Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rooli ja kehittämistarpeet nuorten palvelujärjestelmässä 27.5.2014 Liisa Winqvist, Neuvotteleva virkamies TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto
Miksi etsiviä ja pajoja tarvitaan Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. Noin 40 000 alle 30-vuotiasta pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella. Noin 1000 nuorta jää mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Maaliskuun lopussa 2014 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 39 319. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle vuosittain 300 miljoonaa euroa www.nuorisotakuu.fi 2
Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. www.nuorisotakuu.fi 3
Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Takuun toteuttamisen keinoja: Koulutustakuun toimet Nuorten aikuisten osaamisohjelma Toteutetaan eri hallinnonaloilla olennaista on yhteistyö! Nuorten työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) Kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut Muut nuorten yksilölliset palvelut kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta www.nuorisotakuu.fi 4
TE-palvelut nuoren työllistymisen tukena Nuorten työttömyyden kasvusta huolimatta työttömyysjaksot pysyneet lyhyinä: vuonna 2013 alkoi noin 209 000 alle 25-vuotiaiden työttömyysjaksoa, näistä ¾ päättyi ennen kolmea kuukautta vuonna 2013 nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto oli 12 viikkoa (kaikkien ikäryhmien keskimääräinen kesto oli noin 45 viikkoa) vuonna 2013 työttömistä nuorista 92,6 %:lle oli tehty kolmen kuukauden sisällä työllistymissuunnitelma TE-toimistot panostavat: nuoren palvelutarpeen arviointiin nuoren kanssa tehtävän työllistymissuunnitelman laatimiseen Nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus parantunut nuorisotakuun voimassaolon aikana nopeasti käynnistettävään palveluprosessiin hyödyntämällä olemassa olevaa palveluvalikoimaa www.nuorisotakuu.fi 5
HE 200/2013 JTYP-lain muuttamisesta Työpajayhdistyksestä Mari Ahonen-Walker osallistui neuvotteluihin maaliskuussa työmarkkinajärjestöjen kanssa hallituksen esitykseen 200/2013 liittyen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuuli myös työpajayhdistystä HE:en liittyen TyV:n mietintö löytyy eduskunnan nettisivuilta: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akx3000.sh?kanta=utavm&vapaah AKU=vpvuosi=2014 and tunniste=tyvm&haku=vmvlysup&kieli=su Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen huhtikuun loppupuolella, lakimuutos pyritään saamaan voimaan 1.6 lukien. JTYP-ohjeen muutokset TE-hallinnolle tulevat samassa aikataulussa. www.nuorisotakuu.fi 6
Nuorisotakuun jatkotoimia tutkimuksen näkökulmasta Vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea Kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta Parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESRkaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii www.nuorisotakuu.fi 7
Nuorisotakuun jatkotoimia tutkimuksen näkökulmasta Kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa Tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita Tehostetaan tiedonvaihtoa ja seurantaa nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v. 2014 alusta lukien hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta Indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää www.tietoanuorista.fi - sivustoa www.nuorisotakuu.fi 8
Avainindikaattorit Indikaattori Lähde Vuosi Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013 2 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto 2013 3 25-29-vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto 2013 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 2013 5 Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 2013 Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen 6 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty Kouluta-tietokanta 2013 tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien 15-29-vuotiaiden osuus vastaavan Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 ikäisestä väestöstä (NEET) 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden nuorten osuus SOTKAnet 2012 vastaavanikäisestä väestöstä 10 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29-vuotiaista Kelasto; Tilastokeskus, väestötilasto 2013 Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 11 Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL, Kouluterveyskysely 2013 Alaviite Etsivien ja nuorten pajojen työn seuranta? Tulisiko myös www.tietoanuorista.fi sivustolle?
