Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright
SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright
OSIO 1 Suun anatomiaa Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright Suuontelon rajat ja sisältö Suupohja ja Suulaki Alaleukaluu Huuli, poski Nielu Sylkirauhaset Kieli SUUN ANATOMIAA Leukanivel ja puremalihakset Hampaat ja niiden hermotus 1.Suu, suuontelo, kieli ja regio sublingualis (M6p s928-951; G2p s1030-1060) Suu (os) on huulien välissä oleva rakomainen aukko. Se johtaa suuonteloon (cavum oris). Huulten ja poskien sekä hampaiden ja ikenien väliin jää rakomainen tila, eteinen (vestibulum), johon korvasylkirauhasen tiehyt laskee. Ylhäällä (kraniaalisesti) suuonteloa rajaavat kova ja pehmeä suulaki, niiden yläpuolella (kraniaalisesti) nenäontelo, sinus maxillaris ja nenänielu. Huomaa, että yläleuan hampaiden juurien kärjet sijaitsevat lähellä poskionteloa. Alhaalla (kaudaalisesti) suuonteloa rajaa levymäisen lihaksiston muodostama suupohja. Takana suusta johtaa nielukaarien välistä yhdystie nieluun (isthmus faucium). Edessä ja sivuilla suuonteloa rajaavat hampaat ja leuka- Suuontelon rajat sivulta Posken lihas, m. buccinator Kieli Sinus max. Yläleuanluu, maxilla Hampaat, dentes Vestibulum oris Regio Suupohja sublingualis Alahuuli, labium inferior, jossa m. orbicularis oris Suupohja Kieliluu Kieli Mandibula Suupohja Kieliluu, os hyoideum Kova ja pehmeä suulaki, palatum durum et molle 2
luiden hammas- kuoppalisäkkeet (processeus alveolares), sivuilla takana jopa mandibulan ramus. 2. Suupohjan rakenteet (M6p s1001-2; G2p s1035-1041; N 53) Suupohjan lihaksisto kuuluu ylempään kieliluulihaksistoon ja pingottuu alaleuanluun (mandibula) ja kieliluun (os hyoideum) välille. Musculus mylohyoideus on leveä, levymäinen lihas, jonka puoliskot liittyvät keskiviivassa toisiinsa yhtenäiseksi levyksi yhdysjänteellä. Se muodostaa pääosan suupohjasta. M. geniohyoideus ja m. digastricuksen etuosa (venter anterior) sijaitsevat keskiviivan kummankin puolen ja vahvistavat suupohjaa, edellinen sisäpuoleleta jälkimmäinen ulkopuolelta. Muut ylemmät kieliluulihakset: m. stylohyoideus ja digastrikuksen venter posterior eivät varsinaisesti muodosta suupohjaa. Suupohjan rakenne M. mylohyoideus, M. geniohyoideus ja M. digastricus, venter anterior M. stylohyoideus M. mylohyoideus Kieliluu Glandula submandibularis Välijänne Mylohyoideus-lihas muodostaa suupohjan levyn, digastricuslihas vahvistaa sitä altapäin ja geniohyoideus-lihas suun puolelta. 3. Suulaki, palatum durum et molle (M6p s934-8; G2p s1047-1054; N 6b, 8, 52, 56) Yläleuanluu, maxilla (M6p s825; G2p s814)yläleuanluun runko- osasta lähtee useita ulokkeita. Niistä processus Alemmat kieliluulihakset M. geniohyoideus palatinus suuntautuu keskiviivaan päin ja muodostaa suurimman osan suulaen luisesta rakenteesta. Aivan luisen suualen etuosassa on keskiviivan kummankin puolen aukko, foramen incisivum, josta tulee hermo (n. nasopalatinum) ja verisuonirakenteita nenäontelosta suulakeen ja etuosan ikeniin. Maxillasta alaspäin suuntautuva uloke on hammaskuoppalisäke, processus alveolaris. Suulaenluu, os palatinum (M6p s829; G2p s819) Suulaki: kova ja pehmeä Yläleuanluu, maxilla palatinum major et minor incisivum Suulaenluu, os palatinum Luisen suulaen posterioriosaa on muodostamassa suulaenluu, os palatinum. palatinum majus et minus ovat aukkoja, joiden kautta tulee hermoja (n. palatinus major et minor) ja verisuonia suulaen posteriosaan ja ikeniin. Pehmeä suulaki, palatum molle (M6p s935; G2p s1048) Suulaen vapaana riippuva taka-alareuna, kitapurje (velum palatini) sulkee niellessä tien nasopharynksiin. Pehmeään suulakeen liittyy useita lihaksia. M. tensor veli palatini jännittää, levator veli palatini nostaa, palatoglossus ja palatopharyngeus vetävät alaspäin. Selitä: miksi vastasyntyneen suulakihalkio on hengenvaarallinen tilanne? Uvula incisivum ja nervus nasopalatinus palatinum majus et minus ja hermot Glandulae palatinae 3
