YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 23.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-307-111 No YS 1437 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään kaupungin Ristinummen kaupunginosaan rakennettavan Järvenpään voimalaitoksen maakaasukattiloiden käyttötarkoituksen väliaikaista muuttamista sekä savukaasujen johtamista koskevien ympäristölupamääräysten muuttamista. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Järvenpään voimalaitos Kiinteistörekisteritunnukset: Järvenpää: 186-21-2190-1. Tuusula: 858-415-0003-0118 Toimialatunnus: 35113 IPPC-luokka: 1.1 Liike- ja yhteisötunnus: 0109160-2 Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, 48-01005-8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti sekä 58 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 MAKSU 1 878 A14-111-AT2368 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (13) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 9.7.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1501/30.10.2008, Dnro UUS-2007-Y-605-111. Laitoksen kemikaaliviranomainen on Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa voimalaitosalue on tehokkaan yritystoiminnan (TP) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Tuusulan osayleiskaavassa voimalaitoksen polttoainekenttä sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-6), jolle sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Järvenpään alueen asemakaavamuutos yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tai liikerakennusten korttelialueeksi (ET/KL) on saanut lainvoiman 7.1.2009. Tuusulan kunnan puolelle sijoittuvan polttoainekentän alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ilmanlaatu Voimalaitos rakennetaan Järvenpään eteläisen moottoritieliittymän (Pohjoisväylä) pohjoispuolelle Lahden moottoritien ja Lahdentien (valtatie 140) väliin. Laitoksen polttoainekenttä sijoittuu osittain Tuusulan kunnan puolelle. Julkaisun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan jäkälävauriot olivat Järvenpäässä selvästi koko tutkimusalueen keskimääräistä vaurioastetta pahempia. Havaintoalojen jäkälämuutoksia selittänevät pohjoisessa teollisuuden päästöt ja muualla havaintoalojen s ainnit taajama-alueella ja Lahti-Helsinki -moottoritien läheisyydessä. Keskimäärin jäkäläkasvillisuudessa ei ollut juurikaan eroa vuosina 2000 ja 2004. Neulasten typpipitoisuudet olivat välttävällä ja sopivalla tasolla kuten vuonna 2001. Neulasten rikkipitoisuudet olivat kohonneet, mutta pitoisuudet jäivät alle koko tutkimusalueen keskitason. Raportin Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007 mukaan Järvenpäässä autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Lahti-Helsinki -moottoritien ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Järvenpäässä ei ole
3 (13) ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavaa teollisuutta. Puun pienpoltto voi aiheuttaa paikallisesti korkeita hiukkaspitoisuuksia. Mittausten perusteella Järvenpään ilmanlaatu oli vuonna 2006 enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat melko alhaisia. Pienhiukkasten voimakkaita kaukokulkeumia oli poikkeuksellisen vähän verrattuna edellisiin vuosiin. MUUTOKSET LAITOKSEN TOIMINNASSA Yleiskuvaus toiminnasta Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Laitoksen rakentaminen alkaa luvan hakijan suunnitelmien mukaan vuonna 2009 ja se otetaan käyttöön vuonna 2011. Voimalaitos korvaa suurelta osin Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan nykyistä kaukolämmöntuotantoa. Voimalaitoksen pääkattila on polttoaineteholtaan 96 MW:n leijupetikattila, jonka pääpolttoaineita ovat puu ja turve. Sitä käytetään talvikuukausina täydellä teholla sekä keväisin ja syksyisin kaukolämmön tarpeen mukaan. Vara- ja huippulämmöntuotantoon on kolme 16 MW:n maakaasukattilaa. Maakaasukattiloiden tuotanto ja polttoaineiden käyttö Laitokselle asennettavat kolme maakaasukattilaa ovat voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 1501/30.10.2008) mukaisia, polttoaineteholtaan 16 MW:n vesikattiloita. Voimassa olevan luvan mukaan maakaasukattilat toimivat vara- ja huippukattiloina. Muutoshakemuksen mukaan maakaasukattilat toimisivat väliaikaisesti peruskuormakattiloina ennen kiinteän polttoaineen kattilan rakentamista. Maakaasukattilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2010. Maakaasukattiloiden käyttö- ja tuotantotiedot on esitetty alla olevassa taulukossa ennen kiinteän polttoaineen kattilan käyttöönottoa ja kiinteän polttoaineen kattilan käyttöönoton jälkeen. Esitetyt käyttöaika ja tuotanto ovat korkeimpia mahdollisia vuosiarvoja. Tyypillisenä vuotena maakaasukattiloiden käyttö jää vähäisemmäksi. Maakaasukattilat korvaavat Järvenpään nykyistä kaukolämpötuotantoa ja erityisesti öljykäyttöisiä lämpökeskuksia. Ennen kp-kattilan käyttöönottoa (lupamuutos) Kp-kattilan käyttöönoton jälkeen (voimassa oleva lupa) Polttoaineteho 3 x 16 MW 3 x 16 MW Polttoaine maakaasu maakaasu Käynnistys- ja kevyt polttoöljy kevyt polttoöljy varapolttoaine Lämpöteho 3 x 15 MW 3 x 15 MW Huipunkäyttöaika 3 x 4 700 h/a 3 x 940 h/a Lämmöntuotanto 3 x 70 GWh/a 3 x 14 GWh/a Maakaasun käyttö 3 x 75 GWh/a 3 x 7,5 milj. m 3 (n)/a 3 x 15 GWh/a 3 x 1,5 milj. m 3 (n)/a
4 (13) Savukaasujen johtaminen Maakaasukattiloiden savukaasut on tarkoitus johtaa voimassa olevasta ympäristöluvasta poiketen 50 metriä korkeaan maakaasukattiloiden omaan piippuun, joka jää käyttöön vielä kiinteän polttoainekattilan valmistumisen jälkeen. Kiinteän polttoaineen kattilan piipun korkeus olisi edelleen voimassa olevassa ympäristöluvassa esitetty 70 metriä. Polttoaineiden varastointi ja käsittely Kattilapolttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä varastoidaan korkeintaan 200 m 3 :n säiliössä, johon asennetaan mekaaninen pinnankorkeusmittari ja ylitäytön estin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kiinteän polttoaineen kattilan ja maakaasukattiloiden savukaasut johdetaan kattiloiden yhteiseen 70 metriä korkeaan piippuun. Muutoshakemuksessa on esitetty, että ympäristöluvasta poiketen maakaasukattiloiden savukaasut johdetaan omaan 50 metriä korkeaan piippuun, jossa on kattilakohtaiset hormit. Piipun korkeuden riittävyys on varmennettu leviämismallilaskelmilla. Maakaasukattiloiden savukaasut johdetaan omaan piippuunsa riippumatta kiinteän polttoaineen kattilan rakentamisesta. Kattila K2, K3, K4 Maakaasu Ennen kp-kattilan käyttöönottoa (lupamuutos) Kp-kattilan käyttöönoton jälkeen (voimassa oleva ympäristölupa) Keskimääräiset päästöt ilmaan vuodessa Rikkidioksidi SO 2 Typen oksidit NO X Hiukkaset Fossiilinen hiilidioksidi CO 2FOSS - 73 t/a - 44 400 t/a - 15 t/a - 9 100 t/a Melu ja tärinä Laitoksen melu aiheutuu jatkuvasta käyntiäänestä sekä satunnaisesta lyhytkestoisesta melusta, kuten varoventtiilin toimimisesta tai ulospuhalluksesta. HAKIJAN ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Vaikutus alueen päästöihin Maakaasukattiloiden vuosittainen typenoksidipäästö on muutoshakemuksessa esitetyllä suurimmalla maakaasukattiloiden käytöllä noin 73 t/a ja tyypillisellä käytöllä noin 62 t/a. Kattiloiden käyttö vähentää
5 (13) Vaikutus ilmaan Muut ympäristövaikutukset muuta alueen energiantuotannon tarvetta ja siksi alueen päästöt eivät lisäänny vastaavaa määrää. Uusien kattiloiden hyvä hyötysuhde pienentää kattiloissa poltettavan polttoaineen määrää ja siten myös muodostuvia päästöjä tuotettua energiayksikköä kohden. Maakaasukattilat korvaavat myös nykyisin öljyn käyttöön perustuvaa lämmöntuotantoa, jolloin alueen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt pienenevät. Leviämismallilaskelma on tehty kolmelle maakaasukattilalle (K2 - K4), joiden savukaasut johdetaan 50 metriä korkeaan piippuun. Leviämismallilla saatujen NO x - ja NO 2 -pitoisuuksien korkeimmat arvot alittavat selvästi vastaavat raja- ja ohjearvot. Mallinnetut vuosikeskiarvopitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Ilmatieteenlaitoksen tausta-alueilta mittaamat NO 2 -pitoisuudet, jotka olivat vuosikeskiarvoina esimerkiksi vuonna 2006 noin 0,28 2,3 µg/m 3 (NO 2 :na). Korkeimmat maakaasukattiloiden savukaasujen typpidioksidipitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Typpidioksidipitoisuudet ovat maksimissaan suuruusluokaltaan muutamia prosentteja (1-8 %) ohje- ja raja-arvoista. Kaasukattiloiden päästöjen aiheuttamat vaikutukset ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi, eikä niiden arvioida aiheuttavan terveydelle tai kasvillisuudelle haittaa. Leviämisselvityksen laskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että kaasukattiloille suunniteltu 50 metriä korkea piippu takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet. Maakaasukattiloiden käytöstä ei aiheudu merkittävää melua. Kattilat sijoitetaan rakennuksen sisälle. Kattiloiden käytöstä aiheutuva melu on tasaista käyntimelua, joka johtuu pääosin ilmanotosta ja piippumelusta. Laitokselle ei tule savukaasupuhaltimia. Maakaasukattiloiden käytöstä aiheutuva melu on huomioitu voimassa olevassa lupapäätöksessä ja siinä asetetuissa melumääräyksissä. Maakaasukattilarakennus liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Laitoksella käytetään vähäisiä määriä vesijohtovettä ja myös jätevettä muodostuu vähän. Kattilat kytketään kaukolämpöverkkoon ilman lämmönvaihtimia, jolloin kaukolämpöverkon vesi kiertää kattiloiden kautta. Tässä kytkentäratkaisussa ei tarvita erillistä kattilavettä. Vesijohtovettä käytetään laitoksen huoltoon erilaisissa pesuissa. Jätevettä muodostuu huoltopesuissa. Jäteveden johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Luvan hakija ei ole esittänyt muutoksia voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyyn käyttö- ja päästötarkkailuun maakaasukattiloiden osalta.
6 (13) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla 23.9.2009-22.10.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Viikkouutiset ja Kaupunkilehti Vartti -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Uudenmaan Ympäristökeskukselta, Järvenpään kaupunginhallitukselta sekä Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnalta. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunta esittää 3.11.2009 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Ympäristönsuojeluosasto ei näe ympäristönsuojelullisia esteitä Järvenpään voimalaitoksen maakaasukattiloiden väliaikaisen käyttötarkoituksen muuttamiseen ja savukaasujen johtamiseen liittyvien muutosten suhteen. Voimalaitoksen sijainti on kaavatilanteen ja liikennöinnin kannalta sopiva, eikä laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitse tiivistä asutusta. Savukaasujen leviämismallinnusten perusteella kaasukattiloiden päästöjen aiheuttamat korkeimmat typpidioksidipitoisuudet alittivat voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Maakaasukattiloiden todettiin hakemuksessa korvaavan Järvenpään nykyistä kaukolämmöntuotantoa ja erityisesti öljykäyttöisiä lämpökeskuksia. Maakaasukattiloiden käyttöönotto vähentää muuta energiantuotantotarvetta ja kattiloiden hyvän hyötysuhteen ansiosta alueen rikkidioksidija hiukkaspäästöt pienenevät. Lämmöntuotannon kokonaispäästöjen kannalta tämä on suotuisa kehityssuunta. M.U. ja J.K. vastustavat hanketta 21.10.2009 päivätyssä muistutuksessaan mm. seuraavista syistä: Laitos sijaitsee Järvenpäässä, mutta aiheuttaa haittaa lähinnä Tuusulan kunnan asukkaille. Muistuttajien mielestä voimalaitoksen suunnitteluhanke tulisi aloittaa alusta, mikäli tarkoituksena on muuttaa alkuperäisiä suunnitelmia täysin, kun laitos rakennetaan ensin pienempänä ja laajennetaan myöhemmin. Muistuttajat uskovat lähialueen ympäristön ja elinkelpoisuuden kärsivän tulevaisuudessa.
7 (13) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 11.11.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 1409 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Fortum Power and Heat Oy toteaa 16.11.2009 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: M.U.:n ja J.K.:n jättämään muistutukseen luvan hakija esittää, että uutta laitoskapasiteettia tarvitaan kattamaan sekä Järvenpään että Tuusulan kasvava kaukolämmöntarve. Nyt jo lainvoimainen sijoituspaikkaratkaisu mahdollistaa mm. voimalaitoksen kohtuulliset liitynnät kaukolämpö- ja sähköverkkoihin, maakaasuputkeen, kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä pääteihin. Järvenpään voimalaitoksen ja siihen kuuluvan, nyt esillä olevan maakaasulaitoksen energiantuotanto korvaa muuta tuotantoa ja siten laitoksen käyttöönoton myötä savukaasupäästöjä jää syntymättä muualla. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa ja ottaa käyttöön jo voimassaolevan ympäristöluvan mukaiset maakaasukattilat ennen kuin kiinteän polttoaineen kattila rakennetaan. Suunnitelmat ovat siis tältä osin täsmentyneet ja rakennusten ja laitteiden sijoittelua on tarkennettu. Muutoksen eivät ole merkittäviä muilta osin kuin että maakaasukattilat sijoitetaan omaan rakennukseensa, joka sijaitsee sen verran kaukana pääkattilasta, että savukaasuja ei voida johtaa samaan piippuun ja siten maakaasukattiloille on tarpeen rakentaa oma piippu. Sekä koko voimalaitoksen että maakaasukattiloiden savukaasupäästöjen leviämistä ja niiden aiheuttamia suurimpia ulkoilman pitoisuuksia on arvioitu lupahakemuksen yhteydessä tehdyillä leviämismallinnuksilla. Maakaasun poltossa muodostuu typenoksidipäästöjä mutta ei rikkidioksidi-, hiukkas- tai raskasmetallipäästöjä. Leviämismallinnuksen mukaan 50 m korkea piippu takaa ilmanlaadun kannalta hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet ja kattiloiden vaikutukset ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi. Suurimmillaan maakaasukattiloiden aiheuttamat typenoksidipitoisuudet ovat 1 8 % ohje- tai raja-arvoista eivätkä siten aiheuta haittaa terveydelle tai kasvillisuudelle. Käsillä olevassa muutoshakemuksessa on kysymys aiempaa, jo lainvoimaiseen ja siten toteuttamiskelpoiseen suunnitelmaan verrattuna ainoastaan omasta savukaasupiipusta kaasukattiloille ja kaasukattiloiden suuremmasta käytöstä siihen saakka kunnes koko voimalaitos rakennetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa lähiympäristössä vain suuremman laitoskokonaisuuden toteuttamisen viivästymistä ja siten myös pienempiä päästöjä alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Alueen elinkelpoisuus säilyy, tässä yhtiö viittaa mm. edellä olevassa kappaleessa selvitettyyn savukaasujen leviämisselvityksen tuloksiin. Lisäksi laitoksen rakenteiden ja toimintojen sijoittamisessa laitosalueelle otetaan huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen asutukselle. Ympäristöhäiriöitä todennäköisemmin aiheuttavat toiminnot sijoitetaan mahdollisimman etäälle asutuksesta. Luvan hakijalla ei ole huomautettavaa Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristöjaoston lausunnosta.
8 (13) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen No YS 1501/ 30.10.2008 lupamääräyksiä 4., 16. ja 21. kuulumaan seuraavasti: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 4. Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 70 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Voimalaitoksen maakaasukattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 50 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YSL 43 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu 16. Voimalaitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailusta on laadittava tarkennettu suunnitelma. Suunnitelmassa on noudatettava voimassa olevan ympäristöluvan (UUS-2007-Y-605-111) sivuilla 9 10 esitettyjä periaatteita sekä ympäristölupamääräyksiä, ottaen kuitenkin huomioon tässä päätöksessä esitetyt muutetut lupamääräykset. Tarkkailusuunnitelman on sisällettävä muun muassa tiedot käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta, laadunvarmennuksesta sekä raportoinnista. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen voimalaitoksen kattilan K1 käynnistämistä. (YSL 43, 46 ) 21. Voimalaitoksen toiminnasta, mukaan lukien kuljetukset ja polttoaineen käsittely, aiheutuva ekvivalenttimelutaso eniten melulle altistuvassa kohteessa Tuulenkujalla on mitattava. Kattiloiden K2 K4 aiheuttaman ekvivalenttimelutason mittaukset on suoritettava kertaluonteisesti lähimpien melulle altistuvien asuinkiinteistöjen piha-alueilla ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kattilan K1 valmistumisen jälkeen voimalaitoksen toiminnan ekvivalenttimelutaso on mitattava ensimmäisen toimintavuoden aikana vähintään neljä kertaa noin kolmen kuukauden välein. Ensimmäisellä
9 (13) mittauskerralla on selvitettävä myös voimalaitoksen yöaikainen melu. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen melumittaukset on suoritettava vähintään kolmen vuoden välein. Mittausten aikana toiminnan voimalaitoksella ja polttoainekentällä on oltava normaalia. Melun mahdollinen kapeakaistaisuus on huomioitava. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta. Ensimmäisen toimintavuoden melumittaussuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Keski- Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen ensimmäistä mittauskertaa. Suunnitelmassa on oltava liitteenä kartta, josta käy ilmi voimalaitoksen ja sen eri toimintojen sijainnit sekä melumittauspisteet. Mittaustulokset ja mittausraportit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa kunkin mittauksen suorittamisesta. Raportissa on kuvailtava laitoksen toiminta (mukaan lukien kuljetukset ja polttoaineen käsittely) mittausten aikana. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tehtyjen mittausten perusteella tarvittaessa lisämääräyksiä melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista. (YSL 43, 46, NaapL 17 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan 30.10.2008 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (No YS 1501, UUS- 2007-Y-605-111) ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että muutetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja-veden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä,
10 (13) että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Uudenmaan ympäristökeskus on luvan hakijan pyynnöstä sallinut toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta 30.10.2008 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä, mikäli toiminnan mahdollistama Järvenpään kaupungin asemakaava on saanut lainvoiman ja mikäli luvan saaja asettaa 20 000 euron suuruisen konsernitakauksen. Muutoshakemuksen yhteydessä luvan saaja on esittänyt 3 000 euron konsernitakausta muutoshakemuksen mukaisen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että maakaasukattiloiden käyttötarkoituksen väliaikaisen muuttamisen ja savukaasujen johtamisen muutoksen vähäiset ympäristövaikutukset ja alueen kaukolämpötuotannon parantaminen ovat perusteltuja syitä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Maakaasukattiloiden rakentamisen ja käyttöönoton ennen kiinteän polttoaineen kattilaa ei voida olettaa heikentävän alueen ilmanlaatua. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutettujen lupamääräysten yksilöidyt perustelut Järvenpään voimalaitoksen vaikutuksia ilmanlaatuun on tutkittu leviämislaskelmilla. Laskelmien perusteella piipun korkeudella 70 m laitoksen savukaasupäästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Myös maakaasukattiloiden 70 m matalampien piippujen vaikutusta alueen päästöihin on tutkittu leviämismallilaskelmilla. Laskelmien mukaan piipun korkeudella 50 m maakaasukattiloiden aiheuttamien savukaasupäästöjen korkeimmat typenoksidipäästöt alittavat selvästi Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Kaasukattiloiden päästöjen aiheuttamat vaikutukset ilmanlaatuun jäävät laskelmien tulosten perusteella vähäisiksi, eikä niiden arvioida aiheuttavan haittaa terveydelle tai ympäristölle. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kiinteän polttoaineen kattilan savukaasujen poistopiipun korkeus 70 m ja maakaasukattiloiden savukaasujen poistopiipun korkeus 50 m, ovat riittävät. (Määräys 4.) Ennen voimalaitoksen käyttöönottoa on tarpeen laatia erillinen tarkkailusuunnitelma, jossa voidaan huomioida laitoksen myöhemmin päätettävät tekniset ratkaisut ja ympäristöluvan määräykset. Tarkkailun asianmukaisen suorittamisen varmistamiseksi tarkkailusuunnitelma on toimitettava valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen laitoksen käynnistämistä. Tarkkailusuunnitelman laatimisessa voi esimerkiksi hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa kappaleessa 18 esitettyä tarkkailusuunnitelman sisältöä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että vaikka maakaasukattilat rakennetaan ja otetaan käyttöön ennen kiinteän polttoaineen kattilaa, voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä (No YS 1508/30.10.2008, UUS-2007-Y-605-111) määräyksessä 16. edellytetyn tarkennetun tarkkailusuunnitelman aikataulua ei ole tarpeen muuttaa, vaan tarkkailu voidaan toteuttaa muilta osin noudattaen voimassa olevan ympäristölupapäätöksen (No YS 1501/30.10.2008, UUS-2007-Y-605-111) tarkkailua ja raportointia koskevia määräyksiä
11 (13) maakaasukattiloiden osalta. Tarkkailusuunnitelman laatimisessa on edellytetty huomioitavan voimassa olevassa ympäristöluvassa esitetyt periaatteet ja lupamääräykset sekä tässä päätöksessä esitetyt muutetut lupamääräykset. (Määräys 16.) Voimalaitos rakennetaan lähelle asutusta, joten laitoksen aiheuttama melutaso on tarpeen mitata. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että maakaasukattiloiden K2 K4 ekvivalenttimelutaso on tarpeen mitata kertaluonteisesti kattiloiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ottaen erityisesti huomioon suunnitellun polttoainekentän sijainti on kattilan K1 valmistumisen jälkeen toiminnan melutaso tarpeen mitata useaan kertaan ja eri vuodenaikoina. Mikäli laitoksen melu ylittää tai sen voidaan joissain tapauksissa olettaa ylittävän asetetut meluraja-arvot, voi olla tarpeen antaa lisämääräyksiä melun vähentämisestä ja melun uusintamittauksista. (Määräys 21.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Asetusten noudattaminen Päätös on voimassa siihen asti kunnes Järvenpään voimalaitoksen ympäristölupapäätöksessä (UUS-2007-Y-605-111) määrätystä 31.12.2016 mennessä tehtävästä lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Luvan saaja voi aloittaa muutoshakemuksessa esitetyn toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli luvan saaja asettaa 3 000 euron suuruisen konsernitakauksen ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 )
12 (13) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 42, 43, 46, 58, 100, 101, 108 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 878. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lupamääräysten muutoshakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta suurimmalta polttoaineteholtaan 50 100 MW:n voimalaitoksen hakemuksen käsittelystä perittävästä maksusta 6 260. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Järvenpään kaupunginhallitus Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )
13 (13) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Päivi Karttunen Päätöksestä lisätietoja antaa ylitarkastaja Päivi Karttunen, puh. 0400 291 646. Liitteet 1. Päätöksestä tiedonsaajat 2. Valitusosoitus