Pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä

Transkriptio

1 (ELSINGINåKAUPUNKI +AUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2011:19 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2011:19 Sarjassa aikaisemmin julkaistu: 2011:1 Kaupunginosapuistojen kehittäminen esikaupunkien renessanssialueilla 2011:2 Östersundomin yhteinen yleiskaava Rakennemallit 2011:3 Östersundom ja kauppa 2011:4 Östersundom ja kaupunkipientalot 2011:5 Majvikin metron esiselvitys 2011:6 Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset Tiivistelmä 2011:7 Östersundomin yleiskaavan tie- ja pääkatuverkkoselvitys 2011:8 Östersundomin yleiskaavan liikenteen nykytilaselvitys 2011:9 Östersundomin yleiskaavan joukkoliikenneselvitys 2011:10 Östersundomin katuliikennefilosofia, osa :11 Östersundomin yhteinen yleiskaava Teknistaloudellinen selvitys 2011:12 Aurinkosähkön mahdollisuudet Helsingin Östersundomin alueella 2011:13 Hevostilaselvitys Hevosten tulevaisuus Östersundomissa 2011:14 Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys 2011:15 Östersundomin hiilijalanjälkitarkastelu 2011:16 Östersundomin osayleiskaavan leikekirja 2011:17 Östersundomin yleiskaavaluonnos Selostus 2011:18 Yritystoiminnan edellytysten parantaminen Helsingin esikaupunkialueiden asemanseuduilla ISSN Pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä

2

3 Tiivistelmä Eräille pääkaupunkiseudun työpaikka-alueille on laskettu saavutettavuusalue joukkoliikennettä käyttäen ja vertailtu näiden alueiden väestön määrää. Mukaan on valittu 12 pääkaupunkiseudun työpaikkatiheydeltään suurinta aluetta sekä kuusi Helsingin aluekeskusta ja yleiskaawvan 2002 työpaikka-aluetta. TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT väestö (2010) Helsingin keskusta Ruoholahti Vallila Länsi-Pasila Pitäjänmäki Käpylän asema Lentoasema Myyrmäki Tapiola Keilaniemi Leppävaara Karamalmi ALUEKESKUKSIA JA YLEISKAAVAN 2002 TYÖPAIKKA-ALUEITA väestö (2010) Herttoniemen teollisuusalue Itäkeskus Malmi Tattarisuo Vuosaaren satama Konala (Vihdintien varsi) Pääkaupunkiseudun väestö (2010) puolen tunnin säteellä työpaikka-alueista joukkoliikenteellä. Tarkastelluista alueista suurin väkimäärä pääkaupunkiseudulla puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä on Käpylän asemalla, pienin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tunnin matka-ajan säteellä suurin väestömäärä on Helsingin keskustalla ja pienin Vuosaaren satamalla. Paras saavutettavuus on Helsingin kantakaupungin ja sen lähialueiden työpaikoilla. Suurimmat työpaikkakeskittymät muodostavat kehän Laajalahden ympärille, jolloin Helsingin ja Vantaan runsasväkiset itäosat jäävät saavutettavuuden osalta katveeseen. Poikittaisyhteyksien paraneminen todennäköisesti parantaisi ainakin Itäkeskuksen, Malmin, Pitäjänmäen ja Leppävaaran keskittyminen saavutettavuutta merkittävästi. Lisäksi ne voisivat lisätä näiden työpaikkamääriä ja mahdollisesti luoda uusia työpaikkakeskittymiä seudun keskiosiin. Lisätiedot: Jussi Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija, p. (09) Susa Tulikoura, yleiskaavasuunnittelija, p. (09) Anne Karlsson, yleiskaavasuunnittelija, p. (09)

4 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (14) PÄÄKAUPUNKISEUDUN TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS JOUKKOLIIKENTEELLÄ Tausta Kohteiden valinta Työpaikkojen sijainti suhteessa raideliikenteeseen ja työvoiman sujuvat liikkumisedellytykset vaikuttavat kaupunkiseudun eri alueiden kehittymisedellytyksiin. Tarkastelussa on laskettu joukkoliikenteen saavutettavuuksia pääkaupunkiseudun työpaikka-alueille. Selvityksen kohteiksi on valittu kaksi joukkoa: 1) Pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymät, joissa työpaikkojen laskennallinen määrä ylittää työpaikkaa näitä on 12 kappaletta. Näille alueille on valittu saavutettavuuden laskemiseksi osoitepiste mahdollisimman läheltä mallin osoittamaa huippukohtaa. Työpaikkakeskittymä syntyy, kun riittävä määrä työpaikkoja sijoittuu riittävän tiheästi. Siksi esimerkiksi eräät laajat teollisuus- ja varastoalueet eivät nouse tähän joukkoon. Alueiden valintamenetelmä on kuvattu liitteessä 1. 2) Helsingin aluekeskuksia ja yleiskaavan 2002 osoittamia työpaikka-alueita, yhteensä 6 kappaletta. Kohdassa 2 tarkasteluun on valittu vain osa kyseisistä alueista esimerkkeinä. Kohdan 2 pisteet on valittu alueiden keskivaiheilta. Kohteet (valitut osoitepisteet) on esitetty kartassa 1 yhdessä mallinnetun työpaikkamäärän kanssa.

