Kuntatekniikan Syyspäivät Lahden Seurahuoneella Teemalla OMAISUUDENHALLINTA

Samankaltaiset tiedostot
VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö,

OMAISUUDENHALLINTA RAKENNUSVIRASTOSSA

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

HARJA. Vesiväyläpäivä

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu Jari Marjeta, projektipäällikkö

XL Siltatekniikan päivät

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Avaus Vesiväyläpäivä / Mirja Noukka

HARJA. Harjan käyttöön otto maanteiden hoidon alueurakoissa

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

- VERKOSTOPÄIVÄT , Oulu

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT Timo Rytkönen

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Väylätekninen menetelmäkehitys

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI Timo Rytkönen

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

Velho-allianssi ja ajankohtaista tietomallinnuksesta Tienpitopäivä / Tarmo Savolainen

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Valolla miellyttävään tulevaisuuteen

Muuttuva kunnossapito

Avauspuheenvuoro. Siltatekniikan päivät / Mirja Noukka

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll,

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019

Radanpidon toimintaympäristön digitalisointi

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Liikennehallinnon virastouudistus

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Digitalisaatiohanke osahanke 3, hankesuunnitelma, TIEVERKON ENNAKOIVA KUNNONHALLINTA JA TIESTÖTIETOJEN YLLÄPITOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Päällysteiden kunnossapito & Velho-järjestelmäkokonaisuus

Paikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa. LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki

VESIHUOLTOLAITOKSEN OMAISUUDENHALLINNAN KÄSIKIRJA

Liikenteen digitalisaatio mahdollisuutena tiedon merkitys

Tiemerkintäpäivät Kuopio. HARJA järjestelmän vaikutukset tiemerkintöihin ja tierekisteriuudistus Keijo Pulkkinen

Bitistä bitumiin Liikenneviraston Digitalisaatiohanke Jari Myllärinen

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE

/ Kristiina Laakso. Tiehallinnon tietopalvelujen kehittäminen

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, Timo Leinonen, Metla

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

1. TAVOITTEET KIRJAN SISÄLLÖLLE, v. 2015

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

OMAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Infran omaisuudenhallinnan rajapintahanke (ja tietoportaali) Saara-Maija Pakarinen Espoon kaupunki SKTY syyspäivät 2017

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)

Verkostojen kuntotutkimusopas, taustaa

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

Taitorakennerekisteri Siltatekniikan päivät Marika Ojanen, Mika Stenmark Liikennevirasto

Tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen ( ja sitä kautta tiedon hyödyntämisedellytykset) Timo Hakala ICT-projektijohtaja 6.11.

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat

Suunnitteluperusteet. Hankesuunnittelupäivä

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Harja (= Hoidon alueurakoiden ja ylläpidon urakoiden raportointijärjestelmä) Ismo Kohonen

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET Teemu Perälä

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Infran ylläpitojärjestelmät. Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Vianova Systems Finland Oy

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Pohjaveden suojaus tien kohdalla

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

Transkriptio:

SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS - FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING ry. PL 51, 00131 Helsinki SKTY FKTF 14.10.2016 Kuntatekniikan Syyspäivät Lahden Seurahuoneella 17.-18.10.2016 Teemalla OMAISUUDENHALLINTA Maanantai 17.10.2016 Klo 10:30 Ilmoittautuminen ja lounaalle ohjaus 11:00 Lounas seminaaritilan ravintolassa 12.00 Tervetuloa, Petri Koivula ja Ville Alatyppö, SKTY 12:10 Skenaariotyöpaja kuntatekniikan omaisuudenhallinnan tarpeiden ennakointiin Saku Koskinen, Futures Platform 13:45 Kahvitauko 14:00 Työpajan purku 15:00 Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat Vesa Männistö, Liikennevirasto 15:30 Kuntoselvitysten nykytila ja tulevaisuus, Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy 16:00 Ohjelma päättyy 19:00 Illallinen hotellin 2.kerroksen ravintolassa Tiistai 18.9.2016 Klo 9:00 Omaisuudenhallinta: Uuden oppaan esittely ja perehdyttäminen aiheeseen Jyrki Paavilainen ja Ville Alatyppö. SKTY 10:30 Tauko 10:45 Espoon ja Helsingin omaisuudenhallinnan kypsyysvertailu ja toimenpiteet Jere Metsävuo, Virpi Vertainen ja Timo Rytkönen, Helsingin kaupunki 11:30 Ohjelma päättyy 12:00 Lounas seminaaritilan ravintolassa

VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Lahti 17.10.2016 Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy

Suomen Kuntotekniikka Oy - 28.11.2012 perustettu monipuolinen Rovaniemeläinen konsulttialan yritys, joka keskittyy kaikessa toiminnassaan rakennetun omaisuuden elinkaaren hallintaan - Kopterikuvat 3D, MML keilausaineistot 3D/ kuivatuskartat, Marwis kelisensori-kunnon ylläpito, InfraWeb kartta-analyysit tiedon yhdistämiseen - Tämän päivän kuumat teemat - kunnonhallinta, korjausvelan hallinta, korjausvelan kuolettaminen ja kuolettamisen tehokkuus, omaisuudenhallinta, kunnostussyklin optimointi, tehokas ylläpito, ennakointi, mittarit, visualisointi - Yhtiön toiminta perustettu puhtaasti esille tuotuun palvelutarpeeseen tilaajan organisaatioon asiantuntijaksi - VISIO on tuottaa kaikessa palvelutoiminnassaan aitoa lisäarvoa asiakkaalle osallistumalla asiakkaan omaisuudenhallinnan prosessien optimointiin, jolloin syntyy haettu Win - Win tilanne

Kaikupohjaa päivän aiheeseen, Jari Marjeta Teiden ja katujen verkkotason ja hanketason kuntotutkimuksia vuodesta 1998, niin Suomessa, kuin myös Vägverketille Ruotsissa - Rovaniemen pää- ja kokoojakatujen verkkotason kuntotutkimus 2000 - ELY keskusten (Tiehallinto) rakenteen parantamisen suunnittelu optiomittauksineen 2011 saakka, useita satoja kilometrejä kohteita sis. Täsmäsuunnittelun ja tarvittavat kuntotutkimukset optiomittauksineen - Edellisen työnantajan palveluksessa verkkotason kuntotutkimuksia 2007 2012 mm. Varkauden kaupunki, Joensuun kaupungin kunnonhallinnan palvelusopimus, Lahden kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Jämsä, Pietarsaari, Hämeenlinna, Turku, - Kuntotekniikan palveluksessa Lahden seutu ja Rovaniemi, sekä viimeisimpinä - Lahden kaupungin väyläverkon kunnonhallinnan palvelusopimus 2015-2017 (optio) - Turun kaupungin kunnonhallinnan kehittäminen 2016 (hankinta- ja asiantuntijapalveluna) - Jyväskylän kaupungin väyläverkon kunnonhallintajärjestelmän rakentaminen 2012-2016, jossa nyt päätetty ensimmäisenä hankkia verkkotason kuntotieto koko verkolta toisen kerran (hankinta- ja asiantuntijapalveluna) - Liikennevirasto, Kunnossapidon selvitykset puitesopimus; Päällystepaksuuden määrittäminen maatutkatekniikalla 2017 2019 hankintapalvelu, joka jatkuu puitesopimuksen kautta asiantuntija- ja laadunvarmistuspalveluna

Väyläverkon määritelmä tässä yhteydessä Väyläverkolla tarkoitan tässä yhteydessä kaikkia kävellen tai renkaiden päällä liikennöitäviä teitä, katuja, kevyen liikenteen väyliä, raitteja, liikennealueita, toreja yms. kunnossapidon piirissä olevia alueita (ei siis vesi tai raide) Väyläverkko jaetaan kuntotutkimusten näkökulmasta usein pinnan laadun perusteella kolmeen ryhmään; päällystetyt, sorapintaiset ja muut Väyläverkko jaetaan aina myös toiminnallisiin ja/tai kunnossapitoluokkiin (voi olla sama) Pääkatu, kokoojakatu, tonttikatu, KLV, muu 1-5 numeroiset valtion tiet tai kp luokat

Väylän määritelmä Väylästä erotellaan aina Perustusosa, perustukset, pohjamaa Väylän runko Väylän pintaosa, päällyste Käsittelyyn otetaan haluttaessa mukaan Varusteosat, kuten liikennemerkit (valinnainen) Tekniikkaosat, kuten valot, liikennevalot, muu telematiikka ja ohjausjärjestelmät jne. Huom! Tässä rajapinta infra vs kiinteistöt kunnan rahanjaon päätännässä!

Tilaajaorientaatio? Miksi kuntoa arvioidaan/ mitataan? Mikä on tiedon lähtötilanne, eli mitä tietoa tarvitaan tarpeen tyydyttämiseksi? Mihin tietoa tarvitaan? Mitkä on tilaajan omat resurssit? Miten tietoa tullaan ylläpitämään? Paljonko käytössä on euroja? Ensimmäinen päätös; riittääkö kuntoarvio vai toteutetaanko kuntotutkimus -> Määrittely!

