Autismisäätiö Toimintakertomus 2010
1. ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Autismisäätiö jatkoi perustehtävänsä toteuttamista toimintavuotena 2010; tuottamalla toimialojensa kautta erityistä lisäarvoa aikuisille autismin kirjoon kuuluville tai muita neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaaville henkilöille sekä maksaville asiakkaille. Maksavia asiakkaita olivat mm. kuntien sosiaalija terveystoimi, työvoimahallinto, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset ja toiset palveluntuottajat sekä asiakkaat itse. Perustehtävän toteutuminen on edellyttänyt säätiöltä arvioivaa, avointa työkulttuuria, jolloin on tuotettu laadukkaita palveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Toimintaa ovat ohjanneet asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja säätiömme arvot hyvinvointi, osallisuus sekä vaikuttavuus. Autismisäätiön vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa ennakoitiin toimintavuoden jatkavan taloudellisessa epävarmuudessa ja yhteiskunnallisten muutosten paineissa. Huolimatta näkemyksistä, että kuntien taloustilanne heikkenisi entisestään, kannustivat positiivisuuteen optimistiset ajatukset siitä, että kuntatalouden kehitys saisi tuulta purjeisiinsa elpyvien maailmanmarkkinoiden muodossa. Kuntien rahoitusvaikeuksiin tarjottiin lääkkeeksi mm. lisävelan ottamista investointien toteuttamiseksi. Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoikin vuoden 2010 aikana 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon ja suhde bruttokansantuotteeseen nousi 48,4 prosenttiin (4,6%). Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski hieman, 2,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,6 prosenttia. Kuntasektorin alijäämä pieneni kuitenkin 0,5 miljardiin euroon (muutos +0,6 mrd. ). Tilastokeskuksen mukaan taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen kasvu. http://www.stat.fi/til/jali/2010/jali_2010_2011-03-01_fi.pdf Paikallishallintojen alijäämä pienentyi 1019 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon, mutta EDP-velka kasvoi 9702 miljoonasta 10478 miljoonaan (ibid.). Autismisäätiön toimintaympäristön merkittävimmät linjaukset koskivatkin kolmannen sektorin hyödyllisiksi todettujen palvelumallien toteuttamista ja rahoittamista kunnissa. Rahoitettavien palveluiden mittakaava, sisältö ja sijoittuminen olivat kaikki näkökulmia, jotka elivät vahvasti vuoden aikana eri hankintalinjauksissa.
Vammaispalvelulain kehitys vuonna 2010 - Kunnilla on palveluiden järjestäjänä merkittävä asema toimintaympäristön kehittämisessä. Toimintavuotena 2010 Autismisäätiön toimintaympäristöä suoraan tai välillisesti muokkaavia valtionhallinnon projekteja oli useita; merkittävin näistä uudistuksista oli vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) uudistus, joka astui voimaan 1.9.2009. Uusien säännösten toimeenpanon ennustettiin olevan haasteellinen ja hallituksen esitykseen kirjattiinkin, että säännösten toimeenpano edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä panosta uudistusta koskevaan tiedottamiseen, kouluttamiseen, ohjaukseen ja seurantaan yhdenmukainen tulkinnan ja soveltamisen toteutumiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ministeriö asetti ohjausryhmän ohjaamaan ja koordinoimaan vammaispalvelulain muutosten toimeenpanoa. Ohjausryhmän toimeksiannosta suoritettiin syksyllä 2009 kysely vammaispalvelulain tultua voimaan kuntien sosiaalijohtajille ja vuotta myöhemmin jouluna 2010 vammaisalan järjestöille. Järjestökyselyn perusteella tarvitaan edelleen vahvaa tiedottamista vammaispalvelulain muutoksista ja sen soveltamisesta. Erityisesti voimavarakysymys kykeneekö määrittämään oman avuntarpeensa on aiheuttanut ongelmia. Kokemuksia on myös siitä, että harrastuksia varten kunnat voivat kategorisesti pitäytyä minimituntimäärissä vuonna 2010 10 tuntia / kk. Pelkona on, että sama toistuu, kun vuoden 2011 minimimääräksi on säädetty 30 tuntia / kk. Sosiaalityöntekijäpula nähtiin syyksi siihen, että palvelusuunnitelmia jää tekemättä ja myös siihen, että palvelutarpeen selvittäminen ja päätöksenteko eivät toteudu lain mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:13) Vammaispalvelulain uudistaminen nosti palvelusetelin ostopalvelun rinnalle toiseksi palveluiden ostamisen muodoksi. Laki palvelusetelistä mahdollisti toimintavuotena palvelusetelin käytön kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnat ovat voineet päättää, miten laajasti ne ottavat setelin käyttöön, ja ovat aina vastuussa palvelun laadusta ja valitsevat palveluntuottajat ja myös valvovat niitä. Asiakas on voinut valita palvelusetelin tai kunnallisen palvelun, joka on joko itse tuotettu tai ostopalveluna hankittu. Palvelusetelien käyttö onkin yleistynyt kuluneen vuoden aikana niin, että tällä hetkellä reilut 100 kuntaa käyttää palveluseteliä ja suunnitelmia käyttöönotosta tai käytön laajentamisesta on 120 kunnalla. Vuonna 2010 Autismisäätiö ei vielä itse lähtenyt mukaan palvelusetelitoimintaan, mutta tulevana toimintavuotena säätiö näkee seteleiden käytön todellisena vaihtoehtona. Ongelmana palvelusetelikäytännössä on setelin arvo, jonka kunta määrittelee. Lisäksi omien setelipalvelujen mainostaminen on haaste joka alkoi hahmottua vuoden 2010 kuluessa. Vaikka palvelusetelin käyttöönotto onkin toteutunut osin onnistuneesti, on laajentuminen tapahtunut hitaammin kuin mitä palvelusetelilakia valmisteltaessa arveltiin. Syynä hitaaseen etenemiseen on ollut mm. viime vuosien talouskehitys ja se, että uusien työkalujen käyttöönotto vaatii kunnissa aikaa. Palvelusetelin odotetaan laajenevan jatkossa etenkin asumispalveluissa. Elinkeinopoliittisen asiantuntijan Aino Närkin mielestä (Sosiaalialan Työnantajaliitto ry) palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa jatkaa kuitenkin yleistymistä. Tällä hetkellä palveluseteli on palveluasumisen osalta käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä ja sen käyttöönottoa suunnittelee 64 kuntaa. Suomen Kuntaliitto toteutti Sitran kanssa tammikuussa 2011 kuntiin suunnatun kyselyn, johon vastasi 225 kuntaa ja kuntayhtymää: Tulosten mukaan palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa kuten omaishoitajalomituksessa, kotipalveluissa,
palveluasumisessa ja vammaisten henkilökohtaisessa avussa ja lisäksi myös terveyspalveluissa. (15.3.2011 Sosiaalialan Työnantajat ry) Asumispalvelujen kehitys vuonna 2010 Suomen hallitus hyväksyi 21. tammikuuta 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010 2015. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehitysvammaisten, myös autististen, henkilöiden yksilöllistä asumisen järjestämistä ja samalla vähentää kehitysvammalaitosten paikkoja. Ohjelma on valmisteltu ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Koko toimialan kasvulle suurin este on investointipääomien tai vakuuksien puute. Kilpailutustilanteissa on korostunut toimitilojen rakentaminen, omistaminen ja hallinnointi. Toimijoiden tasapuolisen kohtelun ja reilun kilpailun hengessä tulisikin palvelujen kilpailutustilanteissa pitää selkeästi toimitilat erillään palvelutuotannosta (TEM, Sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportti). Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on vuoden 2005 alusta lähtien voinut myöntää investointiavustuksia kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille erityisryhmien asuntotilanteen helpottamiseksi; kohteena asuntojen rakentaminen, hankinta ja perusparantaminen. Nämä avustukset ovat myös osaltaan vääristäneet kilpailua ja antaneet ARAn rahoituksen saajille merkittävän kilpailuedun muihin toimijoihin verrattuna. Kunnat ovat eri vaiheissa laitosasumisen muutosprosessissa. Muutostilanne on antanut kunnille mahdollisuuden palauttaa erityishuoltopiireille siirrettyjä palvelutoimia takaisin kunnan itsensä hoidettavaksi. Kunnat ovatkin aktivoituneet itse tuottamaan tarvittavia asumispalveluja. Myös sosiaali- ja terveyspalvelualalle on muodostunut keskittymistä: suuret toimijat ovat ostaneet pieniä yrityksiä ja laajentaneet toimintaansa koko Suomeen. Samoin ulkomaiset pääomasijoittajat ovat uskoneet Suomen markkinoihin ja ovat siten monen suuren yrityksen taustalla. Toimintavuotena ulkomaisia yrityksiä osallistui myös suomalaisiin sosiaalipalveluiden kilpailutuksiin ja pärjänneetkin niissä hyvin. Kuntien omistamat erityishuoltopiirit ovat rakentaneet ja rakentavat edelleen tiloja vastaamaan laitospaikkojen karsimisesta aiheutuviin asumistarpeisiin ja samalla myös uusien ikäluokkien tarpeisiin. Samalla he luonnollisesti tuottavat palvelut rakentamiinsa tiloihin. Kolmannen sektorin toimijat, varsinkin pienet ja keskisuuret, jäävät ilman mahdollisuutta vaikuttaa tähän kehitystoimintaan palvelutoiminnankaan osalta. Tämä johtuu siitä, että erityishuoltopiirien palvelut rinnastetaan kunnan tuottamiksi palveluiksi. TEM/ sosiaalipalvelualan toimialaraportti 2010 mukaan myös kuntien monet erilaiset roolit palveluntuotannossa aikaansaavat haasteita tasavertaiselle ja reilulle kilpailulle ja siten nostavat esiin tarpeen jäsentää selkeämmin kuntien palvelujenrakennetta mm. tilaaja-tuottajamallia hyödyntäen. Autismisäätiö samoin mm. Kehitysvammaliitto (HS 24.3.2011) onkin huolissaan kohderyhmänsä asiakkaiden tarpeiden tyydyttymisestä rakenteilla, joissa kunnat suosivat vanhojen laitospaikkojen korvaamista isoilla keskittymillä, joihin asutetaan autistisia, kehitysvammaisia, vanhuksia ja päihdeongelmaisia henkilöitä yhteen. Autismisäätiö on kohdannut tämän kehityksen haasteena oman ammattitaitonsa esiintuomiselle erityisesti, kun tarvittavien palvelujen toteuttaminen edellyttää lisätilojen rakentamista/olemassaoloa.
