Sivu 1 / 5 kirjaamo.stm@stm.fi, hanna.onwen-huma@stm.fi Lausuntopyyntö 18.2. MIESKYSYMYKSIÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA POHTIVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:3 hankenumero STM 082:00/2012 Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöhemmin: YVPL) tarkastelee sukupuolten tasaarvokysymyksiä lapsen näkökulmasta. Lapsille, vanhemmille ja työmarkkinoille on tärkeää, että sekä isät ja äidit voivat osallistua työelämään sekä hoitaa ja kasvattaa lapsiaan. Liitto pitää tärkeänä isäkiintiöiden laajentamista vanhemman vapaisiin. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisemisessä pitää paneutua pienituloisten lapsiperheiden tukemiseen. Tilastokeskuksen mukaan lapsiköyhyyden nopea yleistyminen johtuu erityisesti yhden vanhemman perheiden nopeasta köyhtymisestä. Se on seurausta työmarkkinoiden epävakaudesta ja kasvaneista vaikeuksista yhdistää perhe ja työelämä. (Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 77, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009. Näiden seurauksena yksinhuoltajien työttömyysaste on 16,3 %. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013) Isä yksinhuoltajana jätetään käsittelemättä Kaksi prosenttia lapsista asuu ainoastaan isänsä kanssa. Näitä yhden vanhemman perheitä on 15 000. Yksinhuoltajaisät usein sivuutetaan miesten tasa-arvokysymyksistä, vaikka he uudistavat, jo käytännön pakosta, sukupuolijärjestelmiä. Akatemiatutkija Teppo Kröger on mm. havainnut yhden vanhemman perheiden hoivahaasteita selvittäessään, että yksinhuoltajaisät ovat onnistuneet yhdistämään lapsen hoivan ja työssäkäynnin suorastaan esimerkillisellä tavalla. Tämä on hämmästyttävää, kun samanaikaisesti hänen aineistonsa yksinhuoltajaäideistä peräti puolet luokiteltiin hoivaköyhiksi. Kröger ehdottaa, että tutkittaisiin yksinhuoltajaisien selviytymistapoja arjen ja työelämän yhdistämisessä. Ilmiötä pitää seurata. (Kröger, Teppo Yksinhuoltajuus ja isyys outo yhdistelmä julkaisussa Forssèn, Haataja ja Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, s. 170-185, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009.) Etävanhempi ja lapsi perhetyyppiä ei tilastoida Etävanhempia ei tilastoida perheinä, vaikka vanhemmat jakaisivat lapsen arjen keskenään. Suomessa ei edes tiedetä kuinka paljon etävanhemman ja lapsen muodostamia perheitä on olemassa. Olisi tärkeää, että tästä tehtäisiin oma perhetyyppinsä myös Tilastokeskuksen Perheet tilastoihin.
Sivu 2 / 5 Vanhempainvapaiden isäkiintiöitä on edelleen laajennettava YVPL pitää erittäin tärkeänä säätää nopeasti isäkiintiöt vanhempainvapaisiin ja -etuuksiin. YVPL luottaa myös kansainvälisiin kokemuksiin, joiden mukaan kiintiöt edistävät isien perhevapaiden käyttöä. Myös lapsesta erillään asuvan isän tulee voida käyttää vapaata vanhempien yhteisestä hakemuksesta. Kummankin vanhemman osallistuminen lapsen hoivaan lisää vanhempien myönteistä vuorovaikutusta ja saattaa jopa estää eronneisuutta. Jotta lapsen oikeus kotihoitoon ei kuitenkaan heikkenisi, tulee toisen vanhemman voida käyttää koko vapaa silloin kun toista vanhempaa ei ole lainkaan (esim. lesket) Lapsen vuoroasumista vanhempien eron jälkeen pitää edistää. Ruotsalaisten selvitysten mukaan vuoroasumisen on todettu olevan vanhempien ja lasten kannalta ylivoimaisesti paras asumismuoto eronjälkeen (Malin Bergström,2013). Poikien ja miesten syrjäytymistä voidaan vähentää poistamalla lapsiperheiden pienituloisuus YVPL pitää tärkeänä miesten ja poikien syrjäytymisen ehkäisemistä. Jos poika on kotoisin pienituloisesta perheestä, hänellä on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisesta perheestä tulevaan. Kuntaas Tyttöjen päätymistä pieni- tai suurituloiseksi selittää eniten koulutus. (Sirniö, Outi, Martikainen, Pekka Tutkimusartikkeli Intergenerational Determinants of Income Level in FinlandSocial Forces lehdessä, 8.1.2014) Pienituloisuuden on todettu vähentävän vanhemmuutta, heikentävän terveyttä, alentavan koulutustasoa, lisäävän yksinäisyyttä sekä rikollista käyttäytymistä. Pienituloisten perheiden lapset liikkuvat vähemmän ja jäävät ohjattujen maksullisten harrastusten ulkopuolelle (Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013) sekä syövät epäterveellisemmin. He ovat myös yliedustettuina erityiskoulujen oppilaina sekä lastensuojeluasiakkaina. Jos halutaan vähentää poikien syrjäytymistä, on tuettava heidän kasvuympäristöään ja vähennettävä pienituloisuuden aiheuttamia haittoja. (Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012, Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 79, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009. Hakovirta, M, Rantalaiho, M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012, Vuori, Anna Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen 2012) Lapsiperheiden köyhtymistä selittää eniten yhden vanhemman perheiden pienituloisuuden yleistyminen Tilastokeskuksen mukaan lapsiperheiden pienituloisuuden yleistyminen johtuu pitkälti yhden vanhemman perheiden taloudellisen aseman muutoksista. Lapsista 8 % asui kotitalouksissa, jotka kokivat toimeentulotukiongelmia vuonna 2011. Lasten välillä on kuitenkin suuria eroja sen mukaan kuinka monen huoltajan kanssa he asuvat. Yhden huoltajan kanssa asuvista lapsista 23 % ja kahden huoltajan kanssa asuvista 6 % asui toimeentulo-ongelmia kokeneissa perheissä. Yhden vanhemman perheiden lapsista peräti 33 % kuului alimpaan tuloviidennekseen vuonna 2011. (Okkonen, Kaisa-Mari Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä julkaisussa Lasten ja lapsiperheiden elinolot, Hyvinvointikatsaus 1/2014,
Sivu 3 / 5 Tilastokeskus) Yhden vanhemman perheistä peräti neljännes, 24,0 %, sai toimeentulotukea vuonna 2011 kun taas kahden huoltajan perheiden osuus oli 4,2 %. Kaikkien lapsiperheiden osuus oli 8,6 %. Yhden vanhemman perhe on kotitaloustyyppi, jolla on eri kotitaloustyypeistä suurin riski joutua toimeentulotukiluukulle. (THL:n Toimeentulotukitilasto, 2012) Yksinhuoltajien työttömyysaste on noussut 16,3 %:iin (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, 2013). Se on yli kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Vielä 1990-luvun alussa yksinhuoltajaäidit olivat työssä useammin kuin muu väestö. Tuolloin 87 % yksinhuoltajaäideistä laskettiin työvoimaan kuuluvaksi. Kokemuksemme mukaan pienituloisilla yksinhuoltajilla ei ole rahaa käyttää edes julkisia terveyspalveluja. Maksukatot ovat nykyisin henkilökohtaisia, mutta ne pitää muuttaa perhekohtaisiksi. Lapsen terveyden ja sairaanhoidon suunnittelussa vanhempia ja lasta on kuunneltava nykyistä enemmän. Esitetty miesnäkökulman huomioiminen ja vuoropuhelun järjestäminen asiakkaiden ja terveydenhuollon välillä on tärkeää. Tämän päivän erityistarpeisella lapsella on vaara syrjäytyä jatkossa Erityistarpeisten lasten palveluja on parannettava Syrjäytyneiden lapsilla ja aikuisilla voi olla haasteita terveyden kanssa esimerkiksi neurologisia ja/tai psykiatrisia sairauksia. Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän erityistarpeisia lapsia, koska hoivahaasteet ovat riski parisuhteelle ja lisäävät eronneisuutta. Näiden yhden vanhemman perheiden tukeminen niin, että vanhempi voisi työllistyä, suojaisi perheitä pienituloisuudelta ja sen haitoilta. Useat työssäkäyvät pienituloiset ovat juuri yksinhuoltajia, jotka eivät pysty yhdistämään kokopäivätyötä ja lastenhoitoa (Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 79, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009) Usein perheessä on silloin kouluikäinen erityistarpeinen lapsi. Olisikin tärkeää saada erityistarpeisten peruskoululaisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetyksi lain edellyttämällä tavalla. Hyvin harva kunta pystyy tämän nyt hoitamaan. (Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuudesta, toiminnan laatua ja muutostarpeita koskeva selvitys, Opetusministeriön selvitys 2009:8) Neurologisesti tai psykiatrisesti oirehtivat lapset eivät pääse tutkimuksiin eikä kuntoutukseen. Usein ainoa apu on lastensuojelun sijoitus, joka saattaa jopa pahentaa lapsen terveydellistä tilannetta. Lisäksi se on veronmaksajille kallista verrattuna ammattilaisen suunnittelemaan ja kotona toteutettuun kuntoutukseen (Toimiva lastensuojelu Työryhmän loppuraportti Diaarinumero STM071:00/2012). Tämä haaste on ratkaistava pikaisesti. Ensimmäiseksi on lopetettava näiden lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Väliraportin sivulla 14 mainitaan, että uuden isyyslain myötä äiti ei voi yksipuolisesti estää isyyden selvitystä. Tällainen oikeus on kumottu jo 30 vuotta sitten. Isä voi voimassa olevan lain mukaan aina käynnistää selvityksen halutessaan. Äiti voi estää selvityksen vain jos isä on samaa mieltä hänen kanssaan. Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut
Sivu 4 / 5 Vaikka yleensä naisten koulutustaso onkin noussut, ja sukupuolten väliset koulutuserot kasvaneet, on kuitenkin yksi poikkeava naisryhmä. Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut verrattuna puolisoäitien koulutustasoon. Vielä 20 vuotta sitten eroa ei ollut lainkaan. (Haataja, Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo julkaisussa Forssèn, Haataja ja Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, s. 104-105, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009). Myös YVPL pitää tärkeänä oppisopimusjärjestelmäkoulutuksen laajentamista. Se on myös yksinhuoltajille usein ainoa mahdollisuus yhdistää opiskelu ja lastenhoito. Eron jälkeen lähihuoltajat joutuvat usein vaihtamaan ammattia, koska yksinhuoltajana ei aina ole mahdollista yhdistää esimerkiksi epätyypillistä työaikaa. Yksinhuoltajan koulutuksen lisäämisessä on tärkeää järjestää lastenhoitopalveluja oppilaitoksiin sekä lisätä huoltajuuskorotukset opintotukeen. Vähän koulutettujen lapset jättävät muita useammin koulunkäynnin peruskouluun tai opiskelevat vain vähän sen jälkeen. ( Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012) Äidin koulutustasolla on löydetty yhteyksiä lapsen kielen kehitykseen. Pienituloisen perheen lapsen kieli ei myös kehity yhtä hyvin kuin muiden lasten (Tiede lehti 14.2.2014). Yhden vanhemman perheiden lasten koulutus on lyhyempi kuin muilla On myös merkkejä siitä, että pienituloinen yksinhuoltaja ei pysty valitsemaan lapselleen taloudellisista syistä pitkäkestoisempia opintoja. Mm. lukio on yhä harvemman yhden vanhemman perheen lapsen valinta. Kotona asuvan pienituloisen perheen lasten opintotuen tulorajoja onkin pienennettävä. Yksinhuoltajaa ei voi myös vaatia ottamaan lainaa elättääkseen lapsensa opiskelujen aikana. Toinen vanhempi maksaa lapselle elatusapua 18 ikävuoteen asti ja tämän jälkeenkin koulutusavusta, mikäli lapsi opiskelee ja etävanhemmalla on elatuskykyä. Mikäli elatusvelvollinen kuitenkin on varaton, maksaa Kela elatustukea 18 ikävuoteen asti, mutta ei enää tämän jälkeen, vaikka lapsella yleensä onkin silloin keskiasteen oppilaitos kesken. Olisi tärkeää jatkaa elatustukea varattoman etävanhemman lapselle korvaamaan myös puuttuvaa koulutusavustusta. Miksi lapset jäävät edelleen naiselle vanhempien eron jälkeen? Kun 1950 yksinhuoltajista 11,4 % oli isiä on nykyinen luku 13,7 %. Lain mukaan vanhemmat sopivat eron jälkeen lapsen asumisesta keskenään. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vain 2 % eronneista vanhemmista saa käräjäoikeuden päätöksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista. Nämä päätökset jakautuvat isien ja äitien kesken niin, että kummallakin on lähes yhtä suuri todennäköisyys saada lapsi luokseen. (Huoltokiistat käräjäoikeudessa, Optula, 2006.) Sosiaaliviranomainen ei voikaan lain mukaan toimia vastoin vanhempien tahtoa, mutta kulttuuriset muutokset ja sukupuolijärjestelmien purkaminen
Sivu 5 / 5 tasoittanee lukuja tulevaisuudessa. Kehitystä pitäisi kuitenkin nopeuttaa. Tärkein uudistus olisi perhevapaiden ja etuuksien kiintiöiminen isälle. Vieraannuttamisesta Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta haittaa lapsen kehitystä. Mikäli lähivanhempi estää tuomioistuimen tai sosiaalitoimen vahvistamat tapaamiset, toinen vanhempi voi vaatia tapaamisten täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Nykyiset pakkokeinot eivät toimi. Asiaa pitää selvittää ja etsiä toimivampia keinoja Bodil Rosengren puheenjohtaja Heljä Sairisalo toiminnanjohtaja