Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Mika Ristimäki ja Panu Söderström 11.11.2014
Tutkimusryhmä Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Harry Schulman Helsingin yliopisto Panu Söderström Helsingin yliopisto / Suomen ympäristökeskus Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Kristina Salomaa Martina Jerima Juha Niemelä Petteri Kosonen Kaisa Granqvist Yhteistyötahona Tukholmassa SLL/TMR Tillväxt, miljö och regionplanering
Tutkimusraportti Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus
Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla 1. Johdanto johdatus kaupunkiseutujen vertailuun / näkökulmia eurooppalaisten suurkaupunkien kehitykseen 2. Kaupunkiseutujen rakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys Helsingin ja Tukholman kehitys nykyaikaisiksi suurkaupungeiksi 3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet metropolialueilla vyöhykenäkökulma tutkimuksessa / vyöhykkeet kaupunkiseuduilla / kaupunkiseutujen vertailu 4. Kaupunkiseutujen monikeskuksisuus verkostokaupunki / monikeskuksisuus / poikittaisliikenne 5. Metropolialueiden kehityskäytävät Helsingin seudulla, erityisesti Helsinki Lahti / Tukholman seudulla, erityisesti Tukholma Uppsala 6. Strateginen suunnittelu kaupunkiseutujen kehityksessä metropolialueen hallinto ja suunnittelu / väestöennusteet / metropolialueet toimintaympäristöinä 7. Johtopäätökset
Tutkimusalueet Punaisella tutkimusalueet: Helsingissä toiminnallinen alue, Tukholmassa läänin alue Keltaisella Tukholman toiminnallinen alue läänin ulkopuolella
Etäisyysperusteinen aluejako Helsingin ja Tukholman seuduilla Jako ydinalueisiin, kehysalueisiin, itsenäisiin kaupunkeihin ja maaseutualueisiin Toimii perustana kaupunkiseutujen vertailulle
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, ydinalueet ja sisemmät kehysalueet Helsingin seudulla olemassa olevan YKR-taajaman ja vyöhykejaon hyödyntäminen Tukholman seudulle laadittu YKR-taajaamaa vastaava taajamarajaus ja vyöhykkeet
VÄESTÖ / Ydinalueet Helsinki 989 000 asukasta 15,6 % 7,2 % 11,1 % 18 % (181 000) 17,9 % 10,4 % 12,8 % 23 % (336 000) Tukholma 1 447 000 asukasta 29,6 % 13,5 % 21,0 % 11,5 % 22,9 % 26,4 % TYÖPAIKAT / Ydinalueet Helsinki 551 000 työpaikkaa 17,8 % 22,8 % 7,3 % 18,7 % 36 % (201 000) 17,7 % 18,3 % 10,8 % 6,3 % 27,7 % 50 % (421 000) Tukholma 849 000 työpaikkaa 15,3 % 14,9 % 21,9 %
keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke TIHEYS / Ydinalueet Väestö + työpaikat yhteensä per hehtaari 382 Helsinki Tukholma 242 103 117 82 92 54 66 32 32 15 12 Ero suurin keskustassa.
VÄESTÖ, MUUTOKSET / Ydinalueet 2000-2010 +19% Helsinki Stockholm Helsinki + 78 000 (+8,6 %) Tukholma + 140 000 (+10,7 %) +5% +7% +12% +8% +6% +10% +9% +11% +13% +12% +3% Central pedestrian zone Edge of pedestrian zone Subcenter Intensive transit zone Transit zone Car-oriented zone TYÖPAIKAT, MUUTOKSET / Ydinalueet 2000-2010 Helsinki + 19 000 (+3,6%) +16% +23% +16% Helsinki Stockholm Tukholma + 98 000 (+13,4 %) +7% +8% +12% +1% Central pedestrian zone Edge of pedestrian zone Subcenter Other zones -13%
Helsinki + 6 200 Subcenters (11): Tukholma 81 000 workplaces growth +750 + 2 700 + 2 900 + 2 000 + 6 700 + 7 000 Solna Other concentrations of workplaces (7): 89 000 workplaces, growth +20 000 + 7 500 + 2 300 Kasvu pääosin toimistoalueilla keskusten ulkopuolella. Helsinki Alakeskukset (11): 81 000 työpaikkaa kasvu +750 Muut keskittymät (7): 89 000 työpaikkaa, kasvu +20 000 Central pedestrian zone Fringe of pedestrian zone Subcenter Kasvu pääosin vahvimmissa alakeskuksissa. Other concentration of workplaces/retail Tukholma Alakeskukset (10): 121 000 työpaikkaa kasvu +16 700 Muut keskittymät (7): 63 000 työpaikkaa, kasvu +4 500
ALAKESKUSET 2010 / Ydinalueet 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 10 634 22 821 13 037 9 665 11 120 9 279 11 873 7 130 7 765 6 510 10 104 5 741 16 564 5 728 14 131 5 068 Helsinki Työpaikat 2010 Väestö 2010 9 868 4 996 11 046 4 580 17 718 2 863 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 52 793 46 004 30 326 13 189 9 395 12 402 14 596 7 734 9 165 5 261 16 121 4 530 10 737 4 513 Tukholma Työpaikat 2010 Väestö 2010 12 871 3 806 12 463 3 318 14 477 2 880 ALAKESKUKSET, Muutokset väestössä ja työpaikoissa 2000-2010 9 000 7 000 5 000 3 000 1 000 402-3 253 2 901 4 605 595-562 -17 52-123 -863-128 3 381 1 023 Työpaikkojen muutos Väestön muutos 914-873 461-435 4 740 1 155 1 595 12 9 000 7 000 5 000 3 000 1 000 7 030 5 088 6 689 634 1 404 738 1 237-325 -282-66 1 237 79 Työpaikkojen muutos Väestön muutos 848-559 899 819 350 107 1 633 991-1 000-3 000-5 000 Pasila Leppävaara Tikkurila Malmi Tapiola Itäkeskus -118 Matinkylä Myyrmäki Espoon kekus Herttoniemi Vuosaari -1 000-3 000-5 000 Sundbyberg Solna Kista Flemingsberg Farsta Täby Jakobsberg Sollentuna Skärholmen Bollmora Vällingby
MUUT TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT / Ydinalueet Helsinki 89 000 työpaikkaa, Kasvu +20 000 Tukholma 63 000 työpaikkaa, Kasvu +4 500 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000 19 454 +1 387 Pitäjänmäki 18 869 +7 530 Keilaniemi-Otaniemi 14 655 +2 735 Karamalmi-Nihtisilta 13 353 +2 422 Lentoasema Työpaikat 2010 Muutos 2000-2010 +3 814 9 514 Jumbon Veromies ympäristö 7 482 +419 Roihupelto- Herttoniemi +2 011 5 666 Käpylän station asema 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000 13 540 684 Västberga 12 538 346 Söderstaden 9 395 1 494 Mörby Centrum 7 898 370 Alvik Työpaikat 2010 Muutos 2000-2010 682 6 598 Nacka Solna Centrum -1 279 Ulvsunda 7 214 2 299 Sickla 6 112 Pääkaupunkiseudulla pääosin joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuvien työpaikkakeskittymien kasvu ollut vuosina 2000-2010 voimakkaampaa kuin alakeskusten kasvu. Kasvavat keskittymät erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Tukholmassa keskusten ulkopuolisten työpaikkakeskittymien rooli pienempi, ja niistä suuri on sijoittunut suoraan kantakaupungin jatkeeksi - kehäraitiotien varrelle.
Kista IT-keskittymä alakeskuksena yli 30 000 työpaikkaa, 13 000 asukasta
Kehämäiset liikenneyhteydet, nykytila + suunnitellut Helsinki Tukholma
Poikittaisliikenteen matkojen määränpäät ruuduittain pääkaupunkiseudulla
Henkilöautotiheys Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti, 1975 2012 600 Helsinki / seutu / Suomi 600 Tukholma /seutu / Ruotsi 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Helsinki Helsingin seutu Suomi 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tukholma Tukholman lääni Koko maa Henkilöautotiheys Suomessa ja Helsingin seudulla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tukholmassa ja koko kaupunkiseudulla kasvu on taittunut vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Tukholmassa keskustaliikennettä on pyritty rauhoittamaan vuonna 2007 pysyvästi käyttöön otetuilla ruuhkamaksuilla. Lisäksi panostettu merkittävästi mm. pyöräilyn infrastruktuuriin.
Alueiden eriytyminen Tukholmassa voimakasta
RUFS 2010 Regional utvecklingsplan för Stockholmsregionen
Tukholman yleiskaava Promenadstaden (2010)
Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erityyppisten keskusalueiden ja toimintojen tihentymien luonteeseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Keskusalueiden analysointi Luca Bertolinin noodi-paikka-mallia soveltaen havainnollistaa erityyppisten alueiden ominaispiirteitä. Noodiulottuvuus liittyy ensisijaisesti saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksiin. paikkaulottuvuus alueen maankäyttöön, rakenteeseen ja ympäristöön.
Noodi- ja paikkaulottuvuuksia voidaan kuvata omilla akseleillaan, joiden muodostamaan koordinaatistoon erityyppiset alueet sijoittuvat. Ulottuvuuksia ei ole aina pyritty systemaattisesti mittaamaan, vaan malli on toiminut alueiden ominaisuuksien ja kehitysmahdollisuuksien havainnollistamisen välineenä. Kehikko tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia myös määrälliseen tarkasteluun, jossa ulottuvuuksille määritetään laskennalliset arvot.
Paikkapisteiden määräytymisen kriteerit Helsingin seutu sekä Tampereen ja Turun seudut aluetehokkuus maaruuduista kaupunkiympäristön monipuolisuusja laatuluokitus Helsingin seutu 1 piste / 0,1 ea (esim. ea 0,3 3 pistettä) Tampereen ja Turun seudut 1 piste / 0,05 ea (esim. ea 0,3 6 pistettä) Pisteytys kymmenkohtaisen kriteeristön perusteella, 0 3 pistettä per kriteeri. 1. pohjakerrosten aktiivisuus 2. asuminen ja sosiaalinen valvonta 3. sekoittunut rakenne 4. visuaalinen monimuotoisuus ja kaupunkikulttuuri 5. toiminnalliset solmukohdat ja kohtaamispaikat 6. tilan mitoitus ja korttelirakenne 7. jalankulun asema katutilassa 8. jalankulkualueiden laatu ja varustelu 9. viherympäristö ja hulevesien hallinta 10. esteettömyys ja pyöräily
Keskustassa noodi- ja paikkaulottuvuudet ovat vahvoja. Helsingin seutu Toimistokeskittymissä korostuu heikko paikkaulottuvuus. Täälläpäin diagrammia sijaitsevat usein autokaupunkiin painottuvat ympäristöt. Pasilan paikkaulottuvuus heikko noodiulottuvuuteen verrattuna etenkin kaupunkiympäristön laadussa kehitettävää. Alakeskuksissa hajonta molempien ulottuvuuksien kohdalla on melko suurta. Kehyskuntien keskustoissa noodiulottuvuus heikko, paikka vahva etenkin Keravalla ja Järvenpäässä.
vahvuudet heikkoudet Helsingin seutu Rakenteilla olevat raideyhteydet parantavat seudun eri osien saavutettavuutta. Kantakaupungin laajentuminen on vauhdittunut Vuosaaren sataman valmistuttua. Pasilasta on kehittymässä vahva kakkoskeskus seudulle. Liikenteen ruuhkautuminen on toistaiseksi vähäistä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on jatkunut voimakkaana kehysalueilla. Ydinalueiden joukkoliikenteen poikittaisliikenne on puutteellista. Monikeskuksisuuden kasvu on painottunut työpaikkojen tihentymiin keskusten ulkopuolella. Monet alakeskukset ja asumalähiöt ovat taantuneet työpaikka- ja asuinalueina. Kehitystä hankaloittaa epäselvä tilanne metropolihallinnon ja keskusverkon kehittämisessä. Tukholman seutu Seudulla on toimiva hallintomalli, yhteinen käsitys alueiden kehityksestä ja keskusverkosta. Kaupunki on kasvanut sisäänpäin, kasvu suuntautunut ydinalueille. Tvärbanan tarjoamat poikittaiset pikaraitiotieyhteydet täydentävät säteittäistä metroverkkoa ja tukevat kantakaupungin laajentamista. Alueiden sosiaalinen ja etninen eriytyminen on kehittynyt pitkälle. Monet miljoonaohjelman aikana rakennetut lähiöt ovat taantuneet. Autoliikenteen poikittaisyhteydet seudun pohjoisten ja eteläisten osien välillä ovat puutteellisia ennen ohikulkutien toteutumista. Monikeskuksisuuden kasvu painottuu suunniteltuihin alakeskuksiin. Ruuhkamaksujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Tukholmasta on kehittynyt pyöräilyn esimerkkikaupunki.
Lisähuomioita tutkimuksen jälkeen Yhteisöverotuksen erot Suomen ja Ruotsin välillä - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Työpaikkojen sijaintivaikutukset työmatkakuluvähennykseen sekä kuntien ja valtion verotuottoihin. (Tutkimushanke käynnissä SYKE-YM-LVM-VM, raportointi 2015 keväällä) Helsingin metropolialueella huomiota työpaikkojen sijainninohjaukseen ja alakeskusten kehittämiseen Helsingin metropolialueella paremmat valmiudet varautua seuraavaan nousukauteen Huomiota eri ohjauskeinojen samansuuntaisuuteen Tulossa. SYKE:ssä laaditaan parhaillaan kirjaa Yhdyskuntarakenne Suomessa Jatkohanke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa, UZ III, 10 / 2014-12 / 2016 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden päivitys Vyöhykemenetelmän soveltaminen ja kehittäminen pilottialueilla käytännön suunnittelussa Arvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä
Kiitos!