Torron osayleiskaava Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 72 16.3.2015 OAS nähtävänä 31.8.-29.9.2015 päivitetty 10.2.2017 ei mittakaavassa
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kohde ja Yli puolet kaava-alueesta on Torronsuon ja Talsuunnitte- pianjärven kansallispuistoa. Kaava-alueella on lualue myös Torron valtakunnallisesti arvokas kyläympäristö. Torronsuo Torronsuon kansallispuisto on Etelä-Suomen suurin keidassuo. Keskeisestä sijainnista huolimatta suoalueet ovat säilyneet lähes luonnontilaisena. Torronsuo on yhdistynyt useammista suoalueista ja on tyypiltään kohosuo eli muuta maanpintaa korkeammalla. Turvekerroksen paksuus suoalueella on jopa 10 metriä. Suolle on luonteenomaista kitukasvuiset männyt, joita kasvaa suoalueella Kuninkaankartasto 1776-1805 lukuisina. Itse suota reunustavat metsäiset alueet, koillisosastaan suo rajautuu Kallion kylän peltoalueisiin. Torronsuo ja sen ympäristö on lintujen pesimäaluetta ja muuttolintujen levähdyspaikka. Suolla esiintyviä lintuja ovat mm. kurjet, suo on myös vesilintujen ja kahlaajien suosiossa. Suon reunaalueilla puolestaan elää riekkoja. Myös suoalueen hyönteistö on runsas ja sisältää lajeja, jotka yleensä esiintyvät pohjoisempana. Torronsuon suokasvisto on niin ikään monipuolinen. Torronsuolle on rakennettu pitkospuureittejä retkeilijöille, alueen pysäköintialueen läheisyydessä on näkötorni sekä nuotiopaikka. Talvisin alue on Senaatinkartasto 1860-1914 suosittu hiihtämiseen. Torron kylä Torron kylä on perinteinen raittikylä, jonka rakennuskanta on 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Kylätontti sijoittuu paikallisteiden risteykseen. Risteyskohta ja sitä rajaavat vanhat maatilat on hyvin säilynyt vanhassa mallissaan. Kylän rakennuskanta sijoittuu kyläraitin varrelle, kylän eteläpuolelle jää peltoaukea Torronjoen varrella. Kylän itälaidalla peltoalue vaihtuu metsämaisemaksi. Kylälle on rakennettu hautausmaa Somerontien länsipuolelle 1800-luvulla (jäljellä kellotapuli vuodelta 1892). Torron nykyinen kappeli on rakennettu 1969. Entisen rukoushuoneen on korvannut Pitäjänkartat 1922 1894 valmistunut kansakoulu. Torron kylän läheisyydessä on Heponiitynmäki niminen vanha kaivos, josta 1700- ja 1800-luvulla on viety kiveä lasin raaka-aineeksi Someron Åvikin lasitehtaalle. Nykypäivänäkin Torron kylän eteläpuolisilta alueilta tutkitaan litium-esiintymiä ja selvitetään kaivoksen perustamisedellytyksiä. Kaavallisesti alue rajautuu pohjoisosastaan käynnissä oleviin Sukula-Häiviän ja KallioRiihivalkama-Ruostejärvi osayleiskaava-alueisiin. Kaakossa alue rajautuu Letkun osayleiskaavaalueeseen. Lounaassa alue rajautuu Someron, Näkymä Torronsuolta lännessä Jokioisten kuntarajaan.
Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Myös kaavaalueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavoituksessa huomioon otetuksi. Alueella on useita huomioitavia asioita kuten Torronsuon kansallispuiston suojelualueet, Torron kylän valtakunnallisesti arvokas ympäristö sekä Torron alueella käynnissä oleva litiumvarantojen selvittäminen. Kaavaprosessin tehtävänä on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka avulla voidaan tutkia alueen maankäytön tarpeita alueen kehittämiseksi. Edellä mainittujen tarpeiden lisäksi kylien täydennysrakentamispaineet selvitetään kaavoituksen avulla, pyrkimyksenä on myös tulevaisuudessa yhtenäistää ja helpottaa käsittelyä haettaessa rakennuslupia / poikkeamislupia kaavoituksen pohjalta. Myös luontovirkistykseen ja maatalouteen liittyvän elinkeinotoiminnan mahdollistaminen on olennaista kaavoitusta laadittaessa. Kaavoituksen tavoitteena on myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat luonto- ja kyläalueet, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaava-alueen maankäytön suunnittelua ja etenkin uutta rakennuskantaa. Tavoitteena on kylien kehitystä edistävän täydennysrakentamisen ohjaaminen. Alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä. Työssä laaditaan rakennustapaohjeisto rakennusvalvonnan avuksi. Torronsuo on virkistysarvoltaan merkittävä luontomatkailuun liittyen. Virkistyminen on suolla kesäisin perinteistä eräretkeilyä, lisäksi alue on linnuista ja hyönteisistä kiinnostuneiden suosiossa. Lintuharrastajat hyötyvät Kiljamoon rakennetusta näkötornista, jonka läheisyydessä on nuotiopaikka. Talvisin Torronsuo on puolestaan hiihtäjien suosiossa. Luontovirkistyksen elinkeinomahdollisuudet ovat kuitenkin haastavat ja palvelujen tarjoaminen rakentuneekin muihin virkistystoimintoihin liittyen kuten Eerikkilän urheiluopistoon tukeutuviin palveluihin. Torron kylän elinkeinotoimintaan on historiallisesti liittynyt myös lukuisia kivilouhoksia ja kaivoksia, joista kaivettiin kirjomaasälpää Åvikin lasitehtaalle 1830-luvulle asti. Mineraaleihin liittyen litiumin mahdollinen kaivostoiminta vaikuttaisi myös Torron kylän elämään tuoden sekä työpaikkoja että toisaalta vaikutuksia asumisympäristöön. Näkymä Somerontieltä Näkymä perinteisestä risteyksestä Näkymä Torron kylältä Näkymä Torron kylältä
