Nuorisotakuu Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Transkriptio

1 Nuorisotakuu Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

2 Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. Noin 1000 nuorta jää mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes :lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Noin alle 30-vuotiasta pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella -> Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle vuosittain 300 miljoonaa euroa 2

3 Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 3

4 Nuorisotakuun rahoituksen painopisteet Hallitusohjelmassa linjattu (60 M /vuosi): Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty: Ammatillisen kuntoutuksen pääsyn laajentaminen, lakiuudistus 1. Koulutustakuu (24 M /vuosi) 2. Työllistymistä edistävät toimet (28 M /vuosi) 3. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta (8 M /vuosi) v alusta 4,7 M (vo 2,3 M ) 4. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (27 52 M / vuosi, voimassa ) 4

5 Nuorisotakuu alkaen Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Takuun toteuttamisen keinoja: Koulutustakuun toimet Nuorten aikuisten osaamisohjelma Toteutetaan eri hallinnonaloilla olennaista on yhteistyö! Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) Kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut Muut nuorten yksilölliset palvelut kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta 5

6 Nuorisotakuun etappeja vuosina /2011 Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä asetetaan 3/2012 Työryhmän loppuraportti ja ehdotukset toimista nuorisotakuun toteuttamiseksi Hallituksen kehysriihi: määrärahat ehdotusten ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutukseen (27M M Kevät 2012 Perusopetuksen jälkeisen ammatillisen perusopetukseen valmentavien ja valmistavien koulutusten uudistus käyntiin Syksy 2012 Nuorisotakuun aluekiertue Hyviä käytäntöjä kootaan 6/ nuorisotakuupaikkaa koulutuksen järjestäjille 9/2012 nuorisotakuu.fi avataan 12/2012 Nuorten työpajoja 270 kunnassa, alle 29-vuotiasta Etsivä nuorisotyö tavoitti koko maassa nuorta (pidempiaikaista tukea ) OMK:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa Nuorisotakuu voimaan Uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Uusi työttömyysturvalaki TE-palvelu-uudistus Sanssi-kortti kaikille alle 30-vuotiaille työttömille 3/2013 Hallituksen kehysriihi: Ammatilliseen koulutukseen 10 M ja 14 M Oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimisen kehittämiseen 17,8 M ja 22,7 M Oppisopimuskoulutuksen eityösuhteinen ennakkojakso Toimintaohjeisto alueellisille ja paikallisille toimijoille Kilpailutus: nuorisotakuun tutkimuksellisen tuki Kuntoutussäätiöltä 5/2013 Ministereiden tiedotustilaisuus nuorisotakuun toteuttamisesta 4/2013 Puolustusministeriön ja pääesikunnan suositukset ja opintopolku.fi syksyn nuorisotakuun toteuttamiseksi puolustusvoimissa Kevät 2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistyy 7/2013 TEM:n ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyösopimus 9/2013 Koulutustakuu 6/2013 Kuntoutussäätiön ensimmäinen väliraportti HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Oppisopimuskoulutuksen korotettu koulutuskorvaus käyttöön Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja alueille, joilla paikkoja liian vähän suhteessa nuorten ikäluokkaan voimaan Uudet valintakriteerit toisen asteen koulutuksessa HE ammatillisen kuntoutukseen pääsyn kriteerien muutoksista 9-12/2013 Nuorisotakuun viestintäkampanja 10/2013 Kuntoutussäätiön toinen väliraportti Toimenpideohjelma nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi 12/2013 Opas kuntien monialaisille nuorten palvelu- ja ohjausverkostoille, verkosto lähes joka kunnassa/seutukunnassa Kuntoutussäätiö: keskeiset tulokset nuorisotakuun toimeenpanon käynnistymisestä sekä esitys käytettäviksi indikaattoreiksi 11/2013 Ensimmäiset tulokset nuorten aikuisten osaamisohjelmasta Pilotti: uudet opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatillisessa koulutuksessa yhteishaussa