Tuottavuuden kehitys vuonna 2010 - Tuottavuuden lisääminen ei sinällään ole paras mahdollinen määre työssä, jossa toiminta on asiakkaan hoitoa/ohjausta/tukemista, parempi olisi puhua palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Useat kunnat kuitenkin panostivat toimintavuotena tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittämiseen. Autismisäätiö osallistui yhtenä palveluntuottajana erääseen Helsingin kaupungin sosiaalitoimen tällaiseen hankkeeseen. Työskentelyn yhtenä tavoitteena oli luoda asianmukaiset rakenteet palvelujen kilpailutuskäytänteille tuottavuus huomioiden. Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportin mukaan sosiaali- ja terveysalan tuottavuus on alhaisella tasolla. Raportin mukaan tuottavuuden parantamisessa henkilöstön merkitys on ylivoimainen. Pienissä yrityksissä teknologian hyödyntäminen on raportin mukaan vähäistä, vaikka teknologian avulla voitaisiin parantaa toiminnan laatua ja tehokkuutta vapauttamalla henkilöstön aikaa itse perustyöhön. Sosiaali- ja terveysalan tuottavuuteen on vaikuttanut myös palveluiden hinta. Rahoitusongelmistaan johtuen vuonna 2010 osa myös Autismisäätiön yhteistyökunnista lyhensi asiakaskohtaisia sopimusjaksoja ja jopa lyhytjänteisesti suhtautuen teki myös kielteisiä asiakaspäätöksiä. Koska sosiaali- ja terveysalan rahoitusrakenne pohjaa siihen, että kunnat ovat maksavia asiakkaita, ne toimivat silloin myös paljolti hinnanasettajina. Alla olevassa kuvassa hahmottuu sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaiset rahavirrat. Kuva on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta. Lähde: THL SVT-julkaisu 2010 Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Taloudellisen toimintaympäristön kehitys 2010 - Tilastokeskuksen mukaan kuntien taloustilanne oli ennakoitua parempi vuonna 2010. Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate, eli yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus, nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2010. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. (Tilastokeskus, Julkinen talous 2011) Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa (Tilastokeskus, Julkinen talous 2011). 2. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2010 Autismisäätiön keskeisiä toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2010 olivat: 1) vaikuttavuusperiaatteen näkyväksi tekeminen Autismisäätiön toiminnassa, 2) Autismisäätiön asiantuntijaroolin rakentaminen kunnallisen päätöksenteon tueksi, 3) kehittää Autismisäätiöstä kohderyhmän työllistämistoiminnan valtakunnallinen vaikuttaja, 4) tuottaa jo olemassa olevat palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti ja 5) ruotsinkielisten palvelutarpeen toteuttaminen. Alla olevasta toimintakuvauksesta ilmenee, että tavoitteet on saavutettu. Autismisäätiön sisäisessä toimintaympäristössä toimintavuosi 2010 oli pääosin syventävän toiminnan kausi, vaikka käynnistimmekin uusia toimintoja alue- ja vastaanottotoiminnan, työvoimahallinnon palvelujen ja uuden tukiasumisyksikön muodoissa. Toimintavuotena panostimme edelleen ruotsinkieliseen toimintaan lähinnä erilaisin projektein. Toteutimme myös loppuun edellisenä vuonna käynnistetyn OKM:n rahoittaman ruotsinkielisen neuropsykiatrisen coach-koulutuksen. Työvoimahallinnon kanssa teimme puitesopimuksen sekä Kaakkois-Suomeen että Uudenmaan alueen TE-toimistojen kanssa. Autismisäätiö ja Helsingin kaupunki teki myös puitesopimuksen asumisen alkukartoituksen ja ryhmäytymisen edistämistä tukevasta palvelutoiminnasta.