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitustilanne Osayleiskaava Asemakaava Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu Alueella on Torronsuon kansallispuisto sekä keskiajalla asutettu Torron kylä, joka on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kaavarajauksen alueella sijaitsee museoviraston rekisterien mukaan muinaisjäännöksiä: Kälkkä (vanha asuinpaikka), Mustasaari (kivirakenteet), Torro (vanha asuinpaikka), Torronjoki1 (vanha asuinpaikka) ja Torronjoki 2 (vanha asuinpaikka). Talpia (kylätontti) ja Torppa 1 ovat merkinnällä muu kulttuuriperintökohde. Lisäksi alueella on Kälkänkallion mahdollinen muinaisjäännös (kivirakenteet) ja irtolöytönä Torro 2. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006-2015) Torron kyläalue on osoitettu kyläalueena, jolla rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (AT/s). Kyläalue on myös yhdistetty maisema-alueella Hämeen Härkätien maisemaalueeseen (vihreä pistekatkoviiva). Torron kylän valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on kaavassa osoitettu (violetti pistekatkoviiva) Torronsuo on kaavassa osoitettu suojelualueena (SL 206). Alue on myös rajattu Natura 2000 merkinnällä (harmaa palloviiva). Torronsuon etelälaidalla on osoitettu Idänläänkallion arvokas geologinen kalliomuodostuma (MYg 303). Torronsuon virkistysreitit on osoitettu kaavaan, myös Letkun kylältä Torron kylälle ja edelleen Jokioisten Murronkulmalle johtava reitti (palloviiva). Alueen halkaiseva seututie 282 on osoitettu kaavaan omalla merkinnällään. Alueelle ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueelle ei ole voimassaolevia oikeusvaikutteista asemakaavoja. Forssan seudun strategisessa rakennetarkastelussa Torron kylä on osoitettu kylämäiseksi ja omakotivaltaiseksi alueeksi. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia asumisen miljöitä. Alueen sisällä voi olla myös rakentamattomia alueita, kuten historiallisia alueita, maisema-alueita, virkistys- ja viheralueita, metsäalueita ja peltoja. Kyläaluetta on laajennettu lounaaseen loma-asutuksen vyöhykkeellä. Torronsuon alue on rakennetarkastelussa osoitettu luontomatkailun, retkeilyn ja ulkoilun ydinalueeksi. Kiljamon toiminnot on osoitettu retkeilyn Kiinteät muinaisjäännökset Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta Ote maakuntakaavasta Torron kylältä Ote Forssan seudun strategisesta rakennetarkastelusta 2011
tukikohtana. Virkistysreitit on osoitettu myös rakennetarkasteluun, Letkulta Torron kautta Jokioisten Murronkulmalle kulkeva tielinjaus on osoitettu pyöräilyreittinä. Maanomistus Vaikutusalue Alueen suurin maanomistaja on valtio, sillä Torronsuon kansallispuiston alue on lunastettu valtiolle kansallispuisto perustettaessa. Muutoin alue on yksityisessä omistuksessa. Vaikutuksia tullaan arvioimaan koko siltä alueelta, johon kaavan katsotaan merkittävästi vaikuttavan. Pääosin vaikutukset tulevat kohdistumaan suunnittelualueeseen ja sen läheisyyteen. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa vaikutuksia koskevaa tietoa suunnittelun, osallistumisen ja päätöksenteon tueksi. Suunnitteluprosessin aikana vaikutuksia arvioidaan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Arvioinnit tehdään seuraavan rakenteen mukaan. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEE- SEEN asutuksen ja työpaikkojen alueellinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä eheys tai hajaannus VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Moottoriajoneuvoliikenteen järjestäminen Eri liikennemuodot liikenneturvallisuus VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN Sosiaaliset vaikutukset: turvallisuuteen, viihtyisyyteen, sosiaaliseen toimivuuteen, arjen sujuvuuteen ja sosiaaliseen tasaarvoisuuteen Terveysvaikutukset VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (VAT-alueet) ja maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (MAT) Kulttuurimaisema Maisema-alueet Kyläkuva Rakennusperintö Muinaisjäännökset Uuden rakentamisen sopeutuminen ympäristöön VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVA- ROIHIN Torronsuon pitkospuureitistöä Kiljamon näkötorni
Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Kasvi- ja eläinlajit sekä luonnon monimuotoisuus Luonnonvarat Pohjavedet Natura-alueet Latuja Torronsuolla VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄÄN Yritysten toimintaedellytykset (sisältää maatilayritykset) Työllisyys Kaupalliset vaikutukset VAIKUTUKSET YHDYSKUNTA- JA ENERGIA- TALOUTEEN Maan hankinta, kunnallistekniikka, palvelujen toteuttaminen ja ylläpito sekä tulot Energian kulutus Torron kappeli vuodelta 1969.
