Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Hyvän korjuujäljen tavoitteet pähkinänkuoressa Harvennusvoimakkuus ja puuvalinta ovat kohteelle sopivat metsänhoitosuositukset metsänomistajan tavoitteet Ei puustovaurioita, maks. 4 % runkoluvusta Ei maastovaurioita kivennäismailla maks. 4 % rämeillä maks. 10 % ajourien pituudesta Suositusten mukainen ajourasto ajouraväli vähintään 20 metriä ajouraleveyskivennäismailla 4,0 4,5 metriä ja turvemailla 4,0 5,0 metriä Ympäristötavoitteiden huomioon ottaminen Luonto-, kulttuuri-, virkistys-ja maisemakohteet Vesiensuojelu Säästö- ja lahopuusto Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen 2
Mistä korjuujäljen tavoitteet tulevat? Suomen lainsäädäntö Metsälaki PEFC ja FSC -metsäsertifiointi Tavoiteltava korjuujälki Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänomistajan Esittämät toiveet Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen 11.11.2013 3 3
Harvennuksen korjuukelpoisuuteen ja korjuun laatuun vaikuttavia tekijöitä Metsikkökuvion hoitohistoria ja puuston ominaisuudet taimikonhoito ja sen toteutus mahdollinen ennakkoraivaus Hakkuu- ja harvennustapa ensiharvennus, myöhempi harvennus, eri-ikäisrakenteisen harvennus alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus jne. Korjuukohteen valinta, korjuun ajoitus ja maaston kantavuus korjuukelpoisuuden tunnistus: kesä, kuiva kesä, kelirikko, talvi oikeanlaisen korjuukaluston valinta Näkyvyys valoisuus, lumisuus, alikasvoksen määrä jne. Puunkorjaajan osaaminen ja asennoituminen metsää käsiteltävä kuin se olisi omaa puunkorjaaja on metsänomistajan omaisuudenhoitaja, metsänomistaja odottaa hyvää ja laadukasta palvelua. 4
Tärkein laadun tekijä istuu hytissä Hyvä laatu on paras käyntikortti työmaasta. 5
Mitä huono korjuujälki merkitsee metsänomistajalle? Väärä harvennustiheys tai väärät valinnat poistettavissa puissa Ylitiheys hidastaa puuston järeytymistä kun taas alitiheys johtaa puuston tuotostappioihin Vikaisten tai teknisesti huonolaatuisten puiden kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Liian leveät tai liian tiheässä olevat ajourat Ajourat vähentävät aina puuston potentiaalista kasvutilaa, mutta ovat välttämättömiä korjuun toteutuksen kannalta Suositusten mukaisella ajourastolla puuntuotannollinen tappio pysyy kohtuullisena. Puusto- ja maastovauriot Hyvinkin pieni (>12 cm2) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Sekundäärituhojen riski kasvaa: hyönteis-, lumi- ja myrskytuhot Myös maisemalliset haitat merkittäviä, erityisesti maastovaurioissa. 6
Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Työn huolellinen suunnittelu on merkittävä tekijä laadukkaassa korjuujäljessä. Korjuun toteutus tulee ottaa huomioon jo leimikon ostovaiheessa. Koska korjuu tulisi toteuttaa? korjuukelpoisuus ja erityisesti kohteen kantavuus korjuun haittatekijöiden tunnistaminen Ennakkoraivaustarpeen määrittäminen Jos tarvitaan, niin missä osissa leimikkoa? Miten varastopaikat sijoitetaan, jotta ne tukisivat parhaiten korjuuta? Metsänomistajan toiveet miten saadaan vietyä puunkorjaajalle asti? Yhteispelin toimivuus parantaa korjuun laatua. Jos yhdessä tahossa tai korjuun vaiheessa homma ei toimi, niin se vaikuttaa heti eteenpäin! 7
Harvennus nopeuttaa kasvatettavien puiden järeytymistä. Talousmetsissä kasvatettaviksi pyritään jättämään puut, joista saadaan tulevaisuudessa laadukasta sahapuuta. 8
Taimikonhoito on kannattava investointi Ajallaan ja metsänhoitosuositusten mukaisesti tehty taimikonhoito on kannattavan ensiharvennuksen edellytys. Hoidetussa taimikossa laadukas puusto pääsee järeytymään vauhdilla Ensiharvennusta on mahdollista lykätä hyvälaatuisessa puustossa 14-16 metrin valtapituuteen ilman, että puuston latvukset supistuvat liikaa Tämä parantaa hakkuun kannattavuutta ja tuo tuloja metsänomistajalle, tosin mahdollisuus laatuharvennukselle vähenee. Hoidetussa metsässä harventaminen on helpompaa kuin hoitamattomassa. Hoitamattomassa hyvän korjuujäljen saavuttaminen on haastavaa. Mitä, jos taimikonhoito jää tekemättä? Tällöin ensiharvennus joudutaan tekemään epäedullisen aikaisin korjuun on kallista ja hakkuun poistuma vähäinen, koska puusto on pientä hakkuun tuotot metsänomistajalle jäävät vähäisiksi, tai tuloja ei saada ollenkaan. 9
Hakkuutavan ja korjuukaluston valinta Puuston ominaisuudet: kehitysluokka tilavuus ja runkoluku puuston keskijäreys puulajisuhteet Maapohjan kantavuus ja korjuun ajankohta kangas / turvemaa maa sula / jäässä maa paljas / luminen maan märkyys Metsänomistajan tavoitteet ja erityistoiveet Kantokäsittelyn tarve Kertymän rakenne: ainespuu / energiapuu vai molemmat Energiapuun korjuutapa: karsittu ranka/ kokopuu yksinpuin / joukkokäsittely Korjuun mahdolliset haittatekijät: maaston vaikeus heikko näkyvyys 10
Ennakkoraivaus Ennakkoraivaus on korjuuolosuhteita parantava toimenpide kannattaa kohteilla, joissa se helpottaa korjuuta ja parantaa korjuujälkeä puutteet taimikonhoidossa lisäävät tarvetta merkittävästi tehtävä ajoissa, vuosi tai pari ennen harvennusta, jolloin raivattu puusto ehtii painumaan maata vasten Raivauksessa kaadetaan ennen puunkorjuuta hakkuuta haittaavaa kehityskelvotonta alikasvosta, erityisesti kaadettavien puiden tyvien ympäriltä aines-tai energiapuuksi kelpaamattomia pienempiä puita Ennakkoon raivattu leimikko on puun ostajan ja korjaajan kannalta kiinnostavampi kuin raivaamaton tiheikkö. Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen Ennakkoraivaus. Kuva: Juha Varhi Vältä tarpeetonta siistimistä! Turha raivaus lisää kustannuksia ja heikentää riistan elinoloja. 11
12
Korjuun toteutus 1/2 Pohjana leimikkokartta aloitus varastopaikalta (1) kokoojaura kuvion halki (2) läpiajattavat keruu-urat pitkiä lenkkejä, paljon suoria, vähän risteyksiä (3) hakkuu-/peruutusurat rinne, pehmeä maa (4) kierrettävä kohde elinympäristö, pehmeikkö rinteet kohtisuoraan Ensiharvennuksessa luodaan ajourastomyös seuraavaa harvennusta varten. Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen 13
Korjuun toteutus 2/2 Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turvemailla 4,0 5,0 m) Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen Kuva: Juha Varhi 14
Urapainumien välttäminen Hakkuun oikea ajoitus ja oikea korjuukalusto Kohteen kantavuuden tunnistaminen tärkeää Pienialaiset, heikosti kantavat kohdat, voidaan kiertää Havutuksen käyttäminen ajourilla, erityisesti kokoojauralla ja varastopaikkojen lähellä Havutusta voidaan tarvita myös kokopuun korjuukohteilla. Käytä runko-ja oksapuuta uran vahvistamiseen tarvittaessa. Ajokertojen minimointi mm. varastopaikkoja hajauttamalla Korostuu erityisesti kokopuun korjuukohteilla Keskeytä korjuun, jos kantavuus ei riitä! Maastovaurioksi katsotaan yli 10 senttimetriä syvä ajourapainuma. Turvemailla painumalla tarkoitetaan turpeeseen leikkautunutta painumaa. Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen 15
Runkovaurioiden (puusto-ja juurivauriot) välttäminen Korjuuolosuhteiden parantaminen Ennakkoraivaus tarvittaessa Hakkuun toteutus Oikean kaatotekniikan hallinta Oksien karsinta ajourille Vesasyntyiset hieskoivuryhmät, otetaan joko kaikki tai ei mitään. Poistettavien puiden katkaisussa mieluummin pitempi kanto kuin vaurio Lähikuljetus Ajourien avaaminen Kallistelut minimiin Kokopuun korjuussa pyrittävä välttämään latvusten piiskausta, ei kuormaan ylipitkiä latvoja Riittävä leveys vähentää pusuton juurenniskavaurioita Tehtävä suoriksi, mutkittelu lisää juurivaurioita erityisesti pehmeillä mailla. 16
17
Harvennusvoimakkuus hoidetuilla kohteilla käytä harvennusmallia 18
Nuoren kasvatusmetsän harvennus -milloin korjuu metsurityönä? On tärkeää osata tunnistaa suunnitteluvaiheessa kohteet, jotka on järkevintä toteuttaa metsurityönä. Metsurityö sopii parhaiten koneelliseen korjuuseen vaikeille tai taloudellisesti kannattamattomille kohteille, joita ovat esim. Hoitamattomat nuoret puustot (taimikonhoito jäänyt tekemättä), joita ei ole taloudellisesti perusteltua hoitaa koneellisesti pienen poistuman takia Lisäksi erityisen huonosti kantavat maat, maaston kaltevuudesta tai kivisyydestä johtuen hankalat kohteet sekä hankalanmuotoiset metsikkökuviot Myös erityiskohteet, esim. maisemallisesti tärkeät tai lähellä erityiskohteita olevat alat, joissa hakkuukonetta ei voida käyttää. Hoidettujen puustojen korjuu onnistuu pääsääntöisesti koneellisesti. Hoitamattomilla kohteilla, joudutaan arvioimaan kustannustehokkain toimintaketju: Vaihtoehtoiset toimintaketjut: Jos nuoren kasvatusmetsän puusto on hoitamaton 1. Ennakkoraivaus heti + Koneellinen korjuu 1-5 vuoden kuluttua 2. Metsurityönä tehty ensiharvennus, jossa korjataan pienpuuta 3. Metsurityönä voimakas taimikonhoito heti ja ensiharvennus normaalisti metsänhoitosuosituksen mukaisessa valtapituudessa Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen 19
Hakkuutyön omavalvonta Miksi? Oman työn laadunhallinta on oleellinen osa puunkorjuutaja vastuullista toimintaa Metsänomistaja odottaa puunkorjaajalta metsänhoitosuositusten mukaista korjuujälkeä Oma silmä on hyvä laadunvarmistaja, mutta valehtelee helposti. Varmista työjäljen laatu tekemällä säännöllisesti tarkastusmittauksia. Omavalvonnan tarkoitus on tukea sekä kuljettajaa että asiakasta. Hyötynä oman työn arvostus ja asiakkaan luottamus yrittäjään. Miten? Omavalvonnassa hakkuun toteuttaja mittaa jäävää puustoa ja korjuun onnistumista o Hakkuun aikana tiheyttä mitataan hakkuukoneesta työpistekohtaisesti o Hakkuun jälkeen puuston tiheys voidaan mitata mittavapaa tai relaskooppia käyttämällä o Työtapaa korjataan tarvittaessa! Jokaisesta korjuukohteesta on hyvä täyttää Check-lista, jossa arvioidaan korjuun laadun osatekijöiden toteutuminen. Omavalvonnan ei ole tarkoitus olla työlästä! Metsäverkkohanke- Korjuuvaurioiden vähentäminen 20
Hyvä ammattitaito varmistetaan aktiivisella kouluttautumisella Osaamisen ylläpitäminen edellyttää kouluttautumista. Näitä on tehty jo kymmeniä vuosia, en tarvitse koulutusta asenne kostautuu helposti. Hyvän laadun saavuttaminen edellyttää palautteen saamista ja laadun mittaamista Omavalvonta + ulkoinen palaute Metsäala ei ole jämähtänyt paikoilleen. Uudet asiat edellyttävät aktiivista otetta kouluttautumiseen. Uutta asiaa käytännön metsätalouteen tuovat mm. uudistuva metsälaki, uudistuvat metsänhoitosuositukset, sertifiointikriteerit sekä metsänomistajien monipuolistuvat tavoitteet Yrittäjän vastuulla on varmistaa työntekijöidensä osaaminen (kuljettajat/metsurit, urakoitsijat, toimihenkilöt). Oikein kohdennettuna ja määriteltynä, työhön liittyvän tiedon lisäys on tuottoa ja laatua lisäävä investointi! Työnantajan tulee tarjota työntekijälle mahdollisuus uuden oppimiseen. Muista, että osa tekijöistä tarvitsee opastusta enemmän kuin toiset. 21
Lisätietoa korjuujäljestä Metsänhoitosuositukset 2014 (julkaistaan 1.1.2014) Metsätehon sähköiset oppaat Puuhuolto-opas koneellinen puunkorjuu http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas/koneellinen_puunkorjuu/etusivu_koneellinen_puunkorjuu korjuun suunnittelu http://www.metsateho.fi/files/metsateho/korjuun_suunnittelu/start.html Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut korjuujälki ja maastotarkastusohje http://www.metsakeskus.fi/kehittaminen/korjuujalki Korjuujäljen tulosten valtakunnalliset raportit http://www.metsakeskus.fi/raportit 22
Tämä kalvosarjan on koonnut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kalvosarja on laadittu Etelä Suomen metsäverkko hankkeelle koulutuskäyttöön. Muuhun käyttöön on kysyttävä kirjallinen lupa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Kuva: Kalle Vanhatalo www.tapio.fi Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 Helsinki 23