4. Alaleukaluu, mandibula (M6p s; G2p s1033-4, 1056-1060; N15) Mandibulan runko-osa (corpus) jatkuu leukakulman (angulus) kautta haarana, ramuksena ylöspäin. Ylimpänä ovat kaksi uloketta, leukaniveluloke (processus condylaris), joka niveltyy os temporaleen) ja processus coronoi- deus, johon ohimolihas kiinnittyy. Runko-osassa on uloke, harjanne, processus alveolaris, jossa hammaskuopat (alveolus) sijaitsevat. Ramuksen sisäpinnalla on aukko, foramen mandibulae, jonka kautta alaleuan hampaiden hermot ja verisuonet sukeltavat mandibulan sisään. Corpus Runko-osan ulkopinnalla on foramen mentale, josta tulee ulos mm. ikeneen meneviä hermoja. 5. Huuli ja poski Processus condylaris Processus coronoideus (M6p s928-930; G2p s1034-5, 1055; N 26, 54, 60, 63) Mandibulan rakenne Caput, pää Collum, kaula mandibulae Ramus Vauvan mandibula Vanhuksen ja vauvan Processus alveolaris mandibulasta puuttuu processus alveolaris Angulus mentale Huulet ja posket ovat ensimmäinen osa lihaksista ruuansulatus- kanavaa. Musculus orbicularis oris ympäröi suuaukkoa, toimii sen sulkijana ja muodostaa huulen rungon. M. buccinator lähtee edellisestä ja leuksluista ja kiinnittyy takana välijänteeseen (raphe). Se muodostaa posken rungon. M. constrictor pharyngis superior jatkaa välijänteestä taaksepäin muodostamaan nielun seinämää. 6. Nielu pharynx (Moore6p s1032-8; Gray2p s985-991; N64-68) Tonsilla palatina sijaitsee suun ja nielun yhtymäkohdassa, nielukaarten, arcus palatoglossuksen ja arcus palatopharyngeuksen välissä. Kaarten sisällä ovat lihakset: m. palatoglossus ja palatopharyngeus. Nielurisan lateraali/ulkopuolella on nielun kurojalihas (musculus constrictor pharyngis), joka muodostaa käytännössä nielun lihaksisen seinämän. Nielun kurojalihaksessa on kolme osaa: Constrictor pharyngis superior, media et inferior. Ylin lähtee kitaluusta, välijänteestä (raphe) ja mandibulasta, keskimmäinen kieliluusta ja alimmainen kurkunpäästä. Osa alinta kuroja-lihasta, m. cricopharyngeus toimii ruokatorven yläsulkijana. Posken lihaksisto jatkuu nielun lihaksistona Poskilihas, m. buccinator ja välijänne Poskilihas, m. buccinator Suun kehälihas, m. orbicularis oris Nielun kurojalihas, m. constrictor pharyngis SISÄPUOLELTA Nielun lihaksisto: constrictor pharyngislihakset jatkuvat ruokatorven lihaksistona M. constrictor pharyngis superior M. constr. pharyngis medius M. constr. pharyngis inferior M. constrictor pharyngis inferior, pars cricopharyngeus = ruokatorven yläsulkija 4