Tehdyt selvitykset Johanna Enqvist: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa 2005. Museovirasto Petro Pesonen: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa 2006. Museovirasto Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008 Hanna Virkki ja Kalevi Hokkanen, Geologian tutkimuskeskus GTK: Kanta- Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheen visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V:84, Hämeenlinna 2007 Arvokkaat maisema-alueet. Maisemaaluetyöryhmän mietintö. Osa 2, 1993. Natura-alueet ja selvitykset Olemassa olevat pohjavesiselvitykset Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 22.12.2009. Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Rakennettu Häme, 2003. Hämeen liitto. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi, 2003. Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen liiton julkaisu II:190 Virtuaalivasara-hankkeen julkaisut Näin on tehty ja Kuis sit tehdään julkaisut 2005. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Viemäröinnin yleissuunnitelma 2008 Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Vesihuollon yleissuunnitelma Alueen puhtaan veden toimittaa Someron Vesihuolto Oy, jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Ote kirjasta Rakennettu Häme, 2003 Tehtävät selvitykset Asukkaiden näkemysten selvittäminen Kulttuuriympäristöselvitys Maisemaselvitys Luontoselvitys (sisältäen liitooravaselvityksen) Tarvittaessa emätilatarkasteluja
Osalliset Osallisia tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta sekä kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta Forssan lehdessä, kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla sekä ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset selostuksineen asetetaan nähtäville OAS:n mukaan kunnantalolle ja kunnan kotisivuille internetissä. Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset - maanomistajat - asukkaat - maatalousyrittäjät - alueen yrittäjät - muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) - alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset - naapurit - kuntalaiset Viranomaiset - Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus (ympäristö) - Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) - Museovirasto - Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos - Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä - Metsähallitus - ympäristölautakunta - tekninen lautakunta Käsittelyaikataulu Valmistelija Päiväys ja allekirjoitus 2015-2016, kaavoittaja Tammelassa 25.2.2015, arkkitehti Palaute Mielipiteet voi toimittaa osoitteeseen: Kunnanhallitus Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela Yhteyshenkilö: Kaavoittaja 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi
syksy Tavoitteellinen 2015 aikataulu Kaavaprosessin eteneminen 1. Kaavoituspäätös KH 72 16.3.2015 2. Osallistumisja arviointisuunnitelma nähtävillä 30 vrk mielipide kaavaan Osallistumismahdollisuudet Osalliset Kunta tiedottaa vireille tulosta, tavoitteista keskusteleminen kevät 2017 3. Kaavaluonnos nähtävillä 30 vrk mielipide kaavaan Tilaisuus mielipiteen vapaamuotoisempaan esittämiseen kaavaa valmisteltaessa lausunnolle/neuvottelu lausunnolle/neuvottelu syksy 2017 4. Kaavaehdotus nähtävillä 30 vrk virallinen muistutus kunnan vastine muistutukseen Mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunta antaa virallisen vastineen talvi 2018 5. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös valitusmahdollisuus hallinto-oikeudelle 30 vrk kevät 2018 6. Voimaantulo Ilmoitus muistuttajille / kirjallisesti kuulutus pyytäneille valitusoikeus hallintooikeuteen oikaisukehoitusmahd. tiedoksi kirje Hämeen ELYkeskus lausunto lausunnolle/neuvottelu Uudenmaan lausunto lausunnolle/neuvottelu ELY-keskus Museovirasto lausunto lausunnolle/neuvottelle/neuvottelu lausunnol- tiedoksi Hämeen liitto lausunto lausunnolle/neuvottelle/neuvottelu lausunnol- Kunnan viranomaistahot Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto asettaa nähtäville asettaa nähtäville asettaa nähtäville hyväksyminen Tekninen lautakunta lausunto lausunnolle/ kokous lausunnolle/kokous tiedoksi tiedoksi Ympäristölautakunta lausunto lausunnolle/ kokous lausunnolle/kokous tiedoksi Aluepelastuslaitos lausunto lausunnolle SSP Yhtiöt Oy - Elenia Oy - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kaavoituksen etenemisestä ilmoittaminen Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokran-haltijat Naapurit Muut kuntalaiset lausunto / kirje / kirje / kirje / neuvottelu / kirje / kirje / neuvottelu / kirje / kirje Valitusoikeus hallinto-oikeudelle 30 vrk Toteutunut aikataulu Päivämäärä Kuulutus 27.8.2015 Nähtävillä 31.8.-29.9.2015 päivitetty 10.2.2017, Päivämäärä Kuulutus Nähtävillä Päivämäärä Kuulutus Nähtävillä