Selitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyihin valituksiin koskien Klaukkalan osayleiskaavan hyväksymispäätöstä: Valitus A: Valittaja haluaa muutosta Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen seuraavien vaatimusten mukaisesti. 1. Luhtajoentien liikenneympyrästä tulee osoittaa noin 30 metrin pituinen tie tilan 543-403-6-207 länsi-eteläkulmaan. 2. Viirinlaakson kaava on palautettava Nurmijärven kunnanhallitukselle ja valtuustolle uudelleen käsiteltäväksi alkaen 2013 Viirinlaakson kaava 1-vaiheesta. 3. Valittaja haluaa omistamastaan maasta korvauksen. 4. Kunnanhallituksen esittelijänä ei voi toimia kunnanjohtaja valittajaa koskevissa asioissa. 5. Viirinlaakson kaava on palautettava uudelleen käsiteltäväksi menettelytapavirheen takia. 6. Viirinlaakson kaava-alueelle tulee lopettaa rakentaminen ja maanmuokkaus. Perustelut ilmenevät esityslistan liitteenä olevasta valituksesta. Vastine: Ns. Viirinlaakso alueelle on hyväksytty Viirinlaakso I asemakaava. Kaavan hyväksymispäätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus (23.6.2015) ja Korkein hallinto-oikeus (23.11.2015) hylkäsivät kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset, joten em. asemakaava on lainvoimainen. Klaukkalan osayleiskaava on laadittu yleispiirteisenä yleiskaavana, mikä ilmenee kaavan yleisistä määräyksistä seuraavasti: Osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata yleispiirteisenä kaavana asemakaavojen laadintaa. Osayleiskaavassa on esitetty alueiden pääkäyttötarkoitukset ja kaava sisältää aluekohtaiset suunnitteluohjeet. Osayleiskaava ei ole tarkkarajainen aluevarauskaava, vaan rajaukset mahdollistavat joustoa asemakaavoja laadittaessa osayleiskaavan tavoitteita ja kaavaratkaisun periaatteita vaarantamatta. Lisäksi kaava koskee yleismääräys: Asumisen alueita koskevissa asemakaavoissa alueelle voidaan sijoittaa muitakin kuin pääkäyttötarkoituksen mukaisia toimintoja, mikäli ne on tarkoitettu pääasiassa alueen omiin tarpeisiin, sopivat alueen luonteeseen eikä niistä aiheudu haittaa pääkäyttötarkoituksen mukaiselle käytölle. Osayleiskaavassa on osoitettu maantiet ja katuverkko ainoastaan kokoojakatujen osalta, joten osayleiskaava mahdollistaa valittajien vaatiman tien osoittamisen asemakaavassa, jos kunta katsoo sen myöhemmin tarpeelliseksi. Yleiskaavaprosessissa ei päätetä korvauksista. Viirinlaakson alueen rakentaminen perustuu lainvoimaiseen asemakaavaan, eikä Klaukkalan osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen käsittelyssä ratkaista rakentamisen kieltämistä. Kunnan hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja esittelee asiat kunnanhallitukselle. Noudatetun käytännön mukaisesti asiantuntijat ovat paikalla ns. kyselytunnilla, jonka ajaksi kunnanhallituksen kokous keskeytetään. Asiantuntijat kertovat käsiteltävistä asioista ja kunnanhalli- 1
tuksen jäsenillä on mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä. Kunnanjohtaja ei ole ollut esteellinen esittelemään Klaukkalan osayleiskaavan hyväksymistä, sillä perusteella, että hän on vastannut toimittajan kysymyksiin koskien Viirinlaakso I:n asemakaavaa ja sen hyväksymispäätöksestä tehtyjä valituksia. Osa valittajan esittämistä vaatimuksista ei koske Klaukkalan osayleiskaavaa. Viirinlaakson alueen rakentaminen perustuu lainvoimaiseen asemakaavaan ja katusuunnitelmiin. Valitus B: Valittaja vaatii, että Korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin, kun valittajan valitus on hylätty, ja hyväksyy valituksen. Alkuperäinen päätös sekä samalla Helsingin hallinto-oikeuden valituksen hylkäävä päätös ovat syntyneet lain vastaisesti seuraavin perustein: 1. Osayleiskaavaa laadittaessa ei ole otettu riittävästi ja oikeasisältöisesti huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39.2 :ssä annettuja yleiskaavan sisältövaatimuksia siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. 2. Osayleiskaavaa laadittaessa on laiminlyöty tiedottaa määritellyistä suojelualueista konkreettisesti niille maanomistajille, joiden omistamille tiloille suojelu kohdistuu. Sen lisäksi yleisessä jaossa oleva materiaali on ollut puutteellista ja kokonaisuudessaan arvioitava kaavan laatimismenettely on ollut MRL 63 :n (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) vastainen ja estänyt todistettavasti aidon osallistumisen ja vuorovaikutuksen lain vaatimassa laajuudessa. 3. Kaavan valmistelu on pohjautunut SL-alueiden osalta (sl-7/10) vanhentuneisiin selvityksiin, jotka kuitenkin on kritiikittömästi otettu kaavan valmistelun perustaksi, ja jotka on hyväksytty Helsingin hallinto-oikeudessa, vaikka valittaja on esittänyt faktaa alueen tilanteesta 2016. Asia on siten puutteellisesti käsitelty. 4. Yleiskaava aiheuttaa valittajalle todellakin faktoihin perustuvaa kohtuutonta haittaa, mitä ei ole riittävästi otettu huomioon. Vaatimus on tämän kohdan osalta se, jos Korkein hallinto-oikeus päättää ko. alueen olevan paikallisesti arvokas, Nurmijärven kunta velvoitetaan lunastamaan tai korvaamaan virkistystoimintaan varatun alueen kokonaisuudessaan MRL 101 :n (lunastus- ja korvausvelvollisuus) perusteella. 5. Valittajan tilan osalta virheellinen lepakkotutkimus ja suojelualue sl-8/10 on poistettu, mutta kaikki Klaukkalan alueella olevat alueet on jätetty voimaan, vaikka tutkimuksen johtopäätökset on todistettu faktoilla vääriksi. Kyse on puutteellisesta selvityksestä päätöksenteon pohjana. Vaatimus on tämän kohdan osalta se, että koko Klaukkalan alueen lepakot tutkitaan uudelleen, kuten valittajan tilan alueelle olevan sl-8/10 alueella tehtiin toukokuussa 2016. Nykyisellä puutteellisella ja virheellisillä johtopäätöksillä tehty lepakkoselvitys ei voi olla kymmenien hehtaarien suojelun perusteena. Kyseessä on kaikkien Klaukkalan maanomistajien oikeus. Toissijaisesti valittaja vaatii, että Korkein hallinto-oikeus palauttaa osayleiskaavan valituksen osilta uuteen valmisteluun, jossa korjataan puutteet ja virheellisyydet sekä päätökset perustetaan nykytilanteeseen ja riittävään selvitykseen. Valittaja on toistanut lisäksi aiemmin Helsingin hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen. 2
Vastine: Yleistä: Osayleiskaavassa valittajan tilan eteläosa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-4 (noin 6,5 ha) ja pohjoisosa tilasta on osoitettu pääosin virkistysalueeksi (noin 15,5 ha) voimassa olevan maakuntakaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti. Valittajan tilan pinta-ala on noin 23 ha, ja lainhuuto tilaan on myönnetty 2011. sl-7/10 aluevarauksen pinta-ala on noin 5 ha, josta valittajan tilan alueella sijaitsee noin 3 ha. Lisäksi valittajan tilan pohjoisosaan on osoitettu vanhan metsän luonnonsuojelualue, joka on perustettu 23.9.2009 tehdyllä päätöksellä. Tiedottaminen ja vuorovaikutus: Osayleiskaavan laadintaan on liittynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota prosessin kuluessa on täydennetty useita kertoja. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 19.3.2000. Prosessin aikana kunnan kotisivuilla on ollut tietoa suunnittelun etenemisestä ja osallistumisja arviointisuunnitelma. Kaavan ollessa nähtävillä kaavakartta määräyksineen ja selostuksineen ovat olleet kunnan kotisivuilla osoitteessa http://www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/yleiskaav oitus/vireilla_olevat_yleiskaavat/klaukkalan_osayleiskaava. Kotisivuilla on edelleen kaavaluonnoksen, kaavaehdotuksen ja hyväksytyn kaavan aineisto. Kotisivuilla on edelleen kaavaan liittyvät selvitykset. Kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta sekä yleisötilaisuuksista on tiedotettu kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla ja virallisessa ilmoituslehdessä, kirjeellä suunnittelualueen ulkopuolella asuville maanomistajille ja suunnittelualueen asukkaille, yrityksille ja maanomistajille on jaettu julkinen tiedote postilaatikkoon. Nähtävillä oloista on tiedotettu lisäksi kunnan kotisivuilla. Osallisilla on ollut mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta mielipiteitä ja muistutuksia kaavaehdotuksesta. Kaavan laatimiseen liittyen on pidetty useita yleisötilaisuuksia mm. 29.11.2006, kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa 26.3.2013 ja kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa 15.4.2015. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että osallisille on tiedotettu kaavan etenemisestä ja mielipiteiden ja muistutusten antamismahdollisuuksista laajasti. Kaavaprosessin aikana eri vaiheista on tiedotettu MRL:n minimivaatimuksia kattavammin. Kohtuuton haitta: Maanomistaja voi käyttää tilaansa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen osayleiskaavan sitä estämättä. sl-7/10 alueen osalta edellytetään maisematyölupaa mm. ennen metsänhoitotoimenpiteitä. Maisematyöluvan edellytyksistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Edellytysten lisäksi säädetään mahdollisista korvauksista, jos maisematyöluvan epäämisen johdosta maanomistaja ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan. 3
Se, että valittajan tilasta osa on osoitettu virkistysalueeksi ja alueeksi, jolla on luontoarvoja, ei aiheuta valittajalle kohtuutonta haittaa. Virkistysalueeksi osoitettua aluetta valittaja voi käyttää maa- ja metsätalouden harjoittamiseen kuten tähänkin saakka. Mikäli kunta laatii alueelle asemakaavan ja osoittaa alueen asemakaavassa virkistysalueeksi, kunnalla on oikeus lunastaa se. Lunastus: Lunastukseen liittyviä seikkoja ei arvioida yleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten käsittelyn yhteydessä, vaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja lunastuslaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Selvitykset: Kaavan laadintaa varten on tehty useita selvityksiä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Luontoselvityksen perusteella on osayleiskaavassa osoitettu luontosuhteiltaan paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita alueita. Klaukkalan osayleiskaavan pinta-ala on noin 4270 ha. Erilaisia luontosuhteiltaan arvokkaita alueita kuten liito-oravan elinalueita, kasvillisuudeltaan arvokkaita alueita tai lepakoille tärkeitä alueita on osoitettu yhteensä noin 8 % :lle koko kaava-alueen pinta-alasta. Mikään näistä alueista ei ole osoitettu suojelualueena, vaan pääkäyttötarkoituksen ohella alueena, jolla on luontoarvoja. Näiden alueiden osoittaminen perustuu MRL 39.2 :n kohtaan 8, luonnonarvojen vaaliminen. Em. alueilla edellytetään maisematyölupaa puiden kaatamiseksi. Maisematyölupamenettelyssä arvioidaan, aiheuttavatko hakemuksen mukaiset toimenpiteet luontoarvojen tuhoutumista. Jos alueen arvot ovat tuhoutuneet kaavan laatimisen jälkeen, luvan myöntämiselle ei ole esteitä. Selvitykset on tehty ennen kuin kaavaluonnosta on laadittu, jotta ne voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Selvitykset ovat antaneet yleiskaavatasolla