Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana
|
|
- Urho Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana Toimintamallit Metsäkoneen varustaminen heikosti kantavalle maalle Konetyön sopeuttaminen heikosti kantavalle maalle
2 Asiantuntija arviointi Asiantuntijaryhmä: Voitto Suutari, Metsähallitus Arto Kariniemi, Metsäteho Oy Jarkko Keränen, Stora Enso Timo Punttila, Jämsänkosken metsäkonekoulu Kai Siponen, Metsäliitto Ano Teittinen, Pieksämäen ammattiopisto Jouni Valtonen, UPM Kymmene Maastokohteet: Kajaani ja Sotkamo Utajärvi Tavoitteena hyvien käytäntöjen levittäminen Arto Kariniemi 2
3 Huolellinen suunnittelu, hyvä tulos Suunnittelun merkitys korostuu heikosti kantavalla maalla, etenkin kun lisätään kesäkorjuuta. Suunnitellaan ja käsitellään kokonaisvaltaisesti, kerralla kuntoon: ojitus, tiestö, ennakkoraivaus, korjuu. Suunnittelussa tarkistettava etenkin mahdolliset riskikohdat. Käsittelyajankohta aina metsänhoidollisesti vaikka pyritään hyvään kertymään. Pienialaisia pehmeikköjä ja vähäpuustoisia kuvioita pitäisi voida jättää käsittelemättä, jos on muuten kesäkorjuukohde. Käsitellään kokonaisvaltaisesti, kerralla kuntoon Piennarteiden hyöty on vähäinen: varsitien rakentamistarve ja mahdollisuus selvitettävä suunnittelussa Arto Kariniemi 3
4 Oikea asenne, hyvä tulos Heikosti kantavan maan korjuu sulan maan aikana asenteellisesti osaksi normaalia puunkorjuuta. Konetyön sopeuttamisessa heikosti kantaviin olosuhteisiin on opettelemista: kuorman koon ja urakohtaisten ajokertojen säätely sekä ajoalustan vahvistaminen. Korjuuketjussa pitäisi olla yksi muita kokeneempi kuljettaja, joka vastaa ketjun työnlaadusta. Kokematonta kuljettajaa ei saa laittaa vaativaan olosuhteeseen ilman tukea ainakin työparin tulee olla kokenut. Hyvä lopputulos on kaikkien yhteinen etu Motivoivat toimintatavat ja arjen käytännöt johtotähdeksi: esimerkiksi käytössä vain peruspuutavaralajit Arto Kariniemi 4
5 Tarvitaan korjuuketjuammattilaisia Korjuuta on ajateltava korjuuketjuna, ei erikseen hakkuuna ja lähikuljetuksena. Työnopastusjärjestelmä harvennuksiin ja heikosti kantavalle maalle olisi tarpeen. Työhön siirtymistä pitää kehittää, suoraan koulusta ei tule valmiita kuljettajia. Metsäkoneenkuljettajien ammattitaitoon, etenkin metsälliseen, on kiinnitettävä huomiota: kuormatraktorin kuljettajan ammattitaidolla ratkaiseva merkitys korjuujälkeen. Hyvä korjuujälki on korjuuketjun tulos Arto Kariniemi 5
6 Ajouraverkko suunniteltava luovasti Hyvä työmaasuunnittelu, etenkin heikosti kantavalla maalla, edellyttää aina kuljettajan jalkautumista. Ajouraverkko on suunniteltava leimikkokohtaisesti, yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Tilannekohtainen ratkaisu: ajoura voi olla saralla, ojan päällä tai ojan vieressä sekä ojia vasten. Vanhat ajourat voivat olla niin ryvettyjä, ettei niitä voi käyttää toisessa harvennuksessa. Kalaruodolla voi tehdä metrin ajouravälejä. Hajautettu varastointi mahdollistaa toimivan ajouraverkon Hakkuu ura on myös mahdollinen ratkaisu (hakkuutähteiden vähäisempi määrä ajouralla on otettava huomioon) Arto Kariniemi 6
7 Ajourat sijoitettava huolella Heikosti kantava maa ei kestä useita ajokertoja: ajetaan mahdollisimman täysiä kuormia, että ajokerrat saadaan vähiin: sekakuormien teko ja purku hallittava. Epäselvä ajouraverkko lisää ajokertoja ja aiheuttaa vajaakuormia. Yhdysuraa (kokoojauraa) käytetään harkiten heikosti kantavalla maalla: hyödynnetään mahdollinen kangasmaa. Kaikki hakkuutähde ajouralle, paksuin osa hyötykäyttöön: telamatto. Ajourien sijoittaminen harkittava tapauskohtaisesti Jyrkät mutkat aiheuttavat raiteistumista ja jopa uppoamisia Arto Kariniemi 7
8 Varastopaikka korjuujäljen näyteikkuna Metsätielle tultava suoraan ettei tule ajourapainumia. Varastopaikan suunnittelu on tärkeää, etenkin kun puretaan sekakuormia. Varaston lähialue ongelma, ja näkyy ensimmäisenä: ajojälkiä voi maisemoida kuormaimella tai kaivinkoneella maanmuokkauksen yhteydessä. Kun viimeisellä ajokerralla ajaa hiukan eri jälkeä, tasoittuu ajojälki merkittävästi. Jos oja on iso, tielletulo ei onnistu kesällä ilman siltaa purku metsästä harkittava myös. Lähikuljetuksessa huolehditaan metsäteiden kunnon säilymisestä Arto Kariniemi 8
9 Ajoalustan vahvistaminen keinovalikoimaan Sillat ja pitkospuut erikoispaikkojen, hätätapausten keino, ei jokapäiväinen työväline: purojen ja ojien ylitys, lyhyt kosteikko, joka estää muuten kesäkorjuukelpoisen kohteen korjuun. Puutavara autollakin voi käyttää puusiltoja esimerkiksi varastopaikalla. Havutus ja kuitupuutela toimivia perinteisiä ratkaisuja. Toimintatapoja on kehitettävä jatkuvasti Kuvat: Asko Poikela Arto Kariniemi 9
10 Kuljettajan arkea Pehmeä kohta on kierrettävä ajoissa, jos joutuu pehmeikköön, kääntyessä uppoaa todennäköisesti. Hakkuukoneella voi mitata pehmeikön syvyyttä syöttämällä runkoa siihen: tieto kuormatraktorille. Latvuksen voi katkaista kahteen osaan, jotta saadaan ajouran telamattoon materiaalia. Ei ajeta ajourilla orjallisesti samaa jälkeä. Ojien päällä ajaminen vaatii ammattitaitoa, etenkin ojien risteykset ovat vaativia. Maaperän kantavuutta on tarkkailtava ennakoivasti Hakkuukone ei liiku pehmeässä taaksepäin, painojakauma ei sovellu siihen Arto Kariniemi 10
11 Tekniikka apuna Konekuvat koonnut konevalmistajilta: Kalle Kärhä Arto Kariniemi 11
12 mutta kuljettaja (ja toimintatavat) ratkaisevat! Konekuvat koonnut konevalmistajilta: Kalle Kärhä Arto Kariniemi 12
Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja 23.11.2011
Introduction OSCAR soil impact seminar Heikki Pajuoja 23.11.2011 Two Aspects Machinery Information Use of resources, seasonal variation High cutting potential on peatlands 2 3 4 Seasonal variation of wood
Turvemaaharvennusten kantavuusluokitus. Tore Högnäs, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Harri Lindeman & Teijo Palander, Joensuun yliopisto
Turvemaaharvennusten kantavuusluokitus Tore Högnäs, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Harri Lindeman & Teijo Palander, Joensuun yliopisto 17/2009 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017 Kausivaihtelu 8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
Suometsien puunkorjuu tänään
Suometsien puunkorjuu tänään, Stora Enso Oyj Metsä Suomen metsäkeskuksen Suometsien puunkorjuu -tilaisuus 26.11.2014, Juustoportti, Jalasjärvi 1 Stora Enso Metsä lyhyesti Stora Enso Metsä toimittaa puuta
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
Hiljainen tieto lähikuljetuksen ajourasuunnittelussa. Metsätehon tuloskalvosarja 10/2018 Janne Turunen, Lapin AMK Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy
Hiljainen tieto lähikuljetuksen ajourasuunnittelussa Metsätehon tuloskalvosarja 10/2018 Janne Turunen, Lapin AMK Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy Tiivistelmä Tutkimuksessa kerättiin kokeneiden hakkuukoneen
Suometsien puunkorjuu
Suometsien puunkorjuu Suomen metsäkeskus 2014 1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan metsätalouden maan ala, joka käsittää metsä- kitu- ja joutomaan on noin miljoona hehtaaria. Tästä määrästä noin kaksi viidesosaa
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin
Yritysesittely. Metsäteho Oy 2018
Yritysesittely Metsäteho Oy 2018 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.
Toimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset
Toimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset Kalle Kärhä, Stora Enso Wood Supply Finland Koneyrittäjien Metsäpäivä 2018 Elinvoimainen Puunhankinta
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
Puunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen
Puunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen VÄITÖSKIRJAHANKE, JYRY ERONEN OHJAAJAT: TEIJO PALANDER, KALLE KÄRHÄ & HEIKKI OVASKAINEN 19.10.2016 HELSINKI Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Esitelmän
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden
Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS
KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS Projektiryhmä Jouni Väkevä ja Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus r.y., Stora Enso Oyj, UPM-
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola
Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen Marjo Ahola 3.6.2019 Vesiensuojelun laatuloikka -hankepari Hankkeet: Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa
METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.
METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
TALVIHARVENNUSKOHTEIDEN KORJUU KESÄAIKANA
Hannu Kekkonen TALVIHARVENNUSKOHTEIDEN KORJUU KESÄAIKANA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2009 Tekijä Hannu Kekkonen Koulutusohjelma ja
Asiakaskysely heikosti kantavien maiden kesäkorjuusta
Turkka Nuuhkarinen Asiakaskysely heikosti kantavien maiden kesäkorjuusta Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden Tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön
Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta
Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 Jyry Eronen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Heikki
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma
Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen
Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Matti Sirén, Jari Ala Ilomäki and Antti Asikainen PUU ohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Kuljettajaa
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki
Suometsien puunkorjuun kehittämistavoitteet
Suometsien puunkorjuun kehittämistavoitteet, Stora Enso Wood Supply Finland Tapio Oy:n Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017, Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1
Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon
Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä
Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous
Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemailla korjuujälki ja ravinnetalous Matti Sirén, Jyrki Hytönen, Jari Ala-Ilomäki, Tero Takalo, Tuomo Neuvonen, Hannu Aaltio, Erkki Salo ja Mika Lehtonen Metsäntutkimuslaitos
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista
Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista Matti Sirén/Luonnonvarakeskus Metsätieteen päivä, metsäteknologiaklubi 26.11.2018 Lähde: Antti Ihalainen/Luke Merkittävä osuus tutkimus- ja kehitystoiminnasta
AJOSILTAMATTOJEN KÄYTTÖ TURVEMAIDEN PUUNKORJUUSSA
Olli Suorsa AJOSILTAMATTOJEN KÄYTTÖ TURVEMAIDEN PUUNKORJUUSSA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2011 Tekijä Olli Suorsa Koulutusohjelma
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014
Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella
KESÄAIKAISTEN TURVEMAAHARVENNUSTEN AJOURIEN RAITEISTUMINEN JA SITÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT
KESÄAIKAISTEN TURVEMAAHARVENNUSTEN AJOURIEN RAITEISTUMINEN JA SITÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT Kiiskilä Karri Opinnäytetyö Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri AMK 2017
StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja
11 StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja tutkimustyötä heikosti kantavien kohteiden ja turvemaiden
Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012
Tarkka kulkukelpoisuustieto k l t kuljettajan j apuna puunkorjuussa Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Ajouraverkon suunnittelun haasteet Hakkuukoneen kuljettajan
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
Metsäteiden talvikunnossapito
Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:
Kuljettajaa opastavat järjestelmät
Kuljettajaa opastavat järjestelmät Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen 18.3.2014 Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus ja kehittämisohjelman
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus
Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015
Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.
Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa
Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän korjuujäljen tavoitteet
Vaihtoehtoisia alustarakenteita turvemaiden puunkorjuuseen
Vaihtoehtoisia alustarakenteita turvemaiden puunkorjuuseen Asko Poikela 26.11.2018 1 Taustaa, kustannusrakenne 2 Taustaa, tehostamiskeinot 3 Taustaa, meku-kaluston kehitys Lähde: Trafi / avoin data 4 Millä
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
METSÄTEHON OPAS. Ojitusalueiden puunkorjuu
METSÄTEHON OPAS Ojitusalueiden puunkorjuu OJITUSALUEIDEN PUUNKORJUU Alkusanat 2 1 Ojituksen puuntuotannollinen merkitys 3 2 Yhteistoiminta 6 3 Kulku- ja kuljetusyhteydet 7 3.1 Metsätiet 7 3.1.1 Teiden
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut
Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
Kuormatraktorin pintapainetta jakavan lisäpyörän tutkimus. Metsätehon tuloskalvosarja 2/2018 Heikki Ovaskainen Asko Poikela Metsäteho Oy
Kuormatraktorin pintapainetta jakavan lisäpyörän tutkimus Heikki Ovaskainen Asko Poikela Metsäteho Oy Tiivistelmä Tutkimuksissa selvitettiin AT Wheels Oy:n kehittämän kuormatraktorin lisäpyörän tekninen
Metsänh itoja puunkorjuutöiden. maasto-ja karttamerkit
Metsänh itoja puunkorjuutöiden maasto-ja karttamerkit Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden maasto- ja karttamerkit Yhdenmukaiset maastomerkit nopeuttavat ja selkeyttävät metsätöiden suunnittelua ja toteutusta.
Metsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja
Kaarlo Rieppo Konekehityksellä yhä parempaan korjuujälkeen Korjuujäljen käsitteet Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa puunkorjuun jälkeen. Metsikön puuston ja maaston tilaan
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012
Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-
Energiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke
Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden
Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla
Jukka Nikula Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy
Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Puunhankinnan uudet tavat ja työkalut Teollisuuden Metsänhoitajien, Koneyrittäjien ja Metsätehon yhteisseminaari. Metsäpäivät
METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN
METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN (METSÄKONEENKULJETTAJA) 1.8.2018 31.12.2018 15.1.2018 1 Sisällys Metsän hoito ja hyödyntäminen, 20 osp... 2 Metsänhoidon perustiedot, 5 osp... 2 Taimikon hoito, 5 osp...
Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Puuhuollon kausivaihtelu ja normit Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 6.10.2017 Selvitys kausivaihtelun vaikutuksista Vuosittaisesta puunhuollon kausivaihtelusta huolimatta puun korjuun ja kuljetuksen henkilöstö-
Korjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014
Aluejohtaja 21.5.2014 Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi 1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne
Ryhmähanke Metsäkone- ja puutavaraautokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne Metsätehon raportti 102 31.1.2001 Metsäkone- ja puutavara-autokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
Energiapuun laadukas korjuutekniikka
Energiapuun laadukas korjuutekniikka 12.10.2011 Risto Julkunen Korjuun tehokkuus Karhukoplan uusin kone yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Laadukas korjuu Korjuukohteen,
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen
ISBN 978-951-40-2100-8 (PDF) ISSN 1795-150X Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen Hannu Airavaara, Jari Ala-Ilomäki, Tore Högnäs ja Matti Sirén www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of
Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta
Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta
Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta Ojat kuntoon 25.-26.4.2018 Timo Makkonen kehittämispäällikkö Koneyrittäjien liitto 2400 jäsenyritystä 1 Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjien
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Kuormausalueselvitys Tehdään osana Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
Maaperän vahvistusratkaisut huonosti kantavien maiden puunkorjuussa. Kati Kontinen
Maaperän vahvistusratkaisut huonosti kantavien maiden puunkorjuussa Kati Kontinen KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.12.2008 Tekijä(t) Kati Kontinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Nimeke Maaperän
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon
Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon Aineisto kerätty yhteistyössä AKT:n ja Rahtarit ry:n kanssa 0 kesäkuun aikana. Vastaajia oli yhteensä 0, joista kuorma-auton kuljettajia oli prosenttia
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
METSÄKULJETUSMATKOJEN VERTAILU
METSÄKULJETUSMATKOJEN VERTAILU Stora Enso Metsän Pudasjärven hankintatiimin alueelle Heikki Jokikokko Opinnäytetyö Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK)
Prosilvan tela-alustaisilla metsäkoneilla suoritettava puunkorjuu
Tomi Ketola Prosilvan tela-alustaisilla metsäkoneilla suoritettava puunkorjuu Opinnäytetyö Kevät 2017 SeAMK Elintarvike ja luonnonvara Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön