ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN



Samankaltaiset tiedostot
MUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI

PKSSK:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Kymsote Perhevalmennus 2019

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Synnytyksen käynnistäminen

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto.

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Tervetuloa synnyttämään!

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Raumalaisten Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli Maritta Komminaho, neuvolatoiminnan oh Anna Uoti-Salo, äitiysneuvolan terveydenhoitaja

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto Hemmo Pirhonen

Synnytyskeskustelu EPSHP malli

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Miksi osallistuisin perhevalmennukseen?

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville.

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

VAUVA TULEE PERHEESEEN

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

-~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7)

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

ESSHP:n toimintaympäristö

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan / 1.1.

Lastesi syntymä lähestyy

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

TARJOUSPYYNTÖ 534/ (3)

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

1. Sisällön muutoksia (diagnostiikka, hoito, potilasryhmät jne.)

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä

Monitoimijainen perhevalmennus

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Sähköinen synnytyspalaute

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Raskausajan tuen polku

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28)

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

SOTE-uudistuksen kestävä äitiyshuollon järjestelmä

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS

Naistenklinikka

Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

ÄITIYSNEUVOLAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET

a Salomaa johtajaylilääkäri

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa Tuula Tervonen Kätilö LKS

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Synnytysten turvallisuus

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Terveyspalvelut Minna Mutanen

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

ÄIDINMAIDON LUOVUTUS

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Synnytysosasto G1.

ÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN.

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Tekijän nimi: Dokumentin nimi Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti

Terveydenhuoltolain muutokset

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA

Vauvan Taika projektin loppuseminaari

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

Transkriptio:

MUISTIO ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: Perjantaina 11.10.2013 klo 9.00 13.30 Paikka: MKS, 6.krs hallintokäytävä Läsnä: yh Pirjo Löytty ESSHP, pj yl Timo Tiilikainen ESSHP klo 10.30-11.15 oh Päivi Yrjönen ESSHP oh Terttu Saarinen ESSHP klo 9-10 Tietojärjestelmäsuunnittelija Hanna Huippa ESSHP oh Anna-Maija Huttunen ISSHP sh Ritva Lepistö ISSHP kätilö Tanja Hyttinen ISSHP ylihoitaja Maijaterttu Tiainen ISSHP, muistion kirjaaja Asiat: 1. Taustaa Itä-Savon synnytystoiminnan tilanteesta Naistentautien ja synnytysten ylilääkärin irtisanouduttua on ISSHP:n yhtymähallitus kokouksessaan 8.10.2013 päättänyt, että synnytystoiminta loppuu Savonlinnan Keskussairaalassa joulukuun 2013 alusta alkaen. Aikataulun tiukkuuden vuoksi välittömästi ylilääkärin irtisanoutumisen jälkeen aloitettiin jo varautuminen tilanteeseen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut se, että - Itä-Savon alueella tehtäisiin edelleen kaikki hoitoprosessiin kuuluvat toiminnot, jotka ovat tarkoituksenmukaista potilasturvallisuuden, laadukkaan, lähellä asuinpaikkaa tapahtuvan hoidon ja olemassa olevan osaavan ammatti-henkilöstön näkökulmasta - Sairaanhoitopiirin alueen synnyttäjät voivat itse valita synnytyssairaalan. Neuvoloissa synnytyssairaalan valinnan ohjauksessa käytetään apuna karttaa, joka on laadittu hätäkeskukselle v. 2012 neurologisten potilaiden hoitoon ohjaamista/kuljettamista varten. Ympäristösairaaloihin jakauma voisi vuoden 2012 perusteella olla: o Mikkeliin 260 280 synnyttäjää o Kuopioon 30-40 synnyttäjää o Joensuuhun 30-40 synnyttäjää o Lappeenrantaan noin 10 synnyttäjää Todettiin Itä-Savon tilanne ja yhteistyön suunnittelun tarve synnytysten hoidossa.