Joitakin näkökulmia jatkotyöhön etsivien ja pajojen näkökulmasta Nuorten henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen vahvistaminen tärkeää jatkossa: Panostettava henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin (ns. Ohjaamo-malli on valmistelussa) Toimijoiden vastuut selkeämmiksi, yhteistyökäytännöistä sovittava paikallisesti Nuoret toivovat henkilökohtaista ohjausta -> Vahvistetaan toimijoiden ohjausosaamista ja palvelukykyä alkavan ESR-kauden toimenpidekokonaisuudessa Etsivän työn ja pajojen henkilöstön rooli valmennuksessa ja ohjauksessa jatkossa? Kaipaako ohjausosaaminen vahvistamista? Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki
Työpajojen valmennuspalvelut Työpajojen valmennuspalveluja ostavat yleensä kuntien työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveystoimet, työ- ja elinkeinohallinto, työvoiman palvelukeskukset, Kela, Vakuutuskuntoutus VKK ry. ja monet kuntoutusorganisaatiot. Työpajojen palveluja ostetaan joko suoraan sopimalla yksittäisen palvelun tuottamisesta tai solmimalla pajojen kanssa vuosittaiset ostopalvelusopimukset. Työpajoille voidaan lähettää valmentautujia myös ilman palveluun suoraan kohdistuvaa korvausta. Näissä tapauksissa lähettäjä (esim. työ- ja elinkeinohallinto) ja pajan toiminnasta vastaava taho (esim. kunta) ovat sopineet kustannusten jaosta keskinäisellä sopimuksella. Asiakkaita työpajoille lähettäviä yhteistyötahoja ovat työ- ja elinkeinotoimistot, sosiaalitoimi, Kela, TYP, terveydenhuolto, koulutoimi ja nuorisotoimi. Työpajojen tarjoamia palvelutuotteita ovat esimerkiksi: Kuntouttava työtoiminta, Työ- ja yksilövalmennus, Ryhmävalmennus, Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Starttivalmennus, Työtoiminta Valmennuspalveluiden ostaminen vaatii tilaajalta niiden tuntemusta ja perusteellista tietoa siitä, mitä ollaan ostamassa. Työpajoilta valmennuspalveluiden myyminen vaatii palvelujen kuvaamista ja liiketoiminnallista osaamista. Avoin keskustelu ja yhteistyö valmennuspalveluita tuottavien organisaatioiden ja ostajien välillä on tärkeää valmentautujien kannalta. -> Tunnetaanko palveluja? Osataanko tarjota/ostaa? Yhteistyöneuvottelut+sopimukset, vrt. Kuntakokeilun sopimukset? Työhönvalmennusta tarvittaisiin tutkinnon jo suorittaneille Palaute TEtoimistoilta: ei löydy tarjoajia! Rooli sosiaalisessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa? Nuorisotakuun tnuorten utkimuksellinen tuki
Elinikäisen ohjauksen / tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuus Kansalainen oppimisen ja työn siirtymissä ns. OHJAAMO malli (luonnos 29 4 2014 TEM) Asiakas Oleellista on: Sopimukseen perustuva yhteinen konsepti niin kasvokkain palvelussa kuin sähköisissä palveluissakin, yhteinen rahoitus, yhteiset tilat, yhteinen kehittyvä orientaatio ja osaaminen, yhteinen koordinointi/johtaminen, hyvät ja toimivat palvelut eri toimijoilla Oppimisen ja työn maailmaan liittyvät välillisesti vaikuttavat palvelut Kunta Koulu TE- Palvelut Etsivä Työpajat Järjes -töt SOTE TYP 2.0/ Kun tout us Ohjaamo Oppilaitokset Kela/ Vak.yht. Tieto-, neuvontaja ohjaus palvelujen ydintoimijat