5 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 2 (14) Kartta 1: Tarkastellut työpaikka-alueet (sinisellä keskittymät ja vihreällä muut), keskittymien mallinnetut työpaikkamäärät ja Helsingin yleiskaavan 2002 työpaikka-alueiden rajaukset (violetti). Pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymät Pääkaupunkiseudun suurin työpaikkakeskittymä on Helsingin keskusta, työpaikkaa. Muita suuria keskittymiä ovat Pitäjänmäki ja Vallila Sörnäinen, kun tarkastelussa otettiin huomioon interpolointimallinnuksessa esiin nousseet yli työpaikan keskittymät (taulukko 1). Keskustasta Sörnäisten kautta Kannelmäkeen ja Ruoholahteen asti ulottuva vyöhykkeellä on 43 % pääkaupunkiseudun toimipaikkojen henkilöstömäärästä. Muita merkittäviä työpaikkakeskittymiä ovat Espoossa Tapiola Keilaniemi, Karamalmi Nihtisilta ja Leppävaara. Vantaalla suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat lentokentällä ja sen läheisyydessä Aviapolis Veromies - alueella. Työpaikkakeskittymien tarkat rajat on esitetty liitteessä 2. Kaikista pääkaupunkiseudun työpaikoista noin 53 % sijaitsee näissä keskittymissä.

6 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 3 (14) Työpaikkakeskittymä Henkilöstömäärä Keskusta-Kannelmäki Keskusta-Pitäjänmäki Keskusta-Pasila Keskusta-Ruoholahti Keskusta Vallila-Sörnäinen Pitäjänmäki Kannelmäki Pasila 100 Tapiola-Keilaniemi Keilaniemi Tapiola Karamalmi-Nihtisilta Karamalmi Nihtisilta Lentokenttä Leppävaara Herttoniemi-Roihupelto Herttoniemi Roihupelto Aviapolis-Veromies Käpylän asema Myyrmäki Tikkurila Vattuniemi Itäkeskus Friisilä Vantaankoski Konala Taulukko 1: Interpolointimenetelmällä mallinnettujen työpaikkakeskittymien työpaikkamäärät Helsingin kantakaupungin työpaikoilla paras saavutettavuus Pääkaupunkiseudun väestön jakauma saavutettavuusvyöhykkeittäin eri työpaikkaalueille on esitetty taulukossa 2. Suurin väkimäärä puolen tunnin joukkoliikennematkan sisällä on Käpylän asemalla, pienin Helsinki Vantaan lentoasemalla. Tunnin matka-ajan sisällä suurin väestömäärä on Helsingin keskustalla ja pienin Vuosaaren satamalla. Paras saavutettavuus on Helsingin kantakaupungin ja sen lähialueiden työpaikoilla. Tämä selittyy sillä, että seudun asutuksen painopiste ja tihein kaupunki-

7 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 4 (14) rakenne sijaitsee kantakaupungissa, ja joukkoliikenne toimii tehokkaimmin säteittäin Helsingin keskustasta. Poikittaisyhteyksien paraneminen ja liikkumisen sujuvoituminen (esim. Raide-Jokeri, Jokeri II) todennäköisesti parantaisi ainakin Itäkeskuksen, Malmin, Pitäjänmäen ja Leppävaaran keskittyminen saavutettavuutta merkittävästi. Lisäksi ne voisivat lisätä näiden työpaikkamääriä ja mahdollisesti luoda uusia työpaikkakeskittymiä seudun keskiosiin. Taulukon kumulatiiviset tiedot on esitetty kaaviona kuvassa 1. Tunnin joukkoliikennematkan sisällä asuva väestö on esitetty 10 minuutin jaolla ympyräkaavioina kartassa 2. Ympyrän koko on suhteutettu väestön määrään. Esimerkkeinä on esitetty joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet Helsingin keskustasta (kartta 3) ja Herttoniemen teollisuusalueelta (kartta 4). Tarkastelussa on laskettu hieman pääkaupunkiseudun vuoden 2008 rajoja pienemmän alueen väestöä (ks. mallin pätevyysalueen rajaus kartoissa 3 ja 4), jonka kokonaismäärä kesällä 2010 oli n Toisin sanoen laskelma ei ota huomioon pääkaupunkiseudun reuna-alueiden, Östersundomin tai kehyskuntien väestöä tai työllistä työvoimaa. Rajoitteet ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Käpylän asema ja Malmi ovat parhaiten saavutettavissa, kun hyvän saavutettavuuden mittarina käytetään saavutettavuusvyöhykkeen pinta-alaa.

8 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 5 (14) VYÖHYKKEITTÄIN väestö (kesä 2010) pääkaupunkiseudulla huom. saavutettavuusmallin ulkoraja 0-10 min min min min min min min min min TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT: 01 Helsingin keskusta Ruoholahti Vallila Länsi-Pasila Pitäjänmäki Käpylän asema Lentoasema Myyrmäki Tapiola Keilaniemi Leppävaara Karamalmi HELSINGIN ALUEKESKUKSIA JA YLEISKAAVAN 2002 TYÖPAIKKA-ALUEITA: 13 Herttoniemen teoll.alue Itäkeskus Malmi Tattarisuo Vuosaaren satama Konala (Vihdint. varsi) KUMULATIIVISESTI 10 min 20 min 30 min 40 min 50 min 60 min 70 min 80 min 90 min TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT: 01 Helsingin keskusta Ruoholahti Vallila Länsi-Pasila Pitäjänmäki Käpylän asema Lentoasema Myyrmäki Tapiola Keilaniemi Leppävaara Karamalmi HELSINGIN ALUEKESKUKSIA JA YLEISKAAVAN 2002 TYÖPAIKKA-ALUEITA: 13 Herttoniemen teoll.alue Itäkeskus Malmi Tattarisuo Vuosaaren satama Konala (Vihdint. varsi) Taulukko 2: Pääkaupunkiseudun väestö työpaikka-alueiden joukkoliikennesaavutettavuuden mukaan (pyöristettynä satojen tarkkuudelle).

9 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 6 (14) Kuva 1: Väestö pääkaupunkiseudulla kumulatiivisesti työpaikka-alueiden joukkoliikennesaavutettavuuden mukaan.

10 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 7 (14) Kartta 2: Työpaikka-alueet ja väestö pääkaupunkiseudulla tunnin julkisen liikenteen matkan säteellä.

11 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 8 (14) Työvoima Käpylän asema, Helsingin keskusta ja Keilaniemi ovat suurimmalle määrälle työllistä työvoimaa saavutettavissa 30 minuutin joukkoliikennevyöhykkeellä (kuva 2). Tunnin sisällä melkein kaikki työpaikkakeskittymät ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun työlliselle työvoimalle. Heikoiten saavutettavista tästä näkökulmasta ovat Vuosaaren satama, Tattarisuo ja lentoasema. Kuva 2: Työllisen työvoiman määrä 30 ja 60 minuutin joukkoliikennevyöhykkeellä työpaikkaalueesta.

12 HELSINGIN KAUPUNKI JM, STu, AKa RAPORTTI / Kartta 3: Helsingin keskustan joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet. Kartta 4: Herttoniemen teollisuusalueen joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet. 9 (14)

13 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 10 (14) Kartta 5: Työpaikkakeskittymien yhdistetty saavutettavuus 10, 20 ja 30 minuutissa. Pääkaupunkiseudun työpaikkakehä Kahdentoista suurimman työpaikkakeskittymän 10, 20 ja 30 minuutin joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet yhdessä on esitetty kartassa 5. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat pääkaupunkiseudun keskivaiheilla Laajalahtea kiertävänä kehänä Helsingin kantakaupungista Myyrmäen kautta Kaakkois-Espooseen. Poikkeuksen muodostaa kauempana pohjoisessa sijaitseva lentoasema. Tämän rakenteen seurauksena yhdistetty 30 minuutin saavutettavuusvyöhyke painottuu maantieteellisesti seudun keski- ja eteläosaan. Saavutettavuus on hyvä Helsingin keskustasta katsottuna säteittäisiä yhteyksiä pitkin ja Myyrmäestä länteen Hämeenkylän suuntaan. Saavutettavuus ja väestön painopiste itä katveessa Tarkasteltaessa tilannetta yhdessä väentiheyden kanssa (kartta 6) huomataan, että suurimpien työpaikkakeskittymien 30 minuutin saavutettavuuden ulkopuolelle jää useita merkittäviä asuinalueita, suurimpina lähes koko Itä-Helsinki sekä Vantaan itäja koillisosa. Lisäksi ulkopuolelle jäävät mm. Espoon keskus ja Espoonlahti. Kauas

