Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa RAPORTTI Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2 / 217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen, Satu Vesala, Antti Rehunen, Anna Strandell, Petra Reimi, Aliisa Priha Julkaisu HELDAssa (pdf): http://hdl.handle.net/1138/19572 2
Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishanke tukee Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 213 217 toteuttamista Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja ja väestöennustetta sekä rekisteripohjaisia paikkatietoaineistoja (Väestörekisterikeskuksen Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR ja YKR-ruutuaineistot) sekä kyselypohjaista Asukasbarometria Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä 65 vuotta täyttäneitä Ikääntyneet on osassa analyyseistä jaettu kolmeen ikäryhmään: 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat, yli 85-vuotiaat Aluetasoina pääosin toiminnalliset alueluokitukset hallinnollisten alueiden kuten kuntien sijaan 3
Keskeiset tekijät ikääntyneiden alueellisessa kuvassa Koko Suomi ikääntyy, mutta ikääntyneiden määrän merkittävin kasvu tapahtuu taajamissa Ikääntyneiden muuttoalttius on muita ikäryhmiä pienempi Ikääntyneiden muutot ovat lyhyitä Kaupunkien ja maaseudun ikärakenteet eriytyvät Toistaiseksi yli 65-vuotiaista maaseudulla asuvien osuus on korkeampi osuus kuin koko väestöllä Tulevaisuudessa yhä useampi yli 65-vuotias asuu kaupungeissa Kaupunkiseutujen autovyöhykkeet ja kehysalueet tulevat ikääntymään voimakkaasti Ikääntyneiden elämäntilanteeseen liittyvät asumistoiveet korostavat kerrostalo- ja keskusta-asumista 4
Ikääntyneet muuttavat harvoin muuttoa/ 1 asukasta/vuosi 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5-6 v. 7-14 v. 15-17 v. 18-29 v. 3-49 v. 5-64 v. 65-74 v. 75+ v. Koko väestö Keskimääräinen vuosittainen muuttoalttius ikäluokittain aikavälillä 21-215 5
Ikääntyneiden muutot ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä Ikääntyneiden muuttojen pituus (21-214) 65-74-vuotiaat Yli 74-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet -1 km 1-5 km 5-2 km Etäisyys (km) -1 1,1-5 5,1-2 2,1-1 Yli 1 Koko väestö % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % 6
Asumistoiveet Asukasbarometrin 216 mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 6 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä Kerrostaloalueet keskustan ulkopuolella ovat ikääntyneiden yleisin asuinalue suurissa taajamissa Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasuinalueita 7
Minkälaisessa talossa halutaan asua? 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 1,1 1,1 3,1 51,7 15,6 31,7 65-74-vuotiaat 41,4 18,1 39,5 59,1 22,6 15,3 asuu nyt ihannetalotyyppi muu toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 8 Lähde: Asukasbarometri 217
Minkälaisessa talossa halutaan asua? 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 1,, 2,9 6, 16,4 22,6 75-84-vuotiaat 53,6 17,3 29,1 7, 18,8 asuu nyt ihannetalotyyppi muu toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 8,2 9 Lähde: Asukasbarometri 217
Millaisella asuinalueella halutaan asua? 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 3,7 1, 1,9 1,7 1,7 8,1 39,9 35,7 13,7 6,2 13,5 65-74-vuotiaat 43,7 29,9 31,2 17,7 41,3 asuu nyt ihanneasuinalue toiveasuinalue nykyisessä elämäntilanteessa muu maaseutu pientalovaltainen alue alakeskus kerrostalovaltainen alue keskusta 1 Lähde: Asukasbarometri 217
Millaisella asuinalueella halutaan asua? 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 1,9 1,1 8,4 3, 1,2 35, 36,4 18,5 8,7 16, 75-84-vuotiaat 39,9 32, 26,2 2,8 48,8 asuu nyt ihanneasuinalue toiveasuinalue nykyisessä elämäntilanteessa muu maaseutu pientalovaltainen alue alakeskus kerrostalovaltainen alue keskusta 11 Lähde: Asukasbarometri 217