7 TE-palvelut nuoren työllistymisen tukena Nuorten työttömyyden kasvusta huolimatta työttömyysjaksot pysyneet lyhyinä: vuonna 2013 alkoi noin alle 25-vuotiaiden työttömyysjaksoa, näistä ¾ päättyi ennen kolmea kuukautta vuonna 2013 nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto oli 12 viikkoa (kaikkien ikäryhmien keskimääräinen kesto oli noin 45 viikkoa) vuonna 2013 työttömistä nuorista 92,6 %:lle oli tehty kolmen kuukauden sisällä työllistymissuunnitelma TE-toimistot panostavat: nuoren palvelutarpeen arviointiin nuoren kanssa tehtävän työllistymissuunnitelman laatimiseen Nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus parantunut nuorisotakuun voimassa olon aikana nopeasti käynnistettävään palveluprosessiin hyödyntämällä olemassa olevaa palveluvalikoimaa 7

8 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (Tilastokeskus) Työttömyysaste % 2014 Kesäkuu 20,6 Miehet 19,1 Naiset 22, Helmikuu 19,6 Miehet 22,4 Naiset 16,8 TEM/Työllisyyskatsaus: Kesäkuun lopussa 2014 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli työnhakijoina TE-toimistoissa , vastavalmistuneita vuotiaita oli 2014 toukokuun lopussa

9 Alle 25-vuotiaiden työttömien koulutus Työttömät alle 25-vuotiaat nuoret koulutuksen mukaan maaliskuun lopussa vuosina Työttömän v. Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Lisäys/ vähennys Lisäys % Koulutusaste % koulutus Ma 2012 Ma 2013 Ma 2014 Perusaste ,5-8,4 33,6 29,8 26,4 Ylioppilastutkinto ,2 16,6 10,6 11,2 12,9 Keskiaste (ei yo:t) ,5 6,2 52,0 54,8 56,1 Korkea-aste ,8 12,8 3,8 4,1 4,6 Yhteensä ,5 4,0 100,0 100,0 100,0 Luvuista puuttuvat ne työttömät nuoret, joiden koulututusaste on tuntematon. Heitä oli maaliskuussa (Lähde: Työnvälitystilasto: Taulukko Työnhakijat ammatin, koulutuksen ja kansalaisuuden mukaan ) 9

10 Nuoret alle 25-vuotiaat työttöminä yli 3kk toukokuussa 2013 ja 2014 ELY-keskus Toukokuu 2013 % Toukokuu 2014 Yhteensä hlö / % Miehet Naiset Koko maa 25,9 3729/32,4 34,2 29,7 Uusimaa 24,5 873/34, ,7 Varsinais-Suomi 24,9 295/24, ,7 Satakunta 18,3 149/29,4 32,1 25 Häme 24,2 276/29,1 31,1 26,3 Pirkanmaa 31,1 321/37,6 41,3 32,4 Kaakkois-Suomi 29,7 242/36,2 39,4 30,8 Etelä-Savo 21,4 118/31,5 31,4 31,6 Pohjois-Savo 17,4 142/22,3 23,6 20,7 Pohjois-Karjala /25,7 27,6 22,6 Keski-Suomi /40,7 40,4 41,1 Etelä-Pohjanmaa 15,7 100/22,9 26,7 19 Pohjanmaa 23,8 162/31, ,3 Pohjois-Pohjanmaa /40, ,2 Kainuu 28,6 66/33, ,6 Lappi /35,5 35,

11 Nuoret vuotiaat vastavalmistuneet työttöminä yli 3 kk toukokuussa 2013 ja 2014 ELY-keskus Toukokuu 2013 % Toukokuu 2014 Yhteensä hlö / % Miehet Naiset Koko maa 29,6 235/34,3 32,8 35,6 Uusimaa 42,9 53/39,3 36,4 42 Varsinais-Suomi 19,6 19/26,4 27,8 25 Satakunta 14,3 13/35,1 37,5 33,3 Häme 30,4 11/35,5 27,8 46,2 Pirkanmaa 32,1 17/24,3 23,5 25 Kaakkois-Suomi 14,3 13/36,1 33,3 38,9 Etelä-Savo 26,3 9/39,1 18,2 58,3 Pohjois-Savo 17,1 4/8,3 15,8 3,4 Pohjois-Karjala 14,3 7/29, ,9 Keski-Suomi 30 29/59,2 61,1 58,1 Etelä-Pohjanmaa 12,5 7/38,9 33,3 44,4 Pohjanmaa 38,1 8/19,5 26,1 11,1 Pohjois-Pohjanmaa 25,6 25/46, ,9 Kainuu 30 5/45, ,7 Lappi 50 15/40,5 47,