Autismisäätiö arvot ovat hyvinvointi, osallisuus ja vaikuttavuus. Tärkeä tekijämme arvojen toteutumiseksi on motivoitunut, osaava henkilöstö. Henkilökunta oli myös merkittävin vaikuttava tekijä säätiömme tuottavuudessa toimintavuotena. Vaikka toimiala kärsi työvoimapulasta, niin järkevällä ja monipuolisella rekrytoinnilla Autismisäätiö onnistui palkkaamaan erinomaisia ammattilaisia sekä entisiin että uusiin toimipisteisiinsä. Sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportin mukaan eniten työvoiman rekrytointiongelmia on toukokuussa 2010 ollut seuraavissa ammateissa: henkilökohtainen avustaja, sosiaalityöntekijä ja kehitysvammaistenhoitaja. Autismisäätiö koki myös toimintavuotena haasteita avustajien, neuropsykologin, osa-aikaisen psykiatrin sekä sosiaalityöntekijän rekrytoinnissa. Toimialallamme ei ole toistaiseksi ollut käytössä palvelujen laatumäärityksiä, jotka ohjaisivat hinnanmuodostusta. Autismisäätiö panosti vuonna 2010 osaltaan tuotteistamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön laatumääritysten rakentamiseksi. Vaikka Autismisäätiön asumispalveluyksikössä asuvalla autismin kirjoon kuuluvalla asiakkaalla on periaatteessa oikeus saada henkilökohtaista apua vammaispalvelulain perusteella (henkilökohtainen apu kohdentuisi niihin toimiin, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella), eivät asiakkaat ole sitä pääsääntöisesti hakeneet. Ongelmaksi on muodostunut mm. asiakkaiden puutteellinen kommunikointi-/arviointikyky esittää itse avuntarvettaan lain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2010 kunnat panostivat paljon uudistuneen vammaispalvelulain mukaiseen palvelusuunnitelmien tekemiseen ja useimmilla säätiömme asiakkaista onkin voimassa oleva palvelusuunnitelma. Suunnitelmaviidakon kirjavuuden takia Autismisäätiö uudisti myös omaa asiakaskohtaista suunnitelmaansa tarkoituksenmukaiseksi. Toimintavuonna laadittiin Autismisäätiön HTS (henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma), jonka prosessissa painotetaan asiakkaan äänen kuulluksi tulemista sekä asiakkaan osallisuutta. AUTISMISÄÄTIÖN VUODEN 2010 TUNNUSLUKUJA Vuonna 2010 Autismisäätiön tuotot olivat yhteensä 8,782 M, josta kohdennettuja avustuksia 115.217 euroa. Lisäksi säätiö sai RAY:n yleisavustusta 73.000 euroa. Toimintasuunnitelman mukainen kasvutavoite 15 % saavutettiin. Tilikauden ylijäämä oli 282.343. Ylijäämätulos on säätiön talouden vakauden kannalta tärkeää, koska edellisten vuosien alijäämäiset tulokset sekä uusien yksiköiden käynnistäminen ovat vähentäneet merkittävästi säätiön pääoman määrää.
TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Autismisäätiön toimintapalvelut kattavat päivätoiminnan ja erityisen voimakasta tukea tarvitsevien päivätoiminnan, työtoiminnan, joka sisältää mm. työpaja- ja valmennustoiminnan. Uutena toimintamuotona näistä käynnistettiin huhtikuussa 2010 Helsingin Vallilassa sijaitseva työtoimintaa tuottava työpaja- ja valmennusyksikkö. Vuoden aikana työ- ja päivätoimintapalveluja toteutettiin kuudelletoista (16) kunnalle. Käyttöpäiviä toteutui yhteensä 20.857. Työtoimintapalveluissa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 45 kokoaikaista työntekijää. Asiakkaiden palvelutoiminnan segmentoinnilla nnilla asiakkaiden tarpeet kyettiin paremmin yksilöimään ja tuloksena oli, että osa asiakkaista siirtyi säätiön sisällä toiseen palveluyksikköön. Kokemusten perusteella havaittiin, että palveluiden koostunut segmentointi on huomioitava toiminnan edelleen kehittämisessä. Palvelutoimintaa kehitettiin toimintavuotena myös keräämällä tietoa sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Kyselyn avulla pyrittiin mm. selvittämään asiakkaiden kokemaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, henkilökohtaisesti koettua elämänlaatua, asiakkaiden asettamia vaatimuksia ja tyytyväisyyttä säätiön palveluihin. Tarkoituksena oli koostaa asiakkaiden tulevaisuudensuunnitelmia ja kerätä vapaamuotoista palautetta ja kehitysehdotuksia suoraan kohdeasiakkaalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että asiakkaiden itse kokema tyytyväisyys palveluiden sisältöihin ja laatuun oli korkeampi kuin mitä henkilökunta oletti asiakkaiden kokevan. Kyselyn myötävaikutuksella toiminnan sisältöalueita selkiytettiin ja suunnattiin mm. hankintoja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioivalla tavalla; esim. mediapajan kalustaminen Vallilassa ja taidetoimintaan suunnattujen henkilöstöresurssien vahvistaminen. Autismisäätiön päivätoimintayksiköiden tavoitteena on ollut asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja kasvaminen. Toimintavuoden aikana huomioitiin erityisesti toimintaympäristön strukturointia ja toiminnan sisältöalueita. Uusia sisältöalueita olivat psykomotoriikkaan painottuvat ryhmätoiminnat sekä erilaiset kommunikaatiovalmennukseen sisältyvät arvioinnit. Asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon vastasivat mm. yksiköiden fysioterapeutit säännöllisillä 2-3 kertaa viikossa tapahtuvilla ohjaus- ja toimintatuokioilla.