14 HELSINGIN KAUPUNKI JM, STu, AKa RAPORTTI 11 (14) / suurimmista työpaikkakeskittymistä jää selvästi enemmän väkeä idässä kuin lännessä. Kartta 6: Työpaikkakeskittymien yhdistetty saavutettavuus ja väestöntiheys. Saavutettavuusmallin pätevyysalueella asuvasta väestöstä henkilöä (41,6 %) asuu 30 minuutin vyöhykkeen ulkopuolella. Helsinkiläisiä on näistä lukumääräisesti eniten, Toisaalta helsinkiläisistä asuu 30 minuutin säteellä 66,5 %, espoolaisista 58,1 %, vantaalaisista 34,6 % ja kauniaislaisista 67,1 %. Henkilöstömäärältään pienempien työpaikkakeskittymien ottaminen mukaan tasaisi tilannetta seudun itä- ja länsireunojen hyväksi (vrt. kartta 1).

15 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 12 (14) LIITE 1: MALLINNUSMENETELMÄT Työpaikkakeskittymien mallintaminen Tarkasteltujen työpaikka-alueiden ensimmäinen joukko, 12 suurinta työpaikkakeskittymää, valittiin Kernel-menetelmää käyttäen. Toisin sanoen pääkaupunkiseudun toimipaikkojen henkilöstömäärät interpoloitiin, joka mahdollisti henkilöstömäärältään keskittyneimpien alueiden illustroinnin. Työpaikkakeskittymien selvittämiseen käytetty Kernel-menetelmä on tiheyden estimointimenetelmä, jonka avulla on mahdollista estimoida työpaikkojen jatkuva tiheysfunktio alueellisesti. Kernel-menetelmällä lasketaan työpaikkamäärän suuruus pinta-alayksikköä kohden jokaisesta työpaikasta toiseen työpaikkaan. Pinta-alana on käytetty 250x250 metrin ruudukkoa. Säteenä on käytetty 1000 metriä, josta tiheys estimoidaan. Toisin sanoen jokainen työpaikka verrataan alueellisesti muihin 1 kilometrin säteellä oleviin työpaikkoihin. Sörnäisistä Vallilan kautta Pasilan eri osiin ulottuvasta keskittymästä valittiin tarkasteluun huippukohdat Vallilasta ja Länsi-Pasilasta. Esimerkiksi Itä-Pasilasta aseman tuntumasta, jossa myös on paljon työpaikkoja, saavutettavuus seudun eri osiin olisi parempi. Saavutettavuuden laskenta sekä väestö- ja työvoimatietojen yhdistäminen Joukkoliikenteen matka-aikojen laskemiseen käytettiin Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymän (HSL) Reittioppaan päälle rakennettua, koekäytössä olevaa, saavutettavuustyökalua. Sen antamat tiedot vietiin MapInfo-paikkatietojärjestelmään, jotta vyöhykkeet saataisiin kohdistettua väestötietoihin. HSL:n järjestelmä käyttää samaa tietoa kuin yleisön käytössä oleva Reittiopas kulloinkin voimassa olevan aikataulukauden osalta, tässä aikatauluja. Järjestelmään syötetään lähtöosoite, tarkastelusuunta (osoitteeseen vai osoitteesta), päivä (arki/lauantai/sunnuntai) sekä kellonaika tunnin tarkkuudella. Tässä tarkastelussa käytettiin matka-aikaa työpaikka-aluetta edustavaan osoitteeseen kello 8 ja 9 välillä arkisin kuvaamaan aamun työmatkaliikennettä. Järjestelmä valitsee kolme sattumanvaraista minuuttia ko. tunnin sisälle ja laskee matka-ajat haluttuun pisteeseen eri puolilta pääkaupunkiseutua sekä edelleen näiden kolmen havaintosarjan keskiarvot. Tässä käytetyssä tarkimmassa vaihtoehdossa lähtöpisteinä käytettiin osoitteiden otosta, joka sisältää noin joka kymmenennen pääkaupunkiseudun katuosoitteen. Kuten Reittioppaassa, järjestelmän antama matka-aika sisältää kävelyn lähtöosoitteesta pysäkille, odotusajan pysäkillä, matkustusajan kulkuneuvossa, mahdolliset siirtymät vaihtoyhteyksien pysäkeille, kuten myös niiden odotuksen ja matkustusajan sekä kävelyn viimeiseltä pysäkiltä kohdeosoitteeseen eli työpaikka-aluetta edustamaan valittuun pisteeseen.

