OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA

Samankaltaiset tiedostot
OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Esko Hanninen/EG SIIKAMN E~KEISEN KERROSINTRUUSION SULFIDI- PGE-MINERALISAATION MALMIMINERALOGIASTA

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

' Geoanalytical Laboratory

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa

OUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75

RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto

OUTOKUMPU OY MALMINETSINfÄ

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

OUTOKUMPU OY 10k MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX

OUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

,a~ Veikko Palosaari Laboratoriopaallikka GTK t 2011 \ALLENNI=TTU KONTTIJARVEN SULFIDI-PGE-MINERALISAATION ITAOSAN MALMIMINERALOGIASTA

summa jaa alhaiseksi, koska siitä puuttuvat

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

RAPORTTI. (havainto n:o 236-HNJ-77), Lohjan mlk, miss3 kartoitulcsessa

1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

- - ~UTOKL'%?U F~NNM!N~ gy MALMINETSINTA. NIVALAN MAKOLAN YMPÄRISTÖN KAIRAUKSET 1993 Sijainti 1: TUTKIMUSRAPORTTI 030/ /JAK/1996

OUTOKUMPU OY. Yhtenäisiä sarvivalkegabroalueita tavataan Hyvelan eteläpuolella seka Hyvelasta pohjoiseen Söörmarkussa.

YHTEENVETO V PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARÄNKÄVAARAN Mittakaava 1:

I l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.

Ooutokumpu finnmines. RAPORTTI lAAW96 Aulis KinnunenIKET OKMEIarkisto, AAK. Karttalehti Sijainti 1 :

OUTOKUM PU MALMINETSINTÄ

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö

Lapin Malmi. KILVENJARVEN CU-~d-~t-AU-ESIINTYMÄN RAPORTTI 035/3613/EK/87. Jakelu GEOLOGINEN IN SITU MALMIARVIO II1. Rovaniemi mlk, Kilvenjarvi

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

PYHÄSALMEN HUONOLAATUISTEN SINKKIRIKASTEIDEN EPÄPUHTAUKSISTA

E Hänninen/PAL (23) MALMIMINERALOGlAA RlKASTAJILLE. Sisällysluettelo

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte

.. ; Lapin rvlalmi. . kts. liiteluettelo. i l/ ~--- 1 / -:,..;...,?)./. ~ -':.; '';. / '. - \

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

PUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KEIVITSA 11-12, KAIV.REK. No.3963/1 JA 3963/2, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

. desta. Rykyisin on alueella saatavissa seka peruskartta, etta aeromagneettinen kartta mittak. 1: (lehti ).

M 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

EPATAVALLINEN MALMIMINERAALISEURUE TROILIITTI-PENTLANDIITTI-

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE

BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA

Määräys STUK SY/1/ (34)

Reikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli

Lapin Malmi. Mittakaava 1:

t x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Kauppa- ja teollisuusministeriö Malminetsiritä/Vammäla

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE

Ooufokumpu. ~ - ~~I Veikko Palosaari Laboratoriopäällikkö. RAPORTTI 074/Markenlampi Ni-cu-lohkare /PPL/1990. P. Lamberg.

pkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.

Tarkempien maaritysten tekemiseksi on t'eetetty 5 kpl ohuthieita ( ks. nayteluettelo ). Paakivilajimuodostumassa ( TR-GRDR ) tavataan yleisesti

M 06/3343/-78-80/1_/_10

TALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti

Kairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m

L Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

Q 0 OUTOKUMPU K MALMINETSINTÄ

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

Transkriptio:

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA ~ilaaja Tekijä Lapin. Malmi Esko Hanninen O U T O K U M P U Oy Aulis RCikli. Geologisen laboratorion ' päällikkö

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA;. - -. SUHANGON XMAKSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE- ANOMAALISEN SULFIDIMINEHALISAATION MALMIMINERALOGIASTA. Johdanto Suhangon emäksisen kerrosintruusion Yliportimon lievästi PGE-anomaalinen sulfidimineralisaatio sijaitsee intruusion pohjaan rajoittuvassa reunavyöhykkeessa ulottuen osittain myös pohjan puolelle. Kairanreiästä YP-4 valittujen tyyppinäytteiden perusteella pyritään seuraavassa kuvaamaan muodostuman malmimineralogiaa. Reunavyöhykkeen strat igraf ia on intruusioj aksolle tyypillinen: kattona kerrossarjaan rajoittuva. metaperidotiitti, tämän alapuolella metapyrokseniitti, metagabro, alaosastaan sekoittunut kvartsidioriittiin ja alimpana mineralisoituneena vyöhykkeena kvartsidioriitti. Mineralisaatiotyypit Mineralisaatiotyypit on isantakiven ja sulfidien esiintymistavan perusteella jaoteltavissa ylhäältä alaspäin lukien seuraavasti. 1 Heikohko magneettikiisu-kuparikiisu-pentlandiittipirote metaperidotiitissa YP-4/30. 20 Sulfideja on pari pr'osenttia hienona pirotteena, paäsulfideina magneettikiisu, kuparikiisu ja pentlan-.diitti, aksessoreina sinkkivalke ja mackinawiitti. Alkuperäistä pisaramaisuutta on hieman vielä havaittavissa, joskin silikaattien uudelleenkiteytyminen on tata pirstonut. Pentlandiitti esiintyy omamuotoisina kiteinä magneettikiisun yhteydessä, kun taas kuparikiisu on tyypillisesti anhedraalisina osueina. Sinkki-.. valke ja ma.ckinawiitti ovat pieninä sulkeumina kuparikiisussa.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 2 Keskirakeinen-hieno magneettikiisu-kuparikiisupentlandiittipirote metapyrokseniitissa Pirote on magneettikiisuvaltaista, intensiivisesti pirstoutunutta, jolloin hienon aineksen määrä on suhteellisen suuri, joskin myös karkeampia sulfidirakeita esiintyy. Pirstoutuneet sulfidit ovat pakkautuneet amfibolineu- ' lasten välitiloihin. Amfibolin metamorfinen kiteytyminen lienee pirstonut alkuperäisen karkeamman pirotteen. Mahdollisesti myös sulfidit ovat tässä yhteydessä uudelleenkiteytyneet. Pentlandiitti esiintyy magneettikiisussa euhedraalisina kiteina ja liekkimaisinä suotautumina. Aksessoreina tavataan sinkkivalkettä, mackinawiittia, argentopentlandiittia (hyvin pieniä sulkeumia k~~arikiisussa). Aineiston ainoana PGEM-havaintona on magneettikiisussa tavattu hollingworthiitti?-braggiitti?-pd-bi-telluridi? -yhteenkasvettumarae, kooltaan n. 5 um. 3 Kuparikiisupirote metapyrokseniitissa Systeemille luonteenomainen Pe-köyhä seurue on tavattavissa myös Yliportimossa tyypillisesti metapyrokseniitissa esiintyvana. Borniittia ja milleriittia ei ko. naytteessä tavattu, jossakin lähistöllä lienee niidenkin esiintyminen mahdollista. Lähes monosulfidinen kuparikiisupirote on keskirakeista (keskim. muutama mm). Aksessoreina ovat sinkkivälke, pentlandiitti, mackinawiitti ja poikkeuksellisen runsaana esiintyvä irgentopentlandiitti (sulkeumina kuparikiisussa).. ~orkeahko Ni-pitoisuus (0.112 $) lienee pää- asiallisdti peräisin silikaateista.

I 0 OUTOKUMPU' OY 0 K MALMINETSINTX 4 Magneettikiisu-kuparikiisu-pentlandiittipire metagabrossa hagneettikiisuvaltaisen pirotteen raekoko vaihtelee hienosta suhteellisen karkeaan. Sulfidien määrä ja raekoko suurenee alaspäin mentäessä. Magneettikiisu on monokliinista. Pentlandiitti esiintyy sekä omamuotoisina kiteina että suotautumina magneettikiisussa, kuparikiisu taas anhedraalisina rakeina muiden sulfidien yhteydessä. Paikoitelleen on pentlandiitti lohkorakojaan pitkin hieman violariittiutunutta. Aksessoreina tavataan sinkkivälke, lyijyhohde ja sekundäärinen pyriitti. 5 dmagneettikiisuvaltainen breksiamalmi metagabrossa ja kvartsidioriitissa Mineralisoituneen vyöhykkeen alaosassa hieman metagabron puolella mutta pääasiassa kvartsidioriitissa esiintyy sulfidirikas, rakenteeltaan breksiamainen PGE-köyha mineralisaatio. Dominoiva sulfidi on monokliininen magneettikiisu, jonka kiteiden välitikoissa esiintyy interstitiaalisia pentlandiittinauhastoja. Kuparikiisua on suhteellisen vähän. Aksessoreja ovat violariitti, pyriitti, sinkkivälke ja argentopentlandiitti. Päätelmiä Suhangon intruusion reunavyöhykkeen stratigrafia on Yliportimon kohdalla jakson intruusiolle tyypillinen. Sen sijaan malmimineralisaation luonne on jossakin mäarin erilainen kuin muun muassa läheisellä Konttijärvellä. PGE-konsentraatiot ovat selvästi alhaisem-

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA pia, kun taas reunavyöhykkeen alaosan sulfidipitoisuudet ovat huomattavan korkeat verrattuna läheisiin intruusioihin. Sulfidimineralisaatio on yleensä magneettikiisuvaltainen. Vain paikoitellen tavataan kuparikiisurikkaita osueita, joihin muipen intruusioiden reunavyöhykkeiden PGE-rikkaimmat osat yleisimmin liittyvät. Yliportimon kuparirikas, Fe-köyhä sulfidiseurue esiintyy metapyrokseniittikerroksessa, kuten useissa muissakin lähistön intruusioissa. EiY&pgpgp\ -- Esko Hanninen LIITTEET JAKELU Hiekortit Lapin ~almi/~ Lahtinen, Arkisto OKME/E Hänninen, Arkisto

Kivilaji t Malmityy P P ~ MP RD Hieno, heikko pirote sulfidisauruet FEK, CUK, NIP ZNS, EIAC Okuidueurue: FEI e Hiokuvausr Sulfideja pari prosenttia hienona pirotteena. Alkuperäistä pisaramaisuutta hieman havaittavzssa, jonka silikaattien uudelleenkiteytyminen pirs- tonut. NIP omanmuotöisina kiteinä FEK:n yhteydessä.... CUK:ssa pieniä ZNS- ja EIAC-sulkeurnia. Analyysit:..- AAS XRF Sulf idipit. Sulfidifaasin koost, NIP FEK SK OOR MIL A9 pprn Co0

Kivilaji t t-ialmit yy ppi: PIPYR.. '. Hieno, heikko pirote Hiokuvaust Pirstoutunut pirote, sulfideja pari prosenttia. - - CUK : ssa ZNS, MAC ja AGP satunnaisina sulkeumina.... RAS XRF Pb 0.0012 f eo., S 1-18 MnO M9O A g ppm CaO Au 0.12 NaZO.. Pd 1.61. y. *o Ph.. P t Sulf idipit. Sulf idif aasin koosk, CU K % cu k NIP F EK SK BOR MIL Zn N i Co. Pb s 7.. i F o A u Pd Rh Pt ALI Pi"" tlikroanalysoi tavat t

Hicnuniero:.. S 970 Anaiyysinunero: 2826476 (33r34-34..34) Kivilajit.,,alnikyvppil Culfidioourue r Okuid Wourue: MPYR Keskirakeinen-hieno pirote, hienoa ainesta runsaasti FEK, NIP, CUK ZNS, AGP FEI yhteensä 5um FEK:ssa : -. Hiokuvaucit Suhteellisen runsas FEK-valtainen pirote, jossa - e joitakin karkearnpia läiskiä. Suuri osa sulfideista "pakkautunut" amfibolineulasten valeihin hienoksi pirotteeksi..arnfibolin kiteytyminen (metamorfoosi) lienee pirstonut alkuperäisen karkeamman pirotteen Sulfidien uudelleenkiteytyminen?.... NIP FEK:ssa elhedraalisina kiteinä ja liekkimaisina suotautumina. Satunnaisesti ZNS ja AGP CUK:ssa. Analyysit:.... AAS XRF Sulf idipit. Sul f id if aasin koost. Cu P.213i; % Si02 % CUK - ' % Zn 0.0056 ~ i q.., ~ 14 I P Zn ~i 0.275. N i *l2o3 FEK co 0.0165 Cr20g. SK Co pb 0.0016 FeO BOR Pb 1 s.' 1.02 MnO MIL - s M 90 Ag ppm CnO Au 0.08 N a20 Pd 1.02 K 20 Bh P t Mi kronnalycoitavott Cu 16.. 1 F e

KivilaJi t Ilalmit yyppl: Sulfidisourue: Okuidi$eurue: MPYR Keskirakeinen pirote CUK ZNS, NIP, AGP, MAC FEI Hiokuvaus t Lähes monosulfidinen CUK-pirote, suhteellisen - - karkearakeinen. Satunnaisesti NIP, MAC ja AGPI AGP:a harvinaisen runsaasti. Analyysit*... AAS XRF cu 0.413;: 9( sio2 % 2" 0.0121 TiQ2.. A 9 ppm CaO Sulf idipit. Sulf idif aasin koost CUK % Cu $ NIP FEK SK BOR M IL Zn N i Co Pb l - S \.. f e Au P d Rh Pt A9

Kivilaji t MGB ~almityyppi: Hieno, suhteellisen runsas pirote -. ~ulfidiseurue; FEK, CUK, NIP Oksidseurue: ZNS, PBH PCM-havainnot t Hiokuvaust Hienohko FEK-CUK-NIP-pirote Analyysit:... AAS XRF Sulf idipit. sulf idifaasin koost. Cu. 0.218;:. $ Si02. % CUK % Cu $ Zn 0.0039 Ti02. N IP Zn N i 0.102 Co 0.0091 A1203 F EK. Cr203 SK pb 0.0013 F eo BOR - S 1-30 :lno. MIL - Ag ppm CaO AU 0.04 N a20 pd 0.68 1( 20 Ph P t