Näin constriktorin lihassäikeet eivät muodosta täyttä ympyrää vaan joka kohdassa horisontaalinen poikkileikkaus on C-kirjaimen muotoinen. M. cricopharyngeuksen kaudaalipuolella lihassäikeet kiertävät täyden ympyrän ruokatorven ympäri 7. Parilliset isot sylkirauhaset Kliininen mielenkiinto: tulehdukset, kasvaimet, tiehyiden tukokset (esim. sylkirauhaskivi) Glandula parotis (Moore6p s914-6; Gray2p s863-4, 1044; N60-1) Selitä: Sikotaudin (epideminen parotiitti) ensioire: suun avaaminen on kivuliasta. Glandula parotis sijaitsee osin mandibulan ramuksen päällä ja osin ramuksen ja processus mastoideuksen välissä. Rauhasmassa ulottuu ohuena kaistaleena masseter-lihaksen päälle. Tämä toimiikin paikallistettavana maamerkkinä kun korvasylkirauhasta tunnustellaan. (Miten paikallistat masseter-lihaksen?) Ductus parotideus (Stensenin tiehyt) lähtee rauhasen etureunasta, kulkee masseter-lihaksen yli ja laskee II ylämolaarin kohdalle posken limakalvolle (inspektio - etsi itseltäsi laskukohta!). Isot, parilliset sylkirauhaset Kielenalussylkirauhanen, glandula sublingualis Leuanalussylkirauhanen, glandula submandibularis H. Hervonen Copyright 2007 Korvasylkirauhanen, glandula parotis Korvasylkirauhasen läpi kulkee useita rakenteita: nervus facialis ja nervus auriculotemporalis, arteria carotis externa ja sen haarat a. maxillaris ja a. temporalis superficialis sekä vena retromandibularis. Rauhaskapselin päällä ja rauhasen sisällä sijaitsee lisäksi imusolmukkeita (lnn. parotidei) Glandula submandibularis (M6p s945; G2p s1045; N 60-1) Selitä: Opiskelijan haukotellessa makeasti kaksihaarainen nestesuihku kastelee Mooren sivut. Leuanalussylkirauhanen sijaitsee trigonum submandibularessa, missä se on alaleuan reunan alla (mediaalisesti) tunnusteltavissa. Rauhasmassan pääosa sijaitsee suupohjan lihaslevyn lateraalipuolella, kuitenkin osa kiertää U-kirjaimen muotoisena mylohyoideus-lihaksen takareunan ympäri suuontelon puolelle. Rauhasella on pitkä tiehyt, joka kiertää sublinguaalitilan kautta caruncula Glandula parotiksen sijainti M. buccinator M. constrictor pharyngis superior M. masseter Ramus mandibulae facialis V. retro mandibularis Hafferl: Lehrbuch der Anatomie der Topographischen Anatomie A. carotis externa Glandula parotis H. Hervonen Copyright 2007 A. carotis interna ja vena jugularis interna Glandula submandibulariksen sijainti: frontaalileikkaus Alalauanluun poikkileikkaus. Alaleuan hampaiden hermot ja verisuonet kulkevat luukanavassa. A. facialis M. mylohyoideus Glandula submandibularis 5
sublingualikseen (kielijänteen vieressä). Tiehyen pituudesta johtuu alttius tiehytkiviin (sialolithiasis). Kivet saattavat olla tunnusteltavissa matkan varrella. hypoglossus ja nervus lingualis kulkevat rauhasen syvän osan vieritse Glandula sublingualis (M6p s945-6; G2p s1046; N51, 61) Kielenalussylkirauhanen sijaitsee kielenalustilassa sublinguaalitilassa, heti kielen alla olevan limakalvopoimun peittämänä alla ja musculus mylohyoideuksen päällä. Rauhasen lukuisat pienet laskutiehyet avautuvat ylöspäin limakalvolle. Isot, parilliset sylkirauhaset Kielenalussylkirauhanen, glandula sublingualis Leuanalussylkirauhanen, glandula submandibularis Huomaa, että syljen eritykseen osallistuvat myös lukuisat pienet sylkirauhaset poskien, huulien ja suulaen limakalvoilla. 8. Kieli, lingua (M6p s938-943; G2p s1037-1044; N58, 59, 60) Kieli asettelee uskomattoman taitavasti ja lähes automaattisesti hienonnettavat ruokapalat hampaiden väliin joutumatta itse (lähes) koskaan purruksi. H. Hervonen Copyright 2007 Korvasylkirauhanen, glandula parotis Kielen yläpinnan takaosassa on V-kirjaimen muotoinen uurre, sulcus terminalis, joka jakaa pinnan kahteen osaan. Uurteen V:n kärjessä sijaitseva kuoppa, foramen caecum, on merkki kohdasta josta kilpirauhaskudos on sikiökaudella peräisin. Kuoppa on jäänne sikiökautisesta putkesta, ductus thyreoglossuksesta. Kielen nystyt etummaisessa 2/3:ssa: Papillae