Kunnonhallinnan kivijalka on kuntotason määrittäminen kaikille väylille samalla tavalla! Kaikki väylät käydään läpi samalla seulalla, jonka tiheys määräytyy esim. käytettävissä olevan budjetin mukaisesti. Esimerkiksi A. seula -> maastokatselmus katumestarin kanssa, yksi katu, yksi kuntoluokka, aina yksi silmäpari kunnan ulkopuolelta, samat henkilöt B. seula -> tehdään kuntoarviointi maastossa tai kuvilta C. seula -> tehdään kuntotutkimus käyttäen maatutkaa, päällystetutkaa, 3D maatutkaa, mobiilikeilainta, kantavuusmittauksia, PTM tasaisuusmittauksia, tms. tarpeen mukaan Extra seula -> urautuminenkin aiheuttaa korjausvelkaa! Isommissa kaupungeissa omana kokonaisuutenaan (voidaan liittää tarvittaessa koko verkon kuntotauluun )

Perspektiivinä korjausvelka, ensimmäinen päätös Laskennallinen korjausvelka, mitä sitten? Valtakunnallisella, esimerkiksi keskimääräisellä kadun neliö- tai metrihinnalla määritetty korjausvelka, jolla vertaillaan eri kaupunkien/ kuntien välisiä eroavaisuuksia korjausvelan määrässä Todellinen korjausvelka, kuntotutkimuksella kerätään tietoa valmiiksi suunnittelupöydälle ja lisäksi Laskennassa käytetään mahdollisimman aitoja neliöhintoja, jotka lasketaan tilaajakohtaisesti, toteumaan perustuen (edustavuus) ottaa tarkemmin huomioon mm. väylien leveydet ja liikennemäärät, erityisesti kokoojakaduilla (5 m -> 9 m) Tehokkuusluvun käyttö laskennassa -> euromäärä, jolla oikeasti vaikutetaan korjausvelan määrään Toteutettujen toimenpiteiden vaikutus laskentaan (mittaushetki vs. nykyhetki)

Korjausvelka (optimikuntoluokat A-D) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Esim. lk B väylä (optimi 75%) Nykyhetki 10v 15v 20v 50v Korjausvelka A=90 % B=75 % C=65 % D=50 %

Syyperusteinen kunto vs. päällystevaurioita toteava kunto Vaurioitumisaste? Korjausvelka? m 3 m 2

VAURIOTIETO PTM Tasaisuus KUVA LASER- KEILAUS LÄMPÖ- KAMERA TIETO- VARASTO Ominaisuustieto KUNNON- HALLINTA GIS 360⁰ KUVAT InfraWeb KANTAVUUS MAATUTKA Kelisensorit LABRA KAIRAUS Kunnossapidon tason mittarit

2020

Tulevaisuus? Kuntotietoa pidetään yllä avoimen rajapinnan interaktiivisessa tietopilvessä, missä perus algoritmien avulla tuotetaan automaattisesti kuntosuureita tai esim. reaaliaikaisia hälytyksiä (yleinen demo InfraWeb rakenteilla) Paikka sidotaan tunnettuun koordinaattijärjestelmään, eli tavalliseen GIS maailmaan, jolloin vain rajapintamäärittelyllä rajataan toimijoiden luovuutta Kuntotila määritetään suoraan mittaustuloksista (vrt. Lahti laserkeilausdemo) Kuntotieto siirtyy automaattisesti kuntotietovarastoon (Päällystepaksuus Big Datana tietovarastoon, Marwis kelitietosensori) Automaattinen tiedon päivittäminen, seulotut hälytykset Reaaliaikainen visualisointi (3D maatutkapulssit pistepilveksi)

KIITOS! www..fi Jari Marjeta 050 543 0025 jari.marjeta@kuntotekniikka.fi

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat Vesa Männistö, 17.10.2016

Oma esittely Vesa Männistö, FM Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden hallinnan kehittäminen sekä kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö 17.10.2016

Agendalla tänään Liikenneviraston väyläomaisuus Väyläomaisuuden hallinnan tila Mitä kehitetään lähivuosina? 17.10.2016

Omaisuutta voidaan hallinta monin tavoin 17.10.2016

Liikenneviraston väyläomaisuus 17.10.2016

Tiet, rautatiet ja vesiväylät lukuina Suomessa maanteitä on noin 78 000 km Suomen rataverkon pituus on n. 5 900 km 17.10.2016 Rannikkoväyliä on noin 8 300 km ja sisävesiväyliä 8 000 km

Liikennevirasto lukuina Liikenneviraston väyläomaisuus 19,5 mrd Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä 2,6 mrd arvosta Liikenneviraston hankinnat koko infra-alasta 1/4 Vuosibudjetti noin 2,1 mrd Liikenneviraston henkilöstö 650 asiantuntijaa Työllistämme välillisesti 12 000 ihmistä 17.10.2016

Väyläomaisuuden hallinnan tila 17.10.2016

Mitä on saatu aikaan? Liikenneviraston tulostavoitteita 1/2 km Tyytyväisyys on huonontunut, samoin vähäliikenteisten teiden kunto. 17.10.2016

Mitä on saatu aikaan? Liikenneviraston tulostavoitteita 2/2 kpl % Siltojen kunnon merkittävä vuosivaihtelu osoittaa epävarmuutta omaisuuden hallinnassa 17.10.2016

Liikenneväylien korjausvelka 2016 Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta Laskenta tehdään 100- prosenttiseen kuntotasoon nähden 16.4.2016 Taulukko 1. Korjausvelka M Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 1023 808 8 1838 taitorakenteet 225 86 11 322 laitteet 0 219 23 241 varusteet 34 30 3 66 Yhteensä 1282 1142 44 2468 Taulukko 2. Korjausvelan osuus Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 41 % 33 % 0 % 74 % taitorakenteet 9 % 3 % 0 % 13 % laitteet 0 % 9 % 1 % 10 % varusteet 1 % 1 % 0 % 3 % Yhteensä 52 % 46 % 2 % 100 % 17.10.2016

Alustava tilannekuva, maantiet 17.10.2016

Alustavia kypsyystestin tuloksia 17.10.2016

Alustavia kypsyystestin tuloksia 17.10.2016

Alustavia kypsyystestin tuloksia 17.10.2016

Alustavia kypsyystestin tuloksia 17.10.2016

Alustavia kypsyystestin tuloksia 17.10.2016

Missä siis mennään? Livi jäänyt jälkeen (kansainvälisestä) kehityksestä väylämuotojen välillä on merkittäviä eroja kehityskohteita joka väylämuodossa ja omaisuuden hallinnan kaikilla tasoilla (normaali tilanne muuallakin) vahvuutena johdon sitoutuminen asiaan haasteita väyläomaisuuden hallinnan tuntemus koko organisaatiossa sitoutuminen siiloutuminen asiantuntijoiden aikapula 17.10.2016

Mitä kehitetään lähivuosina? 17.10.2016

Yhteiset Korjausvelkaohjelman tehokas toteutus Väyläomaisuuden hallinnan kehittäminen (ISO55000) Digitalisaation hyödyntäminen Tiet ELY-maakuntamuutoksen hallinta Raskaan liikenteen toimintaedellytysten varmistaminen (76 t ja HCT) Automaattiliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Digitalisaatio: Tiestön kunnon automatisoitu tiedon keruu ja analysointi Väylänpidon painopisteet Radat Rataverkon käytettävyyden ja liikenteen täsmällisyyden varmistaminen Ratapihojen kunnon hallinta Toimittajamarkkinoiden kehittäminen Radantarkastusjärjestelmän kehittäminen Digitalisaatio: tiedon hyödyntäminen radanpidon toimien ohjelmoinnissa Vesiväylät Kauppamerenkulun turvalaitteiden kunto Toimittajamarkkinoiden kehittäminen Digitalisaatio: turvalaitteiden kaukohallinta 17.10.2016

Lähiajan tavoitteet käynnistettyjen kehitysprojektien tehokas toteuttaminen kansainvälisen vertailun ja oppien hakemisen jatkaminen (mm. UIC, EIM, CEDR, ISO55000) kansallinen vertailu ja yhteistyön käynnistäminen (erityisesti Fingrid, SFS, kunnat) väyläomaisuuden hallinnan yksityiskohtainen kypsyystesti lähikuukausien aikana omaisuuden hallinnan tietämyksen lisääminen Liikennevirastossa 17.10.2016

Liikenneviraston digitalisaatiohanke 2016-2018, osahankkeet 1 Liikenne ja liikkumistiedot (2M) 4 Rataverkon ennaltaehkäisevä kunnonhallinta ja ylläpitojärjestelmät (13M) 2 Rataverkon kapasiteetinhallinta (2M) 5 Merenkulun älyväylä (4M) Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta (12M) 3 6 Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi (2M) 16.4.2016 17.10.2016

Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta Tavoitteena tiestön päivittäisen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ylläpitotoimien kustannustehokas kohdistaminen Otetaan käyttöön uusia automatisoituja tiedonkeruumenetelmiä teiden kunnossapidon ja kunnon seurantaan Kehitetään tietojen yhdistelyä ja analysointia Digitaalista suunnittelussa ja rakentamisessa syntyvää tietomallista johdettua tietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan 16.4.2016 17.10.2016

Taitorakenteet Sillat Tunnelit Laiturit Kanavarakenteet Merimerkit sekä laiva- ja uittojohteet Meluesteet Tukimuurit Kallioleikkaukset Paalulaatat Putkisillat, ratarummut Muita: katokset, portaat, kaukalot, padot, 17.10.2016

Taitorakennerekisteri TREX Korvaa nykyisen Siltarekisterin Taitorakenteiden perustietovarasto Taitorakenteiden ylläpidon järjestelmä Yleis- ja erikoistarkastukset Korjausten ohjelmoinnin apuväline Käyttäjiä Livi, ELYt, PV, kunnat, konsultit, Syksyllä 2014 käynnistyi uuden järjestelmän toteutusprojekti Tavoite = koekäyttöversio kesällä 2016, siltarekisterin korvaava versio vuoden 2017 alusta Siltojen korjausvelan laskentamallin määrittely TREX:iin 17.10.2016

HARJA HARJA on kaikkien liikennemuotojen (tie, vesi, raide) hoito- ja ylläpitourakoiden valvontaan, sekä sopimusten ja palautteiden hallintaan valmistuva järjestelmä 17.10.2016

HARJAN rooli Karttapohjainen tilannekuva HARJA helpottaa eri yhteistyötahojen (Liikennevirasto, ELY, urakoitsijat, konsultit) mahdollisuutta toimia yhdessä tarjoamalla näkyvyyttä asioihin, joihin sitä aiemmin ei ole ollut. Reaaliaikainen toteumien seuranta Tierekisterin varusteteeman päivitykset Päivystäjätiedot Tieliikennekeskuksen ilmoitukset Urakoiden kokonaiskustannusten seuranta 17.10.2016

HARJA-maailma URAKOITSIJOIDEN JÄRJESTELMÄT ULKOISET PALVELUT Kartat, lämpötilat TIENKÄYTTÄJÄN PALAUTE Liikennekeskukseen / LIVI-portaaliin Liito LIIKENNEVIRASTON VERKKO Toteuma-, mittaus- ja laatutietoja HARJA SONJA Livin verkko: ELY-verkko: Käyttäjähallinta Sampo TILU T-LOIK VALVONTA MAASTOSSA Tilaaja/konsultti Aura TILAAJAN VALVONTA Työpöytätyöskentelynä 17.10.2016 YHA Tierekisteri Paikkatieto TURI

KIITOS!

OMAISUUDENHALLINTA RAKENNUSVIRASTOSSA Rakennusviraston omaisuudenhallinnan lyhyt historia. Kypsyysarvioinnin havainnot ja jatkotoimenpiteet. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 1

Omaisuudenhallinnan parantaminen rakennusvirastossa Omaisuudenhallintatyöryhmä Omaisuudenhallinnan erillisiä kehittämishankkeita Omaisuudenhallinnan kypsyysarviointi Omaisuudenhallinnan projektisuunnitelma OHJELMOINTI ENNAKOINTI TAVOITETILA NYKYTILA 2006 -> 2012 -> 2013 -> 2014 -> + Tiedonhallinta = Olennainen tieto omaisuudesta tallennetaan järjestelmällisesti ja sitä hyödynnetään laajasti eri työvaiheissa. + Sitoutuminen = Yhteisesti sovitut tavat toimia. Oman toiminnan mahdollisuuksien ja vaikutusten ymmärtäminen. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 2

Omaisuudenhallinnassa onnistumisen arviointi ja mittaaminen Kypsyysarvionti omaisuudenhallinnan osa-alueiden toimivuudesta Koko infran osalta -> 2016 Kohdennetusti omaisuusvalikoimille -> 2013 ja 2015 Mittaaminen täydentävänä menetelmänä vuosittain kyselytutkimukset eri kohderyhmille Asiakaspalaute 2004 2006 2008 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Talvihoito -mittari 3,05 3,24 3,39 2,96 2,86 2,92 2,9 3,27 3,3 Liikennealueiden ylläpito - mittari 3,18 3,27 3,36 3,11 3,06 3,09 3,08 3,36 3,39 Katuvalaistus 3,93 3,9 3,97 3,89 3,94 3,94 3,9 4,02 4,01 Puistojen hoito -mittari 3,37 3,35 3,4 3,44 3,47 3,45 3,52 3,66 3,67 Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 3 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8

Kypsyysarviointi 2016 Tulosten vertailu. Espoo ja Vantaa. Nykytilanne Missä ollaan hyviä, miksi? Missä parannettavaa, miksi? Jatkotyö ja toimenpidetarpeet. Tekemisen priorisointi. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 4

Kypsyysarviointi 2016 - onnistumiset Missä ollaan jo hyvässä vauhdissa: Palveluiden hankintamallit. Talouden suunnitelmallisuus. Vahvuuksia: Omaisuudenhallinnan työryhmä. Omaisuudenhallinnan kehittämisen projektisuunnitelma. Jatkuva kehittäminen. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 5 42

Kypsyysarviointi 2016 - parantamiskohteet Kehittymisen paikat: Omaisuudenhallinnan perusperiaatteet, strategiat ja suunnitelmat. Palvelutasojen määrittelytyö kesken. Ennakointi tiedon systemaattinen hyödyntäminen toimenpiteiden suunnittelussa. Kriittiset pisteet: Omaisuudenhallinnan perusperiaatteet toimenpideohjelman ohelle. Johtaminen. Tiedonhallinnan ja omaisuustietojärjestelmien kehittäminen. 42 Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 6

Roadmap kypsyysanalyysin pohjalta 2.1 Omaisuudenhallinnan perusperiaatteet ja strategiat 4.2 Omaisuudenhallinnan suunnitelmat 2.2 Palvelutasoluokituksen ja toimintakyvyn hallinta 2.6 Riskinhallinta 3.1 Päätöksenteko 3.2 Toiminnan suunnittelu ja raportointi 2.4 Omaisuuden rekisterit ja data 4.3 Tietojärjestelmät (prosessit, data, ohjelmat, laitteistot) 2.5 Omaisuuden kunnon arviointi 2.3 Tarpeiden ennustaminen 3.5 Talous- ja rahoitusstrategiat 3.4 Investointistrategiat 3.3 Kunnossapidon/ ylläpidon suunnittelu 4.1 Omaisuudenhallinnan tiimit, työryhmät ja verkostot 4.5 Laadunhallinta 4.6 Jatkuva kehittäminen 4.4 Palveluiden tuottamismallit Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 7

OHJELMOINTI ENNAKOINTI TAVOITETILA NYKYTILA Kriittiset parantamisalueet 2.1 Omaisuudenhallinnan perusperiaatteet ja strategiat 4.2 Omaisuudenhallinnan suunnitelmat 2.4 Omaisuuden rekisterit ja data 4.3 Tietojärjestelmät (prosessit, data, ohjelmat, laitteistot) Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 8

Miten edistämme kattostrategian aikaansaamista? Toimintaympäristön analyysi (esim. yhdistelmänä PESTE ja SWOT). Omaisuudenhallinnan projektisuunnitelman päivittäminen ja kokonaisuuden jakaminen taustaosaan, linjauksiin ja toimenpidetarpeisiin. Helsingin johtamisjärjestelmän uudistaminen 1.6.2017: Omaisuudenhallinnan merkitys muuttuvassa organisaatiossa. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 9

PESTE, näkökulmat Teknologiset Esim. informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat, verkkokauppa, virtuaalimaailma, mobiilityövälineet Ekonomiset Esim. talouskehitys, talouskriisit ja lamat, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima, työvoimakustannukset, verotus, poliittinen tilanne, terrorismi Toimintaympäristö Sosiaaliset Esim. arvot ja asenteet, tavat, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys, kulttuurierot 1. Tunnista tärkeimmät ilmiöt. 2. Määrittele ilmiöille trendit. 3. Luokittele ilmiöt: mahdollisuus vai uhka? 4. Priorisoi. 5. Luo tarvittaessa skenaarioita. 6. Määrittele strategiset tavoitteet tulosten pohjalta. Poliittiset Esim. lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, yhdentyminen esim. EU:n tutkimus-, kehittämis-, alue-, matkailu-, yms. politiikka, asetetut tuote- ja laatuvaatimukset Ekologiset Esim. ilmaston muutos, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus, infrastruktuurin muutos, kierrätys, ekologinen jalanjälki istön muutosilmiöitä. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 10

Miten edistämme tiedonhallintaa? Omaisuudenhallinnan projektisuunnitelman tavoitteet kirjattiin tiedonhallinnan osalta vuonna 2014 näin: Turvataan järjestelmien ja rekisterien toimivuus Järjestelmäluettelon ja selosteiden päivittäminen, ajantasaiset tiedot tiedoista. Rajapintojen rakentaminen, tietojen yhteensovitettavuus. Sisällön kehittämisvastuu määriteltävä. Olennainen tieto tallennetaan ja sitä hyödynnetään laajasti omaisuuden elinkaaren eri työvaiheissa Tiedon avoimuus ja helppokäyttöisyys. Tietomallikehittämistyö. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 11

Mitä tietoja onnistuneeseen omaisuudenhallintaan tarvitaan? Miten tietovarastot jäsennetään ja järjestelmät sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi? Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 12

Lähtötilanne: Yleisten alueiden rekisteri ja muut omaisuustietorekisterit Omaisuuserä/tieto Rekisteri 1 Rekisteri 2 Valasinpisteet/sijainti Ulkovalaistuksen verkko- ja sijaintitietojärjestelmät Yleisten alueiden rekisteri Katu- ja puistopuut/sijainti sekä ominaisuustietoja PuuAtlas Yleisten alueiden rekisteri Päivitystyökalu MicroStation-pohjainen työasemasovellus Luonnonhoidon alueet/sijainti, hoitoluokitus T-Forest Yleisten alueiden rekisteri Katselukäyttöön karttapalvelu: http://kartta.hel.fi Sillat/sijainti, ominaisuustietoja Portaat ja muut taitorakenteet/sijainti, ominaisuustietoja Silta- ja taitorakennerekisteri Porrasrekisteri Yleisten alueiden rekisteri Yleisten alueiden rekisteri Aineiston latauspalvelu: http://www.hri.fi/fi/dataset/helsinginkaupungin-yleisten-alueiden-rekisteri Maastotyöskentely: Mobiili-YLRE MobileNote-kenttäraportointityökalu Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 13

Yleisten alueiden rekisterin ja sen rinnalla toimivien omaisuusrekisterien parantaminen Rekisteritietojen avaaminen Tiedon katselukäytön edistäminen Rekisterin mobiilikäyttö ja päivittämisen työkalujen parantaminen Rekisterien päällekkäisistä tiedoista luopuminen Rekisterin sisällön logiikan parantaminen ja tietosisällön ajantasaistaminen Aineiston päivittämisen prosessin ja menetelmien suunnittelu ja parantaminen Datan laadun parantuminen Järjestelmien uusiminen elinkaaren päättyessä Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 14

Paikkatietovipunen kaupungin sisäinen karttapalvelu kartta.hel.fi julkinen internet Avaamme rekisteriemme tietoja kaikkien hyödynnettäväksi. Teemme tietojen katselun ja käytön helpoksi. Parannamme työkaluja tiedon päivittämiseksi. Mobiilisovellukset toimistossa tehtävän työn rinnalle! Tarkistamme, että aineistojen päivittämisen prosessi on kunnossa. Järjestämme ja siivoamme. Maltamme luopua päällekkäisistä tiedoista ja järjestelmistä. Järjestelmien elinkaaren päättyessä on tiedoille on annettava uusi elämä. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 15

Tietojen alustavaa luonnostelua PÄÄLUOKKA ALALUOKKA RYHMÄ ALARYHMÄ MATERIAALI tai TYYPPI ALATYYPPI Omaisuustietorekisterin tiedot - Sijainti - Omaisuuserien hierarkkinen luokittelu - Materiaali, malli - Ikä? Erilliset pysäköintialueet OMAISUUS- REKISTERI Asfaltti PUH- Tavoitteenamme TAANAon päivittää omaisuustietojärjestelmämme. - Katujen ylläpitoluokitus PITO- Asfaltti Väriasfaltti - Talvihoidon kiireellisyysluokitus Haluamme kehittää LUOKKA käyttäjälähtöisesti järjestelmäkokonaisuuden, joka hyödyntää Korjausrekisterin tiedot olemassa olevaa tietokantaa Hiljainen TALVI- pohja-aineistona Betoni ja poistaa päällekkäisyydet. asfaltti Luonnonkivi Ajoradat Lähdemme liikkeelle järjestelmäkokonaisuuden KOR- Erotusalue konseptoinnilla, - Korjausten tietotarpeiden suunnittelu? Kevyen JAUS- Sitomaton ymmärtämisellä liikenteen HISTO- ja roadmapin luomisella. alueet Koroke YLLÄPITO- REKISTERI: HOITO PUHTAANA- PITO TALVI- HOITO KORJAUS- REKISTERI KUNTO- REKISTERI KUNTO- TIETO PALVELU- REKISTERI TIEDOT PALVELU- JA LAATU- TASOSTA HANKE- REKISTERI KATUALUEET HOITO- LUOKKA Pääkadut Kaista Kokoojakadut Asuntokadut, pihakadut, hidaskadut Torit, aukiot, kävelykadut HOITO HOITO- TAPA RIA Katuviheralueet Erikoisrakenteet Pysäköintipaikat Huoltoalueet Pysäkki Avaimena avoimuus. Aloitamme jotakuinkin nyt. INVES- TOINTI HANK- KEET Ylläpitorekisterien tiedot - Viheralueiden hoitoluokitus - Niityn hoitotapa - Puhtaanapitoluokitus - Toteutetut korjaukset ja kunnostukset - Korjausten tyypittely - Korjausajankohta Kuntorekisterin tiedot - Kuntoluokitus - Korjaustarpeet? - Ikä? Palvelurekisterin tiedot - Palvelutasomäärittelyt - Laatutasomäärittelyt - Nykytila ja tavoitetila? - Palveluiden parantamistarpeet? Hankerekisterin tiedot - Hanke-ehdotukset, ohjelmoidut hankkeet, käynnissä olevat hankkeet, hankehistoria? - Hankkeiden ohjelmointi? Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 16

Kypsyttääkö tämä? Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 17

Omaisuudenhallinta on johtamista! uusimistarve Ohjelmointi Tehdään omaisuudenhallinnan tehtävät Poistaminen näkyviksi Korjaamis-, organisaatioissa. Annetaan toiminnalle selkeä suunta ja tavoitteet. Suunnittelu Nimetään vastuut rohkeasti vastuu kokonaisuudesta sekä tärkeistä tehtävistä tiedon tuottamiseksi päätöksenteon tueksi. Asemakaavoitus Huolehditaan, että prosessit sujuvat. Jokainen työvaihe on tärkeä omaisuudenhallinnan Rakentaminen kokonaisuudessa onnistumisessa. + Sitoutuminen = Yhteisesti sovitut tavat toimia. Oman toiminnan mahdollisuuksien ja vaikutusten ymmärtäminen. Kunnossapito Tehdään yhdessä. Hoito Käyttö, hallinta Luovutus ylläpitoon + Tiedonhallinta = Olennainen tieto omaisuudesta tallennetaan järjestelmällisesti ja sitä hyödynnetään laajasti eri työvaiheissa. Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 18

Omaisuudenhallinta on tiedolla huolehtimista! Siltarekisterin tiedot Varataan riittävät resurssit tiedonhallintaan ja tiedon analysointiin. Hankitaan data-analytiikkaosaamista. Mobiili: MobileNote Mobiili-YLRE YlreWFS (Geometri x) YLREylläpitosovellus : MicroStation Asemakaavamuutokset Järjestelmät ovat Kohteiden mahdollistajia. Niiden tulee olla käyttäjälähtöisiä. lisäys/poisto/siirto Hoito-ja ylläpitoluokk a-muutokset Tietojen katselu Uudet suunnittelukohteet Selain: MobileNote Viewer Muutosehdotusten vahvistami nen Järjestelmien ja tietojen on sovittava yhteen. Omaisuustiedot ovat rakennuspalikoita kaupunkitietomalleihin. YLREraportointi YLRE tietokanta YLREkohteen lisäys/poisto/sii rto NoteClient YLRE-tietojen muu käyttö: -> palvelukartta.hel.fi Avoimien rajapintojen, tietomuotojen ja tietovarastojen standardien kehittämistä on tehtävä Aineiston työstämin yhdessä. en YLRE-katselu: Rekisteriselain -> Paikkatieto- Vipunen -> kartta.hel.fi YLRE avoin data: geoserver.hel.fi Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 19

Miten tästä eteenpäin? Työkalut on jaettu Strategiat, suunnitelmat ja rekisterit Johdon sitouttaminen Infraomaisuudenhallinnan kypsyys /Jere Metsävuo ja Virpi Vertainen, Helsingin Rakennusvirasto HKR 3.11.2016 20