Käpylän toimipisteen asiakkaiksi valikoituivat ne henkilöt, jotka tarvitsivat voimakkaampaa henkilökohtaista ohjausta ja ne, joilla tilan strukturoinnilla on erityinen merkitys yksilölliselle toimintakyvylle. Käpylän toimipisteestä siirtyi asiakkaita palvelujen segmentoinnin myötä Vallilan työtoimintayksikköön. Käpylän toiminta organisoitiin uudelleen asiakkaiden yksilöllinen kommunikaatio ja toimintakyky huomioiden. Rakennettuihin toimintaryhmille nimettiin vastuutyöntekijät. Muutoksella pyrittiin vakauttamaan asiakkaiden toimintaympäristöä - asiakkaan tarpeet paremmin huomioivalla tavalla. Yksikössä panostettiin erityisesti sensomotoriseen ohjaukseen ja kuntouttavaan toimintaan sekä toiminnallisiin työ- ja tehtäväkokonaisuuksiin. Uutena toimintana Käpylän asiakkaat osallistuivat työharjoittelukokeiluihin Autismisäätiön Vallilan toimipisteessä. Vallilan työtoimintayksikkö siirtyi toukokuussa 2010 uusiin toimitiloihin Kumpulantielle Vallilaan. Muuton yhteydessä yksikön työhönvalmennus- asiakkaat siirtyivät Autismisäätiön Neuropsykiatristen Avopalveluiden (Neppa) piiriin. Näin toimittaessa voitiin segmentoida työvoimahallinnon kustantama työllistyminen omaksi toimintakokonaisuudeksi. Kumpulantien toimipisteessä toiminnat jaettiin pajatoimintoihin. Tarjotut pajatoiminnat ovat olleet: työ- ja työharjoitteluun liittyvät toiminnat, media- ja atk-taidot, yksilö- ja ryhmävalmennustoiminnot sekä taidekäsityö ja kulttuuritoiminta. Asiakkaiden viikko-ohjelmat ovat rakentuneet yksilöllisten tulevaisuudensuunnitelmien (HTS) tavoitteiden sekä asiakkaiden henkilökohtaisten toiveiden mukaisesti. Yksikön taide- ja taidekäsityötoimintaa oli esillä Sanomatalossa pidetyssä viikon mittaisessa näyttelyssä, Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäisissä sekä Onea Desing Shopin myymälässä. Mediapajan valmistumisen myötä toteutui asiakkaille kursseja atk-ohjelmistojen käytössä. Mediapajan toimintaa on ollut myös säätiön uusien esitteiden suunnittelu ja toteutus. Työelämään suuntautuneessa pajatoiminnassa asiakkaat osallistuivat aikaisempaa laajaalaisemmin talon ulkopuolisiin työtehtäviin avoimen sektorin työpaikoilla. Yksilö- ja ryhmävalmennustoiminnoissa paneuduttiin erityisesti sosiaalisten taitojen vahvistumiseen sekä yksilöllisiin tukikeskusteluihin. Viikoittain on toteutettu myös vertaisryhmätoiminta. Saavutettuja tuloksia: Työharjoittelu: 13 henkilöä Vallilan harjoittelujakso: 3 henkilöä Työsuhde tuettu: 2 henkilöä Koulutuskokeilu: 1 henkilö Työsuhde: 1 henkilö Palkkatuettu työ: 1 henkilö Opiskelu: 1 henkilö
# $ % & $' #' & ' % ' ASUMISPALVELUT Autismisäätiön asumispalvelut toteuttivat palvelutuotteinaan autettua asumista, ohjattua asumista, vahvasti tuettua tukiasumista, tukiasumista, asumisharjoittelua ja asumisvalmennusta. Vuoden 2010 aikana uutena asumisyksikkönä käynnistyi Kustaa Aadolfin Puiston tukiasumisyksikön toiminta. Kustaa Aadolfin Puiston tukiasumisyksikkö tuottaa vahvasti asti tuettua tukiasumista kymmenelle asiakkaalle. Asumisyksiköitä oli yhteensä kahdeksan. Asumispalvelut tuottivat palveluita yhteensä 15:lle eri kunnalle. Kuntien lukumäärä laski edellisvuodesta kuntaliitoksien takia. Asiakkuuksia asumispalveluissa vuoden 2010 aikana oli 108. Toiminnan vaikuttavuutta ilmensi vuonna 2010 kahden asiakkaan muuttaminen autetusta asumisesta vähemmän tuettuun asumismuotoon.! " Autismisäätiön ja Espoon kaupungin välinen Hirvisuon ryhmäkotien palvelutoiminnan sopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2010 aikana neuvoteltiin kuitenkin kahden vuoden
suorahankintana jatkosopimus Hirvisuon ryhmäkodin toiminnalle. Uuden sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2012. Asumispalveluiden kuntouttavassa toiminnassa keskeisinä lähtökohtina tina ovat olleet asiakkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden kunnioitus sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen. Arviointikäytäntöjä kehitettiin hyödyntäen suoraa havainnointia, erilaisia itsearviointeja, haastatteluja, adaptiivista toimintakyvyn arviointia, AAPEP- ja Ziggurat malleja. Ryhmätoimintoina tukiasumisyksiköissä toteutettiin mm. asukasiltoja, kalastusryhmiä, olohuonetoimintaa, elämysryhmiä, sosiaalisten taitojen ryhmiä, kädentaidot - sekä kokkiparitoimintaa. Yksiköissä otettiin käyttöön strukturoidut asiakaspalaverit - malli, jonka todettiin toimivaksi. Asumisyksiköissä on tehty asiakaskohtaiset väliraportit kolmen kuukauden välein. Yhteiskunnassa toimimista harjoiteltiin mm. asioiden hoitamisen yhteydessä. Asiakkaita osallistui myös ulkopuolisten toimijoiden järjestämille leireille (Lehtimäen opisto, seurakunnan leiri ja UVPS:n autismileiri). Autismisäätiön Lippo-tilan käyttö oli erittäin aktiivista ympäri vuoden. Asumispalveluissa työskenteli 78 henkilöä. Kaikilla työntekijöillä on ollut sosiaali- tai terveysalantutkinto. Kaikissa yksiköissä toteutettiin yksikköpalaverit ja kehityskeskustelut sekä kehittämispäivät suunnitellun vuosikellon mukaisesti. NEUROPSYKIATRISET AVOPALVELUT Neuropsykiatristen avopalvelujen toimintaa toteutettiin ja kehitettiin vuonna 2010 kuudella (6) eri osa-alueella alueella 1) diagnostiset ja lääkinnälliset palvelut, 2) arviointipalvelut (sis. mm. neuropsykologiset tutkimukset, adaptiiviset toimintakykyarvioinnit, toiminta- ja fysioterapeutin arvioinnit 3) sopeutumisvalmennustoiminta, 4) kuntoutus- ja coach- palvelut, 5) perhetoiminta sekä 6) koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalvelut. & ( ) ( #) " % *
Keskeisenä kehittämisen kohteena olivat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalvelujen sisällöllinen jäsentäminen, jota jatketaan edelleen vuonna 2011. Prosesseja kuvattiin ja sisältöjä tarkennettiin muun muassa ammatinvalinnan ohjauksesta, neuropsykiatrisesta coach-palvelusta, neuropsykiatrisesta ohjauksesta, työhön valmennuksesta ja ryhmätoiminnoista. Uutena ryhmänä toteutettiin Mielen teoria ryhmä, jossa nimensä mukaisesti käsiteltiin mielen teoriaan liittyviä sisältöjä tarjoten osallistujille tietoa aiheesta ja käytännön harjoituksia. 3. JÄRJESTÖTYÖ VERTAISTUKITOIMINTA Autismisäätiössä järjestettiin vuonna 2010 järjestötoimintaan kuuluvaa vertaistukitoimintaa suomen- ja ruotsinkielisille vanhemmille, joilla on lapsi/nuori, jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai oireita. Ryhmien tavoitteena oli tarjota tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä. Näin tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä oman lapsensa oireiden suhteen, sekä sitä kautta tukea jaksamista vanhemmuuteen. Tavoitteena oli lisätä uusia toimintamalleja arkeen ja mahdollistaa entistä laajempaa tukiverkostoa perheille. Vanhempien ryhmiä on toteutettu yhteensä neljä, joista yksi Espoossa ja kolme Helsingissä. Näistä ryhmäprosesseista kolme toteutettiin kuntien myöntämien järjestöavustusten turvin ja yksi oli vanhempien itse maksama Virtaa Vanhemmille - ryhmä. Kokemukset ohjatusta ryhmätoimintamallista olivat erittäin myönteisiä sekä ryhmään osallistuneiden vanhempien, että ryhmää ohjanneiden ohjaajien mielestä. Vertaisryhmien päätyttyä kerätyissä kirjallisissa palautteissa tuotiin esille muun muassa seuraavia asioita: Oma kärsivällisyys ja ymmärrys Asperger-nuoren kanssa oli parantunut, oli syntynyt oivalluksia oman nuoren ja oman käytöksen osalta, autismitietous oli lisääntynyt, palkkioiden merkitys toivotun käyttäytymisen vahvistamisessa, oman hyvinvoinnin merkityksellisyyden huomaaminen, paremman tulevaisuuden - toiveen herääminen, oman ajan tarpeen ja omien unelmien toteuttamisen tärkeyden huomaaminen. Helsingin kaupungin vertaisryhmissä kerätyissä palautteissa vanhemmilta saadun vertaistuen merkityksen osalta keskiarvo oli 9,33 (asteikolla 1-10) ja tietopohjaisen sisällön hyödyllisyyden osalta keskiarvo 9,44. Virtaa Vanhemmille - ryhmässä vastaavat keskiarvot olivat 9 molemmilla alueilla. Toimintamalliin sisältyvien tietoisten voimavaroja vahvistavien harjoitusten ja näkökulmien hyödyllisyyden osalta keskiarvo oli 8,75. Ryhmätoiminnan lisäksi vanhemmilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen konsultaatioon yksilötapaamisten muodossa. Vuonna 2010 saatiin päätökseen voimaannuttavan teatterityön hanke (2009-2010), jota Autismisäätiön lisäksi rahoittivat RAY ja Opetusministeriö. Hankkeessa autismin kirjon henkilöt koostivat itse tuotetuista teksteistä autismin kirjon aihepiiriä omasta näkökulmastaan. Osallistujat saivat ammattilaisten apua mm. dramaturgiassa. Näytelmän nimi oli Normaali on ihmiselle sika ja se kertoi parodiatyylisesti Asperger-ihmisen kokemista kohtaamisista virastoissa. Esitykset on pidetty 22-24.4.2010 Teatteri Ilmiössä, Helsingissä. Esitykset myytiin loppuun ja yleisöltä tuli kannustavaa palautetta. Kyseisestä esityksestä on kerätty palautetta myös osallistujilta (autismin kirjon henkilöt). Teatterin tekeminen antoi osallistujille palautteiden perusteella iloa tai positiivisia
tunteita, lisää sosiaalisia taitoja sekä hauskaa tekemistä, uusia kavereita, energiaa ja uutta tietoa. Syksyllä 2010 Vautsi-ryhmä aloitti seuraavan produktionsa, ihmisyyden tutkimisen poikkitaiteellisin keinoin. Sillä teemalla ryhmä kulkee kohti toukokuussa 2011 toteutettavaa esitystä/esityssarjaa mm. puhumalla, kuuntelemalla, näyttelemällä, havainnoimalla, kirjoittamalla ja installaatioita rakentamalla. Syksyllä 2010 aloitti uutena ryhmänä Tarinoita elämästä - kirjoittajaryhmä, jossa oli mahdollisuus kuulla muiden tekstejä ääneen luettuna, jakaa omia töitä ja saada niistä palautetta. Ryhmän tavoitteena on kokoelmateoksen julkaisu syksyllä 2011. Lisäksi toteutettiin järjestötoiminnan mukaista neuvontaa ja tiedotusta sekä pääkaupunkiseudulla että aluetoiminnan yhteydessä. 4. PROJEKTIT OKM:n avustuksella toteutettiin vuonna 2010 loppuun kaksi projektia: ruotsinkielinen neuropsykiatrinen coach-koulutus sekä Vautsi-hanke eli voimaannuttava teatterityöpaja ja esitysprosessi vertaistukitoimintana autismin kirjon henkilöille. Molemmista saadut palautteet olivat erittäin positiivisia. RAY:n rahoittama Virtaa vanhemmille vertaistukiprojekti päättyi myös keväällä 2010. Sen kokemukset olivat erittäin hyviä ja tietoomme on tullut, että projektissa rakennetun mallin mukaan toimintaa toteutettiin vuonna 2010 jo muidenkin toimijoiden toimesta mm. Tampereella. OKM myönsi vuonna 2010 määrärahan tavoitteellista taideopiskelua, lisääntyvää hyvinvointia hankkeeseen. Hanke toteutuu vuoden 2011 puolella. Stiftelsen 7-Mars Fonden rahoittama neuropsykiatrinen kurssi ruotsinkielisille päiväkoti- ja koulunkäyntiavustajille toteutettiin loka-marraskuussa 2010. Svenska Kulturfonden kustantaman kirjasen tekeminen aiheesta Neuropsykiatria ja perhe käynnistyi vuonna 2010, mutta valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. Svenska Folkskolans vänner osallistui vuonna 2010 ruotsinkielisen psykoedukatiivisen perheohjauksen toteuttamiseen, joka koostui yhteensä 12 tapaamisesta. Thuring Stiftelsen osallistui ruotsinkielisen neuropsykiatrisen coach-toiminnan esittelyyn sekä asiakastyön pienimuotoiseen kustantamiseen. Prosessi päättyi vuoden 2010 lopussa. 5. HENKILÖSTÖ Tärkeä tekijä Autismisäätiön arvojen toteutumiseksi on motivoitunut, osaava henkilöstö, joka oli toimintavuotena myös säätiömme tuottavuuden merkittävin takuu. Henkilöstömme vahvoja osaamisalueita olivat toimintavuotena asiakkaiden kohtaaminen, toimiva kommunikaatioympäristö ja autistinen ajattelu. Arvojen ja osaamisalueiden näkyväksi tekeminen oli vaikuttavuuden tunnistamisen takia tärkeää. Siksi Autismisäätiö kartoitti ja keräsi monimuotoisesti palautetta toimintavuoden 2010 aikana sekä kohdeasiakkailta että heidän vanhemmiltaan ja koulutuksiin/työnohjauksiin osallistujilta eri asiayhteyksissä. Säätiömme palvelutoiminta on haastavaa ja erilaisia ohimeneviksi luokiteltuja työtapaturmia esiintyi myös toimintavuotena. Säätiö panosti toimintavuotena työtapaturmien vähenemiseen, ennaltaehkäisevän toiminnan tuloksena oli niiden 20 % lasku.