ESR hankkeet tukemassa nuorisotakuun toteuttamista Uusi ESR-kausi 2014-2020 nuorisotakuun toteuttaminen vahvasti kaikissa toimintalinjoissa EU:n suositusten mukaisesti alkavalla ESR-kaudella nuorisotakuun toteutusta tukevia hankkeita, mm. ohjaamo-mallin kehittämistä nuorten matalan kynnyksen palvelupaikaksi nuorisotakuulle kaavaillaan valtakunnallista koordinointihanketta, jonka tavoitteena mm. lisätä yhteistyötä sekä tunnistaa, kerätä ja levittää hyviä käytäntöjä nuorten palveluissa Etsivän työn ja nuorten työpajojen kehittäminen ja ESR? Ainakin yhteistyö matalan kynnyksen palveluiden kanssa (ohjaamomalli) huomioitava! www.nuorisotakuu.fi 13
Uudistettavasta TYP-mallista Hallitusohjelman mukaisesti TEM:n johdolla valmistellaan työvoiman palvelukeskus (TYP) verkoston lakisääteistämistä ja valtakunnallistamista. Samassa yhteydessä kehitetään työvoiman palvelukeskus toimintamallia. TYP tarjoaa asiakkaalle julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja moniammatillisena yhteispalveluna. TE-toimisto, kunta ja Kela ohjaavat TYP:n asiakkaaksi henkilön, jonka arvioidaan tarvitsevan em. palveluja yhteensovitettuna. TYP-palveluun ohjaamisen kriteerinä on lisäksi pidempään jatkunut työttömyys. Nuoren, alle 25-vuotiaan asiakkaan TYP-palvelun tarve arvioidaan, kun yhtäjaksoinen työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta. TYP-palvelun tarpeen arvioiminen kuuden kuukauden kohdalla mahdollistaa esimerkiksi sellaisten nuorten tavoittamisen ja tukemisen, jotka eivät sosiaalisen tai terveydellisen tilanteensa vuoksi ole kyenneet sitoutumaan nuorisotakuun piirissä tarjottuihin palveluihin. -> Etsivien tulee tuntea mm työttömän määrittely yms. TE-hallinnon ohjeistusta! TYP kokoaa pirstaleista palvelujärjestelmää ja toimii ns. yhden luukun periaatteella. TYP vastaa osittain nuorten kuntoutuspalveluja koskevaan haasteeseen. www.nuorisotakuu.fi 14
Uudistettavasta TYP-mallista TYP tulee auttamaan niitä nuoria, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi muitakin palveluja. Kunnat voivat ohjata TYP:iin niitä nuoria, jotka ovat olleet kuusi kuukautta työttöminä, mutta jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Nuorten palveluihin osallistumiskertojen kasautuminen kertoo usein siitä, ettei työttömyyden todellisia syitä ole pystytty tunnistamaan. Tähän epäkohtaan pyritään osittain vastamaan TYP-asiakkuuden alkuun sijoittuvalla kartoitusjaksolla, joka voi sisältää osaamis- ja ammattitaitokartoituksen, terveystarkastuksen, työkyvyn arvioinnin, kuntoutustarpeen selvityksen, urasuunnittelua, uravalmennuksen. -> Yhteistyö tässä? Kartoitusjakso kokoaa palvelut, jolloin ne eivät jää irrallisiksi. TYP vastaa myös TEhallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tarpeeseen. Tavoitteena on, että TYP:n asiakkaiden osalta TYP:ssä työskentelevät virkailijat saisivat vaihtaa tietoja ilman asiakkaalta erikseen pyydettävää suostumusta. Sitä, kuinka mitä kaikkia tietoja voidaan luovuttaa, selvitetään valmistelun aikana. www.nuorisotakuu.fi 15
Muuta huomioitavaa jatkokehittämisessä Oppivelvollisuuden nosto vaikutuksineen? Voimaan jo ehkä 1.1.2015! Yhteys Valmojen kehittämiseen? Nuorten työelämävalmiuksien kehittäminen, myös jo ammatillisen tutkinnon suorittaneiden huomioiminen? Pajojen työelämäyhteydet, jopa yritystoiminnan sisään vrt Turku/ Katujätkät -> sijoittuminen työkokeiluun, palkkatuettuun työhön ja/tai oppisopimuskoulutukseen helpottuu; miten tätä voisi kehittää nuorten pajoilla? Nuorten yrittäjyys, yrittäjävalmiuksien kehittäminen pajoilla? www.nuorisotakuu.fi 16
Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia! Nuorisotakuu verkkosivut: www.nuorisotakuu.fi www.ungdomsgaranti.fi www.youthguarantee.fi Kiitos!