RAPORTTI ICT-ALAN YRITYSKYSELYSTÄ Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen
Sisällys 1 PERUSTIETOJA ICT-YRITYKSISTÄ... 3 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN TARJOAMIA MAHDOLLISUUKSIA EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSILLE12 3 ICT-YRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ YHTEISTYÖN EDELLYTYKSISTÄ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA... 19 4 YHTEENVETO... 22 LÄHTEET... 25 LIITTEET 2
1 PERUSTIETOJA ICT-YRITYKSISTÄ Ensimmäinen haaste EkoICT -hankkeen ICT-yrityskyselyssä oli Pohjois-Pohjanmaan alueen tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten löytäminen. Yritysten yhteystietoja koottiin erityisesti Fonecta Finderin sekä BusinessOulun yrityshakemiston avulla. Yrityslistalle poimittiin Fonecta Finderista Pohjois-Pohjanmaan alueelta Tietoliikenne -toimialalta seuraavia toimintoja harjoittavat yritykset: ATK-konsultointia, ATK-palveluja, ATK-sovelluksia, ATK-ohjelmistoja, ATKverkkojärjestelmiä, ATK-tietoliikennejärjestelmiä, informaatiojärjestelmiä, internet-palveluja, langatonta tiedonsiirtoa, mobiilipalveluja, multimediapalveluja, hypermediapalveluja, puhelinjärjestelmiä, telesuunnittelua ja konsultointia, televiestintälaitteita ja palveluja, tietoliikennepalveluja, tietoliikennelaitteita, tuotekehitystä: mobiili sekä Tietotekniikka - toimialalta yritykset, jotka harjoittavat ATK-koulutusta, ATK-verkon ylläpitoa, insinööritoimistoja, suunnittelutoimistoja: tietotekniikka, kieliohjelmistoja, testausjärjestelmiä: tietotekniikka, testauspalveluja, tarkastuspalveluja: tietotekniikka, tietojenkäsittelypalveluja, tietoturvapalveluja, tuotekehitystä: tietotekniikka. BusinessOulun yrityshakemistosta mukaan valittiin erityisesti päätoimialakseen ICT & nano ilmoittaneet mikro- ja pk-kokoluokan yritykset. Kysely lähetettiin sähköpostitse 165 yritykselle, joista vastaukset saatiin 21 yritykseltä. Vastausaktiivisuutta voitanee kuitenkin pitää jokseenkin kohtalaisena, koska käsitys kyselyn kohteena olleiden yritysten toiminnasta oli muodostettu ainoastaan yllä mainittujen hakukoneiden sekä mahdollisuuksien mukaan myös yritysten www-sivujen perusteella. Todennäköisesti kyselyä siis lähetettiin myös yrityksille, jotka eivät aivan suoranaisesti olisi kuuluneet kyselyn kohderyhmään. Henkilöstömäärällä mitattuna suurin osa kyselyyn vastanneista ICT-yrityksistä oli mikroyrityksiä, mutta muutamia vastauksia saatiin myös suurempien henkilöstöluokkien yrityksistä (kaavio 1). KAAVIO 1. Kyselyyn vastanneiden ICT-yritysten koko henkilömäärissä mitattuna (n=21) 3
Selvästi suurin osa kyselyyn vastanneista ICT-yrityksistä oli ohjelmistojen suunnittelua ja valmistusta harjoittavia toimijoita, mutta mukana oli myös huomattavan monien muiden päätoimialojen yrityksiä (taulukko 1). Osa vastaajista vastasi kyselyyn eri yrityksen nimissä kuin mille kysely oli lähetetty. Päätoimialaa kysyttäessä yritykset itse mainitsivat vain harvoin rekisterissä olevan päätoimialansa, vaikkakin myös yritysten omissa vastauksissa korostuivat ohjelmistojen suunnittelu ja kehitys. Kyselyyn vastasi esimerkiksi useampia erilaisiin mittausjärjestelmiin erikoistuneita ICT-yrityksiä sekä käytettävyyteen, ICT-asiantuntija- tai konesalipalveluihin erikoistuneita alan osaajia. TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneiden yritysten päätoimialat ytj-tietopalvelussa ja kyselyvastauksissa (n=21) PÄÄTOIMIALA Ammattialajärjestöjen toiminta Matkailu Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietotekniikka-, ohjelmisto- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja ohjelmistolisenssien myyntiin erikoistunut yritys Ohjelmointi Kone- ja prosessisuunnittelu Tieto-, mittaus- ja etäseurantajärjestelmien kehittäminen ja toimittaminen energia-, vesi- ja ympäristöalan yrityksille ja tutkimuslaitoksille Koriste- ja rakennuskiven louhinta Alkujaan kiviala, nyttemmin kustannustoiminta, tulevaisuudessa sisällöntuotanto ja vielä myöhemmin muita aloja. Muu tekninen palvelu Käyttöliittymäsuunnittelu, käytettävyyssuunnittelu, käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu, käyttäjäkokemus, palvelumuotoilu ICT-asiantuntijapalvelut ja tuotekehitys Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Käytettävyys Ohjelmistojen kehityspalvelu Elektroniikka, tietotekniikka, ohjelmistot ja järjestelmät, M2M ja sensoriverkot, laitesuunnittelu, tuotannon tuki Ohjelmistokehitys ja ohjelmistotuotteiden myynti ICT-tukipalvelut, konsultointi ja konesalipalvelut Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mobiili ympäristötiedon keruu ja hallinta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Hajautettu mittaustekniikka, sulautettu elektroniikka ja ohjelmistot Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Asiakkaiden toimialat ovat ympäristömittaus- ja laboratoriopalvelut, vartiointi- ja turvallisuus, teollisuus ja kuljetusala/ taksipalvelut. Sähkötekninen suunnittelu Vaativa mekaniikkasuunnittelu elektroniikka- ja/ tai optiikkalaitteisiin Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa Verkko- ja päätelaitteiden palveluntarjoaja, joka on keskittynyt tietoverkkoihin, päätelaiteratkaisuihin, ajoneuvotietokoneisiin ja merkintään. Toimittaa ja ylläpitää IT-infraa, jonka varaan yritykset voivat rakentaa liiketoimintasovelluksensa. Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa Konesali- ja pilvipalvelut Viestintälaitteiden tukkukauppa Tietoliikennelaitetilat, teleurakointi Yrityksiä, kpl 1 2 1 1 2 10 1 1 1 1 4
Kaikkein keskeisimmäksi tuotteekseen tai palvelukseen ICT-yritykset ilmoittivat useimmin ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen (kaavio 2). Myös laitteistot mainittiin useamman kyselyyn vastanneen yrityksen keskeisimpinä tuotteina, kun taas muut vastausvaihtoehdot saivat vain yksittäisiä mainintoja. KAAVIO 2. ICT-yritysten keskeisimmät tuotteet ja palvelut (n=21). Muina palveluina mainittiin matkailumarkkinointi; konesalipalvelut; modulaarinen järjestelmä teollisuuden tuotantoprosessien tiedonkeruuseen, vianhakuun, hälytysten käsittelyyn, diagnostiikkaan ja raportointiin; kustannustoiminta, sisällöntuotanto, ohjelmistotuotanto; teleurakointi, laitetilat; asiantuntijapalvelut ja tuotekehitys. Erilaiset liiketoimintasovellukset mainittiin kyselyssä useimmiten tärkeimpinä tuotteina niiden ICT-yritysten keskuudessa, joiden keskeisimpiä toimintoja ovat erilaisten ohjelmistojen suunnittelu- ja valmistus- tai isännöinti- ja vuokrauspalvelut (kaavio 3). Yritysten tarjonnassa olevan ohjelmistovalikoiman laajuus vaihtelee suuresti eri yritysten kesken: joillakin yrityksillä tuotteisiin/ palveluihin lukeutuvat kaikki kaaviossa 3 luetellut erilaiset ohjelmistotyypit ja vielä enemmänkin, kun taas joillakin yrityksillä toiminta on painottunut ainoastaan tiettyihin osa-alueisiin kuten työnohjausjärjestelmiin tai varastonhallintasovelluksiin. Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä keskittyy toiminnassaan nimenomaan uusien ohjelmistoratkaisujen etsimiseen esimerkiksi asiakkaalle lisäarvoa tuottavia web-järjestelmiä tai mobiilisovelluksia kehittämällä, osa puolestaan on suunnitellut palvelukokonaisuutensa erityisesti pk-yritysten toimintaa tukevaksi valikoimalla tarjoamansa tuotteet kustannustehokkaasti luotettavien isojen toimittajien valikoimista. Joidenkin yritysten palveluvalikoimaan kuuluvat sekä muiden toimittajien ohjelmistot että yrityksen itsensä kehittämät, monesti pilvipalveluna tarjottavat ohjelmistot. Yritykset tarjoavat asiakkailleen monia erilaisia palvelinratkaisumalleja. Monilla yrityksillä tarjontaan kuuluvat sekä konesalitilapalvelut, palvelinpalvelut, virtuaaliset konesalipalvelut että virtuaalipalvelimet. Monet pienistä ohjelmistojen vuokraus- ja isännöintipalveluja tarjoavista yrityksistä korostavat erityisesti paikallisuuttaan eli palveluidensa sijaintia oman yrityksen palvelinkeskuksessa Suomessa sekä palvelun saamista suomen kielellä. Pilvipalveluna esimerkiksi kuukausiveloitteisia ohjelmistopalveluratkaisuja on tarjolla niin yritysviestintään kuin dokumenttien hallintaan ja 5
asiakkaan on mahdollista päättää itse teknisten sovellusten ylläpidosta sekä käytön hallinnasta. Toki yritysten valikoimissa on edelleen myös perinteistä ohjelmistolisenssimyyntiä. KAAVIO 3. Keskeisimmiksi tuotteikseen ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus sekä ohjelmistojen isännöinti- ja vuokrauspalvelut valinneiden yritysten vastausten jakautuminen erilaisten ohjelmistojen kesken (n=10). Muina ohjelmistoina mainittiin mobiilisovellukset. 6
Kyselyssä ilmenneet tarkennukset yritysten hyödyntämiin erilaisiin ohjelmistotyyppeihin on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. Kyselyssä ilmenneet tarkennukset yritysten ohjelmistotuotteisiin liittyen (n=7) Ohjelmistot Apuohjelmat Tietokoneavusteinen suunnittelu Grafiikka Internet Käyttöjärjestelmät Palvelinohjelmistot Sovellukset, esim. mallinnus Toimisto Liiketoimintasovellukset Yhteistyösovellukset Muu, mikä? Mainittu lisätieto Mobiilitiedonkeruusovellus (älypuhelimet, tabletit) Autocad Adobe Photoshop, Adobe Illustrator, Adobe Indesign MS Expression Web Web-ohjelmointi Karttapohjainen kerätyn tiedon esitys Windows, Windows Mobile, Android Kerätyn ympäristötiedon tallennus 3D Studio Max Mobiilisovellukset MS Office Varastonhallinta ja laskutus Toiminnanohjausohjelmistot (modulaarinen) Työnohjausjärjestelmät, tiedonkeruujärjestelmät (mobiiliteknologiaan pohjautuvia) Toiminnanohjausohjelmistot (modulaarinen) Julkiset/ avoimet ympäristötiedon mobiiliapplikaatiot Mobiilisovellukset Osa kyselyyn vastanneista ICT-yrityksistä keskittyy toiminnassaan käytettävyyteen eli esimerkiksi käyttäjätutkimuksiin ja käyttöliittymäsuunnitteluun. Ennen ICT-sovelluksen hankkimista yrityksen kannattaa huolella pohtia, millaiset tuotteet tai palvelut ovat asiakkaiden toiveiden mukaisia. Helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys ovat olennaisia asioita hyvässä sähköisessä asiakaspalvelussa, ja käyttöliittymän toimiessa moitteettomasti yritys voi huoletta keskittyä omaan erikoisosaamiseensa. Laadukkaalla käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan varmistaa, että käytettävyysongelmista johtuvien kalliiden muutosten tekeminen jo olemassa oleviin järjestelmiin voidaan välttää, vaikkakin rahansäästöä voidaan saavuttaa myös järjestelmiä yksinkertaistamalla tai kehittämällä jo olemassa olevia asioita. Loppukäyttäjän huomioiminen on tuote- ja palvelusuunnittelussa ratkaisevan tärkeässä roolissa ja nykyisin onkin entistä tärkeämpää huolehtia esimerkiksi web-sivustojen toimivuudesta myös mobiililaitteissa. Neljä yritystä ilmoitti kyselyssä keskeisimmäksi tuotteekseen erilaiset laitteistot, minkä osalta näiden yritysten tarkennetut vastaukset on esitetty kaaviossa 4. Osa ICT-alan yrityksistä on painottanut toimintaansa selkeästi yritysten laite- ja ohjelmistohankintoihin, missä ICT-yritys kartoittaa asiakasyrityksensä tarpeet ja suunnittelee sen perusteella yrityksen kannalta toimivimmat IT-ratkaisut. Yleensä näiden ICT-yritysten toimenkuvaan kuuluvat myös asennuspalvelu sekä perus IT-tuki- ja ylläpitopalvelut. Yrityskoneet Lenevo ja Dell mainittiin kyselyssä sekä kannettavien tietokoneiden, pöytäkoneiden että tablettien yhteydessä. Älypuhelimista mainittiin Nokia ja Samsung. Tablettien, kannettavien tietokoneiden sekä älypuhelinten yhteydessä mainittiin lisäksi ammattikäyttöön tehdyt vahvistetut laitteet. Etämittauslaitteiden osalta yksi vastanneista yrityksistä tarkensi toimintansa sisältävän myös mittauslaitteisiin liittyvän 7
kustomoinnin. Laitteistojen kehitykseen erikoistuneiden yritysten on mahdolllista toteuttaa asiakkaidensa tarpeisiin esimerkiksi erilaisia sensoritointiin liittyviä mittauksia, ympäristösuureiden mittauksia, olosuhteiden mittauksia, tapahtumakeskeisiä toimintoja sekä mittausautomaatiota. Etätunnistuslaitteistoista kyselyssä mainittiin turvalaitteet sekä kamerat. KAAVIO 4. Keskeisimmiksi tuotteikseen laitteistot valinneiden yritysten vastausten jakautuminen erilaisten laitteistojen kesken (n=4). Muina laitteistoina mainittiin kyselyssä sensoriverkot ja M2M; palvelimet ja palvelinten ylläpito sekä pilvipalvelut; verkkolaitteet (WLAN, LAN): tukiasemat, kontrollerit, kytkimet. Yritys, joka ilmoitti toimenkuvassaan keskeisintä olevan erilaisten mallinnusten, simulointien tai analyysien tarkensi vielä vastaustaan 3D-tuotteiden mallintamiseksi. Kyseinen yritys toimii kumppanina tuotekehityksessä, ja sen ydinosaamista on tarkkuusmekaniikan suunnittelu vaativiin ja monimutkaisiin laitteisiin eri ympäristöissä. Palvelukokonaisuuksina tällä elektroniikka- ja optiikkalaitteiden mekaniikkasuunnitteluun erikoistuneella yrityksellä ovat mm. toteutettavuustutkimukset asiakkaan valmiista tuoteideasta, konseptitutkimukset (esim. tuotteen valmistuskustannusten pienentäminen tai laadun parantaminen), tuotesuunnittelu (tuotteen vienti massatuotantoon, mm. optomekatroniikka, tarkkuusmekaniikan suunnittelu ja simulaatiot, optiikkasuunnittelu ja simulaatiot, elektroniikkasuunnittelu, ohjelmistosuunnittelu), testaus sekä tuotantotestaus ja kalibrointilaitteet. EU:n ja Aasian alueet kattavan tavarantoimittajaverkostonsa avulla yritys voi avustaa asiakkaitaan missä tahansa tuotantoketjun vaiheessa, vaikkakin vain prototyyppejä ja optomekaniikan pieniä sarjoja valmistetaan Oulussa. ICT-yrityksillä on luonnollisesti repertuaarissaan runsaasti erilaisia tuotteita ja palveluita, joista ohjelmistojen ja erilaisten järjestelmien lisäksi vastauksissa korostuivat erityisesti konsulttipalvelut sekä ICT-tukipalvelut (taulukko 3). 8
TAULUKKO 3. Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotteet ja palvelut päätoimialoittain (n=21) PÄÄTOIMIALA Ammattialajärjestöjen toiminta Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi KESKEISIMMÄT TUOTTEET JA PALVELUT Matkailumarkkinointi Ohjelmistojen isännöinti- ja vuokrauspalvelut Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 9 MUUT TUOTTEET JA PALVELUT Matkailun edunvalvonta Projektinhallinta Ilmoittautumisjärjestelmät Kone- ja prosessisuunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Anturit, GPRS-loggerit sekä näiden asennukset ja kunnossapito Koriste- ja Kustannustoiminta, sisällöntuotanto, Kiviala. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi. rakennuskiven louhinta ohjelmistotuotanto Muu tekninen palvelu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Asiantuntijapalvelut käyttöliittymien suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Sähköisten palvelujen ja sovellusten käytettävyys, käyttäjäkokemus, käyttöliittymien graafinen toteutus, palvelumuotoiluun liittyvät asiat. Asiantuntijapalvelut ja tuotekehitys - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Sähkötekninen suunnittelu Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa Viestintälaitteiden tukkukauppa Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Laitteistot Modulaarinen järjestelmä teollisuuden tuotantoprosessien tiedonkeruuseen, vianhakuun, hälytysten käsittelyyn, diagnostiikkaan ja raportointiin Mallinnus, simulointi ja analyysit Laitteistot Konesalipalvelut Teleurakointi, laitetilat Käyttöliittymäsuunnittelu, grafiikka sekä käytettävyyden arviointi Konsultointi, koulutus, suunnittelupalvelu, testaus, käyttöönotto, tuki Toiminnanohjausohjelmistot Ohjelmistojen suunnittelupalvelut Konsultointi (ICT ja ympäristöasioissa), koulutus, räätälöidyt ICT-kehityspalvelut Mobiilisovellukset, tietokantajärjestelmät, dataloggerit Ohjelmistot ja tiedonkeruu, paikannus, karttapohjaiset käyttöliittymät, katuvalojen ja liikennevalojen ohjaukset, teollisuuden sensoriratkaisut, palvelinpohjaiset järjestelmät, sulautetut järjestelmät Yritysten ICT-tukipalvelut ja konsultointipalvelut, yksityisille myymälä- ja huoltopalvelut Hajautetut mittaukset sekä niiden sovittaminen kohteeseen. Kustomilaitteiden suunnittelu ja prototypointi. Palvelin- ja webteknologiapohjaiset tuotannon ja kunnossapidon prosessi-informaatiojärjestelmät sekä korkean teknologian optiset mittausjärjestelmät Toteutettavuusselvitykset, tuotteen kustannusarviot, tuotteiden valmistuttaminen, tuotteiden testaukset Verkon ja päätelaitteiden valvonta- ja hallintapalvelut, käyttöönotto, Service Desk ja huoltopalvelut Ylläpidetyt pilvipalvelut, asiantuntijapalvelut Liikuteltavat tukiasemaratkaisut, langattomat sisäverkot, sähköjärjestelmien ennakoiva tarkastus
Pääasiallisia asiakasryhmiä kyselyyn vastanneilla ICT-yrityksillä on hyvin monia aina eri alojen kotimaassa toimivista pkyrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin (taulukko 4). Erityisesti ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittyneiden yritysten piiristä löytyi pieniin ja keskisuuriin yritysasiakkaisiin panostavia toimijoita. Useammalla ICTyrityksellä tärkeitä asiakasryhmiä ovat erilaiset teollisuuden alan yritykset, tutkimuslaitokset tai julkiset toimijat esimerkiksi ympäristöalalta. TAULUKKO 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten asiakasryhmät päätoimialoittain (n=21) PÄÄTOIMIALA Ammattialajärjestöjen toiminta Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Kone- ja prosessisuunnittelu Koriste- ja rakennuskiven louhinta Muu tekninen palvelu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Sähkötekninen suunnittelu Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa Viestintälaitteiden tukkukauppa PÄÄASIALLISET ASIAKASRYHMÄT Kuusamon alueen matkailuyritykset ja matkailun kanssa tekemisissä olevat sidosryhmät (imagomarkkinointi) Pk-yritykset, oppilaitokset (lisenssimyynti), kunnalliset organisaatiot ja liikelaitokset Liikunta, terveyspalvelut Vesilaitokset, energialaitokset, teollisuus, tutkimuslaitokset Kiviala: rakentajat Kustannustoiminta: yritykset ja yksityiset henkilö Koulututus/ luonnonantimet: yksityiset, vielä jäsentymätön, käynnistellään Teollisuus, julkinen sektori Ohjelmistoja tuottavat yritykset, teollisuus, energialaitokset, sähköisiä palveluja tuottavat yritykset Pienyritykset Pk-yritykset eri toimialoilta ja ICT-alan suuret yhtiöt Yritykset, jotka hakevat osaamista ja tuotteistamiseen liittyviä apuja ja resursseja. Pörssiyritykset sekä pk-yritykset. ICT-tukipalvelu B2B-asiakkaat, pienet ja keskisuuret. Konsultointi keskisuuret ja isot yritykset. Kansainväliset suuryritykset, tutkimuslaitokset, startupit, pienteollisuusyritykset Merkittävät paperi-, metalli- ja teknologiateollisuuden yritykset Suomessa kohteena ympäristöpuolen julkiset toimijat kuten SYKE, ELY, RKTL, Metla, GTK, Evira jne. sekä alalla toimivat yritykset (Ramboll, Sweco, Neste jne). Ulkomailla samat toimijat. Analyysi- ja mittauspalvelut, ympäristömittaus, teollisuus, kuljetusala/ taksiala, vartiointi ja turvallisuus Kodinkonehuoltoyritykset, teollisuuden kunnossapito, konepajat, rakennusala, romuala, telemarkkinointi Ohjelmistotalot Elektroniikkalaitevalmistajat, ajoneuvovarustelijat Satamat ja metsäteollisuus, valmistava teollisuus ja varastointi, logistiikka ja kuljetus, kenttähuolto ja liikkuva työvoima, turvallisuus, terveydenhuolto ja julkinen sektori Yritykset, julkishallinto, kumppanit (jälleenmyyjät, teknologiakumppanit, muut) Tietoliikenneoperaattorit, julkishallinnon toimijat, suuret ja keskisuuret yritykset (sairaalat, pelastustoimi, kauppaliikkeet jne.) 10
Suurin osa kyselyyn vastanneista ICT-yrityksistä ei ole juurikaan eriyttänyt palvelutarjontaansa asiakasyritysten toimialojen mukaan (kaavio 5). Vaikka osalla yrityksistä onkin asiakasyritystensä keskuudessa selkeästi eri kohderyhmiä, joille on kullekin suunniteltu ja suunnattu omat palvelunsa, monissa vastauksissa painotettiin ICT-yrityksen joustavuutta, mikä mahdollistaa monien erilaisten asiakkuuksien hoitamisen tuoteräätälöinnin kautta ilman varsinaista palveluiden eriyttämistä. ICT-yrityksissä oli myös tunnistettu tiettyjä heidän tuotteilleen parhaiten sopivia toimialoja/ yrityksiä. Yritysten toimintatavat saattavat vaihdella asiakasyrityksestä riippuen: esimerkiksi suurille yrityksille saatetaan tehdä enemmän alihankintaa tiimiresursointimallilla, kun taas pienille yrityksille toimintatapana käytetään projektitoimitusta. Osittain; 6 Kyllä; 4 Ei; 8 KAAVIO 5. Palvelutarjonnan eriyttäminen asiakasyritysten toimialojen mukaan kyselyyn vastanneissa ICT-yrityksissä (n=18) 11
2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN TARJOAMIA MAHDOLLISUUKSIA EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSILLE Kyselyyn vastanneet ICT-alan yritykset voivat tarjota asiakasyrityksilleen hyvin monenlaisia palveluita sekä tuotteita laitteistojen valmistuksesta ja kustomoinnista aina ohjelmistosuunnitteluun (taulukko 5). Vaikka näitä palveluja ja tuotteita ei ole useinkaan varta vasten kehitetty erilaisia ekosysteemipalveluyrityksiä silmällä pitäen, ovat ne siitä huolimatta myös näiden yritysten hyödynnettävissä, tarvittaessa vaikkapa yrityskohtaisen räätälöinnin kautta. Kyselyyn vastanneista ICTyrityksistä vain kaksi mainitsi, ettei tunnista ekosysteemipalveluyrityksiä asiakkaikseen tällä hetkellä. TAULUKKO 5. ICT-yritysten nykyinen palvelutarjonta ekosysteemipalveluyrityksille (n=17). Yksi yritys ilmoitti ettei nykyisin tarjoa tuotteita tai palveluja ekosysteemipalvelujen parissa työskenteleville yrityksille. IT-tuki ja ylläpito Perus-ICT-palvelut ja -laitteistot sekä asiakkaan liiketoimintaprosesseja ja toimintaa tukevien ICT-laitteistojen suositteleminen (konsultointi) *) Laitesuunnittelu Esimerkiksi puutarhanhoitolaitteet Langattoman Sisäkuuluvuus, wlan, infotaulut jne. tiedonsiirron palveluliiketoiminta Markkinointi Verkkonäkyvyys (erilaisia mainospaikkoja eri alojen yrityksille) Web-sivujen suunnittelu ja toteutus, markkinointimateriaalien suunnittelu Mittaukset, automaatio Sensorointi, erilaiset ympäristösuureet, olosuhdemittaukset, tapahtumakeskeiset toiminnot, mittausautomaatio. Asioiden, eri suureiden ja olosuhteiden kontrollointi prosessien optimoimiseksi järjestelmien avulla (automaatio). Seuranta- ja anturijärjestelmät luontotutkimuksiin (esim. paine, lämpötila) Kustomoitu mittaus- ja säätötekniikka, logistiikkatekniikka, teknologiakehitys Ohjelmistot ja Työnohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmät. Usein tietokanta-/ palvelin-/ webratkaisuja järjestelmät yhdistettynä mobiiliin kenttäpääteohjelmistoon ja kentälle sijoitettuihin tiedonkeruulaitteisiin. Kerätyn tiedon välittäminen asiakkaiden asiakkaille. Toiminnanohjausohjelmisto, joka koostuu monista osista, joita voidaan pienellä sovituksella hyödyntää hyvin monilla toimialoilla Varastonhallintaohjelmisto sekä laskutusohjelmisto (suunniteltu pienyrityksille) Mikäli löytyy riittävä määrä yrityksiä ohjelmistoja hyödyntämään, yhteisen palvelualustan (esim. portaali) rakentaminen ja ylläpito Oma tuoteperhe lisäarvopalveluiden tuotealustana. Hyödyntää olemassa olevaa dataa. Liityntärajapinta koneiden ja laitteiden tiedonhallintaratkaisuksi. Sähköiset palvelut Käyttöliittymät: suunnittelupalveluja, käytettävyysasiantuntemus, käyttäjäkokemuksen asiantuntemus, visuaalinen suunnittelu Palveluiden kehittäminen: asiakaskommunikaatio, lisäarvoa loppuasiakkaille. Mobiilija web-sovelluksia tarpeen mukaan myös sisäisten prosessien kehittämiseksi. Manuaalisesti maastosta tietoa kerääville tehokkaampi ratkaisu tiedon keräämiseen ja tallettamiseen *) Tällä hetkellä yritys ei tunnista ekosysteemipalvelualan yrityksiä asiakkaina. ICT-yritykset tarjoavat asiakkailleen erilaisia tuotteita ja/tai palveluita riippuen siitä, mihin kukin yritys on liiketoiminnassaan keskittynyt. Useat laitteistoja myyvistä yrityksistä tarjoavat palvelujansa myös laitteistojen 12
asennukseen, ylläpitoon sekä huoltoon. Monien ICT-yritysten tuotevalikoimassa on tavanomaisen toimistokäytössä olevan infrastruktuurin lisäksi mm. erilaisiin etämittauksiin kehitettyjä laitteistoja ja järjestelmiä, joiden hyödyntäminen on ekosysteemipalveluyrityksissäkin mahdollista joko sellaisenaan tai tapauskohtaisen räätälöinnin jälkeen. Laitteistoihin painottuneiden tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten rinnalla markkinoilla on runsaasti yrityksiä, jotka ovat toiminnassaan keskittyneet erilaisiin asiantuntija- ja konsultointitehtäviin sekä ohjelmistosuunnitteluun, -myyntiin tai - vuokraukseen. Nämä yritykset tarjoavat asiantuntijapalveluita mm. käytettävyyden ja käyttäjäkokemusten suhteen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttöliittymiin liittyviä suunnittelupalveluja ja kehittämistä, web-sivujen suunnittelu- ja toteutuspalveluita tai muita web-pohjaisia järjestelmiä. ICT-osaajien kautta ekosysteemipalveluyrityksillekin on tarjolla tehokkaita markkinointipalveluja ja näkyvyyttä, sillä verkkomarkkinoinnin ammattilaisten avulla hoituu tuloksekkaasti niin hakukoneoptimointi kuin mainostaminen sosiaalisen median kautta. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin lukeutuvat myös erilaiset mittaukset (mm. sensorointi, ympäristösuureet, olosuhteet, mittausautomaatio) sekä toiminnanohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmät. Monissa tapauksissa ICT-yritysten tarjoamat tiedonkeruujärjestelmät esimerkiksi ympäristösuureiden osalta pohjautuvat joko mobiilaitteilla manuaalisesti tehtävään tiedonsyöttöön tai dataloggereihin, joista tieto tallentuu haluttuun paikkaan, esimerkiksi palvelinpohjaiseen ohjelmistoon tai suoraan yrityksen muihin tietokantajärjestelmiin (integroidut järjestelmät). Mobiilisovelluksissa on yleensä mukana myös paikkatieto. Erilaiset mobiilisovellukset ovat nousseet merkittäviksi kehityskohteiksi monien yritysten tuote- ja palveluvalikoimassa. Uudet potentiaaliset asiakasryhmät kiinnostavat ICT-alan osaajia. Kyselyyn vastanneet ICT-yritykset olivat pääasiassa erittäin kiinnostuneita kohdistamaan tuote- ja palvelutarjontaansa entistä enemmän ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien yritysten suuntaan (kaavio 6). KAAVIO 6. ICT-yritysten kiinnostus kohdistaa tarjontaansa ekosysteemipalveluyrityksille (n=21). 1 = ei kiinnosta lainkaan, 2 = kiinnostaa hieman, 3 = kiinnostaa melko paljon, 4 = kiinnostaa erittäin paljon, 0 = en osaa sanoa. 13
Erityisesti ekosysteemipalveluyrityksille suunnatut tieto- ja viestintäteknologian tuotteet ja palvelut vaihtelevat suuresti ICT-yrityksestä riippuen. Suurin osa tarjolla olevista ICT-tuotteista/ palveluista on muokattavissa useammille eri toimialoille, eikä niitä ole niinkään suunniteltu juuri ekosysteemipalveluyrityksiä ajatellen. Tuotteiden ja palveluiden kohdentaminen erityisesti ekosysteemipalveluyrityksille olisikin sangen haastavaa, sillä ekosysteemipalveluyritykset voivat olla keskenäänkin sangen erilaisia. Ekosysteemipalveluyritysten haastattelussa esiin tulleisiin tarpeisiin liittyen toimintaa tehostavina ja helpottavina ICT-alan tuotteina/ palveluina mainittiin kyselyssä esimerkiksi erilaisten sähköisten palveluiden ideointi ja toteutus, etämittausjärjestelmien toteutus, maa- ja metsätalouden laitteiden ja apuvälineiden suunnittelu sekä erilaiset mobiilisovellukset. Erityisinä uusina ekosysteemipalveluyrityksille suunnattuina tuotteina tai palveluina kyselyvastauksissa mainitut seikat on esitetty taulukossa 6. Esimerkiksi sähköinen markkinointi on ehdoton osa nykypäivän yrityksen toimintaa ja sen pitäisikin olla osa yrittäjän perustaitoja, mikäli kyseistä palvelua ei ole ostettu yrityksen ulkopuolelta. Suurin osa asiakkaista hakee tietoa verkosta ennen ostopäätöksen tekoa ja asiakkaan vertailulistalle pääsevät ainoastaan ne tuotteet/ palvelut, jotka ovat helposti verkosta löydettävissä ja joita muut ostajat suosittelevat. Sähköistä markkinointia ovat mm. yrityksen kotisivut, hakukonemarkkinointi, markkinointi sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostin tai puhelimen välityksellä tapahtuva suoramarkkinointi. Sähköisellä markkinoinnilla pyritään tavoittamaan ensisijaisesti potentiaalisimmat kohderyhmät sekä ohjaamaan heidät yrityksen tuotteiden/ palveluiden luo. Ennen markkinoinnin aloittamista on siis syytä selvittää, keitä nämä potentiaalisimmat asiakkaat ovat ja mitä/ mistä he verkosta näitä tuotteita/ palveluja etsivät. Se, että asiakkaat saadaan ohjattua yrityksen www-sivuille ei vielä riitä, vaan verkkosivujen ja kaupan käytettävyyden on oltava hyvä, jotta asiakkaan mielenkiinto säilyy ja mahdolliset ostotoiminnot sujuvat helposti. Nykyisin on tärkeää huomioida sivujen ja erilaisten sähköisten palveluiden toimivuus myös erilaisissa jatkuvasti yleistyvissä mobiililaitteissa. Langattoman teknologian rooli on kasvussa myös esimerkiksi erilaisten etämittausmahdollisuuksien myötä, jossa reaaliaikainen tieto on asiakkaan saatavilla internet- tai mobiiliverkkopohjaisen monitorointijärjestelmän kautta. Etämittauksissa tiedonkeruuyksiköt lähettävät keräämänsä tiedot automaattisesti tiedonkeruupalvelimelle, josta ne kerätään yhteen tietokantaan. Tietokannasta löytyviä tuloksia on mahdollista tarkastella internetin välityksellä erilaisilla päätelaitteilla (älypuhelimet, tabletit, tietokoneet) ja selaimen kautta on mahdollista järjestää myös laitteiden ja prosessien ohjaus. Vaihtoehtoisesti tulokset ovat siirrettävissä automaattisesti yrityksen muihin tietojärjestelmiin tai analysointityökaluihin. Olennaista erilaisten uusien sovellusten toiminnassa onkin usein niiden integroitavuus asiakkaalla jo käytössä oleviin tieto- tai ohjausjärjestelmiin. Toimiva ICT mahdollistaa yrityksen keskittymisen omaan ydinosaamiseensa. ICT-yritykset tarjoavat laitteistojen sekä perus-it-tuen lisäksi mahdollisuuksia erilaisten toimintaa tehostavien ohjelmistojen ostamiseen tai vuokraukseen. ICTyritysten tarjonnassa on mm. moduulimuotoisia toiminnanohjausjärjestelmiä, joista asiakkaan on mahdollista valita ainoastaan omaan toimintaansa soveltuvat osaset. Esimerkiksi asiakkuuksien hallinta on nousemassa yhä keskeisempään rooliin menestyvien yritysten liiketoiminnassa. Nykyisin suuntaus on kohti virtuaalipalveluja, eikä kertasijoituksena kalliimpien ohjelmistolisenssien tai laitteiden hankinta ole enää yrityksille välttämätöntä. 14
TAULUKKO 6. ICT-yritysten näkemyksiä siitä, mitä uusia tuotteita ja palveluja olisi mahdollista suunnata erityisesti ekosysteemipalveluyrityksille (n=19). Yksi yritys mainitsi suunnitelmia olevan, mutta työn jäsentely keskeneräinen. Käytettävyys Laitteistot, tukipalvelut, yritysverkot Markkinointi Mittaukset, automaatio Mobiilijärjestelmät Ohjelmistot ja järjestelmät Sähköiset palvelut Parempi tuotteiden käytettävyys, jotta käyttäjä (asiakas) voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, tuloksellisesti (oikein) sekä miellyttävästi Helppokäyttöiset ja toimivat perusinfrapalvelut (ohjelmistovuokraus, -lisenssit) ICT-palvelut, jotka mahdollistavat asiakkaan keskittymisen omaan liiketoimintaansa. Toiminta perustuu asiakkaan liiketoiminnan tuntemiseen ja sitä kautta lisäarvon tuottamiseen. Liiketoiminnassa suositellaan työtä tehostavia näyttöjä ja laitteistoja. Päätelaitteet (PDAt, tabletit, ajoneuvotrukkipäätteet, mobiilitulostimet) sekä niihin liittyvät hallinta- ja huoltopalvelut liikkuvaan työhön kuten metsänhoidon, kunnossapidon ja logistiikan tarpeisiin. Päätelaitteiden etähallintapalvelu; laitteiden ennakoivat huoltopalvelut, joilla useat ongelmatilanteet ja käyttökatkokset voidaan ennakoivasti ehkäistä; laitteiden elinkaari- ja huoltopalvelut, jotka takaavat laitteiden korkean käytettävyyden ja minimoivat huollossa menetettävää aikaa. WLAN- ja LAN-verkkojen toimintaa analysoivat mittaukset ja suunnittelu tuotantoon ja varastoihin; verkkojen valvonta ja hallinta. Maa- ja metsätalouteen liittyvien laitteiden ja apuvälineiden suunnittelu ja tuotteistaminen Enemmän mainospaikkoja mm. lähiruokaa tarjoavien yritysten tuotteille M2M sensoriverkon järjestelmien toteutus etämittausten ja olosuhteiden kontrollointiin ja online-datan saamiseksi järjestelmästä toimenpiteitä tai asetusarvojen muutoksia varten. Järjestelmät vietävissä tarvittaessa automaation tasolle. Online mittaus- ja seurantapalvelut liittyen luontomittauksiin ovat toteutuksessa jo nyt esim. pohjavesien seurannassa, turvesoiden vesimittauksissa, ravinteiden kulkeutumisen seurannassa vesistöissä. Internetpohjainen monitorointijärjestelmä. Mittaus-, säätö- sekä logistiikkatekniikkapalveluiden toteutus integroimalla tekniikka asiakkaan järjestelmään. Ratkaisuja mm. ympäristömittauksiin sekä eri tyyppisiin hajautetun prosessin mittauksiin ja säätöön. Langaton teknologia ja sen eri sovellukset. Anturiteknologiat ja niiden sovellukset. Tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmät ja laitteet. Mobiilijärjestelmien asennuspalvelut, tuotteistaminen, konseptointi Räätälöitävä mobiilitiedonkeruupalvelu, jossa mobiilipäätteellä kysytään ne tiedot, joita asiakas tarvitsee. Tietoon yhdistetään automaattisesti paikkatieto ja mahdolliset kuvat ja videot paikalta. Tieto siirretään reaaliaikaisesti palvelimelle, jossa tiedot esitetään kartalla ja josta sevoidaan siirtää asiakkaan muihin työkaluihin ja järjestelmiin (integrointi). Asiakkaiden liiketoimintaa tehostavat työnohjausratkaisut. Analyysi- ja ympäristömittausalan kenttätietojärjestelmä, turvallisuus- ja vartiointialan ratkaisut, teollisuuden kunnossapitoon ja seurantaan suunniteltu sovellus, kuljetus-/ taksialalle suunniteltu kyydin/ kuljetusten seuranta- ja välitysjärjestelmä. Monista osista muodostuva toiminnanohjausohjelmisto, jota voidaan pienellä sovituksella hyödyntää monilla eri toimialoilla. Muun muassa asiakashallinta (CRM), tilausten hallinta, työsuunnittelu, työajanseuranta, laskutus. Myös mobiilisovellukset. Pienyrityksille suunnitellut varastonhallinta- ja laskutusohjelmistot Yrityksen oma tuotealusta ja teollinen internet. Liiketoiminnan jalostaminen palvelu- ja ratkaisukeskeisemmäksi. Big data, tiedon jalostaminen, etädiagnostiikka. Liiketoimintaa vahvistavien digitaalisten palveluiden hyödyntämisen ideointi ja opastus ja kustannustehokas palvelu niiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi digitaaliset markkinapaikat lopputuotteille, sidosryhmien välisen kommunikaation parantaminen mobiilisovelluksella, hyötysovelluksen julkaiseminen markkinointimielessä. Tiedonvarmistus- ja jakopalvelu, joka tukee kaikkia päätelaitteita (PC, tablet, mobiililaitteet) ja jossa talletettu data on Suomessa. Muu palveluinfra eli laitetilapalvelu, palvelinpalvelu, virtuaalinen konesali, virtuaalipalvelimet, koko infrastruktuuri-palveluna, sovellusalustat, levytila, jatkuvuuspalvelut, varmistuspalvelut, ohjelmistopalvelut. 15
Yleisesti ottaen ICT-yritysten näkemys on, että ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevät yritykset voisivat hyötyä tieto- ja viestintäteknologiasta monin eri tavoin selkeästi nykyistä enemmän (taulukko 7). Vastauksissa korostui erityisesti ICT-osaajien näkemys toiminnan tehostamismahdollisuuksista sekä inhimillisten virheiden vähenemisestä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä (yhteensä 9 mainintaa). ICT-yritykset voisivat tuoda ekosysteemipalveluyrityksiin enemmän järjestelmätason osaamista, sillä totuus on, että nykymaailmassa erilaisten sähköisten järjestelmien hyödyntäminen on voimakkaassa kasvussa. Pienyritysten yhteistyöllä erilaiset tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuudet tulevat kustannustasoltaan helpommin saavutettavaksi esimerkiksi tietylle toimialalle kehitettyjen pilvipalveluna tarjottavien ohjelmistojen tai vaikkapa tietyn alueen tai toimialan yrityksille rakennetun myyntija markkinointiportaalin kautta. Yhteisillä ponnistuksilla on mahdollista saavuttaa enemmän kuin yksin yrittämällä. TAULUKKO 7. ICT-yritysten näkemyksiä ICT:n tuomista eduista ekosysteemipalveluyrityksille (n=17). Ajanmukaiset toimintatavat Laitteistot, tukipalvelut Markkinointi Pilvipalvelut Toiminnan tehostaminen Uudet innovaatiot Nykymaailma toimii yhä enemmän sähköisten online-järjestelmien pohjalta. Pysyttävä mukana kehityksessä, uskottavuus. Laitteisto-osaaminen ja perinteinen tukipalvelu ovat hyviä auttamaan yrityksiä. Tarvittavat palvelut ja laitteistot arvioitava yrityskohtaisesti. Kustannustehokkaat laitteet, suunnittelu ja valmistus. Langaton teknologia sovelluksineen. Platform-ajattelu. Järjestelmätason osaaminen. Aidosti globaalit verkostot. ICT:n tarjoamat ratkaisut markkinoinnin toteuttamiseen. Olennaista olisi saada esimerkiksi lähiruokatuotteita tuottavat yritykset ymmärtämään markkinoinnin merkitys Loppukäyttäjä saa skaalautuvuutta ja esimerkiksi kustannusetuja verrattuna palveluntarjoajamallin lisenssikustannuksiin. Kiinteät kulut ja kertainvestoinnit muutettavissa kuukausikustannuksiksi. Toiminnan ja markkinoinnin tehostaminen Sisäisten prosessien tehostaminen, yrityksen tunnettuuden lisääminen, parempi asiakaspalvelu Työkaluja prosessien seurantaan ja reaaliaikaiseen monitorointiin, mikä mahdollistaa prosessien kontrolloinnin tapahtumakeskeisesti tai erilaisilla mittareilla. Toiminta tehostuu, kun inhimilliset virheet ja/tai aikatauluongelmat vähenevät, kun tieto helposti ja jäsennellysti käytettävissä. Toiminnan tehostuminen, kokonaan uudet palveluyhdistelmät Työn tehostuminen, nopeutuminen, tiedon keruu tulee luotettavammaksi Toiminnan tehostaminen ja kilpailuedun luominen ICT:n avulla. Asiakaspalvelun parantaminen ja virheiden vähentäminen mm. logistiikassa. Toiminnan tehostuminen, rutiinitöiden automatisointi, turhan matkustuksen välttäminen, prosessin tilan parempi ymmärrys Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen (työntekijät, laitteet, toimintamallit), parempi asiakaspalvelu: laskutusperusteisen työn ja tulosten raportoinnin paraneminen Tiedonsiirron ja siihen liittyvien tuotteiden ulkoistaminen mahdollistaa ekosysteemipalveluyrityksen keskittymisen omaan ydinosaamiseensa Tuotekehitys, jatkojalostus, koulutus, markkinointi, loppukäyttö Älykkäiden laitteiden kehittäminen, uusien materiaalien hyödyntäminen ICT-yrityksen menestyminen edellyttää laitteistojen lisäksi asiantuntijaliiketoimintaa. Palveluinnovaatioita syntyy yhdistämällä osaamista yli organisaatiorajojen. 16
Tulevaisuudessa ICT-palveluilla nähdään edelleen kasvavia mahdollisuuksia muun muassa markkinoinnin saralla sekä erilaisten sähköisten palveluiden kehittämisessä (taulukko 8). Langattoman laajakaistan laajeneminen saattaa internetin vaikutuksen piiriin paljon uusia ihmisiä sekä maaseutualueilla toimivia yrityksiä, ja mobiilisovellusten myötä tavoitettavissa ovat nykyisin myös ne potentiaaliset asiakkaat, joilla tietokoneen käyttötaidot ovat rajalliset. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen mahdollistaa entistä tehokkaamman työnohjauksen esimerkiksi etämittausten perusteella suoritettavan toiminnanohjauksen kautta. Pienyrityksillä ICT:n hyödyntämismahdollisuuksia parantavat erilaiset pilvipalvelut, vaikkakin pienten ICT-yritysten kannalta toiminnan haasteena ovat ovat alan suuret yritykset, jotka laskevat kyseisten palveluiden hintatasoa. Paikallisuus voi kuitenkin olla pienten ICT-yritysten valtti, jonka avulla on mahdollista saada jalansijaa asiakkaiden keskuudessa. Pilvipalveluiden avulla käyttäjille voidaan tarjota aiempaa enemmän joustavuutta tarvittavan laskentatehon suhteen. Esimerkiksi tietyn palvelun käytön lisääntyessä lisäkapasiteetin osoittaminen pilvipalveluna on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin siinä tapauksessa, että yrityksen olisi asennettava uusi fyysinen kone datakeskukseensa. Pilvipalveluiden etuja käyttäjänäkökulmasta on tietysti paikasta riippumaton käyttö, mutta erityisesti myös seikka, että ohjelmistojen tai palvelinten osto ei ole enää välttämätöntä, mikä tuo kustannussäästöjä sekä laitteiston hankintakustannuksissa, IT-tuen tarpeessa sekä tilakustannuksissa. Selvitysten mukaan 80 % pilvipalveluja käyttävistä yrityksistä on säästänyt tietotekniikkakustannuksissa 10-20 %, viidennes jopa yli 30 %. Pilvipalvelut ovat myös yleisesti ottaen paras tapa parantaa tietotekniikan käytön hiilitehokkuutta, sillä ICT-alan nopea kasvu tekee siitä yhden nopeimmin kasvavista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Suuret pilvipalveluihin liittyvät investoinnit on mahdollista toteuttaa matalaenegiapalvelimien sekä ympäristöä vähemmän kuormittavien energianlähteiden avulla. (Euroopan komissio 2012, hakupäivä 17.4.2014.) Uusia näkymiä ekosysteemipalveluyrityksillekin tuovat lähivuosina esineiden internet, teollinen internet sekä 3D-internet. Esineiden internetin povataan muuttavan ihmisten elämää suhteellisen vauhdikkaasti, kun miljardit laitteet ja sensorit alkavat keskustella keskenään verkossa. Esineiden internetin kehittymistä vauhdittavat muun muassa sensoreiden hintojen lasku, automaation kehittyminen sekä verkkokustannusten putoaminen. Asioiden hoitaminen helpottuu älykkäiden laitteiden myötä ja esimerkiksi erilaiset etävalvonnan keinot tulevat mahdollisiksi. Tulevaisuuden näkymissä häämöttävät muun muassa itse huoltonsa tilaamisesta huolehtiva älyauto, joka varaa ajan omistajan kalenterin mukaan sekä termostaatit ja valaisimet, jotka oppivat talon omistajan päivittäisiin rutiineihin. Kotieläinten etävalvonnassa lemmikin päälle puettavat varusteet puolestaan voivat viestiä omistajalle eläimen aktiivisuudesta, kun taas tyhjenevän lääkepurkin kautta lääkärin on mahdollista monitoroida potilaansa lääkkeiden käyttöä. (mm. Entrepreneur 2014, hakupäivä 17.4.2014; Pervilä 2014, hakupäivä 17.4.2014.) Yrityksen digitalisaatio ei nykyisin tarkoita vain verkkokauppaa tai erilaisia monitorointipalveluja, vaan kykyä hyödyntää uutta teknologiaa kuten sensori-, pilvi-, mobiili- tai analytiikkateknologiaa yrityksen eri toiminnoissa. Esimerkiksi asiakkuuksienhallinnassa toiminnan keskiössä ovat nykyisin mobiiliteknologia, sosiaalisen median hyödyntäminen, analytiikka sekä verkkokaupan palvelut. Liiketoiminnan on vastattava yhä paremmin markkinoiden asettamiin haasteisiin ja yrityksillä ei ole varaa jättää asiakkaiden mielipiteitä huomioimatta sosiaalisessa mediassa. Mobiililaitteet levittävät asiakkaiden kommentteja yhä helpommin, mikä asettaa suuria haasteita asiakkuudenhallinnalle. Big datan sekä 17
analytiikan ympärille kehitetään koko ajan uusia työkaluja myös asiakkuuksienhallinnan tarpeisiin. (Pervilä 2014, hakupäivä 17.4.2014.) Digitalisaation myötä globaali verkottuminen on nykyisin mahdollista kaikilla toimialoilla. Teollinen internet avaa yrityksille uusia markkinoita ja asiantuntijat kehottavatkin myös pk-yrityksiä huomioimaan koneiden ja tuotannon verkottumisen. Teollisella internetillä tarkoitetaan älykkäiden laitteiden ja analytiikan sekä ihmisten tekemän työn tehokasta yhdistämistä teollisissa sekä palveluprosesseissa. Teollinen internet muuttaa koneiden toimintatapoja sekä tiedonvälitystä ja tehtävien hoitoa. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että koneet ja järjestelmät korjaavat itse itseään tai älykäs data ilmestyy sinne, missä työntekijä sitä tarvitsee. (Öhrnberg 2014, hakupäivä 17.4.2014.) 3D-elokuvista tuttu kolmiulotteisuus on oletettavasti jo lähivuosina tulossa myös internetiin. 3D-internet on kolmiulotteinen virtuaalinen käyttöliittymä, joka yhdistää fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden ja mahdollistaa lähes aidon tilojen aistimisen. 3D-teknologian etuja ovat monitasoinen etäkommunikaatio sekä käyttäjälle uudenlaiset elämykset ja aitoa jäljittelevät kokemukset. 3D-teknologian avulla on esimerkiksi mahdollista mallintaa virtuaalisesti todellisia tai kuvitteellisia tiloja, mikä mahdollistaa vaikkapa aiempaa kiinnostavamman opetuksen, vetävämmät pelit ja animaatiot tai todenmukaisemman tilasuunnittelun. (mm. BusinessOulu, hakupäivä 17.4.2014; Kervinen 2014, hakupäivä 17.4.2014.) TAULUKKO 8. ICT-yritysten näkemyksiä alan palveluiden kysynnästä tulevaisuudessa (n=12). 3D-internet ICT-infran ulkoistaminen IoT (Internet of Things) Langaton laajakaista Markkinointi Mittaukset, automaatio Sähköiset palvelut Kolmiulotteinen internet Perinteiset ICT-tukipalvelut ja uudet pilvipalvelun muodot Pilvipalvelut yleensäkin, laitteiden ja ohjelmistojen omistaminen on väistyvä trendi Tietoverkko-osaaminen, hallinnointi. Päätelaitteiden hallintapalvelut auttavat yrityksiä hallitsemaan ja käyttämään tehokkaammin laitteitaan ja mahdollistavat keskittymisen omaan osaamisalueeseen. ICT-infran ulkoistaminen esim. kuukausiveloitteiseksi palveluksi. Esineiden internet Teollinen internet Ylipäänsä internet, eritoten sosiaalisen median hyödyntäminen Sensoriverkon järjestelmät, joilla voidaan toteuttaa etämittauksia ja olosuhteiden kontrollointia ja saada järjestelmästä online-dataa asetusarvojen muutoksia tai toimenpiteitä varten. Järjestelmät vietävissä automaation tasolle: prosessien reaaliaikainen monitorointi sekä niiden kontrollointi joko tapahtumakeskeisesti tai erilaisilla mittareilla. Kentällä tapahtuvan työn ohjaus, saadun tiedon käsittely ja toimittaminen yritysten asiakkaille. Anturimittauspisteisiin sijoitetut tiedonkeruu- ja lähetyslaitteet helpottavat laajalla maantieteellisellä alueella tapahtuvien työsuoritteiden suorittamista. Reaaliaikainen sähköinen tiedonkulku aina loppuasiakkaalle saakka. Reaaliaikaiset sähköiset palvelut internetin välityksellä lisääntyvät jatkuvasti. Internetin tuomat mahdollisuudet kehittyvät nopeasti. Esimerkiksi langattomat verkot tuovat koko ajan lisää ihmisiä internetin piiriin. Mobiilisovellusten ja modernien web-palvelujen kehittäminen asiakasrajapintaan Erityisesti älypuhelinsovellukset ja tablet-laitteisiin suunnitellut sovellukset tuovat ICTsovellukset uusille käyttäjäryhmille, joilla ei varsinaista tietokoneen käyttöosaamista. 18
3 ICT-YRITYSTEN NÄKEMYKSIÄ YHTEISTYÖN EDELLYTYKSISTÄ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA Kyselyyn vastanneet ICT-yritykset toivovat ekosysteemipalveluyritysten kanssa avointa yhteistyötä sekä aivan konkreettisia asiakasprojekteja esimerkiksi ohjelmistokehitykseen liittyen (taulukko 9). Monilta osin ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-alan yritysten tietämys toistensa toiminnasta ja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista ei vielä ole riittävällä tasolla. Tieto- ja viestintätekniikan osaajien on tiedettävä asiakasyrityksensä tai asiakkaansa toimialan mahdolliset pullonkaulat, jotta asian ratkaisemista voidaan ICT:n avulla viedä eteenpäin. Ekosysteemipalveluyrityksiltä puolestaan kaivataan nykyistä enemmän rohkeutta lähteä selvittämään mahdollisia toteutusvaihtoehtoja, jotka sopivat myös pienemmille resursseille sekä hyödyntämään liiketoiminnassaan erilaisia ICTsovelluksia. Esimerkiksi useiden keskenään samalla toimialalla toimivien yritysten ja ICT-alan toimijan yhteistyöllä on mahdollista kehittää kustannustehokkaasti kaikkia ko. toimialan yrityksiä hyödyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja. TAULUKKO 9. ICT-yritysten toiveita yhteistyöstä ekosysteemipalveluyritysten kanssa (n=17) Konkreettiset projektit Rohkeus, avoin yhteistyö Tarpeiden tunnistaminen Muuta Konkreettisia asiakasprojekteja liittyen käyttöliittymiin ja niiden kehittämiseen. Asiakaskohtaisia ohjelmistoprojekteja. Olemme valmiit kehittämään ja soveltamaan ohjelmistojamme alan yritysten käyttöön. Yhteistyössä useat saman toimialan yritykset voivat yhdessä muodostaa ryhmän, joiden kanssa rakennetaan toimialalle toimivat ratkaisut. Haluaisimme olla kiinteä osa/ toimittaja esimerkiksi fyysisten tuotteiden kehityksessä, eritoten mekaanisissa osissa. Haemme asiakkaita mm. ympäristömittausalan ja puuteollisuuden alan yrityksistä. Ulkomaan vientimarkkinoilla markkinointiapuja esim. messuosallistumisten kautta. Sellaista yhteistyötä, joka johtaa jollakin aikavälillä tuottavaan liiketoimintaan. Päätöksentekoa; rohkeutta lähteä mainostamaan palvelujaan, vaikka resurssit ovat pienet. Pitkäaikaista, läheistä ja avointa. Rohkeutta hyödyntää ohjelmistoratkaisuja. Avointa ideointia yhdessä. Jos löytyy hyviä ja vielä parempia yhteistyömalleja, niin pistetään toimeksi. Tarpeet tunnettava ensin. Yhteistyö olisi sellaista, missä tutustuttaisiin yritysten toimintaan, joten sieltä voisi löytää kohtia, mihin meiltä voisi olla apuja. Myös projekteja voisi tehdä yhdessä, esim. me toimitamme laitteiston ja yhteistyöyritys toimittaa ohjelmiston. Keskustelua eri alueiden toimijoiden kanssa, jotta ymmärrämme, millaisia pullonkauloja prosesseissa on. Tarvekartoitus vaatimusmäärittelyt protojen suunnittelu ja sovittaminen elävään elämään. Verkostoituminen kokonaisuuden konseptisuunnittelun osalta. Jostain aloitettava, esim. seminaarit, joissa tavattaisiin ja esiteltäisiin tarpeita ja toisaalta tarjoajien ratkaisuja. Ennakkoluulotonta yhteistyötä, jossa pääsemme kertomaan ICT:n mahdollisuuksista parantaa ja tehostaa yritysten toimintaa. Osaamispohjan ja sisäisen rakenteen uudistaminen ovat palvelu-ratkaisuliiketoiminnan edelläkävijäksi kehittymisessä välttämätöntä. Seuraavat askeleet palvelu-ratkaisuliiketoiminnan tiellä voivat olla jollain muulla tavalla hankittua kuin orgaanisesti uudistumalla. Kehitystä olisi mahdollista nopeuttaa merkittävästi esimerkiksi yrityskaupoilla. 19
Monissa tapauksissa ICT-yritykset kokevat omaavansa riittävän tietotaidon myös ekosysteemipalveluyrityksille tarjottavien tuotteiden/ palveluiden suhteen, vaikkakin vielä useammat kyselyyn vastanneet yritykset näkivät tärkeäksi perehtyä ainakin jossain määrin asiakasyrityksen toimialan eri prosesseihin (taulukko 10). Lähes jokaisella yrityksellä pääasialliset ICT-tarpeet vastaavat suurelta osin toisiaan, mutta yrityskohtaisia pieniä eroja kuitenkin aina löytyy, minkä mukaisesti tuotteita ja palveluita on mahdollista asiakaskohtaisesti modifioida. ICT-yritykset tarvitsisivat nykyistä paremmin tietoa ekosysteemipalveluyritysten mahdollisista olemassa olevista tai tulevista projektitarpeista sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja ohjelmistokehitykseen varatuista resursseista. Useimmissa tapauksissa pienyritysten kohdalla saman toimialan yritysten yhteistyöllä olisi mahdollista päästä kustannuksiltaan kohtuullisiin ratkaisuihin kaikkien osapuolten kannalta. TAULUKKO 10. ICT-yritysten näkemyksiä tarvittavasta tietotaidosta tuotteita ja palveluita ekosysteemipalveluyrityksille suunnattaessa (n=13) Nykyinen tietotaito riittävä Ekosysteemipalveluyrityksen toimialan tunteminen ICT:n kehittämiseen varatut taloudelliset resurssit Markkinointi Tarpeiden ja yritysten tunteminen Nykyinen tietotaito riittää (Tarvittavasta tietotaidosta kysyttäessä kaksi yritystä vastasi ) Alan erikoisosaamisen ja tiedon lisääminen. Tietotaidon on oltava sellaista, että meillä on täysi ymmärrys asiakkaidemme liiketoiminnasta ja sen tarpeista. Lähes jokaisella yrityksellä on yhteiset päätarpeet, mutta myös omat erityiset tarpeensa toimittamiemme järjestelmien suhteen. Ekosysteemipalveluyritysten tulisi kertoa omasta toiminnastaan ja siinä esiintyvistä prosesseista. Jos siinä suhteessa löytyisi korjattavaa tai parannettavaa, niin silloin ICT-yritys voisi koittaa ratkaista ongelman. Ohjelmistojen ja palveluiden hyöty toimialan yrityksille on parhaimmillaan, kun voimme perehtyä toimialan prosesseihin ja toimintoihin useiden saman toimialan yritysten kautta. Mitä paremmin tunneme toimialan, sitä paremmat ratkaisut ja suurempi hyöty voidaan saavuttaa. Yrityksen toiminnan kuvausta ja tutustumista yritykseen. Meidän tarjontaa voidaan myös muokata halutun mukaiseksi, joten tarpeet pitää olla ensin tiedossa. Tietoa loppukäyttäjäyritysten tarpeista, erityisesti tarpeista, jotka koskettavat ja ovat yhteneväisiä useille yrityksille. Selkeästi pienyritykset ja koulutuslaitokset, puhumattakaan julkishallinnosta sekä rahoittajista: polut eivät kohtaa. Isolle muutokselle olisi sijaa. Tietoa yritysten taloudellisista resursseista toteuttaa ohjelmistokehitystä sekä digitaalisten palveluiden tietämyksestä (esim. termit jne.) Myyntivoimaa lisää. Jokin avoin kauppapaikka, jossa olisi selkeästi nähtävissä kyseisten yritysten tulevat projektitarpeet eli että niihin voisi helposti tarjota ja tarjouspyynnöt eivät menisi ohi sen takia, että asiakasyritys ei tiedä kysyä tarjousta meiltä. Pilottihankkeita kohdeasiakkaiden kanssa. Palveluratkaisujen hyödyntäminen, tarjoaminen on haasteellinen prosessi, joka vaatii paljon sekä yritykseltä itseltään että sen asiakkailta. Ei riitä, että tuotteita ja prosesseja viilataan muutosta tarvitaan myös ennen kaikkea asenteisiin, yrityskulttuuriin, osaamiseen ja tämän kaiken johtamiseen. 20