vallatae, filiformes, fungiformes et foliatae. Taka 1/3:ssa sijaitsee kielirisa, tonsilla linguae. Kielen lihaksistossa erotellaan sisäiset lihakset ja ulkoiset lihakset. Kielen sisäinen lihaksisto luokitellaan lihssäikeiden kulkusuunnan mukaisesti: pitkittäiset (longitudinalis superior et inferior), poikittaiset (transversales) ja pystysuuntaiset lihassäikeet. Nämä lihakset muovaavat kieltä. Kieleen tulevat ympäröivistä rakenteista nk. kielen ulkoiset lihakset: m. genioglossus, hyoglossus, styloglossus, palatoglossus. Nämä lihakset liikuttavat kieltä vetämällä kielen lihasmassaa kukin omaan suuntaansa. Kielen hermotuksen pääsäännöt: hypoglossus on kielen motorinen hermo. Etuosan tunto = n. trigeminus/ n. mandibularis/ Sulcus medianus Epiglottis Kielen hermot Ganglion submandibulare Arteria lingualis lingualis hypoglossus Kielen yläpinta Tonsilla lingualis caecum Sulcus terminalis Papillae vallatae Papillae foliatae Papillae filiformes Papillae fungiformes lingualis on kielen tuntohermo hypoglossus on kielen liikehermo Arteria lingualis 6
n. lingualis; Takaosa tunto ja maku = n. glossopharyngeus (+vagus); Etuosan maku = n. facialis/ chorda tympani/ n. lingualis Selitä: Nitro annostellaan kielen alle eikä päälle. aikaan eteen-taakse liike (protruusio-retruusio) ja kun diskus liikkuu eri suuntaan nähdään sivuttainen jauhamisliike. Selitä: Leukanivel menee sijoiltaan helpoimmin kun suu on ammollaan auki. 9. Leukanivel, articulatio temporomandibularis (M6p s916-921; G2p s922-4; N16) Nivelpään muodostaa mandibulan processus condylariksen päässä oleva sivusuunnassa pitkulainen, telamainen nivelpinta. Tuberculum articulare 1. Suu kiinni Fossa mandibulae Discus articulare Capsula articularis Nivelkuoppa sijaitsee os 2. Suu hieman avattuna à saranatoiminto temporalen alapinnalla - Articulatio fossa mandibulae. Tämän discomandibulare on sarana nivel edessä on kohouma, tuberculum articulare, joka myös osallistuu niveleen. Leukanivelen rakenne ja toiminta Discus ja nivelpää liukuvat eteenpäin 3. Suu apposen auki Articulatio discotemporale on liukunivel Nivelessä on selvästi erottuva välilevy, discus articulare, joka jakaa nivelen kahteen osaan: ylempi osa on articulatio discotemporale (liukunivel) ja alempi articulatio discomandibulare (sarananivel). Nivelkapselia on vahvistamassa ulkosivulta ligamentum laterale. Yksittäisessä nivelessä voidaan nähdä sekä saranaliike että liukuliike kun suuta avataan/suljetaan. Lisäksi, kun diskus liikkuu kummallakin puolella samaan suuntaan, saadaan 10. Puremalihakset musculi masticatorii (Moore6p s921-3; Gray2p s925-940; N54-5) Puremalihaksia on neljä: Musculus temporalis ja m. masseter näkyvät päällepäin ja ovat tunnusteltavissa. Mandibulan sisäpuolelle jäävät piiloon musculus pterygoideus lateralis ja medialis. Musculus temporalis on viuhkamainen lihas. Se lähtee kallon sivulta ohimoseudusta laajalta alueelta ja kiinnittyy mandibulan processus coronoideukseen. Processus coronoideus jää poskikaaren (arcus zygomaticus) alle. Sen liike on kuitenkin tunnusteltavissa kun suun aukaisee ammolleen. Tämä lihas sulkee suunta ja vetää alaleukaa taakse päin. Arcus zygomaticus M. masseter Pars profunda Ductus Pars super- M. parotideusficialis buccinator Puremalihakset I Fascia temporalis M. temporalis M. masseter on neliömäinen lihas kasvojen sivussa, ramus ja angulus mandibulaen päällä. Se kiinnittyy mandibulan kulmaan. Sulkee suuta. 7
M. pterygoideus medialis sijaitsee edellistä vastaavassa asemassa, mutta ramuksen ja anguluksen mediaalipuolella. Muodostaa edellisen kanssa suuta sulkevan lenkin. M. pterygoideus lateralis lähtee fossa infratemporalessa kitaluun ulokkeista, syyt kulkevat mediaali- ja anteriori-suunnasta niveltä kohti, kiinnittyy nivelkapseliin ja välilevyyn sekä nivelulokkeeseen. Tämä lihas vetää nivelpäätä eteenpäin ja mediaalisuuntaan. Kaikkien puremalihasten hermotuksesta vastaa N. trigeminuksen 3. haara: mandibularis 11. Hampaat (M6p s930-4; G2p s1056-1060; N56-7) Ihmisellä on 32 pysyvää hammasta: 8 etuhammasta (dens incisivus), 4 kulmahammasta (dens caninus), 8 väli-hammasta (dens premolaris) ja 12 poskihammasta (dens molaris) Hampaan osat ovat: Puremalihakset II M. pterygoideus medialis (M. buccinator) Kruunu (terä, corona dentis) (ikenen ulkopuolinen osa) Juuri (radix dentis), joka kiinnittyy hammaskuoppaan hampaan juurikalvolla (periodontaali-kalvo). Edellisten välissä sijaitseva kaulaosa (ientaskussa). Tuberculum articulare Discus M. pterygoideus lateralis Hamppan sisällä hammasluun ympäröimänä on hampaan ydinontelo, pulpa. Juuren kärjessä on aukko, foramen apicale, josta verisuonitus ja hermotus saapuvat hampaan ytimeen. Hampaan kudokset: kiille (enamelum), hammasluu (dentinum), ydin (pulpa), sementti (caementum), juurikalvo (periosteum alveolare, periodontal membrane) 12. Hampaiden hermotus (M6p s931; G2p s1056-1060; N45, 46, 62) Alaleuan hampaiden ja ikenien hermotus: trigeminuksen nervus alveolaris inferior kulkeutuu ramus mendibulaen sisäpinnalla olevan foramen mandibulaen kautta alaleukaluun sisään ja haarautuu sieltä alaleuan hampaisiin. Puudutus voidaan tehdä johtopuudutuksena foramen mandibulaen yläpuolelta. Samalla puutuu nervus Hampaan hermot tulevat juuren kärjen kautta Kiille, enamel Hammasluu, dentinum Odontoblastit Hampaan ydin, pulpa dentis Ien, gingiva Periodontium Cementum Canalis radicis dentis Leukaluu apicis dentis A. v. n. alveolaris inferior mandibulariksen n. alveolaris inferior sukeltaa foramen mandibulaen läpi luun sisään Motorinen juuri trigeminus mandibularis lingualis alveolaris inferior M. pterygoideus medialis 8
lingualis, joka hermottaa kielenpuoleiset ikenet. Myös huulenpuoleinen ien puutuu, koska se on nervus mentaliksen hermottama. Poskenpuoleista ientä hermottava nervus buccalis ei puudu ja pitää puuduttaa tarvittaessa erikseen. Selitä: Miksi kieli puutuu kun alaleuan hampaisiin tehdään johtopuudutus. Miksi alaleuan viisaudenhampaan poiston jälkeen hammaslääkäri jännittää palautuuko kielen tunto. Yläleuan hampaiden ja ikenien hermotus: trigeminuksen/ nervus maxillaris/ nervi alveolares superiores (3 haaraa) tunkeutuvat takaa yläleuanluun sisään, kulkevat poskiontelon seinämässä ja päätyvät hampaisiin yläleuanluun sisällä muodostuvan verkoston kautta. Samat hermot hermottavat yläleuan ikenien ulkopuolet. Kielen puolelle ikeniin tulee omat hermot kitalaen kautta (nervus nasopalatinus foramen incisivumin kautta ja Ganglion ophthalmicus trigeminale trigeminus mandibularis maxillaris Ganglion pterygopalatina maxillariksen hampaisiin menevät haarat kulkevat poskiontelon seinämissä Nervi alveolares infraorbitalis Poskiontelon limakalvo nervus palatinus major ja minor samannimisten aukkojen kautta). Yläleuan puudutuksissa johtopuudutuksia tehdään harvemmin. Puudutus tapahtuu ikenen kautta paikallisesti puudute diffundoituu luun huokosten kautta hermoihin asti, kunhan puudute annostellaan juurenkärkien alueelle. 9