riittävät tiedot alueen luonnonoloista. Luonnonoloissa tapahtuu muutoksia, mutta selvityksiä ei ole tarkoituksenmukaista päivittää kaavan jokaisessa vaiheessa. Luontoselvitys on tehty v. 2009 ja 2012. Luontoselvitykset ovat olleet riittävän ajantasaiset toimiakseen kaavatyön perusteena. Lepakot ovat liito-oravan ohella ns. direktiivilajeja. Lepakoiden osalta kaikilla kaavassa osoitetuilla sl-8 -alueilla on tehty havaintoja lepakoista, joten havaittujen alueiden osoittaminen on ollut perusteltua. sl-8 alueisiin liittyvä kaavamääräyksen mukaan maanomistajan on haettava maisematyölupaa mm. ennen puiden kaatamista. Maisematyölupamenettelyssä arvioidaan, aiheuttavatko hakemuksen mukaiset toimenpiteet luontoarvojen tuhoutumista. Lepakoiden ja muiden luontoarvojen osalta olosuhteet saattavat muuttua kaavaprosessin aikana tai kaavan hyväksymisen jälkeen. Koska kyseessä ei ole suojelualue, vaan kaavamääräys edellyttää maisematyöluvan hakemista, lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon mahdollisesti muuttuneet olosuhteet. Näitä olosuhteiden muutoksia saattaa tapahtua eri maanomistajien alueille ja eri puolilla kaava-aluetta. Kun luontoarvoiltaan arvokkaat alueet on osoitettu selvitysten mukaisesti kaikkien maanomistajien alueilla samoilla perusteilla, myös mahdollisten muutosten kaavassa tulisi perustua yhdenvertaiseen perusteeseen. 4
Yleiskaavan sisältövaatimukset: Osayleiskaavaa laadittaessa yleiskaavan sisältövaatimukset ovat olleet ohjaamassa kaavaprosessia. Maakuntakaava on otettu huomioon osayleiskaavaa laadittaessa kuten osoitettaessa Tornimäen ja Vantaan kaupungin rajan väliselle alueelle virkistysalue kuten maakuntakaavassakin. Uusia rakentamiseen osoitettujen alueiden aluevarauksia valittaessa tausta-aineistona on ollut ns. aluevertailu, jonka perusteella on osoitettu uusia aluevarauksia nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentäen. Lisäksi on selvitetty nykyisten asemakaavoitettujen alueiden täydennysrakentamispotentiaalia, ja selvityksen perusteella on osoitettu täydennettävät alueet. Asumiseen varattuja alueita on varattu väestösuunnitteita vastaavasti riittävästi. Palveluille on osoitettu varauksia kaavassa, myös lähipalveluiden osalta. Liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen on ollut kaavatyön yksi merkittävimmistä tavoitteista ottaen huomioon nykytilanteen ruuhkautuneisuus. Osayleiskaavassa on turvattu mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön mm. uuden Klaukkalan ohikulkutien avulla parannetaan liikenneturvallisuutta. Kaavassa on varattu alueita eri käyttötarkoituksiin ja myös lähipalveluille. Kaava-alueella ei ole osoitettu toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa terveydelle, ja ohikulkutie osaltaan vähentää liikenteen päästöjä Klaukkalan keskustassa. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on tuettu osoittamalla uusia yritysalueita ja varaamalla keskustaan sijoittumismahdollisuuksia palveluille. Ohikulkutie osaltaan parantaa Klaukkalan logistista asemaa. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen toteutuu kaavassa rakennusperintökohteiden ja -alueiden säilyttämisellä sekä muinaisjäännösten ja arvokkaiden luontokohteiden sl-merkinnöillä ja -määräyksillä selvityksiin perustuen. Kaavassa on osoitettu virkistykseen soveltuvia alueita riittävässä määrin. Yhteenvetona voidaan todeta, että osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta. Osayleiskaava täyttää MRL:n 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Näin ei ole perusteita kumota kaavaa kokonaan tai osittain eikä myöskään palauttamiselle uudelleen valmisteltavaksi ole perusteita. Valitus C, Suomen Luonnossuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Nurmijärven Luonto ry: Valittajat vaativat, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja osayleiskaava kumotaan siltä osin kuin valittajien vaatimus on Helsingin hallinto-oikeudessa hylätty. Perusteluina valittajat esittävät seuraavaa: 1. Metsäekologisen yhteyden turvaaminen maakuntakaavan edellyttämällä tavalla. Työpaikka-alueen aluevarausta tulee supistaa. 2. M-4 alue on paljolti pihamaita eikä se voi toimia ekologisena yhteytenä. 3. Ekologisen yhteyden on oltava riittävän leveä. 4. Ekologisella yhteydellä ei tarvitse olla kauniita maisemia eikä kallioita. 5
5. Klaukkalan ohikulkutie on suorassa yhteydessä maakunnalliseen ekologiseen yhteyteen. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tämä yhteys tulee säilymään toimivana osana Uudenmaan ekologista verkostoa. Mikäli osayleiskaavalla heikennetään yhteyden toimivuutta, tullaan menettämään yksi maakunnallinen ekologinen yhteys. 6. Maisema- ja kallioalueiden selvitys on riittämätön. Maisemaselvityksessä on systemaattisesti jätetty huomiotta rakentamiseen kaavaillut jyrkkäpiirteiset selänne- ja kallioalueet laajalta alueelta Hämeenlinnanväylän ja Klaukkalan ohikulkutien risteysalueen ympäristössä. 7. Muiden luontokohteiden selvitykset ovat riittämättömät. Osayleiskaavaa varten laadittu luontoselvitys ei huomioi arvokkaina luontokohteina lainkaan vanhapuustoisia, luonnontilaisen kaltaisia kalliometsiä, jollainen Lintumäen kalliolaki on. 8. Teollisuusalueen kaavavaraus on liian lähellä asutusta. Yhteenvetona valittaja esittää, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös perustuu puutteellisiin ja virheellisiin tietoihin alueen luonnonoloista ja metsäekologisten yhteyksien toimivuuden edellytyksistä. Jotta maakunnallinen ekologinen yhteys ja yhteystarve alueella voisi tulevaisuudessakin toimia, kaava pitää tältä osin kumota. Lisäksi osayleiskaava perustuu osin riittämättömiin selvityksiin. Teollisuusalueen kaavavaraus tulee myös liian lähelle asutusta. Em. syistä päätös on ainakin MRL:n 5.1 :n (alueidenkäyttötavoitteet), 9 :n (riittävät selvitykset), 24.2 :n (ekologisten yhteyksien valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet), 32.1 :n ja 39.1 :n (maakuntakaavan ohjausvaikutus) sekä 39.2 :n (yleiskaavan sisältövaatimukset, varsinkin kohdat 1, 3, 5, 7 ja 8) vastainen. Vastine: Maakuntakaavan viheryhteystarve-merkintä on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti tarkentaen sen sijaintia ja sisältöä yleiskaavatasolle. Maakuntakaavan viheryhteystarvemerkinnällä on osoitettu virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja alueet. Osayleiskaavaan liittyvien selvitysten perusteella kyseessä on tässä kohdin ekologinen yhteys. Ekologisen yhteyden suurin este on kuitenkin Hämeenlinnan moottoritie, ei kaavassa osoitetut muut maankäyttömuodot. Osayleiskaava on laadittu yleispiirteisenä aluevarausten osalta, ja aluevarausten rajat tarkentuvat asemakaavasuunnittelussa ottaen huomioon kaikki osayleiskaavan merkinnät ja varaukset sekä kaavamääräykset. Asemakaavassa myös laaditaan alueita koskevat tarkemmat selvitykset. Ekologisen yhteyden leveys myös tarkentuu asemakaavasuunnittelun yhteydessä. Työpaikka-aluevarauksen eteläreunaan osoitettu ekologinen yhteys tulee osoittaa asemakaavassa siten, että se todellisuudessa toimii ekologisena yhteytenä. Ekologisen yhteyden osoittava merkintä on yleiskaavassakin yleispiirteinen ja sen sijainti tarkentuu asemakaavasuunnittelussa. 6
M-4 alueiden osoittamisen perusteena on ollut osoittaa maa- ja metsätalousvaltaiset alueet erotuksena alueista, joille laaditaan asemakaava yleiskaavan perusteella. Nämä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulevat säilymään nykyisen kaltaisina ja niiden alueella on maaseutumaista harvahkoa asutusta. Osayleiskaavassa asumiseen on osoitettu sellaiset alueet, joilla on jo nykyisin asemakaava tai alueelle tulee laatia asemakaava. Lintumäen kallion maisemalliset arvot eivät ole niin merkittäviä, ettei aluetta voisi osoittaa työpaikka-alueeksi. Kaikki ympäristöään selkeästi korkeammat selänne- ja kallioalueet eivät ole itsestään selvästi säilytettäviä. Kaavan laadinta on aina erilaisten intressien yhteensovittamista. Se, että Klaukkalan osayleiskaavan alueelle voidaan osoittaa myös työpaikka-alueita tai asuinalueita mahdollisesti kallioalueille, voi olla perusteltua muista näkökulmista kuten yhdyskuntarakenne, taloudellisuus, tavoite pendelöinnin vähentämiseen, kunnan elinkeinoelämän kehittäminen ym. Maisemaselvitys on ollut riittävä turvaamaan MRL yleiskaavan sisältövaatimusten maiseman vaalimista koskevan kohdan. Kunta on teettänyt vuonna 1992 kallioselvityksen kunnan kaikista kallioalueista, noin 115 kohdetta. Nämä kohteet on arvotettu mm. maiseman suhteen. Lintumäen kallio ei ollut maisemallisesta näkökulmasta merkittävä koko kunnan muihin kallioihin verrattuna. Tätä kallioselvitystä on käytetty lähtöaineistona Klaukkalan maisemaselvitystä tehtäessä. Kaavaan liittyen on tehty selvityksiä, jotka ovat olleet tarpeen ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Teollisuusalueen /kem-varaus on mahdollisuus, mutta se ei pakota sijoittamaan alueelle kemikaaleja varastoivaa laitosta tai esim. logistiikkayritystä. Ilvesvuoren alueella on logistiikkayritys, joka edellyttää kaavamerkintää /kem. Lintumäen ja Mäyränkallion alue sijaitsevat logistisesti hyvin, joten on mahdollista, että alue kiinnostaa logistiikkayrityksiä. Alueen asemakaavan laadinnan yhteydessä, kun tiedetään, millaisia kemikaaleja yritys varastoi, vasta voidaan tehdä riskikartoitus terveellisen ja turvallisen elinympäristö turvaamiseksi. Mikäli riskiselvitys tehdään yleiskaavatasolla, selvitys perustuisi merkittävässä määrin oletuksiin, joilla ei olisi riittävää todellisuus pohjaa. Alueen asemakaavaa laadittaessa tulee arvioida, että mahdollinen /kem laitos ei aiheuta terveellisyys- tai turvallisuusriskiä lähialueen asutukselle. Kaavaa laadittaessa on noudatettu yleiskaavan sisältövaatimuksia, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja voimassa olevaa maakuntakaavaa. Kaavaratkaisu perustuu täydennysrakentamiseen ja uusien alueiden osoittamiseen olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävästi eli vaatimus ekologisesta kestävyydestä toteutuu. Osoittamalla alueita asumiseen ja palveluille sekä virkistykseen otetaan huomioon asumisen tarpeet. Edellä olevassa kappaleessa on kerrottu esim/kem-merkinnän alueilla terveellisen elinympäristön muodostamisen toimintatavoista asemakaavaa laadittaessa.. Klaukkalan osayleiskaava toimii ohjeena asemakaavoja laadittaessa ja myös asemakaavan laatimista ohjaavat MRL:n asemakaavan sisältövaatimukset. Asemakaavassa tarkentuvat osayleiskaavan ratkaisut, ja pystytään tekemään yleiskaavatasoa tarkempia selvityksiä. 7
Osayleiskaavassa on vaalittu rakennuttua ympäristöä, maisemaa ja luonnonarvoja erilaisin kaavamerkinnöin ja määräyksin. Yhteenvetona voidaan todeta, että yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät ja ne ohjaavat riittävässä määrin alueen asemakaavojen laadintaa. Uudenmaan liitto on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. 8