Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 1 / 1 1683/2017 10.02.03 89 Keran asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 130140, 54. kaupunginosa, Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi 31.3.2017 päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuusto hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 2 / 2 Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä. 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 3 / 3 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä 89 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Kera, asemakaavarunko Alueelle on asemakaavarunkotyössä osoitettu asuinrakentamista noin 532 000 k-m 2 ja liike-, palvelu- ja työpaikka rakentamista noin 148 000 k-m 2. Rakennusoikeus nousee noin 210 000 k-m 2. Keran asemakaavarunkoalueesta laaditaan koko aluetta käsittävä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen kaavaehdotusvaihe tehdään tarvittaessa useassa osassa. Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 4 / 4 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Aloite asemakaavarunkotyöstä on tullut Espoon kaupungilta. Osa alueen maanomistajista on hakenut kaavamuutosta. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2017 otsikolla Keran kaavat. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kerassa rantaradan molemmin puolin. Alue rajautuu etelässä Nihtimäen pientaloalueeseen ja lännessä Kilonväylään (Kehä II) ja pohjoisessa Nokian kampusalueeseen. Keran asemakaavarungon suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 79 hehtaaria. Keskellä asemakaavarunkoaluetta sijaitsee Keran asema, joka on lähestulkoon Leppävaaran ja Kilon asemien puolessavälissä. Etäisyys kumpaankin asemaan on noin puolitoista kilometriä. Alueella sijaitsee logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja, joista osa on jo siirtänyt tai siirtämässä toimintaa pois alueelta. Alueella toimii kuitenkin vielä kaksi suuronnettomuusvaarallista, direktiivin 2012/18/EU mukaista laitosta. Toimintojen loppumisen myötä alueella on useita rakennuksia jäänyt tyhjilleen. Tyhjilleen jääneet teollisuusrakennukset sekä yleisilmeeltään karu ja epäsiisti asemanseutu ovat kutsuneet ilkivallantekijöitä alueelle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 5 / 5 Keran rakennuskanta on pääasiassa 1960 1990-luvuilta, jolta ajalta on peräisin muun muassa alueen suurin yksittäinen rakennus. Rakennuksen ala on noin 18 000 m 2 ja käytetty rakennusoikeus noin 93 000 k-m 2. Alueen vanhin rakennus on lukuisia muutoksia läpikäynyt Karamalmintien eteläpuolella sijaitseva Kera Oy:n teollisuusrakennus vuodelta 1945. Suunnittelualueen maisema on suurimmaksi osaksi verrattain alavaa ja tasaista. Korkein alue sijoittuu Karamalmintien ja Karaniityntien risteyksen länsipuolelle, jossa kallionyppylät nousevat noin 5-10 metriä ympäristöä korkeammalle. Alue on pitkälti rakennettua ja läpäisemätöntä pintaa. Maisemalliset arvot liittyvät puutarha-arkkitehti Jussi Jänneksen puutarhasuunnitelmasta säilyneisiin elementteihin sekä pohjoisosan metsäkumpareisiin ja avokallioalueisiin. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, lukuun ottamatta kahta alueen pohjoisosassa sijaitsevaa liito-oravan ydinaluetta ja alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa vanhan metsän aluetta, jossa on todettu olevan paitsi liito-oravan ydinalue, myös linnustollisia arvoja. Alueen palvelutarjonta on vähäistä. Kehä II:n varrella sijaitsee Kristillinen päiväkoti ja koulu ja sen vieressä Kehä II:n ja Karapellontien risteyksessä polttoaineen jakelupiste. Asemakaavarunkoalueen ulkopuolella noin kilometrin päässä Keran asemasta etelään sijaitsee väliaikatiloissa oleva Viherlaakson lukion ja radan pohjoispuolella Karamalmin ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu. Lähimmät päivittäistavarankaupat sijaitsevat niin ikään noin kilometrin etäisyydellä Keran asemasta. Nokian tiloissa sijaitsee lounasravintola ja kahvio. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena, jonka kautta kulkee päärata. Kehä II on osoitettu moottoriväylänä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan 7.4.2008. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Yleiskaava kuulutettiin voimaan MRL 201 :n nojalla 7.10.2009 kaupunginhallituksen (21.9.2009 10) päätöksen perusteella jo ennen kuin se oli saanut lainvoiman niiltä osin mihin valitukset KHO:lle eivät kohdistuneet. Lainvoimaiseksi tulon jälkeisellä kuulutuksella 17.2.2010 yleiskaava on tullut voimaan niiltäkin osin mihin valitukset kohdistuivat lukuun ottamatta KHO:n päätöksellä kumottuja osia. Valtuusto hyväksyi 23.1.2017 Keran osayleiskaavan. Osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa alueen pääkäyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue sekä rautatie- ja teollisuusraidealue.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 6 / 6 Viranomaisneuvottelu Keran aluetta on esitelty osayleiskaavoituksen aikana kahdessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kuukausikokouksessa 12.9.2012 ja 23.5.2014. Lisäksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Keran keskeisen alueen asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen uusi iso paikalliskeskus kouluineen Keran aseman molemmin puolin - alue, jossa yhdistyy rautatien, pikaraitiotien, bussilinjojen, polkupyöräilyn ja kokoojakatujen liikenne keskustan kävelymittakaavan ympäristöön. Kera jäsentyy aseman ympärille kehitettävän keskustan ympärille kehissä. Ydinkeskustan korttelit sijoittuvat välittömästi aseman ympärille eri liikennemuotojen muodostamaan solmukohtaan. Alueen palvelut sijoitetaan siten, että niiden käyttäminen on houkuttelevaa ja palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Kuitenkin siten, että palveluiden käytössä tuetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn etusijaa. Palvelut sijoitetaan pääasiassa keskustakortteleihin rakennusten alimpiin kerroksiin asuntojen sijoittuessa yläpuolisiin kerroksiin. Keskusta-alueen rakentamistapa poikkeaa muusta ympäristöstä tehokkaampana ja korkeampana. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa radan jakavaa vaikutusta ei synny, vaan rata liitetään osaksi alueen yleisilmettä muodostamalla hyvät yli- ja alikulkuyhteydet. Erityisen merkittävässä roolissa on alueen eteläpohjoissuuntaisen puiston alikulkuyhteys, jossa radanalituksesta muodostetaan osa puiston identiteettiä. Palvelukehän pohjois-, itä- ja eteläpuolen korttelit ovat asuinpainotteisia, kaupunkimaisesti jäsennettyjä kortteleita. Kortteleiden rakentamistapa on variaatio kantakaupunkimaisesta korttelista, jossa on selkeästi rakentamisella rajattu julkinen katu- ja puistopuoli ja yhtenäinen, vehreä yhteispiha. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala noin 79 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueelle osoitettaan noin 680 000 k-m 2, josta asuinkerrosalaa on noin 532 000 k-m 2. Suunnitelman arvioidaan mahdollistavan noin 3 000 työpaikkaa laskennallisella suhteella 1 työpaikka 50 k-m 2 kohden ja tuottavan noin 13 300 asukasta. Mitoitus mahdollistaa alueen päivittäisten ja sivistyspalveluiden omavaraisuuden.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 7 / 7 Selvitykset Asemakaavarunkotyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: - Liikennesuunnitelma, Trafix Oy - Maisema analyysi ja suunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo - Hulevedet ja massatarkastelu, Vahanen Environment Oy - Kunnallistekniset verkostot, Infrakonsultointi Henry Lindgren - Energiatarkastelu, Skenariolabs Oy Suunnittelussa on huomioitu Keran osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset. Perittävät maksut Asemakaavoituksen korttelikohtaiset maksuluokat määritellään Keran osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Hyväksyminen Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus / valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 8 / 8