollut käytössään keskitetysti rahoitettu assistenttipooli, jonka kautta on kyetty antamaan jatkokoulutusvirka 14 jatkotutkinto-opiskelijalle. Assistenttien palvelussuhteiden pituudet ovat vaihdelleet muutamasta kuukaudesta tutkinnon viimeistelyä varten aina kolmeen vuoteen. Vuoden 2007 lopussa assistentteja oli 11, joista yksi oli ulkomainen opiskelija. Poolin vaikutusta tohtorikoulutukseen ei vielä voida arvioida. Jatkoopiskelijoiden joukossa on edelleen paljon hitaasti opiskelevia, mutta runsaasti ohjausta tarvitsevia opiskelijoita.