12 Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysjaksot, jotka kestävät yli 3kk, 4kk, 5kk ja 6kk 12

13 Työttömyyden keskimääräinen kesto viikkoina (liukuva keskiarvo) 13

14 Nuorten työllisyyden edistäminen Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työttömiä alle 30-vuotiaita nuoria. Sanssi-kortti, työnantajalla mahdollisuus palkkatukeen Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työnhakuvalmennuksella sekä työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta Lisätty noin 60 HTV nuorten uraohjaukseen Uraohjauksen puhelinpalvelu otettu käyttöön Uravalmennus otettu käyttöön Työkokeilun on tuettava urasuunnittelua ja ammatinvalintaa. Työkokeilu on tarkoitettu pääsääntöisesti nuorelle, jolla ei ole ammattikoulutusta. Työkokeilu nuorten työpajoilla on mahdollista. Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla 14

15 Nuorten palkkatuettu työ ja Sanssi-kortti Nuori voi saada työnhakijana TE-toimistosta Sanssi-kortin. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että palkatessaan ko nuoren, työnantaja voi saada TE-toimistosta palkkatukea nuoren palkkauskustannuksiin. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten yhdistykset, säätiöt ja sosiaaliset yritykset, jos työnantajaa koskevat ehdot tuen myöntämiselle täyttyvät. Tuki työnantajalle voi olla noin 700 euroa kuukaudessa enimmillään 10 kk ajan lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta, jossa tukea voi saada koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Palkkatukea voidaan myöntää täysimääräisenä, jos tuella palkattavan säännöllinen työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisesti työajasta. Palkkatukea voidaan myöntää myös osa-aikatyöhön. Palkkatuki on kuitenkin harkinnanvarainen etuus. Nuorisotakuun toimeenpanossa tarvitaan lisää työnantajia, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan palkkatuettua työtä nuorille. Palkkatuen hakemisen ja maksamisen hallinnollisia menettelyjä on kevennetty, työnantaja voi hakea tukea sähköisesti. Työsuhde ei voi alkaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Jos työnantaja on irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä, ei valtion tukea nuorten rekrytointiin voida myöntää. Lisätietoja:

16 Sanssi-kortin markkinointi Perusesittelyt ja -sivustoilla TE-palvelujen radiomainokset (kesä 2013, toisto kevättalvi 2014) Esite työnantajille, päivitetty sitä mukaa kuin hallintoa on kevennetty (suomi, ruotsi) Sanssi-kortti -video nuorille osana TE-palvelujen nuorten palveluista kertovia asiakasvideoita, kevät 2013 ( ) Sanssi-kortti osana nuorisotakuun viestintäkampanjaa: työnantajien mahdollisuudet, Sanssi-kortista kertova video työnantajan näkökulmasta ( ) nuorten tarinoita: näin työllistyin Sanssi-kortilla ( Hakusana- ja bannerimainontaa, Facebook, kevättalvi 2014 Yhteistyötä mm. Suomen Yrittäjien ja EK:n kanssa (uutiskirjeet, jäsenposti), jne. jne 16

17 TE-toimistojen yritysasiakkaat TE-toimistojen yrityskäynneillä saadaan arvokasta tietoa mm. yritysten työvoiman tarpeesta tai henkilöstön osaamisen kehittämistarpeista, joita hyödynnetään palvelujen tarjoamisessa: Työnantaja-yritysasiakkaat: yritystä Suomessa (v. 2012) aloittanutta, lopettanutta yritystä/vuosi starttiyritystä v ja v yhteydenottoa/vuosi TE-toimiston palveluissa ja Yritys-Suomen seutupalveluissa edistetään yrittäjyyttä ja tavoitellaan nopeaa työllistymistä, painotuksina mm.: Yrityslähtöinen työnvälitys Rakennemuutosten parempi hallinta Yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen Työvoiman maahanmuutto työmarkkinoiden tarpeisiin Nykytilanteessa vaikuttaa siltä, että monet yritykset eivät pysty tai uskalla juurikaan rekrytoida uusia työntekijöitä, vaikka olisi mahdollisuus saada palkkatukea (Sanssi- tai Duunikortti). Jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut työntekijöitä viimeisen 12kk:n aikana, niin ei ole säädösten mukaan mahdollista (eikä perusteltua muutenkaan) antaa valtion palkkatukea samankaltaisiin tehtäviin sijoittuville. Tämä tilanne selittää palkkatuen nykyisiä volyymejä. 17