16 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 13 (14) Järjestelmän tuottamat pistemäiset minuuttiarvotiedot siirrettiin MapInfoon, jossa niistä muodostettiin malli käyttäen TIN-menetelmää ja tästä mallista edelleen samanarvonkäyrät saavutettavuusajoille. HSL:n järjestelmä tuottaa saavutettavuusajoista kartan, jota ei kuitenkaan kuvana voida käyttää paikkatietoanalyyseihin. TIN-menetelmä antoi HSL:n järjestelmän kanssa varsin yhtenevät samanarvonkäyrät saavutettavuudelle. Käyrien arvoiksi valittiin 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80 ja 90 minuuttia. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että suuremmilla minuuttiarvoilla sekä pääkaupunkiseudun ulkorajan tuntumasta lähdettäessä päästäisiin ko. matkaajalla pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jonne järjestelmä ei kuitenkaan ulotu. HSL:n työkalu on rakennettu vuonna 2008, joten se ei sisällä Östersundomia. Tarkastelussa on otettu huomioon vain pääkaupunkiseutu vuoden 2008 rajoilla, sekä HSL:n järjestelmän että tarkkojen työpaikka-, työvoima- ja väestötietojen rajauksen vuoksi. Tämän lisäksi MapInfon TIN-malli rajaa tarkastelun ulkopuolelle kapean vyöhykkeen seudun reunalla (ks. saavutettavuusmallin pätevyysalueen raja kartoissa 3 ja 4). Näiden reuna-alueiden, Östersundom mukaan lukien, väestö, työpaikat ja työllinen työvoima ovat jätetty tarkastelusta pois. Tarkasteltavalle alueelle jäi n asukasta ja työllistä. Tarkastelun ulkopuolelle jäi pääkaupunkiseudulla n reuna-alueiden asukasta sekä n asukasta, joista tunnetaan vain asuinkunta, muttei osoitetta. Työllisestä työvoimasta ulkopuolelle jäi henkeä. Väestötietoina on käytetty SeutuCD:n rakennustasolle paikannettua väestöä, eli tarkinta mahdollista dataa. Väestötiedon poiminta-ajankohta oli Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa , Espoossa Työpaikkatietoina käytettiin HSY:n SeutuCD:n yritys- ja toimipaikkarekisterin henkilöstömääriä (tilanne 2008), joiden tietolähteenä on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Aineisto sisältää myös kunnan ja valtion toimipaikkojen henkilöstömäärät. Henkilöstö on aineistossa muunnettu laskennallisiksi kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella (SeutuCD'10 Ohjeet ja tietokuvaukset). Työllisen työvoiman tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen 250 x 250 metrin ruututiedoista vuodelta 2007, jossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka olivat ansiotyössä vuoden 2007 viimeisellä viikolla.

17 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 14 (14) LIITE 2: Työpaikkakeskittymien aluerajaukset työpaikkamäärien määrittämistä varten

18

19

20 (ELSINGINåKAUPUNKI +AUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2011:19 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2011:19 Sarjassa aikaisemmin julkaistu: 2011:1 Kaupunginosapuistojen kehittäminen esikaupunkien renessanssialueilla 2011:2 Östersundomin yhteinen yleiskaava Rakennemallit 2011:3 Östersundom ja kauppa 2011:4 Östersundom ja kaupunkipientalot 2011:5 Majvikin metron esiselvitys 2011:6 Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset Tiivistelmä 2011:7 Östersundomin yleiskaavan tie- ja pääkatuverkkoselvitys 2011:8 Östersundomin yleiskaavan liikenteen nykytilaselvitys 2011:9 Östersundomin yleiskaavan joukkoliikenneselvitys 2011:10 Östersundomin katuliikennefilosofia, osa :11 Östersundomin yhteinen yleiskaava Teknistaloudellinen selvitys 2011:12 Aurinkosähkön mahdollisuudet Helsingin Östersundomin alueella 2011:13 Hevostilaselvitys Hevosten tulevaisuus Östersundomissa 2011:14 Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys 2011:15 Östersundomin hiilijalanjälkitarkastelu 2011:16 Östersundomin osayleiskaavan leikekirja 2011:17 Östersundomin yleiskaavaluonnos Selostus 2011:18 Yritystoiminnan edellytysten parantaminen Helsingin esikaupunkialueiden asemanseuduilla ISSN Pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä