HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla

HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla - miten toimimme arjen käytännöissä PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ Työryhmä: Kristiina Korpi Helena Laitila Kati Mäki Sari Suhonen ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2011 tekninen toteutus: Lapsen hyvä arki-hanke, Elina Kattilakoski

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma (käytetään myöhemmin myös nimitystä VASU): Kirjataan tähän kansioon. Kansio on esillä tiimin palavereissa. Siihen kirjataan tiimin sopimukset, miten toimimme. Yksikön omaleimaisuuden tulee näkyä. Käsitteet avataan yhteisissä keskusteluissa. Sopimuksia muutetaan toimintakauden kuluessa tarvittaessa. Kansio on samalla perehdytyksen väline sijaisille ja opiskelijoille. 2

Sisältö 1. Arvopohja... 5 1.1 Kallion arvot... 5 1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot... 6 1.3 Yksikön arvot... 7 1.4 Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu... 8 2. Toimiva arki toiminnan suunnittelu... 9 2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku... 10 3. Hyvinvoiva lapsi... 13 3.1. Perushoito kasvun tukena... 13 3.1.1. Ruokailu... 14 3.1.2. Pukeutumistilanteet ja ulkoilu... 16 3.1.3. Lepo ja hiljentyminen... 18 3.1.4. Henkilökohtainen hygienia... 20 3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia... 22 3.2.1. Leikkiminen... 22 3.2.2.Liikkuminen... 24 3.2.3.Tutkiminen... 26 3.2.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 28 3.3. Oppimisen ilo... 30 3.4. Oppiminen ja sisällöt... 30 4. Ammattitaitoinen kasvattaja... 31 4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus... 32 4.1.1.Koti-tai pienryhmissä toimiminen... 32 4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde... 34 4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö... 36 4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää... 37 5. Osallistuva vanhempi... 39 5.1. Kasvatuskumppanuus... 39 3

6. Moniammatillinen yhteistyö... 40 Lähteet... 41 Liitteet... 42 Kuuntele, katsele ja ole vuorovaikutuksessa. 4

1. Arvopohja 1.1 Kallion arvot Luottamus Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Perheen asioista ei puhuta lasten eikä muiden perheiden tai ulkopuolisten kuullen. Perheet voivat luottaa siihen, että heidän lastaan koskevat asiat otetaan aina ensin puheeksi vanhempien kanssa. Vanhemmista ja perheistä puhutaan kunnioittavasti. Oikeudenmukaisuus Perheitä ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisella lapsella, perheellä ja työntekijällä on oikeus tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus on ylläpitää hyviä työyhteisötaitoja. Osaaminen Varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamista ohjaa perheiden tarpeet. Henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät asiakirjat ja oman paikkakuntansa varhaiskasvatuksen palvelut. Jokainen työntekijä huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä ja osallistuu täydennyskoulutuksiin vähintään kolme päivää vuodessa. Vastuullisuus Toiminnan kehittäminen ja arviointi on koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen asia. Kasvattajatiimi vastaa yhteisönsä pedagogisesta toiminnasta, arvioi ja kehittää sitä jatkuvasti. Palvelun sisäisiä ongelmatilanteita ei sälytetä vanhemmille. 5

1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot Laaditaan Kallion varhaiskasvatuksen arvot 6

1.3 Yksikön arvot Laaditaan yksikön/ ryhmän varhaiskasvatuksen arvot 7

1.4 Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Laaditaan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus 8

2. Toimiva arki toiminnan suunnittelu Rakenteet (ryhmät, toiminnat, käytännöt, vastuut, pienryhmätoiminta jne.) Palaverikäytännöt, tiimit Suunnittelu, arviointi, kehittäminen, toiminta (jatkuva prosessi) Yksikön/ryhmän pedagogiset painopistealueet 9

2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN toimii tiedotteena myös vanhemmille: mitä painotamme arjessa, mitä tapahtumia jne. VALTAKUNNALLISEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET Kallion VASU Yksikön VASU Esiopetuksen OPS PÄIVÄHOIDON ALOITUS kotikäynti lapsen kotiin ja tutustumiskäynnit lapsen hoitopaikkaan molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto RYHMÄN VASUN SIIRTÄMINEN ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI ryhmän vasu pohjana toiminnan suunnittelussa painopisteet vaihtelevat sopimukset arjen käytännöistä ja toimintatavoista RYHMÄN / YKSIKÖN VASUN LAATIMINEN lapsikohtaiset vasut pohjana toiminnan suunnittelussa tilaa lasten omille ideoille työskentely pienryhmissä ARVIOINTI LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN (lapsen vasu) RYHMÄN LASTEN laaditaan 1-2 kk kuluttua hoidon aloittamisesta vanhempien ja varhaiskasvattajan huomiot lapsesta VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOKOKOAMINEN 10

Päivähoidon aloitus o Molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua. o Kotikäynti lapsen kotona sovittaessa. Vanhemmilla mahdollisuus käydä hoitopaikassa aluksi ilman lapsia. o Vanhemmille tietoa päivähoidon arjesta, kasvatuskumppanuudesta, vasusta ja sen keskeisistä periaatteista. o Henkilöstölle tietoa lapsesta, perheestä, toiveista. o Kaavakkeet liitteenä. Lapsikohtainen havainnointi Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa (Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunniltelman perusteet 2005). o Ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan: mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke) mitkä asiat kiinnostavat missä tuen tarvetta edellyttää systemaattista havainnointia toimivat havainnointityökalut (lomakkeet). Lapsikohtaisten VASU:jen laatiminen o Kotikäynti on ensimmäinen osa lapsen VASU:a. o Vasu eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kk hoidon aloittamisesta. o Sen pohjana ovat lasta koskevat havainnot ja niiden pohjalta käytävä keskustelu vanhempien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteet asetetaan kasvattajille, ei lapselle = miten toimimme edistääksemme lapsen oppimista ja kasvua kaikissa arjen tilanteissa. Liitteenä lapsen vasu-lomakkeet 11

Yksikön/ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen o Ryhmän lasten vasuista nousevien vahvuuksien ja tarpeiden koonti. o Ryhmävasu on toiminnan suunnittelun ja arjen käytäntöjen perustana. Pedagogiikan kannalta ei ole oleellista yksittäiset tapahtumat vaan arjen käytännön ratkaisut kokonaisuudessaan. o Kasvattaja kokoaa lasten vasuista tavoitteet omalle toiminnalleen, näin me sen teemme. o Kasvattaja havainnoi lasten kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia tarpeita ja käyttäytymistä ja jättää tilaa lasten omille ideoille. o Ryhmän vasun tulee vastata sisällöllisesti valtakunnallista ja kuntayhtymän vasua. o Kasvattaja suunnittelee, kehittää ja arvioi vasun toteutumista arjessa: lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa kasvattajatiimeissä vanhempainilloissa henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa. o Kasvattaja tarjoaa lapselle/ lapsiryhmälle riittävästi oppimiskokemuksia. o Kasvattaja huolehtii siitä, että sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin. 12

3. Hyvinvoiva lapsi Jotta lapsi voi hyvin, päivähoidossa tulee olla turvallinen, kiireetön, kannustava ja positiivinen ilmapiiri: o Kasvattaja osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon. o Kasvattaja kuuntelee lasta keskittyen (katse, kosketus, jakamaton huomio) ja vastaa lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin. o Kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. o Kasvattaja antaa päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta. o Kasvattaja ohjaa lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toinen toisensa kunnioittamiseen. o Kasvattaja puuttuu kiusaamistilanteisiin välittömästi. o Kasvattaja arvostaa lasta ja hyväksyy hänet omana itsenään. o Kasvattaja rohkaisee lasta valitsemaan toimintojaan, toteuttamaan ideoitaan, kokeilemaan ja yrittämään lapselle sopivin haastein. o Kasvattaja kiinnittää huomion ensisijaisesti lapsen onnistumisiin. o Kasvattaja vaalii lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin. o Omahoitajuus/pienryhmätoiminta menetelmänä tukee em. tavoitteita. 3.1. Perushoito kasvun tukena Toteutuminen edellyttää, että: o Lapsen päivärytmi muodostuu yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivän aikana lapsella on mahdollisuus leikkiä, ulkoilla ja liikkua, levätä, ruokailla ja saada hyvää perushoitoa. o Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan. o Kasvattaja varmistaa sen, että perushoitotilanteet ovat rauhallisia ja kiireettömiä. o Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet ja ne näkyvät toiminnassa. o Arki toimii, kun jokaista hetkeä arvostetaan. o Omatoimisuus, kiireetön päivärytmi, perushoito, tarinat, sylihetket ja lepo ovat arvokkaita. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on merkityksellinen. 13

3.1.1. Ruokailu Päivähoidossa tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat. Valvonta-ateria (KVTES:in mukainen luontaisetuateria) syödään yhdessä lasten kanssa ja ruokailutilanteessa kasvattaja keskittyy lasten ohjaamiseen. Kasvattaja ohjaa lasta terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja ruuan kunnioittamiseen. Kasvattaja toimii mallina ohjaten hyviin tapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Lasten, perheiden tai tiimin sisäisistä asioista ei keskustella yhteisissä ruokailutilanteissa. Ruokailutilanne on myönteinen yhdessäolotilanne, jossa lapsi kokee mielihyvää ja turvallisuutta. Ruokailutilanteisiin ei kuulu pakottamista tai rangaistuksia. Lasta ei syötetä väkisin eikä häntä istuteta pitkiä aikoja ruoka-annoksen ääressä maistamassa. Kasvattaja ohjaa ruokapöytäkeskusteluja laajentaen lapsen tieto- ja käsitevarastoa. 14

Miten teemme kaikista aterioista mahdollisimman mukavia ja viihtyisiä? Mitä myönteisiä keinoja käytämme, että lapsi oppii maistamaan eri makuja? Miten kasvattajat osallistuvat päivän eri ruokailutilanteisiin? Miten kasvattaja ohjaa ruokailua? Missä he syövät? Mitä lapsi saa tehdä itse? 15

3.1.2. Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Päivähoidossa ulkoillaan päivittäin. Uloslähtö, vaatetuksen valitseminen ja pukeminen on kohtaamista ja yhdessäoloa sekä oppimistilanne. Wc-toimiin, pukemiseen ja uloslähtöön varataan riittävästi aikaa. Lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja sopivasti apua. Ulkoilun aikana toteutuvat kaikki lapselle tyypilliset tavat toimia; leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen. Ulkoilutilanteita ja lähiympäristöä käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen. Ulkoilla voi myös pienryhmissä ja porrastetusti. 16

Pukeutumistilanteet: Miten järjestämme niin, että lapsi saa itse yrittää omatoimisuuden tukeminen? Miten lasta huomioiva ja kiireetön uloslähtö toteutetaan? Miten vältämme kaaoksen? Miten uloslähtö toteutetaan porrastaen? Miten teemme pukeutumistilanteesta oppimistilanteen? Ulkoilu: Miten järjestämme ulkoilun? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan mahdollistamaan ohjattua leikkiä ja toimintaa myös ulkona? Miten ulkoilun pedagogiset mahdollisuudet toteutetaan? Miten kasvattajat suhtautuvat ulkoiluun onko ulkoilu mahdollisuus vai pakko? 17

3.1.3. Lepo ja hiljentyminen Lapsella on oikeus riittävään lepoon. Hiljentyminen, rentoutuminen ja päiväunet kuuluvat pienen lapsen elämään. Kasvattaja huolehtii lapsen riittävästä levosta ja rauhoittumismahdollisuudesta. Hoitopaikan käytännöistä ja lapsen yksilöllisistä tarpeista keskustellaan vanhempien kanssa. Kasvattaja huolehtii lepohetken turvallisesta tunnelmasta ja luo turvallisuutta lapsen omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä. Lepohetkeen liitetään satujen ja tarinoiden lukemista ja/tai musiikkia. Kasvattaja ei tarpeettomasti pitkitä tai katkaise lapsen päivälepohetkeä. 18

Miten päivälepo on järjestetty? Miten järjestämme tunnelmaltaan rentouttavan lepohetken? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan valvomaan lepohetkeä? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan tekemään lepohetkestä turvallisen ja rauhallisen? Millaisia periaatteita noudatamme päivälevon suhteen? Herätetäänkö lapsia kesken unien? 19

3.1.4. Henkilökohtainen hygienia Kasvattaja tukee lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä. Kasvattaja huomioi lapsen herkkyyskauden kuivaksi oppimisessa toimien tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kasvattaja keskustelee lapsen kanssa käsienpesun merkityksestä, käsienpesua. opastaa ja valvoo Kasvattaja kunnioittaa lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa. Kasvattaja opastaa lasta huolehtimaan vaatteistaan, siisteydestään ja ympäristöstään. Opastetaan vanhempia pesemään lapsensa kädet päivähoitoon tullessa ja myös kotona päivähoidon jälkeen. Käsidesiä voi käyttää valvotusti. 20

Miten lapsen omatoimisuutta tuetaan eri ikävaiheissa? Kuka huolehtii lasten käsienpesusta? 21

3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu 3.2.1. Leikkiminen Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin. Kasvattaja havainnoi lasten leikkiä säännöllisesti, tuntee leikin kehitysvaiheet, lasten kulttuuria ja lasten ajankohtaisia mielenkiinnon kohteita. Kasvattaja kuuntelee lasten suoria ja epäsuoria leikkialoitteita ja auttaa lapsia leikkien toteuttamisessa. Kasvattaja on aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa ja käyttää suoraa mukana leikkiminen ja/ tai epäsuoraa leikin ohjausta leikkivälineet, materiaalit, tilat, aika, sadut, retket. Kasvattaja huolehtii leikkiympäristön tietoisesta luomisesta, rikastuttamisesta, ylläpitämisestä ja uudistamisesta huomioiden lapsen leikin kehitysvaiheen ja kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja huolehtii että leikkivälineillä on omat paikkansa, josta lasten on helppo löytää ne ja palauttaa leikin loputtua takaisin. Kasvattaja ottaa lapsen mahdollisuuksien mukaan leikkiympäristön suunnitteluun. Kasvattaja laajentaa leikkiympäristöä myös lähiympäristöön ja luontoon. Kasvattaja varmistaa tiimi- ja pienryhmätoiminnalla jokaiselle lapselle mielekkäät leikit ja leikkikaverit. 22

Kenen ehdoilla toimimme? Kuulemmeko lasten aloitteet ja ehdotukset? Huomioimmeko lasten erilaiset tarpeet? Missä tilanteissa ohjattu toiminta on tarpeellista ja missä ei? Mahdollistuuko pitkäkestoinen leikki? Annammeko tilaa lasten omille projekteille ja puuhille? Miten kasvattajat osallistuvat leikkiin? Millaisia teemoja ja projekteja aiomme lasten kanssa toteuttaa? Millaisen oppimisympäristön rakennamme? 23

3.2.2.Liikkuminen Hyvä liikkumisen ympäristö vahvistaa lapsen luontaista halua liikkua ja herättää halua opetella uusia liikunnallisia taitoja. Ympäristö on sopivan haasteellinen ja liikkumaan ja leikkimään innostava. Kasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen, on aktiivisesti läsnä lasten liikuntatilanteissa ja huolehtii liikkumiseen innostavasta ympäristöstä: o eri ikäisille sopivia liikuntavälineitä o tiloja voi muunnella. Kasvattajan tehtävänä on poistaa liikuntaa rajoittavia esteitä ja opettaa turvallista liikkumista. Kasvattaja järjestää säännöllisesti myös ohjattu liikunta. Kasvattaja hyödyntää liikkumiseen pihaa, ympäröivää luontoa ja läheisiä liikuntapaikkoja. Kasvattaja havainnoi lapsen motorista kehitystä säännöllisesti ja ottaa havainnot huomioon liikunnallisen toiminnan suunnittelussa. Kasvattaja tukee pienten lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä perushoitotilanteissa ja leikin varjolla: lorut, laululeikit, satujumppa, musiikkiliikunta jne. 24

Liikkuminen 25

3.2.3.Tutkiminen Tutkiminen on lapselle luontaista toimintaa syntymästä saakka. Tutkimalla lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja ottaa vähitellen maailmaa haltuunsa. Kasvattaja innostuu tutkimaan yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja ihmettelee, pohtii, hämmästelee ja ihastelee maailman monimuotoisia ilmiöitä yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja antaa aikaa lapsen omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle. Kasvattaja kuuntele ja tarttuu lasten kysymyksiin ja ihmettelyn aiheisiin, eikä anna valmiita vastauksia. Kasvattaja hyödyntää ympäröivää luontoa ja materiaaleja tutkivan toiminnan lähtökohtana. Kasvattajalla on ymmärrys siitä, miten hän voi omalla toiminnallaan herättää tai ylläpitää lapsen luontaista uteliaisuutta yhteisissä oppimis-, hoito- ja kasvatustilanteissa. 26

Tutkiminen 27

3.2.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi on luonnostaan luova ja haluaa ilmaista itseään monin eri tavoin. Lapsi tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan kaikilla aisteillaan ja on onnellinen saadessaan ilmaista itseään ja kokemuksiaan. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuden toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla esim. maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, tanssia, näytellä, askarrella, ommella, nikkaroida, kuunnella, keksiä satuja ja runoja ym. Kasvattaja ohjaa, tarjoaa mahdollisuuksia, materiaaleja ja välineitä. Kasvattaja arvostaa ja dokumentoi lasten tuotoksia. Tärkeää on, että kasvattaja tarjoaa toiminnan iloa ja ilmaisun vapautta. 28

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 29

3.3. Oppimisen ilo Lapsi on syntymästään saakka utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Mielekäs oppiminen ja oppimisen ilo perustuvat lapsen sisäiseen oppimishaluun, jota säätelee lapsen aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä mielenkiinnon kohteet. Kasvattaja sitoutuu lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Kasvattaja luo ympäristön, jossa: o Lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen ja kiinnostunut. o Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa. o Lapsi saa toimia itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. o Lapsella on mahdollisuus yrittää ja harjoitella. 3.4. Oppiminen ja sisällöt Kokemuksellisuus ja tiedon henkilökohtaisuus ovat lapsen oppimiselle tärkeämpää kuin kasvattajan rakentamat opetukselliset kokonaisuudet. Lapsen tapa havaita asioita ja kiinnostua niistä on erilainen kuin aikuisella. Oppiakseen aidosti jotakin uutta, tiedon tulee koskettaa ja puhutella lasta. Päivä on täynnä tapahtumia ja jokainen hetki synnyttää lapsissa ja kasvattajissa uusia kokemuksia. Näiden tapahtumien havainnoiminen ja pohtiminen tuottaa tietoisuutta. Pienen lapsen oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksen kautta, kun lapsi ja kasvattaja kohtaavat jakaakseen kokemuksiaan, käsityksiään ja tietojaan. Lapsen tapa oppia on kokonaisvaltaista ja pitkälle lapsen mielentilojen ja kiinnostuksen kohteiden sanelemaa. 30

4. Ammattitaitoinen kasvattaja Kasvattajat ovat osa vasua. Jotta varhaiskasvatuksessa voi toteutua yksittäisten lasten tarpeiden huomiointi, aikuisen tulee: o osata viedä suunnitelmat käytäntöön o tietää kehityksestä ja suunnittelusta o olla tietoinen siitä mitä ja miksi tekee o olla tietoinen omasta roolimallista o kokeilla erilaisia vaihtoehtoja toiminnalle - Eeva-Liisa Kronqvist 31

4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Henkilöstön kasvatustietoisuus ja pedagoginen osaaminen Työyhteisön tavassa toimia on kyse tietoisista pedagogisista valinnoista. Minkälaisista kokonaisuuksista lapsen päivä koostuu ja milloin hänellä on aikaa keskittyä tekemisiinsä kaikessa rauhassa? Miten tuetaan ja mahdollistetaan pitkäjänteistä ja kiireetöntä toimintaa? -Mikkola & Nivalainen 2010 4.1.1.Koti-tai pienryhmissä toimiminen Arki on valintoja Pienryhmätoiminnan perustana on vuorovaikutuksen suunnittelu ja mahdollistaminen. Lapsi saa yksilöllistä huomiota ja tunteen että hänestä välitetään. Rauhallinen arki pienessä ryhmässä lisää lapsen hyvinvointia. Myös työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy kun voi aidosti keskittyä yksittäisiin lapsiin. Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi voi olla, sen helpompaa ja turvallisempaa hänen on hallita omaa toimintaansa, tulla yksilönä näkyväksi ja olla oma itsensä. Pienessä ryhmässä lapsi voi toimia lähikehityksen vyöhykkeellä kasvattajan tukemana ja kasvattajan on helpompi havainnoida ja suunnata lapsen toimintaa. Kasvattaja voi keskittyä paremmin yhteen lapseen ja saada kokemuksen siitä, että on oikeasti ehtinyt kohdata ryhmänsä lapsia. Kasvattajien osaaminen ja ammattitaito vahvistuvat ja monipuolistuvat, kun jokainen pääsee vastaamaan omasta pienryhmästään. Kokemus pienestä ryhmästä saa lapsen tuntemaan yhteenkuuluvuutta. 32

Pienryhmätoiminta päiväkodissa 33

4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vasu 2004 Marjatta Kallialaa mukaillen: Lapsen toimintaan vaikuttaa: o Kasvattajan herkkyys huomata, mitä lapsi tarkoittaa. o Sopivissa kohdissa kasvattajan väliintulo (lapsen aktivointi). o Kasvattajan antamat mahdollisuudet lapsen omiin valintoihin (autonomia). o Kts. Itsearviointi lopussa Kasvattajana onnistuminen voidaan osoittaa tarkkailemalla lapsen hyvää oloa ja toimintaan sitoutumista: o Lapsen hyvä olo näkyy: Lapsi on rentoutunut. On energinen ja säteilee elinvoimaa. On avoin ympäristölle ja läsnä oleva. o Koska: Tilanne vastaa hänen tarpeitaan. Hänellä on myönteinen käsitys itsestään. Hän voi ilmaista omat tunteensa. Sitoutuneisuus: o Sitoutuneisuus toimintaan on inhimillisen toiminnan ominaisuus, joka voidaan tunnistaa keskittymisestä ja sinnikkyydestä. o Toiminta sujuu kuin leikiten, tekijä nauttii, laittaa kaiken peliin, ajan ja paikan taju häviää. o Oppimisen edellytys on tietty määrä sitoutumista. o Ominaista motivaatio, lumoutuminen ja osallisuus. o Toiminta joka on sopivalla tavalla haastavaa ja vaikeaa saa lapsen ponnistelemaan ja kurkottelemaan. o Liian vaikea turhauttaa, liian helppo ei myöskään haasta. 34

Miten autamme lasta liittymään osaksi ryhmää? Miten autamme lasta saamaan kavereita? Miten toimimme, että jokainen lapsi saa jakamatonta huomiota? 35

4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus: o Fyysiset tekijät: rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö, toimintaan innostavat materiaalit ja välineet (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen, tutkiminen). o Sosiaaliset tekijät: ryhmän ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus, sosiaalisten suhteiden kokonaisuus. o Psyykkiset tekijät: kasvattajan ja lapsen välinen suhde: sitoutuminen ja herkkyys lapsen tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo => emotionaalinen turvallisuus, lapsen hyvinvointi, oppimisen ilo. Ympäristön muuntuvuus: o Kasvattaja muokkaa ympäristöä lasten tarpeiden ja ajankohtaisten kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Jatkuva arviointi: o Kasvattajat havainnoivat ja arvioivat jatkuvasti ympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Lapset osallistuvat leikkiympäristön suunnitteluun. Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikki- ja toimintaympäristön suunnittelun lähtökohtana: o Kasvattaja huolehtii, että leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaisu ja kokeminen ja tutkiminen mahdollistuvat. o Välineitä ja materiaaleja on tarjolla lapsiryhmän tarpeita vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa, lähiympäristö on käytössä. Turvallisuus: o Kasvattaja huolehtii ympäristön emotionaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta (vrt. turvallisuussuunnitelma). Kasvattaja huolehtii pienryhmätoiminnan mahdollistumisesta. Kasvattaja huolehtii ympäristön esteettisyydestä ja viihtyvyydestä erityisesti lasten näkökulmasta. 36

4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Kasvattaja: o Toimii aloitteellisesti, jotta lapsen vanhempien kanssa suunnitellaan tarvittavia tukitoimia lapsen kehityksen tueksi. o Kartoittaa tuen tarpeen, seuraa ja arvioi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. o Kirjaa havaintoja lapsen kehitykseen liittyen (lapsihavainnointi). o Vastaa moniammatillisella työotteella kasvun ja oppimisen tuen tarjoamisesta erityislastentarhanopettajan tuella kuntoutussuunnitelman mukaisesti. o Rakentaa oppimisympäristön, joka tukee lapsen kehitystä. 37

PROSESSIKUVAUS LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYEN HUOLEN HERÄÄMISESTÄ JA TUEN TARJOAMISESTA Huoli havaitaan havannointi havaintojen kirjaaminen kasvattajan tai vanhemman yhteydenotto kiertävään erityislastentarhaopettajaan (kelto) mahdollinen Keskustelu lapsen vanhempien kanssa vanhemmat ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat tukitoimia tarvittaessa kelto mukana jatkosuunnitelmasta tai toimenpiteistä sopiminen jatkosuunnitelman kirjaaminen Yhteys muihin yhteystyötahoihin esim. lastenneuvola perheneuvola psykologi puhe-, toiminta-, fysioterapeutti perhetyö sosiaalityöntekijä erikoissairaanhoito Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat, päivähoito ja kelto yhdessä Kasvattajien ja vanhempien yhdessä sopimat käytännön tukitoimet Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat päivähoito, kelto ja muut yhteistyötahot yhdessä Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimisen suunnitelman mukaisesti säännöllinen seuranta ja arviointi Huoli lievenee tai poistuu Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen & Tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla 38

5. Osallistuva vanhempi 5.1. Kasvatuskumppanuus Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. Kotikäyntilomake on päivähoidon aloituskeskustelun pohja. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. Koontilomake kotikäynneistä Pienten lasten perushoitolomake (päiväkodit). Annetaan perheille koti/ tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille ja käydään yhdessä läpi. Perhepäivähoidossa hoitosopimus annetaan perheille koti/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Lapsen havainnointilomake perhepäivähoidossa on hoitajan työväline, sitä ei jaeta perheille. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tapoja toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunne-elämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 39

6. Moniammatillinen yhteistyö Tähän lisätään myöhemmin tekstiä mm. neuvolasta + lastensuojelusta. Tekstin kirjoittamisen prosessi työstettävänä ja valmistuu myöhemmin. Tietoa: Veijola ja Honkanen Yhteys ja jatkumo esiopetussuunnitelmaan, opetussuunnitelmaan. 40

Lähteet Eeva-Liisa Kronqvist: Luento 4.6.2008: Taustaa ja aineksia vasun tekemiseen Mikkola-Nivalainen: Lapselle hyvä päivä tänään 2010 Kuopion kaupunki: Kasvattajan opas Marjatta Kalliala: Kato mua 41

Liitteet Lapsen vasu-lomakkeet Perhepäivähoitajan havainnointilomakkeet 42

Herkkyys/sensitiivisyys eli aikuisen kyky tunnistaa lapsen tunnetiloja ja vastata niihin: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton HERKKÄ 5 4 3 2 1 EI-HERKKÄ Kasvattaja: Myönteinen äänensävy Myönteiset eleet ja katsekontakti Lämmin, osoittaa kiintymystä Kunnioittaa ja arvostaa lasta Rohkaisee ja kehuu Tunnistaa lapsen tarpeet ja huolenaihet Kuuntelee ja vastaa lapselle Rohkaisee lasta luottamaan Negatiivinen äänensävy Ei tarjoa lapselle syliä, lohtua, läheisyyttä Kylmä ja etäinen Ei kunnioita lasta Kritisoi ja torjuu lapsen Ei ole myötämielinen lapsen tarpeille ja huolenaiheille Ei kuuntele tai vastaa lapselle Puhuu toisille lapsesta ikään kuin lapsi ei olisi paikalla 43

Aktivointi eli kasvattajan kyky ja halu ohjata lapsen oppimisprosessia ja toimintaa aktiivisesti: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton AKTIIVINEN 5 4 3 2 1 EI -AKTIIVINEN Kuuntelee lasten kysymyksiä, keskustelee, pohtii ja haastaa pohtimaan, tutkii yhdessä, innostuu itse Huomioi lasten kiinnostuksen kohteet ympäristössä ja toiminnoissa On mukana leikeissä ja toiminnoissa Kuuntelee, havainnoi ja vastaa lasten toimintaaloitteisiin Ohjaa, motivoi, rikastuttaa lasten toimintoja tarkoituksenmukaisesti Rutiininomainen ote, puuttuu energia ja into Lapset leikkii ja toimii pääsääntöisesti keskenään Ei ole aktiivisesti läsnä, ei rikastuta ja ohjaa lasten toimintoja ja leikkejä Ei innostu yhteiseen toimintaan, pohdintaan, keskusteluihin Rajoittaa, vähentää vuoropuhelua, aktiivisuutta, ajattelua 44

Autonomia eli lapsille annettava vapaus ja vastuu, jossa toteutuu lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääminen: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton ITSENÄISYYDEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA Sallii lasten valita ja tukee valintoja Tuottaa tilaisuuksia kokeiluille Rohkaisee lasten aloitteellisuutta ja vastuullisuutta Rohkaisee lapsia neuvottelemaan riitatilanteista ja säännöistä ITSENÄISYYDEN KEHITTYMISTÄ RAJOITTAVA Ei anna tilaa lapsen valinnoille ja kokeiluille Ei rohkaise lapsen ideoita Ei anna lapselle vastuuta. Ei salli lasten arvioida tuotoksiaan, oppimistaan, toimintaansa Pakottaa jäykästi sääntöihin ja rajoituksiin, neuvotteluja ei sallita 45

1. Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. 2. Kotikäyntilomake jaetaan yhteistyön prosessin hyväksi käynnistämiseksi myös niille, jotka eivät ole käyneet kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. 3. Koontilomake kotikäynneistä 4. Havainnointilomake pienten lasten kotikäyntejä varten. Annetaan perheille kotikäynnillä/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille/perhepäivähoitajalle ja käydään yhdessä läpi. 5. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. 6. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tavoista toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunneelämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. 7. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake 8. Perushoitotilanteista oma sivu, jossa on tilaa kootuille havainnoille ja alapuolella tilaa yhdessä sovittaville tavoitteille ja sopimuksille. 9. Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. 10. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 46

Koontilomake kotikäynnin jälkeen: Päivähoitopaikka: Lapsi: Lapsen sosiaaliturvatunnus: Tietoja ja havaintoja lapsesta: Vanhempien toiveita ja odotuksia, sovitut asiat hoidon alkaessa: Muita kotikäynnillä esille tulleita asioita/ huomioita: Aika ja paikka Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 47

ALKUHAASTATTELU ALLE 3-VUOTIAAT Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus PÄIVITTÄISET TOIMINNOT / PERUSHOITO Ruokailu, lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Syö itse Juo nokkamukista Juo mukista/ lasista Käyttää lusikkaa Käyttää haarukkaa Syö hienojakoista ruokaa Syö karkeaa ruokaa Istuu omalla tuolilla syötettäessä Maistelee mielellään uusia makuja Huomioita: Onko lapsellasi ruoka-aineallergioita? Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi ruokailusta? ( Esim. Millainen ruokahalu lapsellasi on? Mistä ruoista lapsesi pitää / ei pidä? Mistä tunnistaa, että lapsesi on nälkäinen / kylläinen? Onko hän tottunut käyttämään ruokalappua?) 48

SIISTEYSKASVATUS Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Pysyy osan päivästä kuivana Käy potalla Käy wc-pöntöllä Pesee kädet Huomioita. Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi wc- ja siisteyskasvatuksesta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi iho erityistä huomiota mm. atooppinen iho, ontelosyylät? Onko lapsesi maha löysällä / kovalla, johtuuko tämä esim. tietystä ruokaaineesta? ) 49

LEPO Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Nukahtaa itsekseen Nukkuu yhdet päiväunet Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeää tietää lapsesi levosta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi nukahtaakseen unilelun, tutin tai tuttipullon? Nukkuuko lapsesi useammat kuin yhdet päiväunet? Päiväunien pituus? Mistä huomaa, että lapsesi on väsynyt? Miten lapsesi nukkuu yleensä yöt? Nukkuu päiväunet sisällä/ulkona, kaipaa aikuisen viereen nukahtaakseen? Fluoritabletti annetaan päivähoidossa. 50

PUKEUTUMINEN JA RIISUUNTUMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Riisuu Pukee Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi pukeutumisesta? ( Esim. Onko lapsesi tottunut käyttämään kuravaatteita? Tarvitseeko lapsesi korvia erityisesti suojata? ) Onko lapsesi viluinen vai tuleeko hänelle helposti kuuma? KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT LAPSEN VUOROVAIKUTUS, KIELELLINEN KEHITYS Lapseni Osaa kokonaisia sanoja Ei vielä Harjoittelee Osaa Puhuu kahden sanan lauseita Puhuu useamman sanan lauseita Puhe on ymmärrettävää Kysyy Vastaa kysymyksiin Osaa keskittyä kuuntelemaan Jaksaa odottaa omaa vuoroaan Ymmärtää selkeitä lauseita ja ohjeita Huomioita: 51

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi vuorovaikutustaidoista ja kielellisestä kehityksestä? (Esim. Miten lapsesi suhtautuu vieraisiin ihmisiin? ) LIIKKUMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Konttaa Seisoo tuetta Kävelee Juoksee kaatuilematta Hyppää tasajalkaa Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi liikkumisesta? ( Esim. Millainen liikkuja lapsesi on: vauhdikas, rauhallinen, utelias, ennakkoluuloinen? Millainen vaarantaju lapsellasi on? Kiipeileekö hän?) 52

LEIKKIMINEN JA TUTKIMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa Tutkii omatoimisesti ympäristöään Leikkii rinnakkain kaverin kanssa Leikkii kaverin kanssa yhteisleikkejä Osaa jakaa tavaroita Ilmaisee omaa tahtoaan Osaa ottaa toiset huomioon On kiinnostunut toisista ihmisistä, ympäristöstä Kyselee, ihmettelee Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi leikkimisestä ja tutkimisesta? ( Esim. Mitkä ovat lapsesi mielileikkejä sisällä ja ulkona? Ketkä ovat lapsesi parhaita leikkikavereita?) 53

Mitä muuta tärkeää haluat kertoa lapsestasi tai perheestäsi? (Esim. Onko lapsellasi erityistä hoidon ja tuen tarvetta ja onko hän jo mahdollisesti saanut hoitoa ja tukea? Onko lapsellasi todettuja allergioita tai sairauksia? Onko lapsellasi säännöllinen lääkärin määräämä lääkitys ( mm. astma). Tarina lapsestani. Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa työntekijää oppimaan ja tuntemaan lapsesi. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. ( Esim. Millainen lapsesi on? Mistä iloitset hänessä? Millainen lapsesi on luonteeltaan? Mitä puuhaatte yhdessä? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia hänellä on? Mistä lapsesi erityisesti pitää ja nauttii? Onko jotain, mistä lapsesi ei pidä tai hän pelkää? Miten lapsesi suhtautuu pettymyksiin? Lapsellesi tärkeitä ihmisiä? ) Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 54

PERUSHOITOTILANTEET Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Ruokailu Vanhempien havaintoja Päivähoidon havaintoja Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen -tavoitteet ja yhteiset sopimukset Lepo Siisteyskasvatus Pukeminen ja riisuminen Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 55

LAPSENI TAPA TOIMIA: Lapsen nimi Lapsen sosiaaliturvatunnus Ikä LEIKKIMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: LIIKKUMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: PUHUMINEN JA ITSENSÄ ILMAISEMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: TUNTEIDEN ILMAISEMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: 56

TOISTEN KANSSA TOIMIMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 57

Tarina lapsestani / lapsistani Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa hoitajaa saamaan mahdollisimman hyvän käsityksen lapsesta. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. (Esimerkiksi Millainen lapseni on? Mistä iloitsen hänessä? Millaisia vahvuuksia hänellä on? Mitä lapsi puuhailee kotona? Lapselle tärkeät ihmiset? Perheen mukavat yhteiset hetket? jne.) 58

Kasvatuskumppanuudesta ja vanhemmuudesta Miten toivotte, että lapsenne vastaanotetaan aamuisin? Millaisia asioita haluatte tietää lapsenne hoitopäivästä tai olemisesta hoidossa? Millaisiin asioihin haluatte vaikuttaa tai osallistua hoitopaikassa ja millä tavalla? Millaista yhteistyötä toivotte ryhmän muiden vanhempien kanssa? Millaisia vanhempainiltoja toivotte? Muita odotuksia ja yhteistyötoiveita? Millaisten arvojen pohjalta toivotte lastanne kasvatettavan? Päivähoidolla on omat arvonsa ja päämääränsä kasvatuksessa ja siksi täytyy neuvotella, että kummankin tahon periaatteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Millaisia kasvatusperiaatteita perheessänne on? esim. Millaisia sääntöjä ja sopimuksia perheessänne on? Miten toimitaan, kun perheenjäsenet rikkovat niitä? Onko vanhemmilla yhteinen näkemys kurinpidon keinoista? Miten lapsi saa kokea, että hänestä välitetään? Millainen rooli medialla on perheessänne? Onko perheenne tämänhetkisessä elämäntilanteessa jotain sellaista, mikä vaikuttaa lapseen? Esim. muutto, vauva, ero, parisuhde, päihteet, väkivalta, suru Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 59

TIEDONSIIRTO RYHMÄN TOIMINTAA VARTEN Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Vasu-keskustelussa esille tulleista asioista: Työntekijän havaintoja lapsesta: Tavoitteet: Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 60

Ryhmä: 20-20 Lapsiryhmän kuvaus: Ryhmän toiminnan tavoitteet (pohjautuen yksittäisten lasten tarpeisiin): 61

Miten saavutamme asetetut tavoitteet: Haasteet/ kehittämisen kohteet: 62

Muuta huomioitavaa: Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus 63

HAVAINNOINTILOMAKE, ALLE 3-VUOTIAS (PERHEPÄIVÄHOITAJAN KÄYTTÖÖN) Lapsen nimi Lapsen ikä Havainnoija PVM PÄIVITTÄISTOIMINNOT /PERUSHOITO Ruokailu: Osaa Orastava taito syö itse lusikalla Muuta huomioitavaa:(lempiruoka, mistä ei pidä, ruuan määrä, mahdolliset vaikeudet, tottumukset) syö itse haarukalla juo itse nokkamukista juo itse lasista maistelee rohkeasti uusia makuja Siisteyskasvatus: Osaa Orastava taito käyttää vaippaa Muuta huomioitavaa: pysyy kuivana osan päivää pysyy kuivana, käy potalla/pytyllä itsenäisesti osaa kertoa tarpeensa pesee kädet autettaessa pesee kädet itsenäisesti Lepo: Osaa Orastava taito nukahtaa itsenäisesti Muuta huomioitavaa: (esim. unirituaalit, unirytmi ) osaa rauhoittua ja hiljentyä Pukeutuminen ja riisuutuminen pukee itsenäisesti sisävaatteet pukee itsenäisesti ulkovaatteet Osaa Orastava taito Muuta huomioitavaa: 64

riisuu itsenäisesti sisävaatteet riisuu itsenäisesti ulkovaatteet KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT Kielellinen kehitys ja ilmaisu Osaa Orastava taito ilmaisee itseään ääntelyllä ja eleillä osaa kokonaisia sanoja/puhuu yhdellä sanalla puhuu kahden sanan lauseita puhuu kolme tai useamman sanan lauseita ymmärtää selkeitä lauseita tai ohjeita juttelee mielellään ja ottaa kontaktia puheen keinoin osaa keskittyä kuuntelemaan osaa kertoa päivän tapahtumista Tunteiden ilmaiseminen ja Osaa Orastava pettymysten sietokyky taito ilmaisee tunteita ilmeillä ja eleillä osaa nimetä ja ilmaista tunteitaan sanoilla osaa ottaa vastaan aikuisen lohdutusta osaa sietää pettymyksiä aikuisen avulla osaa hillitä kiukunpuuskia aikuisen avulla osaa eläytyä toisen lapsen tunteisiin (empatiakyky) Vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa pyrkii noudattamaan sovittuja sääntöjä osaa pyytää anteeksi Osaa Orastava taito Muuta huomioitavaa Muuta huomioitavaa: Muuta huomioitavaa: osaa kiittää osaa jakaa tavaroita 65

LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Leikkiminen: Osaa Orastava taito leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa tutkii leikin kautta esineiden käyttötarkoituksia leikkii esittävillä esineillä yksin/rinnakkain hetken leikkii pidempään, ketjuttaa esineleikkitoimintoja käyttää leikissä korvaavia esineitä ja puhetta harjoittelee mielikuvituksen käyttöä/rooliin eläytymistä leikkii kuvitteellisia yhteisleikkejä Liikkuminen Osaa Orastava taito konttaa ja seisoo tuetta Muuta huomioitavaa Muuta huomioitavaa (aktiivisuus, harrastuneisuus ) kävelee itsenäisesti kävelee taaksepäin kävelee varpaillaan juoksee kaatuilematta pysäyttää vauhdin kaatumatta muuttaa merkistä suuntaa hyppää tasajalkaa heittää ja ottaa kiinni palloa nousee portaita vuorotahtiin kierii aikuisen avustamana pehmeällä alustalla kierii itsenäisesti riippuu hetken aikuisen riiputtamana riippuu hetken tangossa, jossa yltää varpaillaan alustaan 66

heilunta pienellä vauhdilla keinuu istuallaan tavallisessa keinussa Tutkiminen Osaa Orastava taito tutkii omatoimisesti ympäristöään osaa esittää kysymyksiä Muuta huomioitavaa: (kiinnostuksen kohteet, uteliaisuus, rohkeus ) käyttää eri aisteja ympäristön tutkimiseen Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen/hienomotoriikka piirtelee liituväreillä Osaa Orastava taito Muuta huomioitavaa: (aktiivisuus, harrastuneisuus ) piirtelee kynillä/tusseilla piirtää kuvioita leikkaa saksilla tunnistaa perusvärejä keskittyy kuuntelemaan musiikkia laulaa mukana tutuja lauluja liikkuu/taputtaa musiikin rytmissä 67

HAVAINNOINTILOMAKE 3-5 VUOTIAS (PERHEPÄIVÄHOITAJAN KÄYTTÖÖN) Lapsen nimi Lapsen ikä Havainnoija PVM SOSIAALISET TAIDOT JA VUOROVAIKUTUS osaa / orastava taito / harjoittelee / muuta huomioitavaa leikkii yhteisleikkejä ja roolileikkejä toisten kanssa lapsen asema leikissä (johtaa, myötäilee ) sääntöjen noudattaminen leikeissä ja peleissä vuoron odottaminen erimielisyyksien ratkaiseminen tavaroista huolehtiminen suhtautuminen luottavaisesti aikuisiin ja lapsiin solmii ystävyyssuhteita huomioi toiset vuorovaikutus aikuisen ja lasten kanssa hyvät tavat auttaa pyydettäessä toista ilmaisee tunteitaan sanoilla, ilmeillä, eleillä pettymyksen sietokyky osaa iloita onnistumisesta osoittaa myötätuntoa ilmaisee omat tarpeensa hillitsee kiukunpuuskansa lapsen olemus yleensä miten toimii, työskentelee yksin, pienryhmässä ja isossa ryhmässä 68

lapsen käsitys itsestä omatoimisuus itsenäisten päätösten teko KIELELLINEN KEHITYS JA TIEDOLLISET TAIDOT osaa ilmaista itseään puhumalla ottaa osaa keskusteluun kertoo päivän tapahtumista kertoo ja kuvailee tapahtumia kuuntelee keskeyttämättä toista ymmärtää kuulemansa (sanalliset ohjeet, sadut..) ymmärtää käsitteitä (ajan, paikan matemaattiset käsitteet) lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti laulaminen, loruttelu, rytmi, kielellä leikittely mahdolliset kielenkehityksen erityspiirteet esim. epäselvä puhe, viivästynyt puheen tai kielenkehitys TYÖSKENTELYTAVAT JA ILMAISU keskittyy omaan toimintaan aikuisen kanssa, pienryhmässä ja isossa ryhmässä antaa työrauhan muille viihtyy yksikseen lapsen käyttäytyminen yllättävissä tai erilaisissa tilanteissa esim. juhlat aloitteellisuus ja luovuus taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen muu itsensä ilmaiseminen 69

MOTORIIKKA, PÄIVITTÄISTOIMINNOT JA TERVEYS liikkumisen tarve kehontuntemus ja kyky käyttää kehoa kävelee, juoksee, hyppii, kiipeilee mielellään kestävyys liikkumisessa halukkuus liikkumiseen ja erilaisten liikuntavälineiden käyttöön kehon keskiviivan ylitys kynäote ja kynän käyttö saksiote ja saksien käyttö kätisyyden vakiintuminen kiinnostus ja innostus pöytätyöskentelyyn osallistuminen iänmukaiseen pedagogiseen toimintaan piirtää ikätasoisesti hahmoja ja muotoja tekee palapelejä ikätasoisesti itsenäisyys päivittäistoiminnoissa(pukeutuminen, ruokailu, siisteyskasvatus, lepo) sopeutuminen säännölliseen päivärytmiin lapsen levon/unen tarve osaa levätä antaa toisille leporauhan Muuta huomioitavaa: 70