Autismisäätiön henkilökunnan vakanssien määrä vuoden 2010 lopussa oli 142. Uusia työntekijöitä palkattiin uusiin työtehtäviin 14 henkilöä. Säätiö toteutti toimintavuotena henkilökunnalle sekä työhyvinvointi- että tasa-arvokartoituksen. Autismisäätiöllä on aktiivisesti ja säännöllisesti toimivat YT-toimikunta sekä työsuojelutoimikunta. Lisäksi Autismisäätiö panostaa henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistumalla henkilökunnan liikunta/kulttuuriharrastuksen tukemiseen. Sisäiset koulutukset: Autismisäätiön vahva ja merkittävä erityisosaamisalue on korkeatasoinen sisäinen koulutus. Autismisäätiö järjesti säätiön sisäisesti yhteensä 27 koulutustapahtumaa, joista suurin osa oli puolen päivän koulutuksia, ryhmäkokojen ollessa 8-25 työntekijää. Koulutuksissa oli yhteensä noin 300 osallistujaa. Palautteita saatiin 210 kappaletta, joista kaikista koulutuksista annettujen palautteiden keskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1-5). Yhtenä menetelmäkoulutuksena toteutettiin Tukikeskustelukoulutus, kouluttajana Sari Kujanpää Haukkarannan koulusta. Koulutukseen osallistui 11 osallistujaa säätiön eri toimipisteistä. Sisäisissä koulutuksissa yhteistyö Haukkarannan koulun, psykologi, aivotutkija Anne Lehtokosken sekä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa on vakiintunut. Lisäksi henkilökunta on kouluttautunut mm. lääkehoitoon ja kommunikaatioon liittyvillä alueilla. Muu kehittämistoiminta: Kuntoutussuunnitelmaprosessin kehittämistä varten kokoontui työryhmä, joka teki esityksen Kuntoutussuunnitelmaprosessi osallistuvaksi ja vaikuttavuutta mittaavaksi. Työryhmässä (Hanna Ekman, Hanna-Mari Raatikainen, Sanna Kara, Anna Lång, H-L Niemelä) on ollut edustajia kaikista palvelutoiminnan alueista. Työryhmä on tunnistanut haasteet, eri näkökulmat sekä kokemukset ja saanut ne mielekkäästi kasattua yhteen. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi kehittämistyön prosessin osia ovat olleet prosessin selkiyttäminen, asiakkaan mielipiteen aikaisempaa parempi selvittäminen ja esille tuominen, materiaalien tekeminen (kohde)asiakasystävällisemmiksi ja yksilölliset erityispiirteet huomioivimmiksi. Kuntoutussuunnitelma-käsite päätettiin korvata Henkilökohtaisella tulevaisuuden suunnitelmalla (HTS), joka luonnollisesti sisältää henkilökohtaiset toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja arvioinnin, jotta toiminnan vaikuttavuus on osoitettavissa. Nimen muutoksella voidaan osaltaan osoittaa asiakkaan omaa osallisuutta toiminnassa. 6. TALOUS Talous perustui toimintavuotena edelleen pääosin kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Työvoimahallinnon ja terveydenhuollon ostamat palvelut lisääntyivät edellisestä vuodesta. Tavoitteena vuodelle oli 15 % kasvu, toteuma oli 17.7 %. Autismisäätiö sai RAY:ltä yleisavustusta 73.000 euroa. Helsingin kaupunki antoi järjestöavustusta sekä suomen- että ruotsinkieliselle toiminnalle yhteensä 35.600 euroa ja Espoon kaupunki 2200 euroa. Lisäksi avustuksia antoivat Stiftelsen 7-Mars Fonden 3000 euroa, Svenska Kulturfonden 4000 euroa. OKM:n vuodelle 2009-2010 myönnetyistä avustuksista käytettiin toimintavuotena 42.780 euroa ja OKM vuodelle 2010 2011 myönnetystä 4000 euron avustus käytetään kokonaan vuonna 2011. RAY:n Virtaa vanhemmille projektille vuonna 2009 myöntämästä 120.000 euron avustuksesta käytettiin 25.637 euroa vuonna 2010. Autismisäätiön taloudesta on vastannut säätiön hallitus ja
hallituksen antamilla valtuuksilla toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Autismisäätiö osti palkkahallintoon liittyviä palveluja tilitoimisto Eurofim Oy:ltä ja taloushallintopalvelut Helsingin Yrityspalvelu Oy:ltä. Tilintarkastajina toimivat KHT Jouni Vanhala ja HTM Vesa Peltola. 7. HALLINTO Hallitus on Autismisäätiön ylin päättävä elin. Autismisäätiön hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Toimintavuotena puheenjohtajana jatkoi Juhani Mäki, varapuheenjohtajana Jorma Norkela. Hallituksen jäsenet olivat Antti Helenius, Timo Honkala, Jyri Juusti, Marja Juvakoski, Raija Keynäs ja Pekka Tani. Hallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. 8. AUTISMISÄÄTIÖN PÄÄOMAVARAT Autismisäätiön pääomat olivat sijoitettu vuonna 2010 pörssiosakkeisiin, joiden kurssit kehittyivät yleisen talouskehityksen mukaisesti. Lisäksi säätiö omisti Lapinjärven kunnassa olevan Lippo - tilan ja siihen rajoittuvia maita. Vuonna 2010 säätiön avopaperit oli jaettu sekä omakatteiseen että säätiön omaan rahastoon. Osakkeiden markkina-arvot olivat vuoden 2010 lopussa yhteensä 150.535,31 euroa, josta omakatteisen osuus oli 78.021,31 euroa ja säätiön oma 72.514,00 euroa. Osinkotuloja tuli säätiön osakkeille 2344,69 ja omakatteiselle rahastolle 3212,32 euroa. Toimintakertomus on hyväksytty Autismisäätiön hallituksen kokouksessa 29 / 3 2011.