Ikääntyneiden asumiskriteerit vaivaton ja helppohoitoinen asuminen, asunnon hyvä varustelutaso asunnon, asuintalon ja asuinalueen esteettömyys rauhallisuus ja meluttomuus palvelujen saavutettavuus, kauppaan tulisi päästä kävellen palvelutoiveet: pankki- ja postipalvelut, vanhustenpalvelut ja terveydenhoitopalvelut Ikääntyneet käyttävät pihaa paljon myös kerrostaloissa 65-74-vuotiailla luonnonympäristö ja ulkoilumahdollisuudet 75-84-vuotiailla sosiaaliset kontaktit asuinalueella joukkoliikenteen merkitys kasvaa kun auton käyttö vähenee alueen maine, naapuruston samanhenkisyys ja ympäristön tuttuus ovat ikääntyneille tärkeämpiä tekijöitä kuin muille ikääntyneiden on vaikeampi tottua asuinympäristön muutoksiin 12
Ikääntyneiden asuminen erityyppisillä alueilla Ikääntyneiden sijaintia, nykytilaa ja ennustetta on tarkastelu paikkatietopohjaisten alueluokitusten avulla Koko maan kattavassa kaupunki-maaseutu-luokituksessa (21) Suomi on jaettu seitsemään luokkaan, joista kolme on kaupunkimaisia ja neljä maaseutumaisia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (215) on kuusi, ja ne kattavat ainoastaan kaupunkiseutujen taajama-alueet (Helsingin toiminnallisella alueella myös muut taajamat) Kuvaavat asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ikääntyneistä 62 % asuu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden alueella 13
14
Ikääntyneiden määrä kasvanut sekä kaupungissa että maaseudulla 65 74-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 75 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Yli 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 214 2 214 2 214 Lähde: Tilastokeskus, SYKE 21 15
Kaupungeissa eniten ikääntyneitä on sisemmän kaupunkialueen kerrostaloissa (251 ), maaseudulla ydinmaaseudun omakotitaloissa (13 ) 65 vuotta täyttäneet talotyypin mukaan Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Muut rakennukset Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 1 2 3 4 Lähde: VTJ/VRK 215, SYKE 21 16
Kaupunki- ja maaseutukeskukset saavat muuttovoittoa ikääntyneistä 65-74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain (21-214) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain (21-214) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 17
Väestöennuste Asukasta 4 35 3 25 2 15 1 5 5-64-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 198 2 22 24 Tilastokeskuksen väestöennusteesta tehty alueellinen laskenta 18
Väestöennuste Asukasta 4 35 3 25 2 15 1 5 65-74-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 198 2 22 24 Tilastokeskuksen väestöennusteesta tehty alueellinen laskenta 19
Väestöennuste Asukasta 4 35 3 25 2 15 1 5 yli 75-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 198 2 22 24 Tilastokeskuksen väestöennusteesta tehty alueellinen laskenta 2
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.
Lähes 17 65 vuotta täyttänyttä asuu autovyöhykkeillä 65 74-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (214) 75 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (214) Yli 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (214) 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 Lähde: VTJ/VRK 215, SYKE 215 23
Joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke ikääntyneiden muuttoliikkeen häviäjiä 65-74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (21-214) 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (21-214) 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 24
Vuonna 23: Autovyöhykkeellä noin 24 65 vuotta täyttänyttä Tilastokeskuksen väestöennusteen avulla tehty alueellinen laskenta 25
Keskeiset havainnot ja kysymykset Ikääntyneitä eniten kaupungeissa suhteellinen kasvu nopeinta kehyskunnissa Ikääntyneiden asumispalveluita on suhteessa ikääntyneiden määrään paljon maaseudun paikalliskeskuksissa, mutta vähän kaupunkien kehysalueilla ja autovyöhykkeellä Miten palvelut järjestetään autovyöhykkeellä, jossa ei ole lähipalveluja? Paikallaan ikääntyminen vallitsevaa. Muuttavatko omakotitaloissa asuvat jatkossa enemmän keskustoihin? Riittävätkö keskustojen asunnot? Ovatko alakeskukset kuten Malmi tai Hervanta vaihtoehto ydinkeskustalle? 26
Kiitos! 27