2. Mikkelin keskussairaalan mahdollisuudet ottaa vastaan synnyttäjiä Itä-Savosta Mikkelissä v. 2012 oli 782 synnytystä ja Savonlinnan alueen synnyttäjät on mahdollista ottaa synnyttämään ilman erillisiä henkilöstö tai rakenteellisia muutoksia. Oh Päivi Yrjönen ja oh Terttu Saarinen toimittavat kuvaukset Mikkelin keskussairaalan Naistentautien ja synnytysten yksiköstä sekä Lastentautien yksiköstä Itä-Savon toimijoiden käyttöön. 3. Neuvolan, äitiyspoliklinikan ja synnytyssairaalan välisiä asioita A. Käytännön asioita ennen synnytystä: 1. Mikkeliin ohjattavat synnyttäjät Tarkennetaan, reitti, mistä tullaan Mikkeliin synnyttämään (kartta ja sisääntulo sairaalaan) synnyttäjiä voidaan informoida kartan mukaisesti synnyttämään tullaan aina yhteispäivystyksen ovesta yhteispäivystyksestä synnyttäjä jatkaa suoraan synnytyssaliin Äidin ranneke tulee käyttöön myöhemmin ja syntyneen lapsen tunnistus menee siten, että syntyneelle lapsella laitetaan heti syntymän jälkeen ranneke, joka poistetaan äidin ja lapsen kotiutuessa. yhteispäivystyksestä lähtee aina saattaja mukaan synnytysosastolle tarkemmat käytännöt kirjataan vielä yhdessä Päivi Yrjösen ja Anna-Maija Huttusen toimesta 2. Mikkelin äitiyspoliklinikan ja synnytysosaston esite sairaalan esite, jossa näkyy kulkureitti, pysäköintipaikat ja puhelinnumerot, mihin voi ottaa yhteyttä ennen synnytystä ja myös lapsivuodeosaston tiedot (oh Päivi Yrjönen huolehtii esitteen) o yhteystiedot virka-aikana ja sen ulkopuolella o kenelle voi asiakas tarvittaessa soittaa yhteystiedot o kuka on terveydenhoitajien yhteyshenkilö yhteystiedot o konsultointimahdollisuus neuvolan - / sairaalan lääkärit / päivystävä kätilö / terveydenhoitajat 3. Tiedonsiirto (Effica) MKS:ssa Mama järjestelmä ja SKS:ssa SYKE. Äitiyshuollon lomake (Efficaan) ollaan uusimassa v. 2014-2015, jolloin voitaisiin päästä yhtenäiseen ohjelmaan molemmissa sairaaloissa Efficasta löytyy Savonlinnan väestötiedot Aluekatselu toimii, Rseur ja RseurJ lomakkeita pääsee katselemaan aluekatselun kautta

MKS:ssa Mama järjestelmästä, josta saa myös koostetiedot välitettäväksi ISSHP:iin. 4. Esitietolomake, onko käytössä, millainen, miten sen kanssa toimitaan, annetaanko asiakkaan mukaan vai postitetaanko? on käytössä, hiukan erilainen. Päivi ja Anna-Maija katsovat vielä, että lomakkeesta löytyy tarvittavat tiedot ja lomake vastaa myös lääkäreiden tarpeisiin jatkoa ajatellen. nyt jo ryhdytään lähettämään esitietolomake (tällä hetkellä ISSHP:ssä käytössä oleva) joulukuun synnyttäjistä, osoitteella: Mikkelin keskussairaala Äitiyspoliklinikka Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli lähetettävän lisäksi esitietolomakkeesta otetaan synnyttävälle äidille äitiysneuvolakortin väliin yksi kopio ja toinen neuvolan papereihin. suostumus tietojen siirtoon kysytään täytettäessä esitietolomake. äitiä hoitavien ammattihenkilöiden konsultaatioasiat Mikkeli: äitiyspoliklinikan kätilö 044 351 6527 5. Tilastointi MAMA tilastoista näkyy kunnat, josta synnyttäjä tullut äidin kotikunta ja diagnoosi tallennetaan aina Efficaan sisäänkirjauksessa ulkokuntalaisten sisäänottosyyksi merkintä sopimus, joka löytyy hallinnolliselta lähetteeltä ( Johanna Pulkkisen ilmoitus) 6. Sairaalan käytännöt ja hoitopolku Mikkelissä katsottu kaikki äidit äitiyspoliklinikalla vähintään kerran PTH ESH välinen työnjako tehty Savonlinnassa, Anna-Maija lähettää Päiville. valtakunnallisestikin ollaan keventämässä normaaliraskauden seurantaa, tässä on nyt hyvä tilanne tarkastella asiaa myös täällä alueella 7. Sikiöseulonta, voi jatkua Savonlinnassa ja myös Mikkelistä voisi äiti tulla sikiöseulonta ultraäänitutkimuksiin Savonlinnaan (ajoittaista tarvetta) tai Ritva voisi käydä Mikkelissä osaamisen ylläpitämisen näkökulmasta. (Mikkelissä eri merkkinen ultraäänilaite kuin Savonlinnassa) 8. Lapsivesipunktio ja istukkanäytteet (viikolla 11-13) voidaan ottaa jatkossa tarvittaessa Mikkelissä, kaikille 40 v täyttäneille raskaana oleville tarjotaan. lääkärin on ensin katsottava (Savonlinnassa, jos mahdollista) onko istukkanäyte mahdollista ottaa.