18 Palkkatukea on helppo hakea Päätös palkkatuesta yleensä 1-2 viikossa Työnantaja voi hakea palkkatukea sähköisesti tai toimittaa verkosta tulostetun lomakkeen TEtoimistoon Maksatushakemukseen (ELY-keskukselle) ei tarvita muita liitteitä kuin kopio työsopimuksesta ensimmäiseen hakemukseen Ei tarvita liitteitä (vain oppisopimuskoulutuksessa tarvitaan koulutustarkastajan lausunto) Työnantaja voi valita maksujakson (1, 2 tai 3 kk) 18

19 Palkkatuella työllistyneet nuoret alle 30-vuotiaat ja jaetut Sanssi-kortit ELY-keskus Palkkatuella työllistyneet 1/2013-4/2014 Sanssi-kortilla palkkatukea saaneet 1/2013-4/2014 Sanssi-kortin saaneet 1/2013-4/2014 Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

20 Nuorten yrittäjyyden edistäminen 1. Nuorille yrittäjäksi ryhtyville ja juuri aloittaneille erityisiä työpajoja, Uudellamaalla pilotti 2013, uusi toimintamalli koko maahan 2. Nuorille yrittäjille kokeiluluontoisesti tehostettua starttirahoitusta ja siihen liittyvää neuvontaa nuorille räätälöitynä, mentorointi, ohjaus 5. Nuoret yrittäjät/rohkaisevat esimerkit esille, esimerkiksi - sivustolla 3. Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen 4. Yritysneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen erityisesti nuorille sopivaksi 20

21 Koulutustakuu: tausta Perusasteen päättävät n Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA 21

22 Koulutustakuun toteutus Ammatillista koulutusta lisätty alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Tavoite: 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. -> Vaikutukset näkyvät kevään 2014 yhteishaun jälkeen Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutettu siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppisopimusta ja työssä oppimista kehitetään. Oppisopimuksen koulutuskorvausta työnantajille korotettu: ensimmäisenä vuonna 800 /kk, toisena vuonna 500 /kk ja kolmantena vuonna 300 /kk. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen. HE valmisteilla. Tarkoituksena antaa viimeistään syksyllä Lainsäädäntö voimaan

23 Nuorten aikuisten osaamisohjelma: tausta vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n Vuosittain n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitosmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella yhteensä n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa 23

24 Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutus Tavoite: kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa. Lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina : hallitus varannut toteutukseen yhteensä 183 miljoonaa euroa, joista 27 miljoonaa vuonna 2013 ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen (valtionosuuksina) myös perustutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2014 alusta perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettu kohderyhmälle valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen 24

25 Nuorten oppisopimuskoulutusta koskevan uudistuksen toteutus Toimenpideohjelma vuosille on osa nuorisotakuuta. Kohderyhmä alle 25- vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Tavoitteena lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus. korotettu koulutuskorvaus otettu käyttöön (muut toimenpiteet käynnistyneet v toiminta vakiinnutetaan 2017 alusta) korotettu koulutuskorvaus työnantajille (perusopetuksen tai 10. lk päättäneille) ammatillisen perustutkinnon osasta/osista rahoitus oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen mukaisesti oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistelmien kehittäminen työpaikkaohjaajien/kouluttajien koulutus tuetun oppisopimuskoulutuksen mallintaminen 25

26 Valtion avustuksella toteutettu etsivä nuorisotyö vuonna 2014 koko maassa Nuorisolaki: yhteys nuoreen 7 a Nuorten monialainen palvelu- ja ohjausverkosto kunnassa pidempiaikainen tuki nuorelle 7 b Etsivä nuorisotyö 7 c Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten 26

27 Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus vuonna

28 Nuorten työpajatoiminta vuonna 2013 Työpajatoiminta laajentunut lähes koko maahan Nuorten työpajoissa oli lähes alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorten työpajatoimintaa n. 260 kunnassa 28

29 Kuntoutus nuorisotakuussa Ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus: Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotettiin (2014 alusta). Varhainen tuki sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla Järjestöjen aktivoiminen ja tuki KASTE II - hankerahoituksen tuki kuntien kehittämistoiminnalle RAY-rahoituksen painopisteet 5-8 milj., esim. Paikka auki -ohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman vahvistaminen 29