Xivila ji t Malmit yjtppi: MGB Karkeahkoja sulfidirakeita, hienompaa pirotetta Sulfidieeuruet FEK, CUK, NIP ZNS Hiokuvaue t Magneettikiisuvaltainen tyyppi. NIP suht. - - karkeina euhedraalisina kiteinä FEK:~ yhteydessä. Myös.runsaasti NIP-suotautumia FEK:ssa. Ainakin karkeampi FEK monokliinista. Analyysit:... AAS X RF Sulf idipit. sul cu.0.166; $ Si02 % CUK % Cu $ Zn 0.0033 T i q,.. NIP Zn N i 0.0916 ~ N i A1203 FEK CO 0.0089 cr2o3. SK CO Pb 0.0008 ~ e o BOR Pb 1 5.. 1.40 MnO MIL, - s.. \ M 90 Fo Ag ppm Co0 Au f i d if aasin koost.

Kivilaji t MGB+KVDR Malmityyppf: ~arkeita sulf idirakeita hienon pirotteen licäksi SulfidioeurueX FEK, CUK, NIP VIO, ZNS, SK2 Hiokuvaust Karkeita FEK-valtaisia laiskiä. FEK monokliinista. --- - NIP lohkorakojaan pitkin hieman violariittiutunutta. Analyysit:... AAS XRF Cu.0.101;; % sio2 $ Zn 0.006 TiQ2. ~i 0.109 Co 0.0207 pb 0.0020 s' 3.95 A1203. Cr203 ' FeO :4 no MgO Ag ppm Co0 Au &O. 02 N a20 Sulf idipi te Sul f i d if aasin koost. BOR M IL Pb 1 - S.. \ Fo Au P?" Pd Rll Pt Ag

Kivilaji t Malmityyppi: MGB Breksiamalmi Sulfidioeurue, FEK, CUK NIP, VIO, SK2, ZNS, AGP OksidrlfSeurue: Hiokuvauaa Hie edustaa CUK-rikasta osuetta FEK-valtaisessa -. --- -- analyysipätkässä (kts. analyysit). Rakenne breksiamainen. FEK monokliinista. N1P:a vähän. Satunnaisesti AGP:a CUK:ssa. Analyysit:... AAS XRF N i 0.154 A1203.. Co 0.0306 Cr203. Pb 0.0032 FeO A9 p[im cao Au 0.04 N 020 Pd 0.32 Ph Pt Y. 2O Sulf idipit. Sulf idifaasin koost. CU K % Cu lk NIP Zn FEK Ni SK Co BOR MIL Pb 1 - S.. \ Fo Au Pd R Ii P t A!J

Kivilaji t Malmityyppi: KVDR+FEKMA Sulfidiseur'uer FEK mon ' NIP OksidiSourue: FEI Karkeasta suht. hienoon vaihtelevaa pirotetta -. CUK, SK Hiokuvaun t Hyvin FEK-valtainen tyyppi. NIP interstitiaali- -- sina nauhoina FEK-kiteiden valeissa ja suht. runsaasti suotautumina. CUK:a vähän. Analyysit t... AAS XRF Sulf idipit. Sulf idif aasin koost. cu.p*o475% sio* % cux % Cu $ Zn 0.0066 T~O*.. NIP Zn ~i 0.217 'l2o3 FEK N i Co 0.0367 Cr~03. SK Co pb 0.0015 F 00 BOR Pb 5. 8.63 M no MIL - S.. l MgO F o 1

Kivilaji t KVDR+FEKMA Malmityyppi: Breksiamalmi.-.. CulPidineurue t FEKmon,.NIP Oksidmourue: FEI.- SK2, CUK, MOH C'. Hiokuvausr Hyvin FEK-valtaisia breksiamaisia osueita. NIP _-... -- interstitiaalisena FEK-kiteiden väleissä ja suotautumina FEK:ssa. CUK:a hyvin vshan. Analyysit: w-., c-- CU.0.0438$ sio2 % CUX % Cu 16... AAS XRF Sulf idipit. Sulf idif aasin koosi. Zn 0.0066 9. NIP Zn N i 0.217 *l2'3 FEK. N i Co 0.0367. Cr203 SK Co Pb 0.0015 FeO BOR L Pb S 8.63 MnO MgO A g ppm CaO Au40.02 N a20 MIL, S.. \. F o