9. Liiketarkkailulomake on käytössä myös Mikkelissä 10. Synnytystapa-arvio Savonlinnassa äitiyspoliklinikalla voidaan katsoa ns. normaaliraskaudet Aikaisempi huono anamneesi, aikaisempi sectio, monisikiöraskaus, insuliinidiabeetikot, perätila, lyhyet äidit alle 160 cm voidaan ohjata synnytystapa-arvioon myös Mikkeliin Muista erityisryhmistä voidaan sopia Riskiraskaudet, jotka nytkin menee Kuopioon, menevät jatkossakin sinne. elektiivinen sektio: sovitaan sektioaika ja äiti tulee Mikkeliin Leiko-yksikön kautta; elektiiviseen sektioon ajanvarauspuhelinnumero: 044 351 6653 Mikkelissä ohjeet sektioäideille >> Päivi toimittaa Anna-Maijalle 11. Synnytyspelko synnytyspelkoiset äidit (synnytyssuunnitelma), äidit hoidetaan mahdollisimman pitkään SKS:ssa, (kaksi kouluttautunutta ja motivoinutta sype-kätilöä), loppuraskaudesta tarvittaessa Mikkelissä. 12. Perhevalmennus, synnytysosastoon tutustuminen, perheet, milloin, miten? Joka lauantai klo 13-15 synnytysvalmennus, ajanvaraus äitiyspoliklinikan kautta viikolla 19 (rakenneultra). Synnytysvalmennukset toteutetaan kätilövetoisesti, kokoontuminen osastolla 22. Aiheina: kipulääkitys, synnytyksenkulku, kierros, jossa katsotaan synnytyssali. Ryhmän koko noin 6 perhettä / ryhmä. esitettiin, että MKS:sta voisi tulla esim. Kerimäellä asuva kätilö Marjo Silvennoinen Savonlinnaan ja videotallenteen ( DreamBroker) avulla esitellä Mikkelin synnytysosastoa ja käytäntöjä. Vähentää perheiden matkustamista Mikkeliin. Videoesityksen tekemistä valmistellaan. 13. Erityisryhmät esim. riskiraskaudet, huumeäidit ja moniongelmaiset yms. Päihdeäidit: huumeiden käyttäjät >> mahd. Kuopioon tupakoivat, alkoholin käyttäjät >> raskauden hoito mahdollisimman pitkään Savonlinnassa kotiutuspalaverit ja yhteistyö avopuolen kanssa ennakoivat lastensuojeluilmoitukset

B. Synnytys 1. Ensihoidon koulutus 12.11.2013 ensihoitohenkilöstön koulutusta, myös synnytysasia esillä. Harkitusti pitää suunnitella kuljetusta, ei automaattisesti ambulanssia esim. vedenmenoäidit. 2. Minkälaiset ohjeet Mikkelissä, milloin lähdetään synnyttämään? - sairaalaan tulokriteerit, miten ohjataan esim. lapsivedenmenon jälkeen, ellei supista - milloin ambulanssi? säännölliset supistukset 1-2 tunnin ajan ja väli noin 10 minuuttia kun on selkeä vedenmeno, voi lähteä tulemaan sairaalaa kohti, uudelleen synnyttäjät ambulanssilla, jos todettu, että sikiön pää ei ole kiinnittynyt ja kohdunsuu on jo auennut, ensisynnyttäjä voi tulla omalla autolla istuin makuuasennossa jos ei ole selvä vedenmeno, voi seurata vuotoa laittamalla siteen. Mikkelin seudulla Neuvolat ottavat streptokokkinäytteen, jos positiivinen, silloin aina vedenmenoepäilystäkin ohjataan äiti sairaalaan antibioottihoitoa varten 3. Vastuukysymykset - Jos SKS:ssa päivystysaikana kätilö, vastaako päivystävä gynekologi Mikkelissä potilaasta ja onko konsultaatiomahdollisuus? päivystysaikana on päivystävällä lääkärillä aina sama puhelinnumero käytössä, aina voi soittaa ja kysyä. Esim. liikehälytys ja verenpaine potilaita >> päivystävälle lääkärille voi soittaa ja lähettää esim. käyrän nähtäväksi lääkärin ohjeet kuljetuksen ajaksi, jos jotain ongelmaa äidin / vauvan tilassa jos synnytys tapahtuu matkalla taxissa, ambulanssissa, omassa autossa, viedään äiti vauvoineen Mikkeliin olisi hyvä, jos Savonlinnasta kätilö lähtisi mukaan, tai sitten Mikkelistä lähtisi vastaan kätilö / lääkäri 4. Isän osallistuminen synnytykseen puoliso/ isä / tukihenkilö pääsee mukaan synnytykseen elektiiviseen sektioon isä pääsee mukaan, hätä- tai kiireelliseen sektioon ei pääse mukaan. 5. Polikliiniset synnytykset MKS:ssa ollut vähän, lastenlääkäri katsoo vauvan ennen kotiutumista. Jatkot Savonlinnassa.

6. Yliaikaisuus 12 vrk yli lasketun ajan, äitiyspoliklinikalle, jossa tehdään suunnitelma >> tähän pyydetään lääkärilinjaus, tulevatko suoraan Mikkelin äitiyspoliklinikalle vai ensin SKS:aan? C. Synnytyksen jälkeen 1. Kotiutuminen / kotiuttaminen osa lähtee pian synnytyksen jälkeen vauvan tarkastus >> lastenlääkäri tarkastaa lapsen paperit heti synnytystä seuraavana päivänä ja lastenlääkärin tarkastus on aina kotiinlähtöpäivänä. calmetointi kriteereiden mukaisesti synnytysosastolla hoitoaika synnytyksen jälkeen, alatie 2-3 vrk / sectio 4-5 vrk miten toimitaan esim. sektioäitien kanssa, jotka joutuvat olemaan vuodeosastolla pidempään, voidaanko hoitaa SKS:ssa? >> kysytään lääkäreiden kanta asiaan lapsi vauvateholle: alkuvaiheen hoidon jälkeen keskoslapset voisivat siirtyä Savonlinnaan kasvamaan, mikäli lastenosastotoiminta siellä jatkuu nykyisellään ( selvitettävä) 2. kotiuttamiskäytännöt / -ohjeet Päivi lähettää materiaalia Anna-Maijalle kootusti, Anna-Maija jakaa materiaalin neuvoloihin ja äitiyspoliklinikalle sekä kätilöille 3A:lle imetysohjaus, MKS:ssa on myös imetysohjaajakouluttajia yhteydenotto neuvolaan >> äitiä hoitanut kätilö soittaa terveydenhoitajalle, jos tarve nopeaan kotikäyntiin. jos jotain erikoista, niin silloin aina tehdään epikriisi, joka löytyy Efficasta, viikon sisällä (yl Timo Tiilikainen) synnytyksen ja kotiutumisen jälkeiset komplikaatiot: yhteydenotto joko Savonlinnaan tai Mikkeliin 3. Tulosteet ja lapsen rekisteröinti Mama ohjelmasta äiti saa itselle neuvolakortin liitteen äidin ja lapsen tiedoista, ja nämä tiedot postitetaan myös neuvoloihin. Vastasyntyneen tiedot (sisältää myös äidin tiedot) lähetetään neuvolaan Syntymätodistus tulee automaattisesti Mamasta ja lähtee väestörekisterin pitäjälle Partogrammi kopio synnytyksen kulusta neuvolalle. 4. Kuntalaskutus jos äiti käy SLN:ssa synnytysasioissa polilla ja tulee samana päivänä synnyttämään Mikkeliin, miten asiakasmaksu käyttäytyy? Vain yksi

asiakasmaksu, eli MKS:n vuorokausimaksu peritään asiakkaalta? (Anneli Honkanen, sovittava, miten informoidaan, ettei polimaksua SKS:aan tarvitse maksaa) vai onko muuta käytäntöä? neurologisten potilaiden kohdalla ollut jäsenkuntalaskutus, käynee myös synnytyspotilaiden kohdalla ESSHP:n puolelta. MKS:n palveluhinnasto 1.1.2013: o Ongelmaton alatie synnytys 2219 o Alatiesynnytys, jossa ongelmia 3234 o Sectio, komplisoitumaton 3890 o Komplisoitunut sectio 5731 D. Muuta: 1. Mikkelissä ei ole potilashotellia, sairaalassa on kaksi huonetta omaisille yöpymiseen. Cumulus hotellin kanssa on sovittu sopimushintaisista huoneista. Parhaillaan uudistetaan hintoja vuodelle 2014. Käytäntönä on ollut se, että sairaala maksaa hotellikulut ja asiakaslaskutukseen lisätään asiakkaan osuus sairaalalle. 2. Mikkelissä siirrytään lääkäripäivystyksessä vuodenvaihteessa sairaalapäivystyksen 3. matkakustannusten korvausasiat 4. Jatkovalmistelusta sopiminen 1. Yhteiset palaverit/käytänteiden päivittämiset/koulutus esim. kerran vuodessa terveydenhoitajien ja neuvolalääkäreiden kanssa? MKS:ssa on ollut alueellinen koulutusiltapäivä x 2/ vuodessa, nyt pyydetään mukaan ISSHP:n sidosryhmät, seuraava huhtikuussa 2014. 2. Sovitaan iltapäivätapaaminen marraskuulle, johon tulisi neuvolan terveydenhoitajia, kätilöitä ja äitiyspoliklinikan hoitajia, olisi hyvä jos saataisiin myös lääkäriedustus mukaan. 3. Yhteenvetona sovituista jatkovalmisteluista Pirjo selvittää majoitusasiaa ja MKS:n laskutusasioita ja Maijaterttu Savonlinnan päässä Päivi lähettää valmista materiaalia ja yhteystiedot Anna-Maijalle Anna-Maija lähettää neuvoloiden yhteystiedot Päiville Anna-Maija selvittää kyytien Kela korvauksen Hanna on yhteydessä Riikka Valtoseen / Mikko Niemeen tiedonsiirtoon liittyvissä asioissa lääkärien linjaus kysytään: o otetaanko streptokokkib näyte kaikilta odottavilta H36? o Rh-negatiiviset äidit: rokotuskäytäntö

o 12 vrk yli lasketun ajan, äitiyspoliklinikalle, jossa tehdään suunnitelma >> tulevatko äidit suoraan Mikkelin äitiyspoliklinikalle vai ensin SKS:aan? o ulkokäännökset, missä? o miten toimitaan esim. sektioäitien kanssa, jotka joutuvat olemaan vuodeosastolla pidempään, voidaanko hoitaa SKS:ssa? Muistion kirjasi Maijaterttu Tiainen ylihoitaja Jakelu