30 Nuorisotakuun toteutus paikallisesti Nuorisotakuun aluekiertue syksy 2012: Palautteen perusteella kunnat innostuneita ja sitoutuneita edistämään nuorisotakuuta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan opas Nuorisotalkoot! Käytännönläheisiä ohjeita nuorten elinolojen parantamiseen kunnallisessa päätöksenteossa. Perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe: Kehitetään mm. rakennepoliittisessa ohjelmassa ja kuntakokeilussa. Kuntakokeilu alkaa 1/2015. Nuorisotakuun tavoitteista ja toimeenpanosta toimintaohjeisto paikallisille ja alueellisille toimijoille 3/2013 Suomen Kuntaliiton ja OKM:n kyselyt nuorisotakuusta: nuorisotakuuta toteutetaan kuntien peruspalveluissa ja laajalla yhteistyöllä. 3/2014 OKM:n kysely: Verkostoja 282 kunnassa (+27, 93 %), valmisteilla 11 kunnassa, ei verkostoa 10 kunnassa. Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken, esim. nivelvaiheiden/siirtymien ohjauksessa ja työllistymisen edistämisessä keskeinen jatkoaskel nuorisotakuussa, mm. ns. Ohjaamo-malli valmistelussa Suomen Kuntaliiton verkkosivusto kuntien hyvistä käytännöstä: -sivustolla Kunnat ja kuntayhtymät työllistivät kesällä 2013 joko suoraan tai välillisesti noin työntekijää. 30

31 Nuorisotakuun jatkotoimia tutkimuksen näkökulmasta Vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea Kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta Parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESRkaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus, ns. Ohjaamo-malli valmistelussa madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii 31

32 Nuorisotakuun jatkotoimia tutkimuksen näkökulmasta Kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa Tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita Tehostetaan tiedonvaihtoa ja seurantaa nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v alusta lukien hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta Indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunnan ylläpitämää - sivustoa 32

33 Indikaattori Nuorisotakuun toteutuksen seurannan avainindikaattorit Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen Lähde 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 5 Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen 6 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan Kouluta-tietokanta 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (NEET) 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto SOTKAnet 10 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus vuotiaista Kelasto; Tilastokeskus, väestötilasto Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 11 Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL, Kouluterveyskysely

34 Nuorisotakuu kuntakokeiluissa Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina Nuorisotakuu on mukana 11 kunnan tai kuntaryhmän kokeiluissa Kokeiluissa sovitaan muun muassa: yhteistyötä helpottavista kuntien ja TEtoimistojen yhteistyön muodoista Kokeiluissa on kehitteillä Kokeilujen tarkoituksena: monipuolisia asiakkaan asiointia edistää toimivia asiakaslähtöisiä ja viranomaisten yhteistoimintaa prosesseja, kunnallisten ja työ- ja kehittäviä toimintamalleja ja elinkeinohallinnon viranomaisten monialaisia matalan kynnyksen yhteistoimintaa ja tiedonkulkua palveluja nuorille tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille 34

35 Odotuksia oppilaitokselle Ammatillisen koulutuksen yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa voisiko vielä lisätä/tehostaa? Nuoren opiskelun aikainen tutustuminen työelämään erittäin keskeistä jatkon kannalta: materiaaleja, nettisivustoja yms, mutta ennen kaikkea opiskelun aikainen työssäoppiminen tärkeä - ja työssäoppimisen aikana saatu henkilökohtainen kontakti työnantajiin! Nuoren opiskelun aikainen oman osaamisen lisääntymisen seuranta: pitäisi osata kertoa (sanallisesti ja CV:ssä), mitä osaamista on saanut ja tiedostaa, miksi työllistymisen kannalta ko osaaminen on tärkeää. Myös henkilökohtaisten valmiuksien tunnistaminen työnhakua ajatellen olisi nuorelle hyväksi. -> Työnhakutaitojen opettelua omalla alalla jo opiskelun aikana! Mm. mitä ja miten nuori kertoo osaamisestaan ja valmiuksistaan olisi opeteltava. Panostusta yhteistyöhön, mm. TE-toimiston ja yritysten kanssa, esittelytilaisuuksia, yrityskäyntejä, pienimuotoisia messuja yms. Esim. Hartwall-areenan rekrytointimessut!

36 Nuorisotakuu verkkosivut: